kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ LAUANTAINA OO SUNNUNTAINA VAPAA PÄÄSY tasa-arvoisempaa maailmaa kohti Ulkoministeriön on julkaissut Sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategian ja toimintaohjelman Suomen kehitysmaapolitiikassa Eriarvoisuuden poistamisessa ei ole kyse mistään uudesta asiasta, mutta nyt järjestöjen on terästäydyttävä pohtimaan hankkeidensa tasaarvokysymyksiä entistä enemmän. Kepa on räätälöinyt kursseja, joilla voi sukeltaa tasa-arvon maailmaan. Lisäksi kansalaisjärjestöjen tasaarvoverkosto kokoontuu kesäkuussa ensimmäistä kertaa. > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 jäsenjärjestösihteerin palsta...4 kolumni: tasa-arvoa kehitysyhteistyöhön... 7 cotonoun sopimus kepa brasiliassa kepa kouluttaa tapahtumakalenteri...16 Päivitä itsesi:

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Folke Sundman > ohjelmajohtaja Ville Luukkanen > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö etelätiimi kehitysyhteistyösihteeri / mosambik & tansania Viveca Hedengren > projektiavustaja / thaimaa Sari Korkalainen > kehitysyhteistyösihteeri / brasilia, karibia & nicaragua Anne Romar > kehitysyhteistyösihteeri / indonesia & sambia Aija Taskinen > julkaisutiimi toimitussihteeri / kumppani-lehti Teppo Eskelinen > tiedottaja Sonja Hyttinen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Tomi Kuhanen > tiedottaja Milma Kettunen > toimituspäällikkö / kumppani-lehti Sini Kuvaja > taittaja Kari Markkanen > toimituspäällikkö / verkkojulkaisut Eija Palosuo > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > hankeneuvoja Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Maija Seppo > koulutussuunnittelija Anne Pönni > kenttätoimistot kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite yhteystoimitsija Tarja Valtonen tiedottaja Lotta Valtonen kepa nicaragua de la vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, barrio altamira tel: fax: vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush 2 kirahviposti 5/2003 resurssitiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > informaatikko Timo Kovanen > kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > kirjastoapulainen Antti Reikko > tuottaja Juha Rekola > vaikuttamistiimi koordinaattori / ruokakampanja Sari Laaksonen > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / kauppa Linus Atarah > verkostotiimi koordinaattori / tapahtumat Kai Artes > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > ohjelmasihteeri / etvo Laura Lager > jäsenjärjestösihteeri Kirsi Airaksinen > ohjelma-avustaja / etvo Atte Susilahti > järjestöavustaja Tuomas Valovirta > tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Outi Perähuhta kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta yhteystoimitsijat karibia yhteystiedottaja Kent Wilska hallintoyksikkö atk-tiimi atk-asiantuntija Kim Helenius > webmaster Aleksi Knuutila > järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Sisko Leino > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula > hallintoavustaja Markus Pohjola > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi infos, calle mayor piloto enrique valverde no. 1, ens. mira flores, santo domingo, republica dominicana tel: fax: tansania ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga hallintosihteeri Sabina Jalli p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta indonesia sähköposti: insist@insist.or.id

3 Joko olet lähettänyt Ruoka-aika-kampanjan kortin? janne sivonen Ruoka-aika-kampanjan tavoitteena on herätellä kuluttajien tietoisuutta heidän tekemiensä valintojen globaaleista vaikutuksista maailman nälkään. Kampanja haluaa myös vaikuttaa Suomen hallitukseen, jotta se ottaisi huomioon köyhien maiden tarpeet kansainvälistä kauppajärjestelmää koskevissa neuvotteluissa. Kortin voi lähettää kaikille niille henkilöille, jotka päättävät, mitä me syömme. ruoka-ajan korttikampanja nyt Toukokuun alun tilanne: internetkortit: kortteja lähetetty yhteensä 888 kpl ulkomaankauppaministerille 254 kpl Keskolle 56 ja Tradekalle 30 kpl Sähköisen kortin ovat saaneet myös muun muassa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja. pahvikortit: MiniMoi-postikorttitelineisiin Ruoka-ajan kortit ilmestyvät Tällöin kampanjan kortteja löytää ravintoloista, kahviloista, baareista sekä elokuvateattereista, yliopistoista ja linja-auto- ja rautatieasemilta. ruoka-ajan korttikampanja maailma kylässä -festivaaleilla Festivaalialueella Helsingin Kaisaniemen puistossa kampanjaan voi osallistua lähettämällä kortin Ruoka-aika-kampanjan infopisteestä. ruoka ja maailma kylässä -festivaali Festivaalialueella Expo-teltassa kävijä saa kuvan kehitysmaiden ruoantuotannosta: valokuvat kertovat Sambian vaihtoehtoisista viljelymenetelmistä, kahvinviljelijöiden elämästä ja Reilun kaupan vaikutuksista Nicaraguassa sekä kalastuksesta Thaimaassa. Expossa on myös esillä ruoka-aiheinen sarjakuvanäyttely. trips-asiantuntija michael frein maailma kylässä -festivaalin vieraana Frein tulee festivaalin vieraaksi saksalaisesta Church Development Service EED:stä, joka on 28 järjestön yhteistyöverkosto ja toimii tasa-arvoisemman poliittisen ja taloudellisen kehityksen puolesta. Järjestö muistuttaa, että WTO:n piirissä tehty, yritysten patenttioikeuksia kehitysmaihin laajentava Tripssopimus on epäedullinen köyhille maille, koska se vaarantaa ruokaturvan toteutumisen ja oikeudenmukaisen kehityksen. Frein on paikalla Ruokamaailman lavalla keskustelemassa ja vastaamassa Tripsiä koskeviin kysymyksiin: Lauantaina klo klo klo Sunnuntaina klo klo klo kirahviposti 5/2003 3

4 järjestöt jäsenjärjestösihteerin palsta Tällä palastalla jäsenjärjestösihteeri kertoo Kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista tai kampanjoista. Kevät on valon ja muutoksen aikaa. Järjestöissä pohditaan jo ensi vuoden hankehakemuksia ja mietitään kevään ohjelmaa. Monien mahdollisuuksien joukosta voi olla vaikea valita. Osalle järjestöistä ruohonjuuritason toiminta on paras tapa vaikuttaa. Toiset haluavat osallistua myös kehityspoliittiseen keskusteluun. Molemmat tavat antavat mahdollisuuden vaikuttaa kansalaistoiminnan merkitykseen ja suuntaan Suomessa. Verkostoitumisen avulla voi pieninkin resurssein osallistua asioiden muuttamiseen. Löydä oma kiinnostuksen kohteesi ja toimintamuotosi. Osallistu rohkeasti keskusteluun. Sana on vapaa! tulevan toiminnan suuntalinjat Kansalaistoiminnan merkitys kehitysyhteistyössä on jälleen kasvamassa. Kepa etsii parhaita keinoja kansalaisjärjestöjen roolin tukemiseksi. Kuinka työssä voi pärjätä entisin eväin? Millaisia uusia suuntia tulisi etsiä? Kepan ohjelmapolitiikka on yksi kannanotto kansalaistoiminnan suunnasta kehitysyhteistyössä. Millaiseen kansalaistoimintaan Kepa on menossa? Onko järjestösi samaa mieltä? Kevään aikana Kepa järjestää keskustelutilaisuuksia luonnosvaiheessa olevan Kepan ohjelmapolitiikan pohjalta. Kutsut tilaisuuksiin postitetaan jäsenjärjestöille. Tilaisuuksia on seuraavasti: tiistaina klo torstaina klo keskiviikkona klo Muista ilmoittautua Kirsi Airaksiselle. Jos esitetyt ajankohdat eivät sovi, mutta aihe kiinnostaa, ota yhteyttä jäsenjärjestösihteeriin, niin räätälöimme järjestöllesi sopivan ajan. uusi tasa-arvo- ja genderverkosto Yhteistyössä on voimaa ja sen voiman käyttöä myös Kepa haluaa rohkaista. Jäsenjärjestöjen oletko siviilipalveluspaikkaa vailla? Seuraavat paikat vapautuvat Kepassa lokakuussa 2003: järjestöavustaja muun muassa ylläpitää järjestö- ja kokoustiloja, sekä neuvoo tiloja käyttäviä kansalaisjärjestöjä kirjastoapulainen avustaa informaatikkoa kirjaston rekisterien ylläpidossa ja hoitaa asiakaspalvelua Lisätietoja paikoista ja yhteyshenkilöistä: aloitteesta virinnyt idea perustaa oma verkosto pohtimaan ja kehittämään tasa-arvo- ja gender- kysymysten näkymistä niin hankkeissa ja kehitysyhteistyössä kuin oman järjestön toiminnassakin saa vihdoin tuulta purjeisiin. Verkoston ensimmäisen kokous on klo , paikkana Kepan kokoustila Puhveli, os. Sörnäisten rantatie 25 B, 1 krs. Ilmoita kiinnostuksestasi ja osallistumisesi Kirsi Airaksiselle. kepa kouluttaa tasa-arvosta Omia tietoja kannattaa käydä päivittämässä tasa-arvokoulutuksissa. Ottakaa myös järjestön miehet mukaan koulutukseen! Tarkemmat tiedot koulutuskalenterissa sivulla 15. mustaa makkaraa tampereella vai kalakukkoa kuopiossa? Mahdollisuuksien torit ovat kevään aikana esillä monilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Ohjelmassa on järjestöjen tietoiskuja, elävää musiikkia, tanssia, työpajoja ja ruokaa. Toritapahtumien aikana järjestöillä on loistava mahdollisuus tutustua oman paikkakuntansa monikulttuurisuuteen, jakaa kokemuksiaan ja tutustua toistensa toimintaan. 150 näkemystä maailmasta toukokuuta Helsingin Kaisaniemen puistossa juhlitaan Maailma kylässä -festivaaliilla. Maailma kylässä tarjoaa elävää musiikkia meiltä ja maailmalta sekä ainutlaatuisen katsauksen monikulttuuriseen Suomeen. Festivaalin sydämessä ovat tuttuun tapaan kansalaisjärjestöt, jotka esittelevät ruokaaika-teemaa, eri kulttuureita ja uskontokuntia, kehitysyhteistyötä, ihmisoikeuksia, luonnonsuojelua, liikuntaa, ay-toimintaa sekä sosiaali- ja terveyssektoria. Jäsenjärjestösihteeri Kirsi Airaksinen: kirsi.airaksinen@kepa.fi tai puh. (09) kysy hankeneuvojalta Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi tai rilli.lappalainen@kepa.fi. KYSYMYS: Olen kuullut, että ulkoministeriö suunnittelee uudistusta hanketuen käsikirjaan ja hakulomakkeisiin. Mitä uudistukset ovat ja milloin uusia lomakkeita tullaan käyttämään? VASTAUS: Ulkoministeriö on tekemässä uutta painosta hanketuen käsikirjasta ja hakulomakkeista, mutta muutokset eivät ole kovin suuria. Hanketuen käsikirjaan on tehty tarkennuksia koskien muun muassa tasa-arvokysymysten huomioimista. Lisäksi suositellaan, että järjestöt tekevät kirjallisen sopimuksen kumppaninsa kanssa. Ohjeita vapaaehtoistyön arvottamisesta on tarkennettu niin, että vapaaehtoistyö tulee laskea sekä rahoitukseen sekä talousarvioon (eli hankkeen menoihin ja tuloihin). Varsinaisissa hakulomakkeissa on yksi uusi kysymys, joka koskee yhteissuunnittelua etelän kumppanin kanssa. Tätä suunnittelua tulee nyt kuvailla entistä tarkemmin. Myös tasa-arvo, ympäristö- ja vammaiskysymyksiä on tarkennettu. Talousarviopohjaan ei tule muutoksia, mutta Kepa on esittänyt, että talousarviolomakkeet voisivat olla ulkoministeriön sivulta ladattavissa myös taulukkopohjaisina, esimerkiksi exceltaulukoina, jolloin niitä olisi helpompi täyttää. Materiaali menee painoon toukokuun alussa ja uusia lomakkeita tulee käyttää jo ensi syksyn haussa. Päivitetty käsikirja tulee löytymään myös netistä osoitteesta global.finland.fi. eija mustonen 4 kirahviposti 5/2003

5 jäsenjärjestöt järjestöt Rummutusta Mahdollisuuksien torilla > Mahdollisuuksien toreilla järjestöt esittelevät toimintaansa ja tarjoavat monikulttuurisia elämyksiä myös lapsille. Tänä keväänä muun muassa Joensuun torilla esitetään kaksikielinen lastennäytelmä ja Hämeenlinnaan saapuu afrikkalainen muskari. Miro Mantereen vetämä afrikkalainen muskari on liikkuva kokoonpano, jonka voi pystyttää oikeastaan minne tahansa. Muskarissa lapset saavat katsella dioja, tutustua länsi-afrikkalaisten lasten vaatteisiin ja ennen kaikkea soittaa rumpuja. Mukaan mahtuu 15 lasta, koska rumpuja on sen verran. Muskarissa on tärkeintä, että lapset saavat itse tuottaa musiikkia. Jokainen lapsi on meille riittävän lahjakas, Miro kertoo. Muusikko Miro Mantere innostui itse länsi-afrikkalaisesta musiikista vietettyään kolmen ja puolen kuukauden jakson vaimonsa kanssa Ghanassa. Susan oli töissä jätteiden kierrätystä organisoivassa projektissa. Itselläni oli matkassa mukana munniharppu ja melodika, joiden kanssa marssin ghanalaisen yliopiston etnisen musiikin laitokselle ja esittäydyin. Tämän jälkeen Miron päivät täyttyivät rummunsoiton opiskelusta ja erilaisissa kokoonpanoissa soittamisesta. Suomeen palattuaan Miro halusi jakaa oppimaansa ja levittää afrikkalaisen rytmin riemua muillekin. Lapset tuntuivat hyvältä kohderyhmältä. He ovat ennakkoluulottomia kaikkea uutta kohtaan. Lisäksi ajatus suvaitsevaisuudesta ja kulttuurien rikkauden arvostamisesta on hyvä oppia jo pienestä pitäen. Afrikkalainen muskari tapahtumissa: Maailma Kylässä Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori Mahdollisuuksien torit 2003: Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Kajaani Lappeenranta Maarianhamina Mikkeli Vaasa Hyvinkää Karjaa 7.6. Kuopio 7.6. Oulu 7.6. Rovaniemi haluatko kansainvälistyä omassa olohuoneessasi? > Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo etsii tansanialaiselle ja thaimaalaiselle vapaaehtoiselle majoittajaa pääkaupunkiseudulta kuudeksi kuukaudeksi elokuun puolivälistä alkaen. Sureerat Pitakthikul on thaimaalainen 22-vuotias nainen, ja Sensinatus Makuwa on tansanialainen, 29-vuotias mies. Molemmat haluavat tutustua suomalaiseen kult- tuuriin asumalla perheessä. Maksamme perheelle pienen kulukorvauksen. Etvo on viiden suomalaisen kansalaisjärjestön, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepan, Kansainvälinen Vapaaehtoistyö KVT:n, Maailmanvaihto sekä ICYE:n Suomen Tinku -yhdistyksen yhteinen ohjelma. Etvo on vuodesta 1995 alkaen lähettänyt vapaaehtoistyöntekijöitä yhteensä kymmeneen etelän maahan. Etvon Suomeen tulevat vapaaehtoiset ovat ohjelman etelän yhteistyöjärjestöjen aktiiveja. Kutsumalla vapaaehtoisia kehitysmaista Suomeen Etvo haluaa edistää suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta ja kehityskysymysten tuntemusta. Etvo kustantaa vapaa- ehtoisten oleskelun Suomessa, vakuutuksen sekä matkat. Lisätietoa: Laura Lager Ohjelmasihteeri Etvo / Kepa laura.lager@kepa.fi, puh. (09) kirahviposti 5/2003 5

6 tasa-arvo Tavoitteena tasa-arvoisempi maailma suurin osa maailman köyhimmistä ihmisistä on naisia ja tyttöjä. kehitysmaapolitiikan tuoreen tasa-arvostrategian avulla pyritään edistämään naisten ja tyttöjen taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja oikeutta osallistua. Ulkoministeriön tuore Sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia ja toimintaohjelma Suomen kehitysmaapolitiikassa julkistettiin maaliskuussa. Nimensä mukaisesti sekoskee kaikkia kehitysmaapolitiikan osa-alueita, niin kehitysyhteistyötä kuin kaupankäyntiäkin. Tasa-arvostrategian tavoitteena on, että Suomen kehitysmaapolitiikan vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien suhteen nousee olennaisesti vuoteen 2007 mennessä. Toimintaohjelma sisältää konkreettisia tavoitteita, toimenpiteitä ja aikatauluja. Määrällisesti suurin osa konkreettisista toimenpiteistä liittyy kehitysyhteistyöhön. Strategian mukaan tämä johtuu siitä, että kehitysyhteistyössä Suomella on paljon suoria vaikutusmahdollisuuksia ja kokemusta naisten aseman parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Strategian tarkoitus on kuitenkin selvittää myös esimerkiksi kaupankäynnin ja sukupuolten välisen tasa-arvon yhteyksiä. oppimista kaikilla Tasa-arvostrategia on laadittu yhteistyössä ministeriön eri yksiköiden kanssa. Kyseessä on janne sivonen suuri haaste ja osaamisen kehittämisen prosessi koko ulkoministeriölle. Jokainen työntekijä voi tehdä osansa tässä työssä, tasa-arvoasioiden neuvonantaja Päivi Mattila toteaakin. Oppimista riittänee myös järjestöillä, joiden työ on yksi osa tasa-arvostrategian käsittelemää kokonaisuutta. Voi ajatella, että tämä on ulkoministeriön henkilöstön ja kansalaisjärjestöjen yhteinen oppimisprosessi. Ihmeitä ei odotetakaan yhdessä yössä, mutta ilman konkreettisia tavoitteita asiat eivät etene, Mattila sanoo. On tärkeä miettiä, kenen vastuulla asiat ovat. Millaisia tavoitteita sukupuolten eriarvoisuuden vähentämiseksi asetetaan ja kuka huolehtii tavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta? Eri ryhmien tilanteen analysointi vie aikaa, mutta hyvä suunnittelu kannattaa. Se luo myös pohjan kestävälle hankkeelle, Mattila kiteyttää. Hän myös muistuttaa, että tasa-arvossa tai pikemminkin eriarvoisuuden poistamisessa ei ole kyse mistään upouudesta asiasta, samat edellytykset ovat ennenkin sisältyneet kansalaisjärjestövaatimuksiin. Nyt yritetään vain tehostaa olemassa olevien hyvien ajatusten käytännön toteutumista. Kepassa on räätälöity tähän tarkoitukseen kursseja, joilla voi perehtyä tasa-arvokysymyksiin tai virkistää niitä koskevaa muistiaan. Itse strategia ja toimintaohjelma löytyvät osoitteesta global.finland.fi/julkaisut/ pdf/sukupuolten_tasa/. Julkaisua voi myös tilata ulkoministeriön kehitysyhteistyö-tiedotuksesta.ulkoministeriö valmistelee myös nettipohjaista koulutuspakettia, joka julkaistaan kesän aikana. milma kettunen pienet hyvät reilu kauppa avaa kesäkahvion happihuoneella Reilun kaupan puolesta ry (Repu) ja o2-yhdistys avaavat Maailman Ympäristöpäivänä 5.6. Happihuone-viherhuoneen, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ympäristö- ja maailmankaupan kysymyksistä. Tämä kansalaiskeskustelulle. avoin foorumi sijaitsee Töölönlahden pohjukassa, junaradan tuntumassa. Repu pitää kesä-heinäkuun ajan paikalla Reilua kahviota torstaista sunnuntaihin klo Kahvion ohjelmistossa on muun muassa musiikkia akustisilla iltaklubeilla. Avajaiset 5.6. klo 19. Polte-tulitaideryhmä klo 20. Kesäkuussa Reilun kaupan luentosarja, heinäkuussa viikolla 29 kädentaitotyöpajoja mm. huovutusta ja tuoksuyrttityöpaja. huumeboikotti auttaa perun q eroja HuumeBoikotti-kampanja tuo huumekeskusteluun mukaan huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyvät ongelmat ja epäoikeudenmukaisuuden. Kampanjaan voi osallistua yksinkertaisesti olemalla kokeilematta tai käyttämättä huumeita. Lisäksi kampanjaa voi tukea ostamalla Amazonin punamustia siemeniä pieninä koruina tai sellaisenaan. Koruna siemenen hinta on 2 euroa ja reiällinen siemen yksin maksaa 50 c - 1. Siemeniä voi ostaa Mikkelistä Maailmankauppa Karibusta (Kauppahallissa), YAD:n toimistoista Jyväskylästä (Rusokintie 4) ja Tampereelta (Finlaysoninkuja 19) tai tilaamalla suoraan s-postitse : huumeboikotti@yahoo.com HuumeBoikotti-kampanja lahjoittaa tuoton kokonaisuudessaan Perun q erojen yhteisöille. 6 kirahviposti 5/2003

7 tasa-arvo kolumni folke sundman kepan toiminnanjohtaja tasa-arvoa kehitysyhteistyöhön > Työskennellessäni 1980-luvun alkupuolella Suomen YK-liitossa olin pitkään toimiston ainoa miespuolinen työntekijä. Silloisen pääsihteerinsä Hilkka Pietilän johdolla YK-liitto oli uranuurtaja Suomessa sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevassa valistus- ja vaikuttamistyössä. Kohtuullinen siivu tästä asennemuokkauksesta kohdistui myös minuun. Toivon että siitä jäi - myönteisessä mielessä - se kuuluisa pysyvä vamma sieluuni. Oli niin tai näin, tasa-arvokysymyksissä jokainen meistä on silloin tällöin kertausharjoituksen tarpeessa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat ohjelmajulistukset ja tapahtumat muodostavat komean osan Yhdistyneiden Kansakuntien käytännön työstä useamman vuosikymmenen ajalta. Myös tuloksia on saatu aikaan. Useimmissa kehitysmaissa on ryhdytty käytännön toimiin tasa-arvon edistämiseksi. Kehitysmaiden naisjärjestöjen ja -verkostojen määrä on kasvanut melkoisesti ja niiden vaikutusvalta lisääntynyt. Tasa-arvo on yksi YK:n vuosituhatjulistuksen kuudesta perusarvosta. Sen mukaan miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet tulee turvata. Saman julistuksen kahdeksasta kehitystavoitteesta kolmas koskee sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten aseman parantamista. YK:n kunniakkaat perinteet ja uusi julistus velvoittavat. Vähitellen on kuitenkin päästy juhlapuheista ja julkilausumien pakollisista tasa-arvolausekkeista arkeen ja käytäntöön. Suomessa on juuri saatu valmiiksi strategia ja toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Suomen kehitysmaapolitiikassa vuosina Se on varsin kunnianhimoinen yritys viedä tasa-arvon yleislinjauksia myös suomalaisen kehitysmaapolitiikan arkeen. Toimintaohjelmasta on varattu oma osuutensa tasaarvonäkökulman huomioonottamiselle kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. Tähän sisältyy havainto, jonka mukaan harvoissa suomalaisjärjestöjen hankkeissa sukupuolten tasa-arvon edistäminen on kirjattu hankkeen varsinaiseksi tavoitteeksi. Toisaalta arvioidaan, että monissa hankkeissa naiset ovat olleet tosiasiallisina hyödynsaajina, vaikka sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentäminen ei ole ollut julkilausuttu tavoite. Kansalaisjärjestöosuuteen sisältyy pitkä ja vaativa toimenpideluettelo, jossa vastuutahoksi useimmiten ilmoitetaan UM:n kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö. Yksikkö ei tule koskaan omin voimin selviämään kaikista näistä tehtävistä. Niinpä eräissä asioissa Kepa esiintyy suoraan mahdollisena toimijana, eräissä vähintään rivien välissä. Kepan omassa toiminnassa on jo pitkään kiinnitetty huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten aseman vahvistamiseen. Nyt on kuitenkin meneillään tämän asian systemaattisempi sisäänrakentaminen toimintaan. Yhdessä Finnwidin kanssa 1991 julkaistu vihkonen Kuka pelkää genderiä? tarjoaa yhden hyvän työkalun käsiteltäessä sukupuolirooleja kehitysyhteistyössä. Kepa on myös käynnistänyt sukupuolten tasaarvoa koskevan koulutussarjan kansalaisjärjestöille. Kepa on korottamassa tasa-arvoajattelun profiilia myös omassa henkilöstöpolitiikassaan. On päätetty tehdä henkilökuntaa koskeva tasa-arvoselvitys, jonka perusteella myöhemmin laaditaan tasa-arvosuunnitelma henkilöstöpolitiikkaa varten. Kepan toimisto on pitkään ollut hyvin naisvaltainen työpaikka, ja myös Kepan hallituksessa on selvä naisenemmistö. Mutta nämä voimasuhteethan eivät koskaan kerro kaikkea tasa-arvon todellisesta tilasta. Uudenlaisen kehityspolitiikan, kansainvälisen yhteistyön ja rauhanpolitiikan siemenet ovat vähintäänkin taimella. Enää ei naisia voida sulkea sivuun ihmiskunnan yhteisistä asioista. Näin Hilkka Pietilä päätti kirjoituksensa naisasia - ihmisoikeusongelmasta kehityksen avainkysymykseksi Suomen YK-liiton 30-vuotishistoriikissä vuonna Uuden politiikan siemenistä moni on jäänyt taimiasteelle. Mutta naisten tasavertaista osallistumista ihmiskunnan yhteisten asioiden hoidossa ei enää mikään estä. kirahviposti 5/ kirahviposti 5/2003

8 tasa-arvo Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? > Kansalaisjärjestöiltä edellytetään kehitysyhteistyössä entistä aktiivisempaa toimintaa sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, totesi tasa-arvoneuvonantaja Päivi Mattila esitellessään ulkoministeriön sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategiaa ja toimintaohjelmaa kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Tasa-arvon edistäminen on kirjattu Suomen kehitysyhteistyön periaatepäätökseen. Suomea ja etelän yhteistyökumppaneita sitovat myös monet kansainväliset sopimukset. Tästä lähtien hankerahoitusta hakevat järjestöt joutuvat paneutumaan sukupuolirooleihin ja tasa-arvokysymyksiin hankkeen eri vaiheissa. Tähän asti tasa-arvon on voinut kuitata lyhyesti - muutama sana sukupuolirooleista hankesuunnitelman kestävän kehityksen tarkistuslistassa on riittänyt. Tulevaisuudessa kansalaisjärjestöyksikkö edellyttää järjestöiltä ja niiden etelän kumppaneilta kasvavaa ymmärrystä ja osaamista sukupuolten tasa-arvon edistämisestä hankeyhteistyössä. aika lähteä liikkeelle! Vaatimustaso nousee vähitellen. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin yksinkertaisista kysymyksistä. Nyt on tärkeintä käynnistää oma oppiminen ja opetella perusasioita. Sen voi aloittaa vaikkapa Kepan kursseilla. Päivän pituinen johdantokurssi tasa-arvosta on tarkoitettu niille, joille näkökulma on uusi. Kurssilla saa neuvoja siihen, miten päästä alkuun sukupuoliroolien analysoinnissa hankealueella. Miten hankkeen tavoitteet ja kohderyhmä muuttuvat, kun eri ryhmien tarpeet otetaan huomioon? Kahden päivän kurssilla syvennetään tasa-arvonäkökulmaa nimenomaan hankesuunnittelussa. Analysoidaan sukupuolirooleja ja hankkeen kohderyhmää harjoitusten avulla, asetetaan hankkeelle eriarvoisuutta vähentäviä tavoitteita ja laaditaan indikaattoreita. Kurssilla mietitään myös oman ja kumppanijärjestön sitoutumista tasa-arvon edistämiseen. Kurssit antavat tasa-arvotyöhön käytännön keinoja, joita jokainen voi oppia soveltamaan työssään. Koulutusta järjestetään sekä Helsingissä että muualla Suomessa. Seuraavat tasa-arvokurssit ovat kesäkuussa Kesäisillä kehitysmaapäivillä Turussa ja elokuussa Jyväskylän seudulla. anne pönni koulutussuunnittelija Haloo, miehet, teitä kaivataan! miehillähän ei ole enää oikein roolia perheessä. miehethän osaavat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. tässä pari suorasukaista komenttia Kepan tasa-arvokursseilta. > Siis miehet, missä olette? Ette ainakaan osallistumassa keskusteluun tasa-arvon toteuttamisesta kehitysyhteistyössä. Ulkoministeriö julkaisi tasaarvostrategian ja nyt on Kepan vuoro kouluttaa näistä asioista. Trendi tasa-arvokoulutusten osallistujajoukossa on selvä: järjestöt lähettävät nuoria naisia kursseille. On tärkeää että nuoret naiset ymmärtävät tasa-arvoasioita, eikä ole osallistujien vika, jos teema ei kiinnosta miehiä. Kursseilla käyty keskustelu muuttuu kuitenkin yksipuoliseksi, kun miehiä ei ole paikalla. Sekä naiset että miehet luovat ja vahvistavat stereotyyppisiä käsityksiä toisistaan. Uuden oppimiseen tarvitaan vuorovaikutusta ja erilaisten näkemysten peilaamista. Toimiakseen käytännössä osaamisen pitää olla vahvaa ja testattua. Siihen tarvitaan nais- ja miesnäkökulmaa. onko tasa-arvo naisten puuhastelua? Tasa-arvotyö on vakava ja vaikea asia. Se koskee sekä miehiä että naisia niin Suomessa kuin kehitysyhteistyön kohdemaissa. Pohjimmiltaan kyse on perustavista ihmisoikeuksista, kaikkien ryhmien osallistumisen mahdollisuuksista omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Siksi joudumme miettimään, miten saamme selville yhteistyömaan ja kohderyhmän tasa-arvotilanteen, millaisia kulttuurisia esteitä ja mahdollisuuksia tiellämme on sekä haluammeko vain huomioida vai jopa ajaa tasa-arvoa. Entä pitäisikö meidän luoda kiintiöitä? Miten järjestetään seuranta? Miten näistä asioista tuun, saavat mahdollisuuden oppimisprosessiin yhdessä kumppaninsa kanssa Kepan tuella. Hedelmänä korjataan entistä parempia tuloksia. maija seppo koulutussuunnittelija keskustellaan kumppanin kanssa? Ulkoministeriö on päättänyt ottaa hankesuunnitelmien tasaarvonäkökohdat entistä painokkaammin huomioon. Ne, joille riittää oman hankehakemuksen hyväksyntä rimaa hipoen, joutuvat opettelemaan perusasiat. Ne, jotka haluavat panostaa laajanne sivonen 8 kirahviposti 5/2003

9 Keisarin uudet vaatteet - vai laatua kehityspolitiikkaan? > Mitä tekemistä sukupuolten tasa-arvolla on maailmankauppajärjestön tai köyhyydenvähentämisstrategioiden kanssa? Kaipaatko kehityspoliittiseen keskusteluun sukupuolivaikutusten arviointia? Ulkoministeriön julkaisema sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia ja toimintaohjelma Suomen kehitysmaapolitiikkaan vuosille on nostattanut tasa-arvoon liittyvät kysymykset kaikkien huulille. Tavoitteena on lisätä Suomen vaikuttavuutta sukupuolten tasa-arvoisuuden edistämiseen yhdessä kumppanimaan kanssa ja sen avulla parantaa kehitysyhteistyön laatua. Julkaistu strategia ja toimintaohjelma asettavat uudenlaisia haasteita myös järjestöille. Strategian myötä ministeriö edellyttää järjestöiltä hankkeen tasa-arvovaikutusten selvittämistä. Se merkitsee myös uudenlaisten strategioiden valitsemista kansalaisjärjestöjen kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Suomessa tarvitaan toimijoita, jotka tuntevat sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien kysymysten erityisluonteen ja kykenevät näkemään yhteydet kehityspolitiikan ja kehitysmaiden naisten aseman välillä. Yksi tapa vahvistaa osaamista ja asiantuntijuuden kasvua järjestöissä on monimuotoisen ja aktiivisen toimijaryhmän kokoaminen. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tasa-arvoverkosto kokoontuu ensimmäisen kerran keskiviikkona klo Kepan kokoustila Puhvelissa, os. Sörnäisten rantatie 25 B. Aluksi kartoitetaan järjestöjen tarpeita ja kiinnostuksenkohteita. Kirsi Airaksinen ja Marjaana Jauhola FinnWID -naiset kehitystyössä ry finnwid@saunalahti.fi tasa-arvo finnwid -naiset kehitystyössä ry - tasa-arvotyötä jo 15 vuoden ajan FinnWID seuraa naisen aseman kehittymistä eri elämän alueilla sekä ottaa kantaa sukupuolten välisiin tasa-arvokysymyksiin kehitysyhteistyössä ja muissa pohjoisen ja etelän välisissä suhteissa. Keskustelufoorumeina toimivat seminaarit ja tilaisuudet, jäsenlehti, wwwsivut ja sähköpostilista sekä erilaiset kehitysyhteistyötapahtumat ja työryhmät, joita ovat eteläisen Afrikan naiset, paluutyöryhmä, globaalit äidit ja monikulttuuriset perheet sekä talouslukutaito. Järjestö on myös eurooppalaisen Women in Development Europe -verkoston jäsen. FinnWID mukana Maailma Kylässä - festivaaleilla pakolaisuus lääkärin työssä Batulo Essak toi seminaariin kätilön näkökulman. jenni selvenius > Lääkärissä käynti on haastava vuorovaikutustilanne. Tämä korostuu silloin, kun potilas ja lääkäri tulevat toisilleen vieraista kulttuureista ja puhuvat eri kieltä. Pakolaisen kohdalla asiaa usein mutkistavat lähtömaassa koetut traumaattiset kokemukset, vaino ja kidutukset. Mutta kuinka ottaa lääkärin työssä huomioon ihmisoikeusloukkaukset, joita tapahtuu etnisten, poliittisten ja uskonnollisten syiden varjolla? Aihepiiriin pureuduttiin Pakolainen terveydenhuollossa -viikonloppuseminaarissa, jonne oli kokoontunut parikymmentä lääketieteen opiskelijaa ympäri Suomen. Opiskelijat olivat mukana roolipelissä, jossa eläydyttiin turvapaikanhakuprosessiin. Kukin osallistui suunniteltuun tarinaan, jossa hänelle selvitettiin perhe- ja kulttuuritaustan lisäksi syy pakolaisuuteen. Pelissä pyrittiin mahdollisimman aitoon tilanteeseen muun muassa siten, että poliiseiksi, ulkomaalaisviraston virkamiehiksi ja lääkäreiksi pukeutuneet järjestäjät puhuivat vain vieraita kieliä ja tulkkeja oli tarjolla rajoitetusti. Seminaarissa sai tietoa pakolaisuudesta, sitä koskevasta lainsäädännöstä ja pakolaisen kohtaamisesta lääkärin työssä. Puhujina oli terveydenhuollon asiantuntijoita, kulttuuritutkijoita, pakolaisten kanssa työskenteleviä virkamiehiä sekä luonnollisesti pakolaistaustaisia henkilöitä. Eniten keskustelua herätti sekä tyttöjen että poikien ympärileikkaus. Antropologi Marja Tiilikainen puhui aiheesta Suomessa asuvien somalinaisten tuntijana. Ylilääkäri Matti Pietikäinen on virkansa puolesta joutunut ottamaan kantaa ja tekemään vaikeita päätöksiä poikien ympärileikkausten suorittamisesta julkisen terveydenhuollon piirissä. Kätilö Batulo Essak puolestaan valistaa somalinaisia tyttöjen ympärileikkauksen vaikutuksista ja taustoista. Ympärileikkauskeskusteluun toi tuoreen sävyn sosiaali- ja terveysministeriön suositus, jossa puolletaan ympärileikkausten tekemistä pojille myös kunnallisella sektorilla. Seminaarin järjestivät vapaaehtoiset Lääkärin sosiaalinen vastuu (LSV) sekä Fimsic (Finnish Medical Students International Committee) -järjestöistä. Lisätietoa seminaarista löytyy LSV:n nettisivuilta tuomas valovirta järjestöavustaja kirahviposti 5/2003 9