TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KESÄKUU /02 TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA TIINA-MARIA LEVAMO Mahdollisuuksien torit ovat vetäneet tänäkin keväänä kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri Suomen. Toreilla on riittänyt katsottavaa, sillätapahtumissa on esittäytynyt yhteensä lähes 200 kansalaisjärjestöä. Peräti 18 paikkakunnalle levittäytyvien torien päätapahtuma järjestettiin tänä vuonna Vaasassa. Viimeiset torit järjestetään kesäkuun puolella Karjaalla, Oulussa ja Tuupovaarassa. Sivut 4 ja 5 JANNE SIVONEN KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA Maan ja luonnonvarojen epätasainen jako, demokratian ja hyvän hallinnon puutteet sekä siirtomaakauden jälkeensä jättämät ristiriidat aiheuttavat jatkuvia konflikteja eteläisessä Afrikassa. Kansalaisjärjestöjen SAPCN-konfliktinehkäisyverkostoa koordinoiva Yaliwe Clarke-Kamuhuza korostaa, että ristiriitojen ehkäisy alkaa paikallisyhteisöstä. Sivu 7 SISÄLTÖ: Ruoka-ajan selviytymispaketti...3 Konfliktien ehkäisyä Afrikassa...7 Kansalaisyhteiskuntaa metsästämässä...9 Koulutus...11 Tapahtumat...12

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Mikko Marjakangas Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Järjestöavustaja Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Vs. tuottaja Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: KEPA SAMBIA Koordinaattori Lauri Peltonen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Vs. Mari Koistinen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: KEPA NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 Selviytymispaketista potkua tiedottamiseen Kepa on kasannut kaikille Ruoka-aikaan osallistuvien järjestöjen tiedottajille selviytymispaketin, johon on pyritty kokoamaan kampanjatiedottajan tärkeimmät työkalut: logot ja värimallit, kalvosarja ja PowerPoint-esitys sekä ohjeet internetsivun päivittämisestä. Jokainen kampanjaan osallistuva järjestö voi itse tuottaa omaa Ruoka-aika-materiaaliaan. Yhdennäköinen ja -mukainen kampanjamateriaali tuo kampanjalle uskottavuutta ja huomiota. Graafikko Iiro Törmän luomat logot ja kuvituskuvat ovat järjestöjen vapaasti käytettävissä. Selviytymispaketissa ne ovat yhdellä cd-romlevyllä tiff-tiedostoina. Näin logojen liittäminen esimerkiksi tiedotteen kulmaan on helppoa Wordin kaltaisessa kirjoitusohjelmassa. Kaikille niille, joiden työnkuvaan kuuluu erilaisten esitelmien pitäminen, on pakettiin liitetty kalvosarja nälän syistä ja kampanjan keskeisistä tavoitteesta. Kalvojen mukana seuraavat yksityiskohtaiset muistiinpanot esityksen tueksi. Kalvosarja on paketissa myös PowerPoint-versiona teknisesti kunnianhimoisempia matkasaarnaajia varten. INTERNETISTÄ KAIKKI IRTI Ruoka-ajan Internet-sivun rakenne on uudistunut hienoisesti: tiedotteet on koottu omaksi erilliseksi sivukseen osoitteeseen Samalla tiedotteiden lisäämistä varten on rakennettu internetpohjainen lomakepohja. Lomakkeen avulla kampanjajärjestöjen tiedottajat voivat lisätä itse tiedotteitaan ruokaaika.net -sivulle. Ohjeet lomakkeen käytöstä ovat mukana selviytymispaketissa. Ruoka-aika-sivusto kaipaa myös järjestöjen taustamateriaaleja. Sivulle on lähiaikoina tulossa esimerkiksi Animalian tietopaketti lihansyönnin globaaleista ulottuvuuksista. Jos järjestösi on tuottanut Ruokaaikaa sivuavista teemoista taustamateriaalia, joka soveltuisi Ruoka-aika-sivustolle, lähetä se minulle esimerkiksi sähköpostilla osoitteeseen Kampanjan tiedotusyhteydenpito hoituu vastedes etupäässä sähköpostin avulla. Tätä varten olen koonnut sähköpostilistan kampanjaan osallistuvien järjestöjen tiedottajista. Jos järjestönne tiedottaja ei vielä ole listalla, ylläolevaan osoitteeseen voi ilmoittautua. Samasta osoitteesta voi myös tilata selviytymispakettia. MIKA RAILO Ruoka-aika-logot löytyvät selviytymispaketista ja ovat järjestöjen käytettävissä. MARJA LIISA SWANTZ: OMAA TIETÄ ETSIMÄSSÄ Suomalaisen kehitysmaaliikkeen uranuurtajan Marja-Liisa Swantzin nuoruusvuosien muistelmat ovat ilmestyneet. Kirjaa saa kirjakaupoista 30 eurolla. Kirjan on kustantanut Suomen Lähetysseura. Vino - Vihreät nuoret ja opiskelijat Vino ry on Vihreän Liiton nuoriso- ja opiskelijajärjestö, joka osallistuu poliittiseen toimintaan Vihreästä Liitosta riippumattomana järjestönä sekä vaikuttamalla vihreiden sisäisiin linjauksiin. Vino järjestää seminaareja, linkittää vihreiden nuorten paikallis- ja opiskelijajärjestöjä ja ottaa osaa Euroopan vihreiden nuorten yhteistyöhön. Tulevaisuudessa Vinon tavoitteena on osallistua myös kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

4 4 Järjestöuutisia TYYNENMEREN RYTMEJÄ SUOMALAISITTAIN Tanssiryhmä Taurua hurmasi Helsingin Mahdollisuuksien torin yleisön Tyynenmeren tansseilla. Annika Koskinen, Piia Lehtola ja Tytti Koskinen tuskin arvasivat mitä tuleman pitää mennessään aikoinaan polynesialaisten tanssien alkeiskurssille. Tyynenmeren rytmit tempasivat samaa hämeenlinnalaista lukioluokkaa käyneen kolmikon mukaansa niin täydellisesti, että he päättivät perustaa Tauruan, oman tanssiryhmän. Nelisen vuotta jatkunut tanssiharrastus muuttui entistä vakavammaksi, kun Annika kävi vuosi sitten katsastamassa polynesialaisia tansseja niiden synnyinsijoilla. Kävin tutustumassa polynesialaiseen tanssiin Uudessa Seelannissa, Samoalla ja Cookin saarilla. Netin ja tutun tuttujen avulla sain hankittua oman opettajan, joten matkani ansiosta pystyin tuomaan Suomeen uusia tanssityylejä. Jos saamme enemmän rahakeikkoja, säästämme opintomatkarahat koko ryhmälle. Taurua on saanut tansseistaan Kevätaurinko helli tanssijoita. pääosin hyvää palautetta. Miehet eivät tosin yleensä uskalla tulla puhumaan meille - he lähinnä myhäilevät esitykselle. Sen sijaan naiset ovat todella uteliaita ja monet tulevat koputtelemaan kookospähkinän puolikkaista tehtyjä bikineitämme, tanssijat nauravat. Helsingin torilla Tauruan rinnalla tanssi myös Tongalta Suomeen muuttanut Samuela Elone, joka on nykyään ainoa täällä asuva polynesialainen. Kun Samuela alkoi muutama vuosi sitten ottaa selvää maamme polynesialaisista ystävyysseuroista, lähes joka saarelle löytyi oma seuransa, mutta yhdelläkään niistä ei ollut aktiivista toimintaa. Niinpä tongalainen päätti perustaa Tyynenmeren saarten ystävyysseuran yhteiseksi järjestöksi koko alueen ystävyystoiminnalle. Nykyään seuran toiminnassa on mukana parinkymmenen Polynesiasta kiinnostuneen aktiivijäsenen joukko. Kerran kuussa seuralaiset kokoontuvat yhteiseen illanviettoon, jossa kuunnellaan musiikkia ja katsellaan saarilla käyneiden matkadioja. Vaikka syntyperäisiä polynesialaisia ei ole Suomessa kuin yksi, seuran illanvietoissa on totuttu laadukkaisiin Tyynenmeren tansseihin. Esimerkiksi Tauruan tytöt tanssivat polynesialaisia tansseja paremmin kuin itse saarelaiset, kertoo Samuel Elone. JANNE SIVONEN JANNE SIVONEN MAHDOLLISUUKSIEN TORIT VETIVÄT VÄKEÄ YMPÄRI SUOMEA Lauantaina vietettiin kevään ruuhkaisinta Mahdollisuuksien tori -päivää: Vaasan päätapahtuman lisäksi torit järjestettiin Helsingissä, Joensuussa, Jämsässä, Kajaanissa, Mikkelissä, Ruukissa ja Seinäjoella. Usealla paikkakunnalla kaunis sää veti toreille poikkeuksellisen paljon väkeä, ja ainakin Vaasassa kerättiin kaikkien aikojen ennätysyleisö. Tämä on kuudestoista toritapahtuma Vaasassa, mutta koskaan väkeä ei ole ollut näin paljon, kertoi Mahdollisuuksien toreja jo 1980-luvulta järjestänyt Kaarlo Koskimies Vaasan kehitysmaaseurasta. Päätapahtuma on vetänyt paikalle yleisöä myös Vaasan ulkopuolelta. Myös Helsingin Rautatientori muuttui lauantaina Mahdollisuuksien toriksi. Kansalaisjärjestöt, elävä musiikki ja maailmankeittiöiden herkut houkuttelivat Helsingin torille kymmenisen tuhatta kävijää. Väkeä oli runsaasti heti aamusta saakka, mutta ääriään myöten Rautatientori täyttyi, kun tapahtuman nimekkäin esiintyjä Kapteeni Ä-ni aloitti osuutensa. Pääosassa Helsingin torilla olivat kuitenkin suurelle yleisölle esittäytyneet kansalaisjärjestöt. Tori on järjestöille tärkeä tiedotuskanava, totesi Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) tiedottaja Jukka Pääkkönen. Esimerkiksi meillä on täällä mahdollisuus näkyä sellaisille ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluville ihmisille, jotka eivät ole ehkä osanneet yhdistää ay-liikettä kehitysyhteistyöhön. Rekrytoimme toreilla myös vapaaehtoisia kehitysmaihin lähetettäviksi työprikaatilaisiksi, mutta prikaatit alkavat olla torien jälkeen liiankin suosittuja - kaikkia halukkaita emme voi matkalle lähettää, harmitteli Pääkkönen. Helsingin torin näkyvin teema oli 50 kansalaisjärjestön vetämä Ruoka-aika-kampanja, jonka tavoitteena on nälän poistaminen maailmasta. Kampanjan esittelypisteessä kävijät kilpailivat siitä, kuka saa nuijittua eniten maissijauhoa suuressa afrikkalaisessa huhmareessa. Ruokakampanjan kova tavoite ei hätkähdyttänyt Eeva Saarelaa, joka tuli tapahtumaan tyttärensä Millan, 12, kanssa: Kyllä nälän poistaminen on mahdollista, sillä ruokaahan on tarpeeksi jokaiselle. Se pitäisi vain jakaa tasaisesti. Saarela on vieraillut Mahdollisuuksien toreilla säännöllisesti jo vuosia. Mikä tapahtumassa kiinnostaa? Ehkä minulla on jonkinlainen maailmanparantajasyndrooma, Saarela naurahtaa. Tulee hyvä mieli, kun näkee, miten monet ihmiset todella yrittävät tehdä jotakin paremman maailman puolesta. JS

5 Järjestöuutisia 5 Pienet hyvät MIELIKUVAT OHJAAVAT OSTOHALUJA Aamulehden huhtikuussa tekemästä pienimittaisesta kyselystä käy ilmi, että monella suomalaisella on oma boikottilistansa. Sen turvin vastustetaan tiettyjä tuotemerkkejä, kauppaketjuja tai yrityksiä. Protesti saattaa perustua joko ostajan henkilökohtaisiin kokemuksiin tai maailmanlaajuiseen boikottiin, jonka taustalla on ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiä luvulla alkanut Nestlén vastainen ostosboikotti on yhä voimassa. Kehitysmaissa äidinmaidonvastikkeita arveluttavalla tavalla markkinoinut yhtiö herättää edelleen suomalaisissa vastenmielisyyttä. Myös Shellin ihmisoikeuksia loukannut liiketoiminta Nigeriassa on kuluttajien muistissa, ja vaikuttaa huoltoaseman valintaa pelkkää bensiininhintaa enemmän. Ruoanvalinnassa kyselyyn vastanneet kertoivat suosivansa kotimaisia, luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Myös oman asuinkunnan antimia arvostetaan. Aamulehden kyselyyn osallistui 40 ihmistä. Tulokset heijastelevat brittiläisen Ethical Consumer -lehden kuluttajaboikottilistaa, jonka kärjessä loistavat Nestlé, McDonald s ja Shell. Lisätietoja kuluttajaboikoteista: kulutaharkiten/index.html Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen vastaa tällä palstalla henkkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi. Järjestömme haki ulkoministeriön hanketukea ensimmäistä kertaa ja päätös tuen myöntämisestä tuli maaliskuussa. Olimme mielestämme tehneet erittäin realistisen, jopa tiukahkon, budjetin, jonka kokonaissumma oli euroa, mutta ulkoministeriö myönsi meille vain euroa. Miten meidän nyt pitäisi toimia? Oliko hanke-ehdotuksessa jotain sellaista mitä ministeriö ei voinut hyväksyä ja miten sen saa selville? Esiintyjäryhmä Ngoma Moto valmistautumassa afrikkalaiseen rumpu ja tanssiesitykseen Vaasan Mahdollisuuksien torilla. JANNE SIVONEN KAI ARTES Teidän kannattaisi ottaa yhteyttä vastuuvirkamieheenne ulkoministeriössä ja kysäistä vielä varmuuden vakuudeksi oliko hakemuksessa joku erityinen syy, miksi he eivät myöntäneet hakemaanne summaa kokonaisuudessaan. Arvelisin kuitenkin, että mitään yksittäistä syytä ei todennäköisesti löydy ja valitusprosessiin tuskin kannattaa ryhtyä. Käytännössä teidän kannattaa vain informoida välittömästi Etelän kumppanianne päätöksestä ja kertoa suoraan miten asia on: budjettia on ryhdyttävä leikkaamaan tuohon euroon. Eli suosittelisin että teette uuden budjetin, koska myönnetyn summan ja haetun summan ero on kuitenkin noin suuri. Tämä kaikki on tietysti hyvin ikävää, varsinkin jos budjettia on jo valmisteluvaiheessa jouduttu leikkaamaan, mutta parempi ilmoittaa ikävästä asiasta heti eikä kuukausien päästä! Se miten pääsette eurosta :een on neuvoteltava kumppanin kanssa - tässä vaiheessa se on todennäköisesti tehtävä etätyönä eli teillä ei varmaankaan ole mahdollisuutta tavata. Budjetin leikkausta helpottaisi yhdessä suunniteltu talousarvio, koska sitä laadittaessa on varmaan jo käyty priorisointikeskustelua. Tuhannet ihmiset viettivät lauantaita Helsingin torilla.

6 6 Uutisia etelästä KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN PUHUTTAA SAMBIASSA Kirjainyhdistelmä PRSP on viime aikoina puhuttanut paljon sambialaisia järjestöjä. PRSP eli köyhyydenvähentämisohjelma on avunantajayhteisön uusin kehitysyhteistyön ehto, jota on Sambiassa valmisteltu vajaat pari vuotta. Kepan Sambian toimisto on teettänyt selvityksen, jossa tarkastellaan sambialaisten järjestöjen osallistumista ja vaikutusta ohjelmaan. Vuonna 1999 Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tekivät köyhyydenvähentämisohjelmasta ehdon köyhien maiden velkahelpotuksille. Saadakseen anteeksi velkojaan kehitysmaiden on nyt siis valmisteltava kansalliset köyhyydenvähentämissuunnitelmat mahdollisimman avoimella ja kansalaisyhteiskuntaa osallistavalla tavalla. PRSPkonsepti on nopeasti saavuttanut suuren suosion avunantajien keskuudessa. Käytännössä se on nyt kaiken julkisen kehitysyhteistyön, niin monenkeskisen kuin kahdenvälisen, keskeisempiä ehtoja. Tämä koskee myös Suomen kehitysyhteistyötä. PRSP-konseptin taustalta löytyy kaksi keskeistä tekijää: kansainvälisiä rahoituslaitoksia kohtaan esitetty kritiikki ja kasvava kansainvälinen tuki köyhyyden vähentämisen tavoitteelle. Luomalla PRSP-konseptin rahoituslaitokset yrittävät vastata erityisesti niin sanottujen talouden rakennesopeutusohjelmien raskaita sosiaalisia vaikutuksia koskeviin syytteisiin. Sambiassa köyhyydenvähentämisohjelmaa alettiin valmistella heinäkuussa 2000 ja dokumentti on valmistunut kevään 2002 aikana. Maan kansalaisjärjestöillä on ollut mahdollisuus osallistua hallituksen eri sektorikohtaisiin työryhmiin ja esittää näkemyksiään niissä. Prosessin kuluessa kansalaisjärjestöt ovat järjestäytyneet CSPR-nimiseksi verkostoksi (Civil Society for Poverty Reduction), jonka tavoitteena on ollut kansalaisjärjestöjen osallistumisen vahvistaminen ja toiminnan koordinointi. Kepan teettämä selvitys osoittaa, että järjestöt ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa PRSP-prosessiin, vaikka toisaalta etenkin maaseudun kansalaisryhmillä on ollut vain rajoitetut mahdollisuudet osallistua siihen. Selvityksen mukaan verkosto on vahvistanut kansalaisjärjestöjen yhteistyötä köyhyyden vähentämiseen liittyvässä poliittisessa keskustelussa. CSPR muun muassa julkaisi vuonna 2001 oman laajan köyhyysraportin, jonka vaikutus on verkoston itsensä mukaan ollut suuri Sambian varsinaiseen PRSPstrategiaan. Verkoston vahvasta työstä huolimatta Kepan selvitys osoittaa kuitenkin myös, että vain harvoilla CSPR:n toimintaan osallistuneista järjestöistä on laaja kontaktipinta maaseudun väestöryhmiin. Selvitystä Civil society and the Poverty Reduction Process in Zambia voi tilata Kepasta osoitteesta tai numerosta (09) (Klaus Laitinmäki/Timo Kovanen). MAX VON BONSDORFF Seuraava Uutiskirje ilmestyy elokuussa. Kepan toimisto lomailee Milma Kettunen aloitti Kepassa tiedottajan äitiyslomasijaisena toukokuussa. Nelosen uutistoimittajana viime vuodet työskennellyt Milma toimittaa tulevan vuoden aikana Uutiskirjettä ja vastaa Kepan järjestötiedotuksesta. Sijaisuutta ennen Milma oli ETVO-vapaaehtoisena Nepalissa. Järjestötuntemusta hänelle on kertynyt etenkin Amnestystä, Dodosta ja useista naisjärjestöistä. MIKKO MARJAKANGAS UUSIA KASVOJA SAMBIAAN Kepan uusi Sambian koordinaattori Seppo Karppinen on ollut ennenkin töissä Sambiassa. Kymmenen vuotta sitten hän työskenteli kehitysjoukkolaisena metsäohjelmassa luvun puolivälissä Karppinen palasi Suomeen. Metsäalan insinöörin opinnot täydentyivät ympäristöasioilla, ja Karppinen ryhtyi konsultiksi. Muutama vuosi sitten hän alkoi hallinnoida UNDP:n ympäristöohjelmia Laosissa. Nyt Aasia vaihtuu Afrikkaan. Sambiaan suuntaa myös Esa Salminen. Hän aloittaa Kepan yhteystoimitsijana heinäkuussa. Salminen on aiemmin työskennellyt ETVO-vapaaehtoisohjelman avustajana sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyöprojektien koordinaattorina. Jack Kalipenta aloitti Sambian ohjelmatyöntekijänä lokakuussa. Hän on työskennellyt aikaisemmin opettajana, opetusministeriössä ja lukuisissa kansalaisjärjestöissä, joissa hän on tehnyt muun muassa HIV-valistusta. Seppo, Esa ja Jack valmistautuvat matkaan. SINI KUVAJA

7 YALIWE CLARKE-KAMUHUZAN TAVOITTEENA ON TURVATTU AFRIKKALAINEN ELÄMÄ Sanotaan, että toivo ja pelko saavat ihmisen toimimaan. Sambialainen Yaliwe Clarke-Kamuhuza myöntää pelkäävänsä, mutta halu voittaa pelko toimimalla on vahva. Yaliwe koordinoi eteläisen Afrikan alueellista konfliktinehkäisyverkostoa. Uutisia etelästä 7 Sambialaisen Yaliwe Clarke- Kamuhuzan, 27, halu rakentaa rauhaa on tainnut virrata häneen jo äidinmaidossa. Hänen äitinsä, tutkija Sara Longwe, on yksi Sambian kuuluisimmista ihmisoikeusaktivisteista ja sukupuolten tasa-arvon puolestapuhujista. Isä taas on syntyjään englantilainen tutkija ja yhteiskuntakriitikko Roy Clarke: pidetty Sambian yliopiston luennoitsija ja riippumattoman The Post -lehden kolumnisti. Yaliwe on kasvanut kahden kulttuurin välissä ja kääntänyt monikulttuurisen taustansa voimavaraksi. Hän opiskeli Sambian yliopistossa Lusakassa kehitystutkimusta ja filosofiaa. Jo kouluaikoina hän tottui siihen, että häntä vaalean ihonsa takia kutsuttiin mzunguksi, valkoihoiseksi. Erilaisesta olemuksesta oli hyötyä. Minun sallittiin puhua avoimemmin. Minusta kasvoi kriittinen. Osansa on myös vanhemmillani. Kotona puhuttiin, tutkittiin, analysoitiin ja käytiin loputtomia akateemisia väittelyjä, Yaliwe kertoo Itse tehty elämä Tapasin Yaliwen ensimmäisen kerran vuonna Hän alusti suomalaisen KATU- konfliktinehkäisyverkoston järjestämässä työpajassa Livingstonessa Sambiassa. Koolla oli noin 50 eteläisen Afrikan ja 20 Suomen nuorisojärjestöjen edustajaa sekä tutkijoita. Heidän tavoitteenaan oli löytää yhteisiä voimavaroja konfliktien TIINA-MARIA LEVAMO ehkäisylle eteläisessä Afrikassa. Yaliwe sanoi tuolloin, että nuorten tulee saada ottaa elämä omiin käsiinsä ja tehdä siitä parempi. Nykyään Yaliwe toimii eteläisen Afrikan kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston (SACPN) koordinaattori. Verkosto perustettiin joulukuussa 2000 KATUn eteläisessä Afrikassa järjestämien koulutustilaisuuksien lopputuloksena. Se tarjoaa foorumin kansalaisjärjestöjen kokemusten vaihdolle, tiedottaa ja kouluttaa sekä tekee tutkimustyötä. Tällä hetkellä SACPN:ssä on mukana lähes 100 kansalaisjärjestöä kymmenestä eteläisen Afrikan maasta. Yaliwe pitää verkoston lankoja käsissään Kepan Sambiankenttätoimiston yhteydessä sijaitsevasta toimistostaan. Konflikteja ehkäisevän verkoston rakentaminen eteläiseen Afrikkaan on kunnianhimoinen projekti, Yaliwe myöntää. Sovitteleva Sambia SACPN:n alueellinen johtokunta kokoontui joulukuussa 2000 Cape Townissa ja määritteli eteläisen Afrikan maiden konfliktikysymyksiä. Hahmottui kolme konflikteja aiheuttavaa, verkoston maita yhdistävää tekijää: maan ja luonnonvarojen epätasainen jako, demokratian ja hyvän hallinnon puutteet sekä siirtomaakauden jälkeensä jättämät ristiriidat. Tuntuu luontevalta, että verkostoa koordinoidaan juuri Sambiasta. Eteläisen Afrikan historiassa Sambia tunnetaan rauhallisena ja sovittelevana maana. Tällä hetkellä maa elää kohtuullisen rauhallista arkeaan sotivien naapureiden keskellä. Yaliwe pelkää, että naapurimaiden, Angolan ja Kongon demokraattisen tasavallan, sodat alkavat heijastua epävakautena myös hänen kotimaassaan: Pakolaisten määrä kasvaa ja turvattomuus rajalla lisääntyy. Koska valtioiden sisäisiin konflikteihin on eteläisessä Afrikassakin vaikea puuttua, kansalaisjärjestöjen ja siviilikriisinhallinnan rooli korostuu. Yaliwe kertoo, että konfliktinehkäisy nähdään verkoston työssä laajasti: se on ihmisoikeustyötä, demokratian edistämistä sekä ympäristöja kehityskysymyksiin vaikuttamista. Ristiriitojen ehkäisy alkaa kylätasolta SACPN-verkoston tavoitteena on alueellisen yhteistyön lisäksi vahvistaa ristiriitojen ehkäisyyn tähtääviä kansallisia strategioita. Yaliwe sanoo, että konfliktien ehkäisyssä oleellista on paikalliseen yhteisöön asti ulottuva verkosto. Tällöin ihmisten arjesta voidaan välittää tietoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon. Yaliwe puhuu valmiusstrategiasta (early warning system), jossa hyödynnetään myös tiedotusvälineitä. Afrikan valtioiden eräs heikkous on edelleen siinä, etteivät ne takaa kansalaisjärjestöille tarpeeksi tilaa vaikuttaa ja toimia. Valtion ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelu sekä kokemusten ja tiedon vaihto ontuvat. Rikollisuuden ehkäisemiseksi sambialaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet ehdotuksen kansallisen säätiön perustamiseksi. Säätiön päämääränä olisi herätellä Sambian hallitusta puuttumaan köyhyyden, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja väkivallattomuuden kysymyksiin. TIINA-MARIA LEVAMO

8 8 Uutisia etelästä INDONESIA: KANSALAISYHTEISKUNTAA KUULTAVA JOHANNESBURGISSA Johannesburg kokoaa maailman johtajat elokuun lopussa neljättä kertaa käsittelemään vuonna 1992 pidetyn Rion ympäristökokouksen saavutuksia. Johannesburgin huippukokousta on valmisteltu jo reilun vuoden ajan ja viimeinen valmistelusessio järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa Balilla. Paikalliset järjestöt toivovat, että Balin kokous nostaa kansalaisjärjestöt entistä tärkeämpään asemaan kestävästä kehityksestä päätettäessä. Tähän mennessä Rion kokous ja sen jälkeiset kolme seurantakokousta eivät ole tuottaneet konkreettisia tuloksia. Kansalaisyhteiskunta ei myöskään ole voinut osallistua päätösten tekemiseen. Indonesian kansalaisyhteiskunta toivoo tämän muuttuvan Balin valmistelukokouksessa, sanoo Emmy Hafild, Indonesian Maan ystävien puheenjohtaja ja Balin valmistelukokouksen rinnalla pidettävän Kansainvälisen kansojen foorumin (International Peoples Forum) koordinaattori. Johannesburgissa käsiteltävien asioiden listalla pitää olla kansalaisyhteiskunnan tärkeinä pitämiä teemoja. Siksi kansalaisyhteiskunnan pitäisi saada äänioikeus YK:n kestävän kehityksen komiteassa, joka on vastuussa Johannesburgin kokouksen valmistelusta. Hafildin mukaan juuri osallistumismahdollisuus on Indonesian kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkein asia. Johannesburgin kokouksessa pitäisi saavuttaa yhteisymmärrys sekä kansalaisyhteiskunnan, yritysten että päättäjien välillä. Muuten kokouksella ei ole taaskaan mitään merkitystä, Emmy Hafild sanoo painokkaasti. KAMBODZHALAISET KALASTAJAT HUOLISSAAN ANU LOUNELA, Yogyakarta RION SAAVUTUKSET VAAKALAUDALLA YK:n alainen vuonna 1983 perustettu ympäristön ja kehityksen maailmankomissio tuotti vuonna 1987 Bruntlandin raportin, jonka myötä kestävän kehityksen käsite nousi yleiseen tietoisuuteen ympäri maailmaa. Kestävä kehitys piti muuttaa konkreettiseksi politiikaksi Rio de Janeirossa vuonna Rion kokouksessa solmittiin kansainvälinen biodiversiteettisopimus ja puitesopimus ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kymmenen vuoden aikana kestävän kehityksen ideaalit ovat kuitenkin karisseet, kun metsäpinta-alat kaikkialla maailmassa pienenevät ja saasteet sekä köyhyys lisääntyvät. Kambodzhan Tonle Sap-joen rannan kalastajia huolettavat Mekong-joen yläjuoksun ja sivujokien patoaminen sekä oman maan kalastusviranomaisten lepsut otteet. Naapurimaiden kalastajat yhtyvät huoleen patojen, eroosion ja kemikalisoitumisen aiheuttamasta Mekong-joen kalaston heikkenemisestä. AL Kalastuksesta ja elinkeinon suurimmista uhista keskusteltiin huhti-toukokuun vaihteessa Kambodzhan pääkaupungissa Phnom Penhissä mahtavan Mekong-virran ja omalaatuisen Tonle Sap-joen yhtymäkohdassa sekä kenttävierailulla Kompong Chhnangin maakunnassa. Kyseessä oli toinen alueellinen kalastuskonferenssi ja siihen osallistui noin sata kalastajaa, tutkijaa, järjestöaktiivia ja viranomaista viidestä Mekongin rantavaltiosta. Kokouksen järjestivät kambodzhalainen Fisheries Action Coalition Team järjestö ja Kepan yhteistyöjärjestö TERRA. Kepa tuki kokousta taloudellisesti ja paikalle saapui myös Kaakkois-Aasian kiertueellaan ollut Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen. Kokouksen aikana ei kenellekään jäänyt epäselväksi, että Mekong ja Tonle Sap ovat elinehto kambodzhalaisille. Lähes 80 prosenttia kansan proteiinitarpeesta saadaan kalasta ja kaikki jokien varsien maanviljelijät ovat myös kalastajia. Kalastuslupia siirretään parhaillaan yksityisyrittäjiltä paikallisyhteisöjen hallintaan, mutta monin paikoin aseistetut joukot valvovat entisiä reviirejään eikä viranomaisilla riitä keinoja puuttua tilanteeseen. Laittomien kalastusvälineiden käyttö on myös yleistä. Tonle Sap lienee maailman ainoa joki, joka muuttaa virtaussuuntaansa: sadekaudella Mekongin tulviessa joki virtaa pohjoiseen Tonle Sap järveen ja kuivalla kaudella takaisin kohti Mekongia. Tonle Sapin ekosysteemi on hyvin herkkä ja pienetkin muutokset Mekongin luonnollisessa tulva kuivuus-syklissä voivat tuhota joen ja järven ekologisen tasapainon ja samalla kalastuksen ja maanviljelyn edellytykset. Kuultuaan Kiinan aloittamista Mekongin yläjuoksun pato- ja ruoppaushankkeista, monet Kambodzhan, Laosin, Thaimaan ja Vietnamin kokousedustajat vaativat kiinalaisilta toimia Mekongin hankkeiden lopettamiseksi. Kiinan Yunnanin maakunnan edustajien mukaan yläjuoksun patojen vaikutukset eivät ole suuria, sillä Mekongin vesimäärästä vain 16 prosenttia tulee Kiinan puolelta. Kokouksen loppujulistuksen mukaan alajuoksun kalastajat ovat yläjuoksun infrastruktuurihankkeiden lisäksi syvästi huolestuneita myös metsien häviämisestä, liiallisesta kemikaalien käytöstä maataloudessa sekä suunnitelmista perustaa eukalyptusplantaaseja ja sellutehdas Tonle Sap -järven läheisyyteen. Mekongin ja sen sivujokien biologinen monimuotoisuus (kalalajeja tunnistettu tähän mennessä 1250) on jo valuma-alueen 60 miljoonan ihmisen ruokaturvan kannalta liian arvokas tuhottavaksi lyhytnäköisten kaupallisten etujen vuoksi. TIMO KURONEN, Bangkok

9 Kolumni 9 Kansalaisyhteiskuntaa metsästämässä Ensimmäisen puolen vuoden aikana Dominikaanisessa tasavallassa yritin löytää järjestöä tai kansanliikettä, jossa voisin tehdä vapaaehtoistyötä ja solmia sosiaalisia suhteita. Ajatuksenani oli samalla lisätä Kepan tuntemusta paikallisesta järjestökentästä. Aloitin etsintäni minulle tutusta maisemasta: pohjoisen järjestöjä muistuttavista kansalaisjärjestöistä, joista monet kuuluivat kansainvälisiin verkostoihin tai saivat tukea toimintaansa eurooppalaisilta tahoilta. Kerta kerran jälkeen turhauduin. Osa osoittautui poliitikkojen salkkujärjestöiksi, joiden ainoa tarkoitus oli houkutella valtion tukea tai ulkomaista apurahaa. Toiset muistuttivat lähinnä konsulttitoimistoja. Periaatteena tuntui olevan, ettei toimintaan kannata ryhtyä, jollei siitä myös nettoa jotain. Seminaarin voi järjestää vain rantabulevardin hotellien ilmastoiduissa saleissa ja tarjoilun tulee ylittää minimivaatimukset. Tietyn ydinjoukon ulkopuolisia saati tavallisen kansan edustajia ei voi kutsua, koska he eivät kykene keskustelemaan riittävän teknisesti. Heidän kuviaan ei myöskään julkaistaisi lehtien seurapiiripalstoilla. Turhauduin vilustumisiin superilmastoiduissa seminaareissa ja päätin suunnata valtion yliopiston liepeille. Turhaan. Monille Latinalaisen Amerikan maille ominaista vasemmistolaisuudesta kumpuavaa liikehdintää ei juuri ole. Päädyin lopputulokseen, että kansalaisaktivismi on maassa hyvin heikoissa kantimissa. Vähitellen aloin kuitenkin nähdä ympärilläni ilmentymiä keskinäisestä avusta ja oikeuksien puolustamisesta. Monet puurtavat uskonsa voimalla kirkkonsa jäsenten ja vähäosaisten hyväksi. Pääkaupungin lähiöissä toimii aktiivisia naapurustoverkostoja, jotka vaativat julkisia palveluita ja katuväkivallan lakkauttamista. Lähes joka kylässä ja korttelissa on erilaisia lotto- ja sairausvakuutusverkostoja. Ensimmäisessä jäsenet maksavat viikoittaisen summan, joka arvotaan osallistuneiden kesken. Toisessa jäsenet maksavat liittymisja kuukausimaksun. Vakavan sairauden tai perheenjäsenen kuoleman kohdatessa he saavat mittavan kertakorvauksen. Tätä toimintaa pyörittämässä ovat kymmenet tuhannet yhteisönsä hyvinvoinnista kiinnostuneet ihmiset. Naapurustotoiminta ei noudata kehitysyhteistyöhankkeiden projektisykliä, eivätkä sen edustajat keskustele globaalilla kansalaisjärjestökielellä. Kun pohjoisen kansalaisjärjestöt etsivät yhteyksiä, ne tarttuvat helposti niihin, jotka puhuvat meille tuttua kieltä. Hyväksymme tietokoneella kirjoitetun hyvin jäsennetyn mielellään englanninkielisen projektihakemuksen, jossa on määritelty tavoitteet, strategiat ja toiminnot. Kutsumme kansainvälisiin kokouksiin ne, jotka vastustavat globalisaatiota oikeilla ajatuksilla. Usein ajattelemme yhteistyöjärjestöjemme edustavan ruohonjuuritason verkostoja. Aina näin ei ole. Välittäjäjärjestöt joutuvat kaupittelemaan itseään kehitysmaiden köyhien äänenä rahoituksen saamiseksi. Köyhimmät puolestaan ovat riippuvaisia välittäjistä saadakseen äänensä kuulumaan apumaailmassa. Joskus heillekin tihkuu jotain. KAISU TUOMINEN, Santo Domingo KARIBU TANZANIA! - TASKUOPAS KIELEEN JA KULTTUURIIN Suomi Tansania-seura on julkaissut Tansanian kulttuurin ja kielen 44-sivuisen taskuoppaan, jossa tutustutaan sarjakuvapiirtäjä Katti Ka-Batembon opastuksella muun muassa maan tavallisimpiin tervehdyksiin, käytöstapoihin, uskontoon, ruokaan ja tabuihin. Joka sivuaukeaman alareunassa on kuvien suomenkielinen selitys. Kirjasen loppuosassa on suppea suahili suomi-sanasto. Taskuopasta voi tilata Jouko Berghälliltä, puh. (09) , jouko.berghall@kolumbus.fi. Hinta 7 euroa + postituskulut. Kirjaa saa myös Kepan kirjastosta. Katti Ka-Batembon kuvitusta Karibu Tanzania -oppaassa.

10 10 Uutisia etelästä NAISET VAATIVAT PIENVILJELIJÖILLE OIKEUKSIA Pienviljelijät ja maatyöläiset on unohdettu Dominikaanisessa tasavallassa. Päättäjät panostavat turismiin ja vapaatuotantoalueisiin. Suuri osa maan kansalaisista saa kuitenkin elantonsa maasta. Maria Trinidad Sanchez -paikallisyhdistykseen kuuluvat naiset. Me olemme järjestäytyneet naisten oikeuksien puolustamiseksi ja yhteisön elinolojen parantamiseksi. Naisella on yhtäläinen oikeus olla yhteiskunnan jäsen. Monet ovat lähes luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat poliittisesti täysin marginaalissa. Köyhillä naisilla on alhainen itsetunto. He eivät edes koe, että heillä olisi oikeus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, naiset toteavat. CONAMUCAn naisia Monte Platassa. Vaikka nykyinen presidentti on koulutukseltaan agronomi, ei tämäkään hallitus näytä olevan kiinnostunut kuuntelemaan maaseudun tarpeita. Maatalous ei ole yli 20 vuoteen ollut kehityspoliittisen kiinnostuksen kohteena. Ihmiset lähtevät kaupunkeihin ja siirtolaisiksi, kun elämisen edellytyksiä ei ole. Heikoimmassa asemassa ovat naiset, selittää maaseudun naisten järjestön CONAMUCA:n toiminnanjohtaja Juana Ferrer. CONAMUCA (Confederación Nacional de Mujeres del Campo) muodostuu paikallisista naisryhmistä ja puolustaa pienviljelijöiden oikeuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lisäksi se toteuttaa pienprojekteja maaseudun naisten elinolojen kohentamiseksi. Elinolosuhteet maaseudulla ovat entisestään huonontuneet viime vuosien aikana. Maaseudun ihmiset tarvitsevat tuotteilleen oikeudenmukaiset hinnat takaavat markkinat, tukia ja lainoja sekä teiden, terveysasemien, koulujen ja sähkö- ja vesiverkostojen rakentamista kyliin. Lisäksi vaadimme järjestöjen edustajien osallistumista maatalous- ja maaseutupolitiikasta päättäviin elimiin, Juana jatkaa. Poliittiseen kannatukseen sidottu tuki CONAMUCA haluaa välttää poliittista sitoutumista. Se merkitsee sitä, ettei valtion tukea heru toiminnalle. Painostamme hallitusta systemaattiseen maaseudun tukemiseen. Nyt mahdollinen apu perustuu jonkun poliitikon kannattamiseen. Vähän aikaa sitten laadimme eri paikkakunnilla tarkat listat kunkin viljelijän tarvitsemista siemenistä ja teimme ehdotuksen siemenluotosta maatalousviranomaisille. Painostuksesta huolimatta emme ole saaneet edes vastausta ehdotukseemme. Samoille paikkakunnille ilmestyivät kansanedustajat ilmaisten siemenpussien kanssa jakaen niitä täysin mielivaltaisesti kunkin tarpeeseen nähden, tilittää Juana KENT WILSKA Ferrer. Myös CONAMUCA:n paikallisryhmällä Hato Damassa on kielteisiä kokemuksia toiminnasta puoluesidonnaisten tahojen kanssa. Poliitikkoihin ei voi luottaa. Jos sitoudut yhteen, niin toiminta lakkaa täysin hänen poistuttua vallasta. Uusi valtapuolue pyrkii aina tuhoamaan edellisen saavutukset ja haluaa tukea omia projektejaan, kertoo yhdistyksen puuhanainen Elida Amador Martinez. Viime vaalien jälkeen naiset menettivät ylläpitämälleen terveysasemalle puolueeseen sitoutuneelta kansalaisjärjestöltä saamansa tuen. Naiset heikoimmilla Jos miesten on vaikea viljellä maata, naisille se on lähes mahdotonta. Maa on miesten omistuksessa. Naiset vastaavat yleensä perheen ruokkimisesta, miehet myyntikasvien tuottamisesta. Suurimmalla osalla naisista ei ole mahdollisuutta maanviljelyyn. Selviytyäkseen he etsivät töitä muualta, pesevät pyykkiä tai pestautuvat kotiapulaisiksi, kertovat CONAMUCAn Kansainvälinen kauppapolitiikka huolestuttaa Pienviljelijöiden on vaikea saada tuotteita myydyksi edes kotimaassaan.vapaakauppa ei luo toiveita, vaan herättää pelkoja halvasta tuontiruoasta. Viisi vuotta sitten maataloustuotteita vietiin maasta enemmän kuin sinne tuotiin. Nyt tilanne on päinvastainen. WTO-sopimukset eivät paranna tilannettamme. Emme mitenkään kykene sellaiseen laatuun ja määrään, mitä kansainvälinen kilpailu edellyttää. Tuontituotteet ovat usein halvempia. Vientikasveista on köyhimpienviljelijöiden kannalta huonoja kokemuksia. Viljelijät ovat keskittyneet vientikasveihin, joilla ei ole ravintoarvoa tai joita he eivät tunne. Tämä heikentää ruokaturvaa, huomauttaa Juana Ferrer. KAISU TUOMINEN, Santo Domingo

11 11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA Apua hanketuen hakemiseen Kurssi antaa lisävalmiuksia Ulkoministeriön kansalaisjärjestöille tarkoitetun hanketuen hakemiseen. Kurssilla käydään läpi hanketuen vaatimukset, perehdytään hakulomakkeen kiemuroihin, muun muassa hankkeen gender-näkökulmaan. Mukana on Ulkoministeriön edustaja vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Tukea hankkeen talousarvion tekemiseen Kurssilla paneudutaan erityisesti hankkeen talousarvion tekemiseen Ulkoministeriön hanketuen hakulomakkeen formaatilla. Kurssin alussa on yleinen osuus talousarvion tekemisestä, jonka jälkeen jakaannutaan kahteen tai kolmeen ryhmään (talousarvion koon mukaan) rakentamaan talousarvio esimerkkihankkeen pohjalta. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Järjestöjen www- sivujen suunnittelu ja rakentaminen ja KSL-opintokeskus, Helsinki Kurssi on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa ( ) opiskellaan nettisivujen suunnittelua ja sisällöntuottamista. Tavoitteena on ymmärtää sivujen helpon käytettävyyden ja tiedon organisoinnin merkitys. Kurssin aikana tehdään wwwsivujen käytettävyysanalyyseja ja suunnitellaan web-sivuston runko. Toisessa osassa ( ) pohditaan webin hyödyntämisen edellytyksiä ja rajoja sekä opetellaan rakentamaan järjestölle omat www-sivut. Osallistujilta edellytetään Windowskäyttöjärjestelmän tuntemusta sekä kokemusta internetin selaamisesta. Puolet kurssista voi suorittaa vain jos toinen osa on suoritettu aiemmin. Kouluttaja Jukka Aronen, lisätietoja jukka.aronen@kepa.fi. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 70/100/134 euroa. Hankearvioinnin jatkokurssi Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Hankesuunnittelun peruskurssi Kurssilla tutustutaan hankesuunnittelun perusasioihin hankesykliin ja suunnittelutyökaluihin, erityisesti loogiseen viitekehykseen. Kurssi perustuu todelliseen hanke-esimerkkiin, jota käyttäen kurssilaiset rakentavat hankesuunnitelman. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. Hankearvioinnin peruskurssi Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Hankesuunnittelun jatkokurssi Itse tekemällä oppii parhaiten!. Jatkokurssilla käsitellään kurssilaisten etukäteistyönä rakentamia loogisia viitekehyksiä. Osallistuminen edellyttää vähintään päivän mittaista etukäteistyöskentelyä. Kurssilaisten toivotaan käyttävän oman järjestönsä hanketta loogisen viitekehyksen pohjana. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. How to start a development project in Helsinki A course for beginners on how to start NGO development cooperation. This joint course with Estonian NGO representatives gives information and knowledge about the partners in the cooperation: how to find them, what are the roles and participation of each of them; and what one has to take into account when developing a project idea into concrete action: how to make a simple needs assessment and environmental analysis, and how to take the cultural context into account. The course language will be English. Registration by October, 7th: kepa@kepa.fi or phone Kepa The course fee is 33/50/67 euros. Missä ympäristössä toimimme? Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI Kolonialismin ja globaalisaation vaikutus alkuperäiskansojen maailmankuvaan -seminaari Helsingissä (Suomen Elokuvasäätiön auditorio, Kanavakatu 12). 5.6 Palestiina -solidaarisuusryhmän mielenosoitusmarssi 35-vuotista miehitystä vastaan Helsingissä. Kokoontuminen on Rautatientorilla klo 17, josta marssi kulkee Israelin suurlähetystön kautta Senaatintorille Kesäiset kehitysmaapäivät Joensuussa. Virkistymis- ja verkottumispäivät tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja ideoita, rentoutua ja virkistyä. Ajankohtaisia kuulumisia Kepan toiminnasta ja toiveiden mukaan myös muuta kiinnostavaa. Tervetulleita ovat kaikki järjestöihmiseksi itsensä kokevat, erityisesti pienissä järjestöissä vapaaehtoisina puurtavat. Ilmoittautuminen 7.6. mennessä tai puhelin: ). Lisätietoja: 8.6.Mahdollisuuksien tori Karjaalla ja Oulussa. Lisätietoja: Iloinen Piñata perhejuhla Kulosaaren kartanossa Helsingissä. Nicaragualainen lounas, latinotanssien harjoittelua, arpajaiset, yllätysohjelmaa, lapsille kilpailuja, leikkejä ja kasvomaalausta, ongintaa ja piñata täynnä makeisia. Osanottomaksu 8 euroa (sisältää lounaan, kahvin/teen ja leivonnaisen, lapsille jäätelöt), alle 15-vuotiaat ilmaiseksi Mahdollisuuksien tori Tuupovaarassa. Lisätietoja: Suomi-Kuuba-seuran espanjan kielen intensiivikurssi Helsingissä. Kurssimaksu majoittuville: 360 euroa, ei-majoittuville: 270 euroa. Lisätietoja ja tilaa ilmoittautumislomake Suomi-Kuuba-Seuran toimistosta: (09) , cubaasoc@saunalahti.fi Suahilin alkeiskurssi Hauholla. Kurssimaksu, 270 euroa, sisältää opetuksen, ruokailut ja majoituksen kahden hengen huoneessa. Lisätietoja: Silja Latham, Viittakiven opisto: (03) Rääkkylän kansanmusiikkijuhlat, jonka yhteydessä myös leirejä ja kursseja. Lisätietoja: Erja Anttonen, Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys ry: Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Mikko Marjakangas (09) Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista Faces-festivaali Billnäsissä. Lisätietoja: XVI Rauhanfoorumi Loviisassa. Toritapahtumia, kulttuurikierros, messu ja iltaohjelmaa. Kepan järjestämästä koulutuksesta kerrotaan sivulla 11.