KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4"

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU /02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja kehitysmaiden asukkaita osallistavana. Järjestöhankkeiden uskotaan myös edistävän suomalaisten kansainvälistymistä. Valtaosa suomalaisista kuitenkin epäilee, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? Kansalaisjärjestöt valmistautuvat elo- ja syyskuun vaihteessa järjestettävään kestävän kehityksen huippukokoukseen. Balin valmistelukokous on tuomittu epäonnistuneeksi, joten itse Johannesburgissa on edessä tiukkoja neuvotteluja. Järjestöt vaativat muun muassa ekologisen velan tunnustamista, vapaakaupan säätelyä sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaamista. SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4 Kesäiset kehitysmaapäivät...6 Vapaaehtoistyöstä suuntaa elämälle...7 Mosambikin vammaisohjelmat evaluoitu...9 Koulutus...11 Tapahtumat...12

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Järjestöavustaja Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Vs. tuottaja Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: KEPA SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: KEPA NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 PIENVILJELIJÄT VASTAUS NÄLKÄONGELMAAN Kevään ja kesän aikana uutiset eteläistä Afrikkaa uhkaavasta nälästä nousivat suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoihin. Aluetta on kohdannut pahin ruokakriisi vuosikymmeneen. Uutisotsikoihin yltävä nälkä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi Sambiassa aliravitsemuksesta kärsi 1990-luvun lopulla jatkuvasti liki puolet väestöstä. Kuitenkin Kepan julkaisema tuore raportti Sambian nälän syistä ja seurauksista toteaa, että maalla olisi luonnonrikkauksiensa puolesta erinomaiset edellytykset ruokkia kansansa. Vielä 1980-luvun lopulla Sambia oli ruoan nettoviejä. Nyt maan ruokahuolto on riippuvainen tuonnista, kuten muidenkin ruokakriisin kourissa olevien valtioiden luvulla Sambiassa siirryttiin hyvin nopeasti valtiokeskeisestä tukipolitiikasta markkinapohjaiseen maatalouspolitiikkaan, vaikka yksityisen sektorin toimintaedellytykset eivät olleet riittävät. Pienviljelijät, jotka viljelevät yli 75 prosenttia Sambian maatiloista, jäivät auttamatta talousuudistusten jalkoihin. PELUM: Monimuotoisuus viljelijän paras vakuutus Pienviljelijöiden ongelmista puhutaan paljon. Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa toimiva PELUM-verkosto (Participatory Ecological Land Use Management Association) kääntää asian päälaelleen. Järjestön mukaan juuri pienviljelijät olisivat vastaus nälkäongelmaan. PELUM työskentelee yhdeksässä Afrikan maassa pienviljelijöiden oikeuksien, ruokaturvan ja ekologisesti kestävän maatalouden edistämiseksi. Työhön kuuluu sekä käytännön neuvontatyötä ja viljelijöiden tukemista että poliittista vaikuttamista. Kymmenen toimintavuotensa aikana PELUMille on kertynyt paljon hyviä kokemuksia työskentelystä pienviljelijöiden kanssa viljelymenetelmien parantamiseksi. Luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ja monimuotoisuutta lisäten viljelijät ovat onnistuneet parantamaan maatalouden tuottavuutta ja lisäämään ruoantuotantoa. Monimuotoisuus on viljelijän paras vakuutus kuivuuden, tulvien, kasvitautien ja tuholaisten varalta. Jotta tuloksia saataisiin syntymään laajemmassa mittakaavassa, pitäisi poliittiset päättäjät saada ymmärtämään, että pienviljelijöillä on avaimet nälkäongelman ratkaisuun käsissään. PELUM järjestää Johannesburgissa kestävän kehityksen huippukokouksen aikaan pienviljelijöiden kokoontumisen. Ennen kokousta viljelijät matkaavat yhteiskulkueena Lusakasta Johannesburgiin. Tarkoituksena on saada pienviljelijöiden huolenaiheet kuulumaan päättäjien korviin. Geeniruokaa hätäapuna? PELUM on huolissaan siitä, että eteläisen Afrikan ruokakriisi voi merkitä jälleen uutta estettä pienviljelijöiden paremmalle tulevaisuudelle. Kun maa julistetaan H. KASTENSKOV hätätilaan, sinne alkaa nopeasti virrata ruoka-apua. Tällöin joukossa saattaa olla myös geenimuunneltua viljaa, jota Yhdysvaltojen ja Maailman ruokaohjelma WFP:n on osoitettu jakaneen joissakin maissa. Zimbabwen hallitus kieltäytyi kesäkuun alussa ottamasta vastaan yhdysvaltalaista ruokaapua, jota ei ollut testein osoitettu GMO-vapaaksi. Sama maissierä päätyi sitten Sambiaan. PELUMin mukaan viljelijät yleensä istuttavat osan saamastaan maissista, jolloin se risteytyy sambialaisen maissin kanssa. Jos vilja oli geenimuunneltua, seuraukset Sambian maataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle voivat olla arvaamattomat. Miia Toikka JOHANNESBURG-KESKUSTELUTILAISUUS: Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhka rikkaille ja köyhille Mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee köyhyydelle ja ruokaturvalle Afrikassa? Miksi kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ei edisty? Mitä päätöksiä Johannesburgissa pitäisi tehdä, jotta luonnon monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysähtymään? Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kepa järjestävät Johannesburgin huippukokoukseen liittyvän keskustelutilaisuuden torstaina klo Kepan auditoriossa, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs. Tilaisuuden päävieraana on Joseph Ssuuna PELUM-järjestöstä (Participatory Ecological Land Use Management Association). PELUM on alueellinen yhteistyöverkosto kestävän maatalouden ja luonnonvarojen hallinnan edistämiseksi eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Lisätietoja: Hanna Matinpuro, SLL, puh. (09) , tai Miia Toikka, Kepa, puh. (09) ,

4 4 Kehitysyhteistyö EU:N KEHITYSYHTEISTYÖ JÄÄMÄSSÄ ULKO- JA KAUPPAPOLITIIKAN VARJOON? Sevillaan juhannuksen alla kokoontuneet EU-maiden johtajat päättivät supistaa EU:n ministerineuvostojen määrän lähes puoleen nykyisestä. Supistusta on esitelty laajenevan unionin toimintaa tehostavana teknisenä uudistuksena, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan muutos vaikuttaa huomattavasti myös unionin politiikan sisältöön. Suurinta närää on aiheuttanut kehitysyhteistyöneuvoston lakkauttaminen ja liittäminen osaksi ulkosuhteista vastaavaa yleisten asioiden neuvostoa. EU:n niin sanottu neuvosto on unionin tärkein päätöksentekoelin, jossa unionimaiden ministerit säätävät lakeja aiheesta riippuen eri kokoonpanoissa. Sevillassa neuvoston ministerikokoonpanojen määrä supistettiin kuudestatoista yhdeksään, ja tässä yhteydessä lakkautettiin myös unionin kehitysyhteistyöministerien neuvosto. Jatkossa EU:n kehitysyhteistyöasioista päätetään ulkoministerien yleisten asioiden neuvostossa. Muutosta on perusteltu muun muassa sillä, että kehitysyhteistyön tulee olla sopusoinnussa muun ulkopolitiikan kanssa. Kansalaisjärjestöt eivät suinkaan vastusta EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden lisäämistä, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että EU ei kauppapolitiikallaan voi polkea kehityspoliittisia tavoitteitaan. On vaikeaa sovittaa yhteen ulko-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jos kehitysyhteistyöltä viedään oma foorumi, jossa EU:n kehityspoliittinen linja luodaan. Nyt tehty päätös heikentää erityisen kehityspolitiikan kehittämismahdollisuuksia ja tämä johtaa pitkän päälle kehityspoliittisten näkökohtien alistamiseen ulkoja kauppapolitiikan intresseille, sanoo Sundman. Noin tuhannen eri EU-maassa toimivan kehitysyhteistyöjärjestön yhteyskomitea (LC) muistuttaa, ettei neuvoston lakkauttamisen tarpeellisuudesta ole tehty minkäänlaisia etukäteisselvityksiä, eikä lakkauttamisen poliittisia seurauksia ole myöskään analysoitu. LC:n mukaan muutos vie unionilta uskottavuuden maailmanlaajuisten kehityskysymysten ratkojana. Kansalaisjärjestöt pelkäävät myös, että nyt tehty uudistus on vasta alkua kehitykselle, joka jättää köyhien maiden edut entistä pahemmin EU:n omien tavoitteiden varjoon. Esimerkiksi LC uskoo, että seuraavaksi tulilinjalle saattavat joutua Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta sekä kehitysyhteistyökomissaarin virka. JANNE SIVONEN EUROOPAN KAUPPAVERKOSTO PERUSTETTU Kaupan ja kehityksen parissa toimivilla järjestöillä on nyt uusi mahdollisuus verkostoitua. Järjestöjen yhteistyötä edistämään perustettu European Trade Network (ETN) piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun puolivälissä Brysselissä. Paikalla oli lähes 30 järjestön edustajia eri puolilta Eurooppaa. Keskustelu oli aktiivista ja innostunutta. Verkosto kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita kansalliselta, Euroopan ja kansainväliseltä tasolta. Mukana voi olla järjestöjä, ay-väkeä ja viljelijäjärjestöjä, jotka tekevä tutkimus-, tiedotus-, kansainvälisyyskasvatustai vaikuttamistyötä kaupan sekä kestävän kehityksen, köyhyyden vähentämisen ja avoimen politiikan yhteyksistä. ETN toimii tiedonvaihdon sekä strategioiden suunnittelun foorumina yhteiseksi koetuista asioista. Verkosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa Brysselissä, järjestää temaattisia palavereja sekä keskustelee sähköpostin ja internet-sivuston avulla (ks. index.cfm). Seuraavat kokoukset järjestetään syys- ja marraskuiden lopussa. ETN on verkosto eli osallistujilta ei vaadita muodollista jäsenyyttä. Osallistumisesta aiheutuu kuluja vain Brysselin matkakuluista. ETN:n kokoukset pyritään järjestämään Euroopan komission WTO-neuvotteluihin liittyvien Civil Society Dialogue -kokousten yhteydessä, jolloin matkakuluihin voi saada tukea Euroopan komissiolta. Suositeltava verkostoitumiskanava kaikille kaupan ja kehityksen parissa työskenteleville järjestöille! SUVI VIRKKUNEN MIKÄ IHMEEN PFA? OPINTOPIIRI YK:N PEKINGIN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA YK:n neljännessä naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin toimintaohjelma suunnitelmaksi naisten ja miesten välisen tasavertaisuuden edistämiselle ja naisten vaikutusvallan lisäämiselle. Toimintaohjelmassa korostettiin yhteiskunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistä sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Missä mennään toimintaohjelman toteutumisen osalta Suomessa vuonna 2002? Vastauksen saat osallistumalla syksyllä käynnistyvään Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiriin, jossa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Opintopiiri kokoontuu seitsemänä iltana (19.9., 26.9., 3.10., , , , ja ) klo Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Järjestäjinä toimivat WCW 2005-toimikunta, WoM Oy, Suomen YK-liitto ja Suomen naistutkimuksen seura. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva-Maria Vuorenmaa WCW-toimikunta (World Conference on Women)

5 5 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN LUOTETAAN Kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöt saivat hyvät arvosanat suomalaisten kehitysyhteistyöasenteita mittaavassa mielipidetutkimuksessa. Järjestöjen kehitysyhteistyö on suomalaisten mielestä tehokasta, 75 prosentin mielestä jopa tuloksellisempaa kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Järjestöhankkeet saivat tutkimuksessa kiitosta myös siitä, että niissä kehitysmaiden asukkaat voivat osallistua hallitusten välisiä hankkeita paremmin sekä suunnitteluun että toteutukseen. Lisäksi järjestöjen kehitysyhteistyö edistää kansalaisten mielestä Suomen ja suomalaisten kansainvälistymistä paremmin kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Kehitysyhteistyöministeri Suvi- Anne Siimes piti tärkeänä sitä, että luottamus kansalaisjärjestöjen työhön on pysynyt korkeana. Julkisen vallan tulee toimia niin, että tämä luottamus säilyy jatkossakin. Siksi on tärkeää, että kehitysyhteistyövaroja kanavoidaan nimenomaan asiansa osaaville kansalaisjärjestöille, kertoi Siimes tutkimuksen julkistamispäivänä. Kritiikin aihettakin tutkimuksessa löytyi: valtaosa suomalaisista uskoo, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. Lisäksi 57 prosenttia kansalaisista epäilee, että järjestöjen hankkeissa varainkäytön valvonta ei ole yhtä tehokasta kuin hallitusten välisessä yhteistyössä. Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman oli tyytyväinen siihen, että kansalaiset arvostavat järjestöjen kehitysyhteistyötä. Hän muistutti kuitenkin, että valtion ja järjestöjen kehitysyhteistyön välille on turha luoda keinotekoista vastakkainasettelua: Valtion ja järjestöjen hankkeet ovat varsin erilaisia, joten vertailu on vaikeaa, Sundman totesi. Molempia sitä paitsi tarvitaan: valtiot ovat keskimäärin parempia rakentamaan rautateitä ja sähköverkkoja, kun taas kansalaisjärjestöt voivat olla tehokkaampia vaikkapa naisten aseman parantamiseen tähtäävissä hankkeissa. Kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon jakajina järjestöt ovat suurin piirtein samalla viivalla viranomaisten kanssa: viranomaisten välittämään tietoon luottaa 77 prosenttia ja järjestöihin 75 prosenttia suomalaisista. Myös tiedotusvälineiden antamaan tietoon luotetaan, mutta siihen suhtaudutaan astetta kriittisemmin: vain 58 prosenttia suomalaisista pitää median kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä välittämää kuvaa luotettavana. JANNE SIVONEN Suomalaiset haluavat suunnata avun edelleen Afrikkaan. MAX VON BONSDORFF TÄTÄ TUTKITTIIN Suomalaisten tuki kehitysyhteistyölle on kasvanut reippaasti: peräti 74 prosenttia suomalaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykyiseltä hieman yli 0,3 prosentin tasolta ainakin 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Noin puolet vastaajista nostaisi kehitysavun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin tasolle tai sen yli. 76 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta. Apu halutaan suunnata sinne, missä väestö kärsiin kovimmin alhaisesta elintasosta, köyhyydestä ja huonoista oloista. Afrikan maita pidetään edelleen tärkeimpinä kehitysyhteistyökumppaneina. Kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan kiinnostuneita kehitys- ja globaalikysymyksistä laajemminkin. Esimerkiksi Tobinin veroa kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista, ja yli 90 prosenttia haluaa, että suomalaisyritykset kantavat eettisen vastuunsa työelämää, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. 43 prosenttia suomalaisista katsoo, että kauppa- ja kehityspolitiikan tulee olla sopusoinnussa keskenään, 22 prosentin mielestä kauppapolitiikka tulee harjoittaa siten, ettei se syö pohjaa kehitysyhteistyöltä ja 18 prosenttia kannattaa kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan pitämistä erillään toisistaan. 13 prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikan on tuettava kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisyritysten vientiponnistuksia. Kyon ja Kepan Taloustutkimuksella teettämä mielipidemittaus tehtiin toukoja kesäkuun vaihteessa ja julkistettiin heinäkuun alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltiin eri puolilla maata lähes 1000 ihmistä, jotka edustavat vuotiaita suomalaisia. Mielipidetutkimus löytyy pdf-tiedostona Kyon kotisivulta UM_kolmastoimitus_3.

6 6 Järjestöuutisia KESÄISILLÄ KEHITYSMAAPÄIVILLÄ OTETTIIN RENNOSTI Neljäntoista hengen pieni mutta sitkeä joukko kokoontui viettämään Kepan kesäisiä kehitysmaapäiviä Tuupovaaran Heinäahon kyläkoululle kesäkuuta. Päivien aikana keskusteltiin muun muassa hanketyön vaatimuksista kansalaisjärjestöille sekä toiveista ja odotuksista niin Kepaa kuin ulkoministeriötä kohtaan. Osallistujat kokivat hanketyön Sammalvuoteita kokeiltiin Tuupovaarassa. haasteiksi esimerkiksi vain pienen joukon sitoutumisen järjestöjen vapaaehtoistyöllä toteutettaviin hankkeisiin. Myös hankkeiden suunnittelussa ja tiedotuksessa todettiin olevan vielä parantamisen varaa. Sen sijaan tavoitteiden realistisessa asettamisessa osallistujat kokivat onnistuneensa. Hankkeiden seurantaankin oltiin tyytyväisiä. Kehitysmaapäivien idea on ennen kaikkea rento yhdessäolo ja osallistujien hemmottelu. Itäsuomalaisessa kesämaisemassa syötiinkin maukasta thai-ruokaa sekä suussa sulavia karjalanpiirakoita. Lauantai-iltana tutustuttiin Tuupovaaran luontoon patikoimalla Naturaalueella eräoppaan johdolla. Itikat ja mäkärät pörräsivät ympärillä, EIJA MUSTONEN mutta se ei estänyt puiden halailua ja sammalvuoteen kokeilemista. Patikoinnin päätteeksi saunottiin ja uitiin Herajärven maisemissa. Sunnuntaina joukko saatettiin kotimatkalle täytekakkukahvien kera. Kehitysmaapäiviä isännöi tällä kertaa Tuupovaaran Älykylät ry. ANNA STAINES Inhimillisen kehityksen raportti käsittelee demokratian vahvistamista YK:n kehitysohjelman (UNDP) vuosittainen Inhimillisen kehityksen raportti julkaistiin Raportin teemana on tänä vuonna demokratian vahvistaminen sirpaloituneessa maailmassa raportti kertoo politiikan ja inhimillisen kehityksen suhteesta. Raportissa arvioidaan 173 maailman maata inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI), jonka avulla pyritään tuomaan ilmi, että kehityksessä on kyse paljon muustakin kuin taloudellisesta hyvinvoinnista. Indeksi mittaa inhimillisen kehityksen kolmea perusulottuvuutta, joita ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin keskittyvä uutisportaali maailma.net on tuottanut laajan taustapaketin vuoden 2002 raportista. Osoitteesta löytyy raportin tiivistelmä, tietoa YK:n kehitysohjelmasta ja inhimillisen kehityksen raportista sekä asiantuntijalausuntoja tämänvuotisesta raportista. Lisäksi demokratia-teeman ympärille on koottu kattava aineisto globaalia demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta käsitteleviä artikkeleita. Sivustoon kuuluu myös valikoitu linkkilista aihetta käsitteleviin lähteisiin. JANNE ANTTILA MIKSI KEPA KOULUTTAA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA? Istumme Tuupovaaran Älykylät ry:n kokoustilassa. Joensuulainen osallistuja aloittaa esittelynsä kiittämällä kurssin järjestämisestä Pohjois-Karjalassa ja moittimalla Kepan koulutuksen pääkaupunkikeskeisyyttä. Tuupovaaran Kesäiset kehitysmaapäivät järjestettiin kauniissa maisemassa, karhujen ja susien mailla, ja osallistujat tulivat pääkaupunkiseudulta, Hämeestä, Satakunnasta ja pari taisi olla Joensuustakin. Viikonlopputapahtumaa oli edeltänyt vilkas ja pitkä viestinvaihto koulutustilan ja majoituksen järjestämiseksi. Paikallistuntemuksen puuttuessa logistiikka oli monisyinen ja paljon aikaa vievä kokonaisuus paikallisliikenteen aikataulujen, majoitustilojen kapasiteetin ja varustetason, ruokalistojen suunnittelun ja budjetin räätälöimisineen. Kepan jäsenjärjestöt sijaitsevat hajallaan ympäri Suomea, eikä edes Kepassa tiedetä missä kaikkien järjestöjen paikallisosastot ja toimijat ovat. Miten silloin otetaan selvää koulutustarpeista? Voiko olettaa että esimerkiksi Satakunnassa toimivilla on yhdensuuntaiset tarpeet, jotka tyydytetään yhteisellä kurssilla? Ja miten määritetään kaikille sopiva ajankohta koulutuksiin? Pienillä paikkakunnilla toimijat tuntevat toisensa, piirit ovat pienet ja sana kulkee. Mutta kuinka koulutuksista ilmoitetaan suuremmilla paikkakunnilla ja niiden ympäristössä? Ja lopulta, onko hämeenlinnalaisen helpompaa matkustaa koulutukseen Joensuuhun kuin Helsinkiin, entä kuopiolaisen Ouluun? Suomi on laaja maa, jossa varsinkin poikittaisyhteydet ovat kehnot. Itse matkustin lomani vuoksi Oulusta Tuupovaaraan, ja jouduin vaihtamaan junaa kolme kertaa alle kahdeksan tunnin matkalla! Yllä mainituista syistä Kepan koulutus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Siksi korvaamme kauempaa tulevien matkakulut 17 euroa ylittävältä osalta halvimman kulkuneuvon mukaan. Koska kuitenkin haluamme palvella Kepan jäsenjärjestöjä koko maassa parhaan kykymme mukaan, teemme vierailuja eri puolille Suomea tutustuaksemme paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Ja ennen kaikkea: olemme valmiita järjestämään koulutusta missä vain, jos löytyy tarpeeksi suuri ryhmä, joka on kiinnostunut samasta koulutusaiheesta, ja koulutustilat hoituvat paikallisvoimin. Ottakaa yhteyttä! Ehdottakaa! Kommentoikaa! MAIJA SEPPO koulutussihteeri

7 Järjestöuutisia 7 VAPAAEHTOISTYÖSTÄ UUTTA SUUNTAA ELÄMÄLLE Suomalainen nuori ei lähde kehitysmaihin vapaaehtoistyöhön vain vieraiden kulttuureiden perään, vaan etelään mennään myös kasvamaan ja itsenäistymään. Tätä mieltä on sosiaalipsykologiasta maisteriksi valmistunut Tia Teckenberg, joka opinnäyte Yksin matkalla - tutkimus Etelän vapaaehtoisohjelman kautta Afrikkaan matkaavien kokemuksista tarkastelee seitsemän suomalaisnaisen vapaaehtoisjaksoa Afrikassa. Tia Teckenberg tutkii gradussaan, miksi ja millä tavalla vapaaehtoistyö on merkittävä ja tärkeä kokemus. Tyypillinen Etelän vapaaehtoisohjelman kautta kehitysmaihin lähtevä suomalainen on yli 20-vuotias kaupunkilaisnainen, jonka opinnot liittyvät sosiaalisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai kulttuurien tutkimukseen. Vapaaehtoistyöhön ei lähdetä hetken mielijohteesta. Teckenbergin haastattelemien vapaaehtoisten matkalle lähtö juontaa juurensa jo lapsuuteen: monet ovat olleet pienestä pitäen kiinnostuneita maailman tilasta ja sen huonoosaisista. Haaveilin jo pienenä lähteväni lentäväksi lääkäriksi auttamaan kaikkia maailman köyhiä, naurahtaa eräs haastateltavista. Ajatus unohtui tietenkin pitkäksi aikaa, mutta nyt se sitten toteutui tässä muodossa. Lähdön taustalla saattaa olla myös jo lapsuudessa syntynyt kiinnostus luontoon, matkailuun tai vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin ylipäänsä. Vähintään yhtä tärkeä matkalle lähdön motiivi on itsensä löytäminen. Vapaaehtoistyö Afrikassa on monille keino itsenäistyä perheen ja ystävien vaikutusvallasta. Kaukana kotoa ei tarvitse etsiä läheisten hyväksyntää ja nuoret pääsevät rauhassa tutustumaan omiin ajatuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Matkan saamat merkitykset eivät pysy alusta loppuun samanlaisina. Ennen matkaa haastateltavien mielikuvat vapaaehtoistyöstä vastasivat tyypillisiä Afrikka-stereotypioita: lähtijöillä olivat mielessä esimerkiksi seikkailut, eksoottinen luonto villieläimineen sekä rennot ja iloiset ihmiset. Haastateltavat ymmärsivät kuitenkin, että mielikuvat ovat vain mielikuvia: Se Afrikkahan on minulle pelkkää Nepalissakin monet vapaaehtoiset tekevät töitä lasten kanssa. fantasiaa, sehän voi olla ihan eri asia käytännössä, kertoi eräs matkaajista. Seikkailun ja eksotiikan lisäksi haastateltavat odottivat saavansa matkalla tiedotusvälineiden välittämää tietoa syvällisempää otetta tavallisesta afrikkalaisesta arjesta. Lisäksi maailmanlaajuisiin kehityskysymyksiin haluttiin saada ruohonjuuritason tuntumaa. Vapaaehtoiset halusivat myös hyödyttää paikallisväestöä omalla työpanoksellaan, vaikka lähtövalmennuksessa korostetaankin sitä, että lähtijän on turha luulla pystyvänsä todella auttamaan tai muuttamaan paikallisia oloja. MILMA KETTUNEN Matkan jälkeen vapaaehtoiset kokevat, että vapaaehtoistyö Afrikassa on muuttanut ja avartanut heidän käsityksiään maailmasta ja ihmisistä. Ruohonjuuritason köyhyyteen tutustuminen saa nuoret ajattelemaan maailmaa ja sen monimutkaisuutta laajemmin ja kriittisemmin. Vieraassa kulttuurissa eläneet vapaaehtoiset kokevat myös ymmärtävänsä oman kulttuurisidonnaisuutensa aiempaa selkeämmin. Matkalla kohdattu köyhyys näyttää suuntaa vapaaehtoisten omalle elämälle: eräs tiukka vegaani on alkanut suhtautua maailman menoon ja esimerkiksi lihansyöntiin sallivammin, toinen vapaaehtoinen on alkanut ostaa matkan jälkeen luomua ja reilun kaupan tuotteita. Kehitysmaakokemuksen myötä vapaaehtoisista on tullut muutenkin entistä rennompia: haastateltavat kokevat hyväksyvänsä itsensä sellaisenaan, eikä muiden mielipiteillä ole enää niin väliä. Teckenbergin mukaan vapaaehtoistyö on selkiyttänyt laajasti haastateltujen omia tarpeita, toiveita ja arvoja: työjakson jälkeen nuorilla korostuvat ekologiset arvot, ihmissuhteet sekä vastuu ja välittäminen. Yksin matkalla -tutkimus on saatavilla Kepan kirjastossa, ja työstä julkaistaan syksyllä tiivistelmä Etvon kotisivulla (www.kepa.fi/etvo). Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on suunnattu kaikille vähintään 20-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneille. Ohjelman kautta voi lähteä kymmeneen kehitysmaahan, vapaaehtoinen vastaa itse kaikista kuluista. Seuraava haku päättyy 13. syyskuuta Hakijat kutsutaan hakemusten perusteella valintatilaisuuteen, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen valinta. Ennen lähtöä vapaaehtoistyöntekijä osallistuu valmennuskurssille. Lisätietoja:

8 8 Järjestöuutisia Pienet hyvät Turismille kestävän kehityksen pelisäännöt Matkailuala on saanut avukseen oppaan, jossa hahmotetaan kestävän turismin suuntaviivat suojelualueilla. Oppaan ovat laatineet yhdessä YK:n ympäristöohjelma UNEP, Maailman turistijärjestö WTO ja kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN. Sustainable Tourism in Protected Areas: Guidelines for Planning and Management -nimisestä oppaasta löytyy käytännön vinkkejä muun muassa suojelualueita hallinnoiville viranomaisille, paikallisyhteisöille, matkoja järjestäville yrityksille - sekä turisteille itselleen. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla on ajankohtainen aihe, sillä YK on nimennyt kuluvan vuoden ekoturismin teemavuodeksi. Ekoturismilla tarkoitetaan matkailua, joka ympäristöasioiden lisäksi ottaa huomioon myös paikallisen kulttuurin. Teemavuoden aikana järjestetyissä seminaareissa on pohdittu koko matkailualan suhdetta kestävään kehitykseen. Keskustelua on herättänyt erityisesti ekoturismihankkeiden yhtenäinen sertifiointi. Tämä helpottaisi matkailijaa valitsemaan, Ruoka-aika-raportti Sambiasta mitkä kohteet ja matkanjärjestäjät todella noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Lähde: global.finland.fi Lisää ekoturismista: frame_sustainable.html Lahjarahat hyvään tarkoitukseen Suomen World Vision on avannut internetissä Hyvän mielen lahjat -sivuston, jolta ostamalla voi samalla ilahduttaa ystävää ja antaa rahaa kehitysyhteistyöhön. Lahjavalikoimaan kuuluu esimerkiksi vuohia, ammattikoulutusta ja koulupulpetteja. Lahjojen hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta tuhansiin euroihin. Esimerkiksi kuokka ugandalaiselle perheelle maksaa 3,5 euroa ja kaivo Albaniaan 620 euroa. Kauppa löytyy osoitteesta Kepan raporttisarjassa ilmestyi kesäkuun alussa uusi Ruoka-aika-raportti Markkinoita ja maissipuuroa, nälän syyt ja seuraukset Sambiassa. Raportin on kirjoittanut Tiina- Maria Levamo. Tilaukset Kepasta, puh. (09) tai Näytekappale ilmainen, isommat tilaukset muille kuin kampanjajärjestöille 1 euroa/kpl. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen vastaa tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen Kyon kansalaisjärjestöille varaamaa tiedotustukea voi hakea elokuun loppuun asti. Mitkä järjestöt voivat hakea tukea? Entä millaisiin hankkeisiin tukea voi saada? Tiedotustuen hakeminen kannattaa pitää mielessä näin heti alkusyksystä, sillä haku todella päättyy 30.8., eikä määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia käsitellä. Tukea voivat hakea vähintään vuoden ajan yhdistysrekisteriin merkittyinä olleet suomalaiset kansalaisjärjestöt ja säätiöt. Järjestöjä kehotetaan panostamaan erityisesti tiedotushankkeisiin, jotka toteutetaan usean järjestön yhteistyönä. Tuki on tarkoitettu yleisiä kehityskysymyksiä ja kehitysmaiden olosuhteita koskevaan tiedotukseen. Lisäksi sitä voi saada ihmisoikeuksia, demokratiaa ja humanitaarisia kysymyksiä sekä suvaitsevaisuuskasvatusta koskevaan tiedotukseen. Tuki on tarkoitettu nimenomaan Suomessa tapahtuvaan tiedotukseen ja se on yksivuotinen. Käytännössä tiedotustukea voi hakea esimerkiksi opetusaineiston tuottamiseen, kampanjoiden, näyttelyjen, työpajojen ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen sekä niihin välittömästi liittyviin kehitysmaiden asiantuntijoiden matkakustannuksiin Suomeen. Sen sijaan järjestöä itseään esitteleviin julkaisuihin (esim. järjestölehdet, järjestön internet-sivut) tai tavallisiin hallintomenoihin, laitehankintoihin tai vastaaviin menoihin tukea ei myönnetä. Hakemusta tehdessä kannattaa myös muistaa hakemukseen kuuluva omarahoitusosuus ja se, että tukea myönnetään etupäässä ilmaiseksi jaettavan materiaalin tuottamiseen. Ja kuten aina, selkeä suunnitelma ja hakemus auttavat asiaa. Tarkemmat ohjeet tiedotustuen hakemisesta löytyvät Kyon sivuilta osoitteesta jarjestoille/tt. Hakulomakkeita voi myös tilata numerosta (09) Onnea hakemusten tekemiseen!

9 Uutisia etelästä 9 MOSAMBIKIN VAMMAISTYÖ EVALUOITU Kepan ja suomalaisten vammaisjärjestöjen 11-vuotinen taival mosambikilaisessa vammaistyössä on nyt arvioitu - ensimmäistä kertaa. Tulokset ovat pääosin myönteisiä ja odotettuja. Hankkeiden ja järjestöjen liiallinen keskittyminen pääkaupunki Maputoon saa kuitenkin evaluaatiossa kritiikkiä. Mosambikin vammaisohjelma on ollut Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Evaluaation mukaan mosambikilaisten vammaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan nykyään enemmän kuin 11 vuotta sitten. Suomalaisten kumppaneiden tuki mosambikilaisille järjestöille on ollut hyvin tärkeää niukoista resursseista huolimatta. Evaluaation tekijät, mosambikilainen Fernanda Farinhan ja suomalainen Satu Ojanperä, kritisoivat suomalaisjärjestöjä kuitenkin siitä, että ne toimivat liikaa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Kirjoittajien mukaan tämä on osaltaan aiheuttanut Mosambikin alueellisen kahtia jakautumisen. Kritiikki saa tukea Kepan kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtiselta, joka on toiminut evaluaation kirjoittajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kepan ja järjestöjen pitäisi yleensäkin miettiä tarkemmin sitä, missä päin ollaan ja kenen kanssa yhteistyötä ollaan tekemässä. Lahtisen mukaan oli erittäin hyvä, että evaluaation tekivät kahden eri kulttuurin edustajat. Onnistumisen avaimet Evaluaattori Satu Ojanperän mukaan Mosambikin tilanne oli 1990-luvun alussa otollinen vammaistyön aloittamiselle, koska maassa oli työlle samanaikaisesti valtava tarve ja innostus. Onnistumisen takasivat myös motivoituneet kehitysjoukkolaiset, joista osa oli ollut ohjelmassa useasti töissä. Lisäksi suomalaiset vammaisjärjestöt olivat mukana alusta lähtien. Järjestöiltä tuli asiantuntemus ja Kepalta resurssit. Ojanperän mukaan vammaistyötä tehtiin myös pitkäjänteisesti, eikä Mosambikia hukutettu missään vaiheessa rahaan tai muihin resursseihin. Lisäksi vammaistyön onnistumisen 11 vuoden aikana ovat taanneet useat onnelliset ja samanaikaiset sattumat Vielä on opittavaa Mosambikin vammaistyön evaluaatio on paljastanut myös paljon opittavia asioita. Järjestöjen tulisi esimerkiksi tietää ja tiedostaa toimintaympäristönsä yhä paremmin. Toimintaympäristö kun muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi viisi vuotta on pitkä aika joissakin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Myöskin Kepan ja muiden järjestöjen toiminnan on oltava evaluaation mukaan sopusoinnussa autettavan maan omien pyrkimysten kanssa. Mosambikin suhteen tämä tavoite on ontunut, koska esimerkiksi alueellista eriarvoisuutta ei ole saatu vähenemään. Osittain siksi, että suurin osa suomalaisjärjestöistä ja niiden projekteista on toiminut pääkaupunki Maputossa, Kepan tulisi myös miettiä eri tasojen toimijoita tarkemmin. Tekeekö Kepa työtään ruohonjuuri-, maakunta-, alue- vai valtakunnallisella tasolla? Kehitysyhteistyöohjelmia tulisi ehdottomasti myös arvioida useammin kuin 11 vuoden välein. Mosambikin ohjelma on ollut kuitenkin Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Aivan erityisesti evaluaatiossa painotetaan sitä, että Kepan ja sen jäsenjärjestöjen tulisi yhdessä pohtia Kepan mandaatin muotoa puuttua järjestöjen hankkeisiin. Vaikuttamisen alueita kun on monia, kuten suunnittelu, seuranta, talous ja toiminnan arviointi. JUHA HONKANEN Liity listalle! Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Voit liittyä listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen viestin, jossa lukee: subscribe kepa-l. JUURIA VIDEOLLE Tanssilla on mosambikilaisessa kulttuurissa vankka jalansija. Harvassa ovat ne juhlat, joihin se ei jossain muodossaan perinteisesti kuulu. Mosambikilainen tanssiryhmä Milorho aikoo varmistaa sen, että tanssien kirjo säilyy tulevillekin sukupolville. Tavoitteena on tallentaa videolle perinteisiä tansseja eri puolilta maata. Kymmenien kielten ja kulttuurien Mosambikissa riittää tansseja joita tallentaa. Ensimmäiset askeleet Eläviksi juuriksi nimetyssä projektissa on jo otettu. Huhtikuussa Maputossa järjestetty seminaari kokosi yhteen 15 eri tanssiryhmää. Kuvaukset on tarkoitus aloittaa myöhemmin tänä vuonna. Milorholla on jo vakiintunut asema mosambikilaisen tanssin kentässä. Ryhmän tsongankielinen nimi Milorho tarkoittaa unelmia, ja monet ryhmän unelmista ovat jo toteutuneet. Suurimpia hankkeita on ollut halki koko Mosambikin kiertänyt ympäristöaiheinen tanssiteos. PIA LAINE Maputo

10 10 Uutisia etelästä KIVINEN TIE JOHANNESBURGIIN Kestävän kehityksen huippukokous järjestetään elo-syyskuun taitteessa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Indonesian Balilla touko-kesäkuun vaihteessa järjestetty viimeinen valmistelukokous PrepCom4 on maailmalla varsin yksimielisesti tunnustettu epäonnistuneeksi. Toimenpideohjelman sisällön sopiminen jäi kesken - miten käy Johannesburgissa? Balin valmistelukokouksen aikaan kansalaisjärjestöt kokoontuivat rinnakkaistapahtumaansa Indonesian People s Forumiin (IPF). IPF listasi omassa loppujulistuksessaan ne asiat, jotka jäivät valmistelukokouksessa huomiotta ja jotka ovat ehto Johannesburgin onnistumiselle. Vaatimuksiin kuuluvat kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kestävän kehityksen komission toimintaan, velkojen anteeksianto ja ekologisen velan tunnustaminen, monikansallisten yritysten tilivelvollisuus ja valtion velvollisuudet yritysten suhteen, yksityistämisen, kaupallistamisen ja vapaakaupan tarkempi säätely, sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaaminen. Kepan indonesialainen kumppanuusjärjestö INSIST järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden indonesialaisjärjestöille Balin valmistelukokouksen ja IPF:n tuloksista. Vaikka YK on monien järjestöjen mielestä epädemokraattinen ja menettänyt asemansa kansainvälisille rahoituslaitoksille ja muille monikansallisille instituutioille, täytyy se palauttaa takaisin ihmisille ja omaan mandaattiinsa. Monet Balilla olleet järjestöt ovat päättäneet boikotoida Johannesburgin kokousta. INSISTin kokouksessa mukana olleet järjestöt päättivät kuitenkin jatkaa osallistumistaan kestävän kehityksen prosessiin. IPF:n julistuksen asiakohtien lisäksi indonesialaisjärjestöt listasivat taisteltaviksi asiakohdiksi elämän patentoinnin, TRIPSien ja geenimuuntelun vastustamisen sekä varovaisuusperiaatteen uuden teknologian soveltamisessa. Lisäksi Balin toimenpideohjelmassa esitetyt kumppanuusohjelmat kestävän kehityksen toteuttamisen välineenä tuomittiin täysin. Kritiikin mukaan kumppanuusohjelmien päämääränä on yksityistää julkisina pidetyt vesi-, terveys- ja maataloussektorit sekä biologinen monimuotoisuus. Monet etelän hallitukset ovat rahan toivossa suopeita näille uusille kumppanuusinvestoinneille, mutta niihin sisältyy suuri riski esimerkiksi ruokaturvan kannalta. Erityisesti paikallisyhteisöjen oikeudet luonnonvarojen hallintaan ovat jäämässä taloudellisten kysymysten sekä luonnonvarojen ja palveluiden kaupallistamisen varjoon. Muita vaikeita kysymyksiä Johannesburgissa tulevat olemaan maailmankaupan ja WTO:n suhde kestävään kehitykseen, etelälle annettava apu, globalisaation vaikutukset sekä hyvä hallinto. Jos Yhdysvaltain ja sen liittolaismaiden People s Forum Balilla kesäkuussa. asenteet Johannesburgissa ovat yhtä kyynisiä ja yhteistyökyvyttömiä kuin Balilla, ei kestävän kehityksen muuttaminen sanoista teoiksi ole helppoa. Vaakalaudalla ovat paljon suuremmat asiat kuin terrorismin vastainen taistelu. ANU LOUNELA Yogyakarta TIMO KURONEN Bankok TIMO KURONEN PÄIVÄKIRJAA AFRIKASTA Mietitkö mitä Kepan työntekijät maailmalla todella puuhaavat? Millaisia ovat elämän pienet ja suuret hetket? Onnistuuko työ - entä elämä töiden jälkeen? Kepan Sambian toimiston uusi yhteystoimitsija Esa Salminen pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kepan www-sivuilla. Tässä Esan kuulumisia pari viikkoa Lusakaan saapumisen jälkeen, tuoreimmat mietteet löydät osoitteesta sambia/paivakirja , Lusaka Pari viikkoa Sambiaa ja 2011 sanaa päiväkirjaa on jo takana. Kodin ja toimiston välille mahtuu Lusakan kenttätoimistossa satakunta metriä, sauna ja uima-allas. Näihin ympyröihin keskittyy Esan elämä aika pitkälti näin ulkomaankomennuksen alkuaikoina. Töiden opettelua, kotiin asettumista, jousiammuntaa ja ulkona syömistä tuntuu riittävän. Asiat etenevät ja ihmisiä tulee kylään, työtehtäviäkin on sen verran, ettei pääse paljoa kyllästymään. Ihmiset ovat edelleen mukavia, ja ajan erikoinen tahti vaatii sopeutumiskykyä ja hermoja. Kun tulee aikoja, jolloin täytyy odottaa soittopyyntöjä tai sähköpostin toimivuutta, voin kirjoitella päiväkirjaa. En oikein vielä ymmärrä mitä kaikkea olen ja edustan. Olen juoksupoika, sihteeri, rahoittaja, virkamies, rikas valkoinen ja köyhä opiskelija, uusi poikamies kaupungissa ja muurien sisällä asuva erakko. Uuden elämän kanssa Sambiassa on tarkoitus viettää ainakin seuraavat kaksi vuotta. Mietteitä kaikesta tästä, ja muustakin, voi lukea netissä. ESA SALMINEN Lusaka

11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA APUA HANKETUEN HAKEMISEEN Kurssi antaa lisävalmiuksia Ulkoministeriön kansalaisjärjestöille tarkoitetun hanketuen hakemiseen. Kurssilla käydään läpi hanketuen vaatimukset, perehdytään hakulomakkeen kiemuroihin, muun muassa hankkeen gender-näkökulmaan. Mukana on Ulkoministeriön edustaja vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. TUKEA HANKKEEN TALOUSARVION TEKEMISEEN Kurssilla paneudutaan erityisesti hankkeen talousarvion tekemiseen Ulkoministeriön hanketuen hakulomakkeen formaatilla. Kurssin alussa on yleinen osuus talousarvion tekemisestä, jonka jälkeen jakaannutaan kahteen tai kolmeen ryhmään (talousarvion koon mukaan) rakentamaan talousarvio esimerkkihankkeen pohjalta. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. JÄRJESTÖJEN WWW- SIVUJEN SUUNNITTELU JA RAKENTA- MINEN JA KSL-OPINTOKESKUS, HELSINKI Kurssi on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa ( ) opiskellaan nettisivujen suunnittelua ja sisällöntuottamista. Tavoitteena on ymmärtää sivujen helpon käytettävyyden ja tiedon organisoinnin merkitys. Kurssin aikana tehdään www-sivujen käytettävyysanalyyseja ja suunnitellaan web-sivuston runko. Toisessa osassa ( ) pohditaan webin hyödyntämisen edellytyksiä ja rajoja sekä opetellaan rakentamaan järjestölle omat wwwsivut. Osallistujilta edellytetään Windows-käyttöjärjestelmän tuntemusta sekä kokemusta internetin selaamisesta. Puolet kurssista voi suorittaa vain, jos toinen osa on suoritettu aiemmin. Kouluttaja Jukka Aronen, lisätietoja Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 70/100/134 euroa. KAMPANJAKOULUTUSTA KANSALAISJÄRJESTÖ AKTIIVEILLE Haluatko muuttaa maailmaa, niin että tulokset näkyvät ja tekeminen tuntuu? Kurssilla käsitellään muun muassa: - Kampanjan tavoitteiden määrittelyä: mitä pitäisi tavoitella ja miksi? - Toiminnan suunnittelua: miten ideoida tehokasta toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi? - Saavutusten mittausta: mistä tiedämme, että toiminta on ollut tehokasta? Kurssin toisena päivänä käydään läpi myös kampanjatiedotuksen alkeita. Aikaisempi kampanjakokemus ei ole välttämätön, mutta se auttaa omaksumaan kurssin opit. Kouluttajana toimii Jim Coe, joka on aikaisemmin kouluttanut kampanjoitsijoita mm. Britannian Oxfamissa. Kurssin kieli on englanti. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKEARVIOINNIN PERUSKURSSI Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Kurssilla tutustutaan hankesuunnittelun perusasioihin, kuten hankesykliin ja suunnittelutyökaluihin, erityisesti loogiseen viitekehykseen. Kurssi perustuu todelliseen hanke-esimerkkiin, jota käyttäen kurssilaiset rakentavat hankesuunnitelman. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Itse tekemällä oppii parhaiten! Jatkokurssilla käsitellään kurssilaisten etukäteistyönä rakentamia loogisia viitekehyksiä. Osallistuminen edellyttää vähintään päivän mittaista etukäteistyöskentelyä. Kurssilaisten toivotaan käyttävän oman järjestönsä hanketta loogisen viitekehyksen pohjana. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. 11 Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT IN HELSINKI A course for beginners on how to start NGO development cooperation. This joint course with Estonian NGO representatives gives information and knowledge about the partners in the cooperation: how to find them, what are the roles and participation of each of them; and what one has to take into account when developing a project idea into concrete action: how to make a simple needs assessment and environmental analysis, and how to take the cultural context into account. The course language will be English. Registration by October, 7th: or phone Kepa The course fee is 33/50/67 euros. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI XVI Rauhanfoorumi Loviisassa. Toritapahtumia, kulttuurikierros, messu ja iltaohjelmaa The 3rd International AmFiTan Development Ethics Conference in Helsinki. Lisätietoja: Helsingin yliopisto, Tyynenmeren saarten festivaali Helsingissä. Lisätietoja: Samiuela Elone, Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen - uhka rikkaille ja köyhille. Johannesburg-keskustelutilaisuus Helsingissä. Lisätietoja: Minimaailmafestivaali Kallahden Kesärannassa Helsingissä. Lisätietoja: Jaana Andrejev Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Mikko Marjakangas (09) Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista Terrorismi - viides valtiomahti? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari Hartolassa. Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, (09) , Pärttylinpäivän retki Kotkaan ja Viikarinsaareen Helsingistä. Lisätietoja: Lasse Sirén, Helsingin humanistiyhdistys ry, (09) Eko-linja Luther-opistossa Järvenpäässä. Opiskelun tavoitteena on lisätä opiskelijan tietämystä ja ymmärtämystä ympäristöön vaikuttavien asioiden syy- ja seuraussuhteista sekä perehdyttää opiskelija ympäristökasvatuksen saloihin. Opiskelu antaa myös valmiuksia ympäristöalan jatko-opintoihin. Koulutus ja asuminen ovat maksullisia. Lisätietoja: Juha Salo, (09) , Tropical Beekeeping -kurssi Helsingissä. Lisätietoja: Kari Koivulehto, (09) , YK:n Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiri Helsingissä (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6). Syksyn kestävässä opintopiirissä perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Lisätietoja:

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KESÄKUU 2002 06/02 TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA TIINA-MARIA LEVAMO Mahdollisuuksien torit ovat vetäneet tänäkin keväänä kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri Suomen. Toreilla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus...

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2002 02/02 KENT WILSKA RUOKAA KAIKILLE Kepan ja muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen Ruoka-aika-kampanja käynnistyy helmikuussa. Kampanjan peruskysymys

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?

SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? 1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin 12

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HUHTIKUU 2002 04/02 KENT WILSKA LÖYDÄ AFRIKKA Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Afrikka 2002 -kampanja on tuonut kaukaisen mantereen lähellä suomalaisten arkea.

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SYYSKUU 2002 09/02 KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA Uusi juttusarja esittelee Kepan toimintaa etelässä. Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä ohjelmatyöntekijä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU 2002 12/02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MARRASKUU 2002 11/02 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoittaa nicaragualaiskumppaninsa aloitteesta tutkimusta ja pilottihanketta, joiden tavoitteena on

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Kepan periaatejulistus

Kepan periaatejulistus 1 Kepan periaatejulistus +\YlNV\WW\V\\VNRNRXNVHVVD Saatesanat 1. Perustehtävä ja arvot s. 3 2. Toiminnan päälinjat s. 4 3. Keinot s. 5 Saatesanat hmiskunnan on jälleen kerran löydettävä ratkaisuja suuriin

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ON RUOKA-AIKA UUSI TILAUKSESI SISÄLTÖ:

ON RUOKA-AIKA UUSI TILAUKSESI SISÄLTÖ: 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MAALISKUU 2002 03/02 KENT WILSKA UUSI TILAUKSESI Uutiskirjeen tilaajakanta uusitaan ja vanha tilauksesi loppuu tähän numeroon. Jos haluat Uutiskirjeen ilmaiseksi kotiisi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot