KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4"

Transkriptio

1 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU /02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja kehitysmaiden asukkaita osallistavana. Järjestöhankkeiden uskotaan myös edistävän suomalaisten kansainvälistymistä. Valtaosa suomalaisista kuitenkin epäilee, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? Kansalaisjärjestöt valmistautuvat elo- ja syyskuun vaihteessa järjestettävään kestävän kehityksen huippukokoukseen. Balin valmistelukokous on tuomittu epäonnistuneeksi, joten itse Johannesburgissa on edessä tiukkoja neuvotteluja. Järjestöt vaativat muun muassa ekologisen velan tunnustamista, vapaakaupan säätelyä sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaamista. SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4 Kesäiset kehitysmaapäivät...6 Vapaaehtoistyöstä suuntaa elämälle...7 Mosambikin vammaisohjelmat evaluoitu...9 Koulutus...11 Tapahtumat...12

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut) Jukka Aronen Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Järjestöavustaja Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Vs. tuottaja Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: KEPA SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: KEPA NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 PIENVILJELIJÄT VASTAUS NÄLKÄONGELMAAN Kevään ja kesän aikana uutiset eteläistä Afrikkaa uhkaavasta nälästä nousivat suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoihin. Aluetta on kohdannut pahin ruokakriisi vuosikymmeneen. Uutisotsikoihin yltävä nälkä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi Sambiassa aliravitsemuksesta kärsi 1990-luvun lopulla jatkuvasti liki puolet väestöstä. Kuitenkin Kepan julkaisema tuore raportti Sambian nälän syistä ja seurauksista toteaa, että maalla olisi luonnonrikkauksiensa puolesta erinomaiset edellytykset ruokkia kansansa. Vielä 1980-luvun lopulla Sambia oli ruoan nettoviejä. Nyt maan ruokahuolto on riippuvainen tuonnista, kuten muidenkin ruokakriisin kourissa olevien valtioiden luvulla Sambiassa siirryttiin hyvin nopeasti valtiokeskeisestä tukipolitiikasta markkinapohjaiseen maatalouspolitiikkaan, vaikka yksityisen sektorin toimintaedellytykset eivät olleet riittävät. Pienviljelijät, jotka viljelevät yli 75 prosenttia Sambian maatiloista, jäivät auttamatta talousuudistusten jalkoihin. PELUM: Monimuotoisuus viljelijän paras vakuutus Pienviljelijöiden ongelmista puhutaan paljon. Itäisessä ja eteläisessä Afrikassa toimiva PELUM-verkosto (Participatory Ecological Land Use Management Association) kääntää asian päälaelleen. Järjestön mukaan juuri pienviljelijät olisivat vastaus nälkäongelmaan. PELUM työskentelee yhdeksässä Afrikan maassa pienviljelijöiden oikeuksien, ruokaturvan ja ekologisesti kestävän maatalouden edistämiseksi. Työhön kuuluu sekä käytännön neuvontatyötä ja viljelijöiden tukemista että poliittista vaikuttamista. Kymmenen toimintavuotensa aikana PELUMille on kertynyt paljon hyviä kokemuksia työskentelystä pienviljelijöiden kanssa viljelymenetelmien parantamiseksi. Luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen ja monimuotoisuutta lisäten viljelijät ovat onnistuneet parantamaan maatalouden tuottavuutta ja lisäämään ruoantuotantoa. Monimuotoisuus on viljelijän paras vakuutus kuivuuden, tulvien, kasvitautien ja tuholaisten varalta. Jotta tuloksia saataisiin syntymään laajemmassa mittakaavassa, pitäisi poliittiset päättäjät saada ymmärtämään, että pienviljelijöillä on avaimet nälkäongelman ratkaisuun käsissään. PELUM järjestää Johannesburgissa kestävän kehityksen huippukokouksen aikaan pienviljelijöiden kokoontumisen. Ennen kokousta viljelijät matkaavat yhteiskulkueena Lusakasta Johannesburgiin. Tarkoituksena on saada pienviljelijöiden huolenaiheet kuulumaan päättäjien korviin. Geeniruokaa hätäapuna? PELUM on huolissaan siitä, että eteläisen Afrikan ruokakriisi voi merkitä jälleen uutta estettä pienviljelijöiden paremmalle tulevaisuudelle. Kun maa julistetaan H. KASTENSKOV hätätilaan, sinne alkaa nopeasti virrata ruoka-apua. Tällöin joukossa saattaa olla myös geenimuunneltua viljaa, jota Yhdysvaltojen ja Maailman ruokaohjelma WFP:n on osoitettu jakaneen joissakin maissa. Zimbabwen hallitus kieltäytyi kesäkuun alussa ottamasta vastaan yhdysvaltalaista ruokaapua, jota ei ollut testein osoitettu GMO-vapaaksi. Sama maissierä päätyi sitten Sambiaan. PELUMin mukaan viljelijät yleensä istuttavat osan saamastaan maissista, jolloin se risteytyy sambialaisen maissin kanssa. Jos vilja oli geenimuunneltua, seuraukset Sambian maataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle voivat olla arvaamattomat. Miia Toikka JOHANNESBURG-KESKUSTELUTILAISUUS: Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhka rikkaille ja köyhille Mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee köyhyydelle ja ruokaturvalle Afrikassa? Miksi kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ei edisty? Mitä päätöksiä Johannesburgissa pitäisi tehdä, jotta luonnon monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysähtymään? Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kepa järjestävät Johannesburgin huippukokoukseen liittyvän keskustelutilaisuuden torstaina klo Kepan auditoriossa, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs. Tilaisuuden päävieraana on Joseph Ssuuna PELUM-järjestöstä (Participatory Ecological Land Use Management Association). PELUM on alueellinen yhteistyöverkosto kestävän maatalouden ja luonnonvarojen hallinnan edistämiseksi eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. Lisätietoja: Hanna Matinpuro, SLL, puh. (09) , tai Miia Toikka, Kepa, puh. (09) ,

4 4 Kehitysyhteistyö EU:N KEHITYSYHTEISTYÖ JÄÄMÄSSÄ ULKO- JA KAUPPAPOLITIIKAN VARJOON? Sevillaan juhannuksen alla kokoontuneet EU-maiden johtajat päättivät supistaa EU:n ministerineuvostojen määrän lähes puoleen nykyisestä. Supistusta on esitelty laajenevan unionin toimintaa tehostavana teknisenä uudistuksena, mutta kansalaisjärjestöjen mukaan muutos vaikuttaa huomattavasti myös unionin politiikan sisältöön. Suurinta närää on aiheuttanut kehitysyhteistyöneuvoston lakkauttaminen ja liittäminen osaksi ulkosuhteista vastaavaa yleisten asioiden neuvostoa. EU:n niin sanottu neuvosto on unionin tärkein päätöksentekoelin, jossa unionimaiden ministerit säätävät lakeja aiheesta riippuen eri kokoonpanoissa. Sevillassa neuvoston ministerikokoonpanojen määrä supistettiin kuudestatoista yhdeksään, ja tässä yhteydessä lakkautettiin myös unionin kehitysyhteistyöministerien neuvosto. Jatkossa EU:n kehitysyhteistyöasioista päätetään ulkoministerien yleisten asioiden neuvostossa. Muutosta on perusteltu muun muassa sillä, että kehitysyhteistyön tulee olla sopusoinnussa muun ulkopolitiikan kanssa. Kansalaisjärjestöt eivät suinkaan vastusta EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden lisäämistä, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että EU ei kauppapolitiikallaan voi polkea kehityspoliittisia tavoitteitaan. On vaikeaa sovittaa yhteen ulko-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, jos kehitysyhteistyöltä viedään oma foorumi, jossa EU:n kehityspoliittinen linja luodaan. Nyt tehty päätös heikentää erityisen kehityspolitiikan kehittämismahdollisuuksia ja tämä johtaa pitkän päälle kehityspoliittisten näkökohtien alistamiseen ulkoja kauppapolitiikan intresseille, sanoo Sundman. Noin tuhannen eri EU-maassa toimivan kehitysyhteistyöjärjestön yhteyskomitea (LC) muistuttaa, ettei neuvoston lakkauttamisen tarpeellisuudesta ole tehty minkäänlaisia etukäteisselvityksiä, eikä lakkauttamisen poliittisia seurauksia ole myöskään analysoitu. LC:n mukaan muutos vie unionilta uskottavuuden maailmanlaajuisten kehityskysymysten ratkojana. Kansalaisjärjestöt pelkäävät myös, että nyt tehty uudistus on vasta alkua kehitykselle, joka jättää köyhien maiden edut entistä pahemmin EU:n omien tavoitteiden varjoon. Esimerkiksi LC uskoo, että seuraavaksi tulilinjalle saattavat joutua Euroopan parlamentin kehitysyhteistyövaliokunta sekä kehitysyhteistyökomissaarin virka. JANNE SIVONEN EUROOPAN KAUPPAVERKOSTO PERUSTETTU Kaupan ja kehityksen parissa toimivilla järjestöillä on nyt uusi mahdollisuus verkostoitua. Järjestöjen yhteistyötä edistämään perustettu European Trade Network (ETN) piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun puolivälissä Brysselissä. Paikalla oli lähes 30 järjestön edustajia eri puolilta Eurooppaa. Keskustelu oli aktiivista ja innostunutta. Verkosto kokoaa yhteen kansalaisyhteiskunnan toimijoita kansalliselta, Euroopan ja kansainväliseltä tasolta. Mukana voi olla järjestöjä, ay-väkeä ja viljelijäjärjestöjä, jotka tekevä tutkimus-, tiedotus-, kansainvälisyyskasvatustai vaikuttamistyötä kaupan sekä kestävän kehityksen, köyhyyden vähentämisen ja avoimen politiikan yhteyksistä. ETN toimii tiedonvaihdon sekä strategioiden suunnittelun foorumina yhteiseksi koetuista asioista. Verkosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa Brysselissä, järjestää temaattisia palavereja sekä keskustelee sähköpostin ja internet-sivuston avulla (ks. index.cfm). Seuraavat kokoukset järjestetään syys- ja marraskuiden lopussa. ETN on verkosto eli osallistujilta ei vaadita muodollista jäsenyyttä. Osallistumisesta aiheutuu kuluja vain Brysselin matkakuluista. ETN:n kokoukset pyritään järjestämään Euroopan komission WTO-neuvotteluihin liittyvien Civil Society Dialogue -kokousten yhteydessä, jolloin matkakuluihin voi saada tukea Euroopan komissiolta. Suositeltava verkostoitumiskanava kaikille kaupan ja kehityksen parissa työskenteleville järjestöille! SUVI VIRKKUNEN MIKÄ IHMEEN PFA? OPINTOPIIRI YK:N PEKINGIN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA YK:n neljännessä naisten asemaa käsittelevässä maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 hyväksyttiin toimintaohjelma suunnitelmaksi naisten ja miesten välisen tasavertaisuuden edistämiselle ja naisten vaikutusvallan lisäämiselle. Toimintaohjelmassa korostettiin yhteiskunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden yhteistä sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Missä mennään toimintaohjelman toteutumisen osalta Suomessa vuonna 2002? Vastauksen saat osallistumalla syksyllä käynnistyvään Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiriin, jossa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Opintopiiri kokoontuu seitsemänä iltana (19.9., 26.9., 3.10., , , , ja ) klo Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Järjestäjinä toimivat WCW 2005-toimikunta, WoM Oy, Suomen YK-liitto ja Suomen naistutkimuksen seura. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva-Maria Vuorenmaa WCW-toimikunta (World Conference on Women)

5 5 JÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN LUOTETAAN Kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöt saivat hyvät arvosanat suomalaisten kehitysyhteistyöasenteita mittaavassa mielipidetutkimuksessa. Järjestöjen kehitysyhteistyö on suomalaisten mielestä tehokasta, 75 prosentin mielestä jopa tuloksellisempaa kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Järjestöhankkeet saivat tutkimuksessa kiitosta myös siitä, että niissä kehitysmaiden asukkaat voivat osallistua hallitusten välisiä hankkeita paremmin sekä suunnitteluun että toteutukseen. Lisäksi järjestöjen kehitysyhteistyö edistää kansalaisten mielestä Suomen ja suomalaisten kansainvälistymistä paremmin kuin hallitusten välinen kehitysyhteistyö. Kehitysyhteistyöministeri Suvi- Anne Siimes piti tärkeänä sitä, että luottamus kansalaisjärjestöjen työhön on pysynyt korkeana. Julkisen vallan tulee toimia niin, että tämä luottamus säilyy jatkossakin. Siksi on tärkeää, että kehitysyhteistyövaroja kanavoidaan nimenomaan asiansa osaaville kansalaisjärjestöille, kertoi Siimes tutkimuksen julkistamispäivänä. Kritiikin aihettakin tutkimuksessa löytyi: valtaosa suomalaisista uskoo, että järjestöhankkeilla on hallitusten hankkeita suurempi riski epäonnistua. Lisäksi 57 prosenttia kansalaisista epäilee, että järjestöjen hankkeissa varainkäytön valvonta ei ole yhtä tehokasta kuin hallitusten välisessä yhteistyössä. Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman oli tyytyväinen siihen, että kansalaiset arvostavat järjestöjen kehitysyhteistyötä. Hän muistutti kuitenkin, että valtion ja järjestöjen kehitysyhteistyön välille on turha luoda keinotekoista vastakkainasettelua: Valtion ja järjestöjen hankkeet ovat varsin erilaisia, joten vertailu on vaikeaa, Sundman totesi. Molempia sitä paitsi tarvitaan: valtiot ovat keskimäärin parempia rakentamaan rautateitä ja sähköverkkoja, kun taas kansalaisjärjestöt voivat olla tehokkaampia vaikkapa naisten aseman parantamiseen tähtäävissä hankkeissa. Kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon jakajina järjestöt ovat suurin piirtein samalla viivalla viranomaisten kanssa: viranomaisten välittämään tietoon luottaa 77 prosenttia ja järjestöihin 75 prosenttia suomalaisista. Myös tiedotusvälineiden antamaan tietoon luotetaan, mutta siihen suhtaudutaan astetta kriittisemmin: vain 58 prosenttia suomalaisista pitää median kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä välittämää kuvaa luotettavana. JANNE SIVONEN Suomalaiset haluavat suunnata avun edelleen Afrikkaan. MAX VON BONSDORFF TÄTÄ TUTKITTIIN Suomalaisten tuki kehitysyhteistyölle on kasvanut reippaasti: peräti 74 prosenttia suomalaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja nykyiseltä hieman yli 0,3 prosentin tasolta ainakin 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Noin puolet vastaajista nostaisi kehitysavun YK:n suosittamalle 0,7 prosentin tasolle tai sen yli. 76 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomen harjoittama kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta. Apu halutaan suunnata sinne, missä väestö kärsiin kovimmin alhaisesta elintasosta, köyhyydestä ja huonoista oloista. Afrikan maita pidetään edelleen tärkeimpinä kehitysyhteistyökumppaneina. Kansalaiset ovat tutkimuksen mukaan kiinnostuneita kehitys- ja globaalikysymyksistä laajemminkin. Esimerkiksi Tobinin veroa kannattaa yli 70 prosenttia vastaajista, ja yli 90 prosenttia haluaa, että suomalaisyritykset kantavat eettisen vastuunsa työelämää, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevissa kysymyksissä. 43 prosenttia suomalaisista katsoo, että kauppa- ja kehityspolitiikan tulee olla sopusoinnussa keskenään, 22 prosentin mielestä kauppapolitiikka tulee harjoittaa siten, ettei se syö pohjaa kehitysyhteistyöltä ja 18 prosenttia kannattaa kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan pitämistä erillään toisistaan. 13 prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikan on tuettava kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisyritysten vientiponnistuksia. Kyon ja Kepan Taloustutkimuksella teettämä mielipidemittaus tehtiin toukoja kesäkuun vaihteessa ja julkistettiin heinäkuun alkupuolella. Tutkimuksessa haastateltiin eri puolilla maata lähes 1000 ihmistä, jotka edustavat vuotiaita suomalaisia. Mielipidetutkimus löytyy pdf-tiedostona Kyon kotisivulta UM_kolmastoimitus_3.

6 6 Järjestöuutisia KESÄISILLÄ KEHITYSMAAPÄIVILLÄ OTETTIIN RENNOSTI Neljäntoista hengen pieni mutta sitkeä joukko kokoontui viettämään Kepan kesäisiä kehitysmaapäiviä Tuupovaaran Heinäahon kyläkoululle kesäkuuta. Päivien aikana keskusteltiin muun muassa hanketyön vaatimuksista kansalaisjärjestöille sekä toiveista ja odotuksista niin Kepaa kuin ulkoministeriötä kohtaan. Osallistujat kokivat hanketyön Sammalvuoteita kokeiltiin Tuupovaarassa. haasteiksi esimerkiksi vain pienen joukon sitoutumisen järjestöjen vapaaehtoistyöllä toteutettaviin hankkeisiin. Myös hankkeiden suunnittelussa ja tiedotuksessa todettiin olevan vielä parantamisen varaa. Sen sijaan tavoitteiden realistisessa asettamisessa osallistujat kokivat onnistuneensa. Hankkeiden seurantaankin oltiin tyytyväisiä. Kehitysmaapäivien idea on ennen kaikkea rento yhdessäolo ja osallistujien hemmottelu. Itäsuomalaisessa kesämaisemassa syötiinkin maukasta thai-ruokaa sekä suussa sulavia karjalanpiirakoita. Lauantai-iltana tutustuttiin Tuupovaaran luontoon patikoimalla Naturaalueella eräoppaan johdolla. Itikat ja mäkärät pörräsivät ympärillä, EIJA MUSTONEN mutta se ei estänyt puiden halailua ja sammalvuoteen kokeilemista. Patikoinnin päätteeksi saunottiin ja uitiin Herajärven maisemissa. Sunnuntaina joukko saatettiin kotimatkalle täytekakkukahvien kera. Kehitysmaapäiviä isännöi tällä kertaa Tuupovaaran Älykylät ry. ANNA STAINES Inhimillisen kehityksen raportti käsittelee demokratian vahvistamista YK:n kehitysohjelman (UNDP) vuosittainen Inhimillisen kehityksen raportti julkaistiin Raportin teemana on tänä vuonna demokratian vahvistaminen sirpaloituneessa maailmassa raportti kertoo politiikan ja inhimillisen kehityksen suhteesta. Raportissa arvioidaan 173 maailman maata inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI), jonka avulla pyritään tuomaan ilmi, että kehityksessä on kyse paljon muustakin kuin taloudellisesta hyvinvoinnista. Indeksi mittaa inhimillisen kehityksen kolmea perusulottuvuutta, joita ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin keskittyvä uutisportaali maailma.net on tuottanut laajan taustapaketin vuoden 2002 raportista. Osoitteesta löytyy raportin tiivistelmä, tietoa YK:n kehitysohjelmasta ja inhimillisen kehityksen raportista sekä asiantuntijalausuntoja tämänvuotisesta raportista. Lisäksi demokratia-teeman ympärille on koottu kattava aineisto globaalia demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta käsitteleviä artikkeleita. Sivustoon kuuluu myös valikoitu linkkilista aihetta käsitteleviin lähteisiin. JANNE ANTTILA MIKSI KEPA KOULUTTAA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA? Istumme Tuupovaaran Älykylät ry:n kokoustilassa. Joensuulainen osallistuja aloittaa esittelynsä kiittämällä kurssin järjestämisestä Pohjois-Karjalassa ja moittimalla Kepan koulutuksen pääkaupunkikeskeisyyttä. Tuupovaaran Kesäiset kehitysmaapäivät järjestettiin kauniissa maisemassa, karhujen ja susien mailla, ja osallistujat tulivat pääkaupunkiseudulta, Hämeestä, Satakunnasta ja pari taisi olla Joensuustakin. Viikonlopputapahtumaa oli edeltänyt vilkas ja pitkä viestinvaihto koulutustilan ja majoituksen järjestämiseksi. Paikallistuntemuksen puuttuessa logistiikka oli monisyinen ja paljon aikaa vievä kokonaisuus paikallisliikenteen aikataulujen, majoitustilojen kapasiteetin ja varustetason, ruokalistojen suunnittelun ja budjetin räätälöimisineen. Kepan jäsenjärjestöt sijaitsevat hajallaan ympäri Suomea, eikä edes Kepassa tiedetä missä kaikkien järjestöjen paikallisosastot ja toimijat ovat. Miten silloin otetaan selvää koulutustarpeista? Voiko olettaa että esimerkiksi Satakunnassa toimivilla on yhdensuuntaiset tarpeet, jotka tyydytetään yhteisellä kurssilla? Ja miten määritetään kaikille sopiva ajankohta koulutuksiin? Pienillä paikkakunnilla toimijat tuntevat toisensa, piirit ovat pienet ja sana kulkee. Mutta kuinka koulutuksista ilmoitetaan suuremmilla paikkakunnilla ja niiden ympäristössä? Ja lopulta, onko hämeenlinnalaisen helpompaa matkustaa koulutukseen Joensuuhun kuin Helsinkiin, entä kuopiolaisen Ouluun? Suomi on laaja maa, jossa varsinkin poikittaisyhteydet ovat kehnot. Itse matkustin lomani vuoksi Oulusta Tuupovaaraan, ja jouduin vaihtamaan junaa kolme kertaa alle kahdeksan tunnin matkalla! Yllä mainituista syistä Kepan koulutus keskittyy pääkaupunkiseudulle. Siksi korvaamme kauempaa tulevien matkakulut 17 euroa ylittävältä osalta halvimman kulkuneuvon mukaan. Koska kuitenkin haluamme palvella Kepan jäsenjärjestöjä koko maassa parhaan kykymme mukaan, teemme vierailuja eri puolille Suomea tutustuaksemme paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Ja ennen kaikkea: olemme valmiita järjestämään koulutusta missä vain, jos löytyy tarpeeksi suuri ryhmä, joka on kiinnostunut samasta koulutusaiheesta, ja koulutustilat hoituvat paikallisvoimin. Ottakaa yhteyttä! Ehdottakaa! Kommentoikaa! MAIJA SEPPO koulutussihteeri

7 Järjestöuutisia 7 VAPAAEHTOISTYÖSTÄ UUTTA SUUNTAA ELÄMÄLLE Suomalainen nuori ei lähde kehitysmaihin vapaaehtoistyöhön vain vieraiden kulttuureiden perään, vaan etelään mennään myös kasvamaan ja itsenäistymään. Tätä mieltä on sosiaalipsykologiasta maisteriksi valmistunut Tia Teckenberg, joka opinnäyte Yksin matkalla - tutkimus Etelän vapaaehtoisohjelman kautta Afrikkaan matkaavien kokemuksista tarkastelee seitsemän suomalaisnaisen vapaaehtoisjaksoa Afrikassa. Tia Teckenberg tutkii gradussaan, miksi ja millä tavalla vapaaehtoistyö on merkittävä ja tärkeä kokemus. Tyypillinen Etelän vapaaehtoisohjelman kautta kehitysmaihin lähtevä suomalainen on yli 20-vuotias kaupunkilaisnainen, jonka opinnot liittyvät sosiaalisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai kulttuurien tutkimukseen. Vapaaehtoistyöhön ei lähdetä hetken mielijohteesta. Teckenbergin haastattelemien vapaaehtoisten matkalle lähtö juontaa juurensa jo lapsuuteen: monet ovat olleet pienestä pitäen kiinnostuneita maailman tilasta ja sen huonoosaisista. Haaveilin jo pienenä lähteväni lentäväksi lääkäriksi auttamaan kaikkia maailman köyhiä, naurahtaa eräs haastateltavista. Ajatus unohtui tietenkin pitkäksi aikaa, mutta nyt se sitten toteutui tässä muodossa. Lähdön taustalla saattaa olla myös jo lapsuudessa syntynyt kiinnostus luontoon, matkailuun tai vieraisiin kulttuureihin ja ihmisiin ylipäänsä. Vähintään yhtä tärkeä matkalle lähdön motiivi on itsensä löytäminen. Vapaaehtoistyö Afrikassa on monille keino itsenäistyä perheen ja ystävien vaikutusvallasta. Kaukana kotoa ei tarvitse etsiä läheisten hyväksyntää ja nuoret pääsevät rauhassa tutustumaan omiin ajatuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Matkan saamat merkitykset eivät pysy alusta loppuun samanlaisina. Ennen matkaa haastateltavien mielikuvat vapaaehtoistyöstä vastasivat tyypillisiä Afrikka-stereotypioita: lähtijöillä olivat mielessä esimerkiksi seikkailut, eksoottinen luonto villieläimineen sekä rennot ja iloiset ihmiset. Haastateltavat ymmärsivät kuitenkin, että mielikuvat ovat vain mielikuvia: Se Afrikkahan on minulle pelkkää Nepalissakin monet vapaaehtoiset tekevät töitä lasten kanssa. fantasiaa, sehän voi olla ihan eri asia käytännössä, kertoi eräs matkaajista. Seikkailun ja eksotiikan lisäksi haastateltavat odottivat saavansa matkalla tiedotusvälineiden välittämää tietoa syvällisempää otetta tavallisesta afrikkalaisesta arjesta. Lisäksi maailmanlaajuisiin kehityskysymyksiin haluttiin saada ruohonjuuritason tuntumaa. Vapaaehtoiset halusivat myös hyödyttää paikallisväestöä omalla työpanoksellaan, vaikka lähtövalmennuksessa korostetaankin sitä, että lähtijän on turha luulla pystyvänsä todella auttamaan tai muuttamaan paikallisia oloja. MILMA KETTUNEN Matkan jälkeen vapaaehtoiset kokevat, että vapaaehtoistyö Afrikassa on muuttanut ja avartanut heidän käsityksiään maailmasta ja ihmisistä. Ruohonjuuritason köyhyyteen tutustuminen saa nuoret ajattelemaan maailmaa ja sen monimutkaisuutta laajemmin ja kriittisemmin. Vieraassa kulttuurissa eläneet vapaaehtoiset kokevat myös ymmärtävänsä oman kulttuurisidonnaisuutensa aiempaa selkeämmin. Matkalla kohdattu köyhyys näyttää suuntaa vapaaehtoisten omalle elämälle: eräs tiukka vegaani on alkanut suhtautua maailman menoon ja esimerkiksi lihansyöntiin sallivammin, toinen vapaaehtoinen on alkanut ostaa matkan jälkeen luomua ja reilun kaupan tuotteita. Kehitysmaakokemuksen myötä vapaaehtoisista on tullut muutenkin entistä rennompia: haastateltavat kokevat hyväksyvänsä itsensä sellaisenaan, eikä muiden mielipiteillä ole enää niin väliä. Teckenbergin mukaan vapaaehtoistyö on selkiyttänyt laajasti haastateltujen omia tarpeita, toiveita ja arvoja: työjakson jälkeen nuorilla korostuvat ekologiset arvot, ihmissuhteet sekä vastuu ja välittäminen. Yksin matkalla -tutkimus on saatavilla Kepan kirjastossa, ja työstä julkaistaan syksyllä tiivistelmä Etvon kotisivulla (www.kepa.fi/etvo). Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on suunnattu kaikille vähintään 20-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneille. Ohjelman kautta voi lähteä kymmeneen kehitysmaahan, vapaaehtoinen vastaa itse kaikista kuluista. Seuraava haku päättyy 13. syyskuuta Hakijat kutsutaan hakemusten perusteella valintatilaisuuteen, jonka jälkeen suoritetaan lopullinen valinta. Ennen lähtöä vapaaehtoistyöntekijä osallistuu valmennuskurssille. Lisätietoja:

8 8 Järjestöuutisia Pienet hyvät Turismille kestävän kehityksen pelisäännöt Matkailuala on saanut avukseen oppaan, jossa hahmotetaan kestävän turismin suuntaviivat suojelualueilla. Oppaan ovat laatineet yhdessä YK:n ympäristöohjelma UNEP, Maailman turistijärjestö WTO ja kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN. Sustainable Tourism in Protected Areas: Guidelines for Planning and Management -nimisestä oppaasta löytyy käytännön vinkkejä muun muassa suojelualueita hallinnoiville viranomaisille, paikallisyhteisöille, matkoja järjestäville yrityksille - sekä turisteille itselleen. Matkailun kehittäminen kestävällä tavalla on ajankohtainen aihe, sillä YK on nimennyt kuluvan vuoden ekoturismin teemavuodeksi. Ekoturismilla tarkoitetaan matkailua, joka ympäristöasioiden lisäksi ottaa huomioon myös paikallisen kulttuurin. Teemavuoden aikana järjestetyissä seminaareissa on pohdittu koko matkailualan suhdetta kestävään kehitykseen. Keskustelua on herättänyt erityisesti ekoturismihankkeiden yhtenäinen sertifiointi. Tämä helpottaisi matkailijaa valitsemaan, Ruoka-aika-raportti Sambiasta mitkä kohteet ja matkanjärjestäjät todella noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Lähde: global.finland.fi Lisää ekoturismista: frame_sustainable.html Lahjarahat hyvään tarkoitukseen Suomen World Vision on avannut internetissä Hyvän mielen lahjat -sivuston, jolta ostamalla voi samalla ilahduttaa ystävää ja antaa rahaa kehitysyhteistyöhön. Lahjavalikoimaan kuuluu esimerkiksi vuohia, ammattikoulutusta ja koulupulpetteja. Lahjojen hinnat vaihtelevat muutamasta eurosta tuhansiin euroihin. Esimerkiksi kuokka ugandalaiselle perheelle maksaa 3,5 euroa ja kaivo Albaniaan 620 euroa. Kauppa löytyy osoitteesta Kepan raporttisarjassa ilmestyi kesäkuun alussa uusi Ruoka-aika-raportti Markkinoita ja maissipuuroa, nälän syyt ja seuraukset Sambiassa. Raportin on kirjoittanut Tiina- Maria Levamo. Tilaukset Kepasta, puh. (09) tai Näytekappale ilmainen, isommat tilaukset muille kuin kampanjajärjestöille 1 euroa/kpl. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen vastaa tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen Kyon kansalaisjärjestöille varaamaa tiedotustukea voi hakea elokuun loppuun asti. Mitkä järjestöt voivat hakea tukea? Entä millaisiin hankkeisiin tukea voi saada? Tiedotustuen hakeminen kannattaa pitää mielessä näin heti alkusyksystä, sillä haku todella päättyy 30.8., eikä määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia käsitellä. Tukea voivat hakea vähintään vuoden ajan yhdistysrekisteriin merkittyinä olleet suomalaiset kansalaisjärjestöt ja säätiöt. Järjestöjä kehotetaan panostamaan erityisesti tiedotushankkeisiin, jotka toteutetaan usean järjestön yhteistyönä. Tuki on tarkoitettu yleisiä kehityskysymyksiä ja kehitysmaiden olosuhteita koskevaan tiedotukseen. Lisäksi sitä voi saada ihmisoikeuksia, demokratiaa ja humanitaarisia kysymyksiä sekä suvaitsevaisuuskasvatusta koskevaan tiedotukseen. Tuki on tarkoitettu nimenomaan Suomessa tapahtuvaan tiedotukseen ja se on yksivuotinen. Käytännössä tiedotustukea voi hakea esimerkiksi opetusaineiston tuottamiseen, kampanjoiden, näyttelyjen, työpajojen ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen sekä niihin välittömästi liittyviin kehitysmaiden asiantuntijoiden matkakustannuksiin Suomeen. Sen sijaan järjestöä itseään esitteleviin julkaisuihin (esim. järjestölehdet, järjestön internet-sivut) tai tavallisiin hallintomenoihin, laitehankintoihin tai vastaaviin menoihin tukea ei myönnetä. Hakemusta tehdessä kannattaa myös muistaa hakemukseen kuuluva omarahoitusosuus ja se, että tukea myönnetään etupäässä ilmaiseksi jaettavan materiaalin tuottamiseen. Ja kuten aina, selkeä suunnitelma ja hakemus auttavat asiaa. Tarkemmat ohjeet tiedotustuen hakemisesta löytyvät Kyon sivuilta osoitteesta jarjestoille/tt. Hakulomakkeita voi myös tilata numerosta (09) Onnea hakemusten tekemiseen!

9 Uutisia etelästä 9 MOSAMBIKIN VAMMAISTYÖ EVALUOITU Kepan ja suomalaisten vammaisjärjestöjen 11-vuotinen taival mosambikilaisessa vammaistyössä on nyt arvioitu - ensimmäistä kertaa. Tulokset ovat pääosin myönteisiä ja odotettuja. Hankkeiden ja järjestöjen liiallinen keskittyminen pääkaupunki Maputoon saa kuitenkin evaluaatiossa kritiikkiä. Mosambikin vammaisohjelma on ollut Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Evaluaation mukaan mosambikilaisten vammaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan nykyään enemmän kuin 11 vuotta sitten. Suomalaisten kumppaneiden tuki mosambikilaisille järjestöille on ollut hyvin tärkeää niukoista resursseista huolimatta. Evaluaation tekijät, mosambikilainen Fernanda Farinhan ja suomalainen Satu Ojanperä, kritisoivat suomalaisjärjestöjä kuitenkin siitä, että ne toimivat liikaa Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. Kirjoittajien mukaan tämä on osaltaan aiheuttanut Mosambikin alueellisen kahtia jakautumisen. Kritiikki saa tukea Kepan kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtiselta, joka on toiminut evaluaation kirjoittajien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kepan ja järjestöjen pitäisi yleensäkin miettiä tarkemmin sitä, missä päin ollaan ja kenen kanssa yhteistyötä ollaan tekemässä. Lahtisen mukaan oli erittäin hyvä, että evaluaation tekivät kahden eri kulttuurin edustajat. Onnistumisen avaimet Evaluaattori Satu Ojanperän mukaan Mosambikin tilanne oli 1990-luvun alussa otollinen vammaistyön aloittamiselle, koska maassa oli työlle samanaikaisesti valtava tarve ja innostus. Onnistumisen takasivat myös motivoituneet kehitysjoukkolaiset, joista osa oli ollut ohjelmassa useasti töissä. Lisäksi suomalaiset vammaisjärjestöt olivat mukana alusta lähtien. Järjestöiltä tuli asiantuntemus ja Kepalta resurssit. Ojanperän mukaan vammaistyötä tehtiin myös pitkäjänteisesti, eikä Mosambikia hukutettu missään vaiheessa rahaan tai muihin resursseihin. Lisäksi vammaistyön onnistumisen 11 vuoden aikana ovat taanneet useat onnelliset ja samanaikaiset sattumat Vielä on opittavaa Mosambikin vammaistyön evaluaatio on paljastanut myös paljon opittavia asioita. Järjestöjen tulisi esimerkiksi tietää ja tiedostaa toimintaympäristönsä yhä paremmin. Toimintaympäristö kun muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi viisi vuotta on pitkä aika joissakin yhteiskunnallisissa muutoksissa. Myöskin Kepan ja muiden järjestöjen toiminnan on oltava evaluaation mukaan sopusoinnussa autettavan maan omien pyrkimysten kanssa. Mosambikin suhteen tämä tavoite on ontunut, koska esimerkiksi alueellista eriarvoisuutta ei ole saatu vähenemään. Osittain siksi, että suurin osa suomalaisjärjestöistä ja niiden projekteista on toiminut pääkaupunki Maputossa, Kepan tulisi myös miettiä eri tasojen toimijoita tarkemmin. Tekeekö Kepa työtään ruohonjuuri-, maakunta-, alue- vai valtakunnallisella tasolla? Kehitysyhteistyöohjelmia tulisi ehdottomasti myös arvioida useammin kuin 11 vuoden välein. Mosambikin ohjelma on ollut kuitenkin Kepan suurimpia ohjelmia viime vuosina. Aivan erityisesti evaluaatiossa painotetaan sitä, että Kepan ja sen jäsenjärjestöjen tulisi yhdessä pohtia Kepan mandaatin muotoa puuttua järjestöjen hankkeisiin. Vaikuttamisen alueita kun on monia, kuten suunnittelu, seuranta, talous ja toiminnan arviointi. JUHA HONKANEN Liity listalle! Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Voit liittyä listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen viestin, jossa lukee: subscribe kepa-l. JUURIA VIDEOLLE Tanssilla on mosambikilaisessa kulttuurissa vankka jalansija. Harvassa ovat ne juhlat, joihin se ei jossain muodossaan perinteisesti kuulu. Mosambikilainen tanssiryhmä Milorho aikoo varmistaa sen, että tanssien kirjo säilyy tulevillekin sukupolville. Tavoitteena on tallentaa videolle perinteisiä tansseja eri puolilta maata. Kymmenien kielten ja kulttuurien Mosambikissa riittää tansseja joita tallentaa. Ensimmäiset askeleet Eläviksi juuriksi nimetyssä projektissa on jo otettu. Huhtikuussa Maputossa järjestetty seminaari kokosi yhteen 15 eri tanssiryhmää. Kuvaukset on tarkoitus aloittaa myöhemmin tänä vuonna. Milorholla on jo vakiintunut asema mosambikilaisen tanssin kentässä. Ryhmän tsongankielinen nimi Milorho tarkoittaa unelmia, ja monet ryhmän unelmista ovat jo toteutuneet. Suurimpia hankkeita on ollut halki koko Mosambikin kiertänyt ympäristöaiheinen tanssiteos. PIA LAINE Maputo

10 10 Uutisia etelästä KIVINEN TIE JOHANNESBURGIIN Kestävän kehityksen huippukokous järjestetään elo-syyskuun taitteessa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Indonesian Balilla touko-kesäkuun vaihteessa järjestetty viimeinen valmistelukokous PrepCom4 on maailmalla varsin yksimielisesti tunnustettu epäonnistuneeksi. Toimenpideohjelman sisällön sopiminen jäi kesken - miten käy Johannesburgissa? Balin valmistelukokouksen aikaan kansalaisjärjestöt kokoontuivat rinnakkaistapahtumaansa Indonesian People s Forumiin (IPF). IPF listasi omassa loppujulistuksessaan ne asiat, jotka jäivät valmistelukokouksessa huomiotta ja jotka ovat ehto Johannesburgin onnistumiselle. Vaatimuksiin kuuluvat kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kestävän kehityksen komission toimintaan, velkojen anteeksianto ja ekologisen velan tunnustaminen, monikansallisten yritysten tilivelvollisuus ja valtion velvollisuudet yritysten suhteen, yksityistämisen, kaupallistamisen ja vapaakaupan tarkempi säätely, sekä alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja -kalastajien oikeuksien turvaaminen. Kepan indonesialainen kumppanuusjärjestö INSIST järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden indonesialaisjärjestöille Balin valmistelukokouksen ja IPF:n tuloksista. Vaikka YK on monien järjestöjen mielestä epädemokraattinen ja menettänyt asemansa kansainvälisille rahoituslaitoksille ja muille monikansallisille instituutioille, täytyy se palauttaa takaisin ihmisille ja omaan mandaattiinsa. Monet Balilla olleet järjestöt ovat päättäneet boikotoida Johannesburgin kokousta. INSISTin kokouksessa mukana olleet järjestöt päättivät kuitenkin jatkaa osallistumistaan kestävän kehityksen prosessiin. IPF:n julistuksen asiakohtien lisäksi indonesialaisjärjestöt listasivat taisteltaviksi asiakohdiksi elämän patentoinnin, TRIPSien ja geenimuuntelun vastustamisen sekä varovaisuusperiaatteen uuden teknologian soveltamisessa. Lisäksi Balin toimenpideohjelmassa esitetyt kumppanuusohjelmat kestävän kehityksen toteuttamisen välineenä tuomittiin täysin. Kritiikin mukaan kumppanuusohjelmien päämääränä on yksityistää julkisina pidetyt vesi-, terveys- ja maataloussektorit sekä biologinen monimuotoisuus. Monet etelän hallitukset ovat rahan toivossa suopeita näille uusille kumppanuusinvestoinneille, mutta niihin sisältyy suuri riski esimerkiksi ruokaturvan kannalta. Erityisesti paikallisyhteisöjen oikeudet luonnonvarojen hallintaan ovat jäämässä taloudellisten kysymysten sekä luonnonvarojen ja palveluiden kaupallistamisen varjoon. Muita vaikeita kysymyksiä Johannesburgissa tulevat olemaan maailmankaupan ja WTO:n suhde kestävään kehitykseen, etelälle annettava apu, globalisaation vaikutukset sekä hyvä hallinto. Jos Yhdysvaltain ja sen liittolaismaiden People s Forum Balilla kesäkuussa. asenteet Johannesburgissa ovat yhtä kyynisiä ja yhteistyökyvyttömiä kuin Balilla, ei kestävän kehityksen muuttaminen sanoista teoiksi ole helppoa. Vaakalaudalla ovat paljon suuremmat asiat kuin terrorismin vastainen taistelu. ANU LOUNELA Yogyakarta TIMO KURONEN Bankok TIMO KURONEN PÄIVÄKIRJAA AFRIKASTA Mietitkö mitä Kepan työntekijät maailmalla todella puuhaavat? Millaisia ovat elämän pienet ja suuret hetket? Onnistuuko työ - entä elämä töiden jälkeen? Kepan Sambian toimiston uusi yhteystoimitsija Esa Salminen pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kepan www-sivuilla. Tässä Esan kuulumisia pari viikkoa Lusakaan saapumisen jälkeen, tuoreimmat mietteet löydät osoitteesta sambia/paivakirja , Lusaka Pari viikkoa Sambiaa ja 2011 sanaa päiväkirjaa on jo takana. Kodin ja toimiston välille mahtuu Lusakan kenttätoimistossa satakunta metriä, sauna ja uima-allas. Näihin ympyröihin keskittyy Esan elämä aika pitkälti näin ulkomaankomennuksen alkuaikoina. Töiden opettelua, kotiin asettumista, jousiammuntaa ja ulkona syömistä tuntuu riittävän. Asiat etenevät ja ihmisiä tulee kylään, työtehtäviäkin on sen verran, ettei pääse paljoa kyllästymään. Ihmiset ovat edelleen mukavia, ja ajan erikoinen tahti vaatii sopeutumiskykyä ja hermoja. Kun tulee aikoja, jolloin täytyy odottaa soittopyyntöjä tai sähköpostin toimivuutta, voin kirjoitella päiväkirjaa. En oikein vielä ymmärrä mitä kaikkea olen ja edustan. Olen juoksupoika, sihteeri, rahoittaja, virkamies, rikas valkoinen ja köyhä opiskelija, uusi poikamies kaupungissa ja muurien sisällä asuva erakko. Uuden elämän kanssa Sambiassa on tarkoitus viettää ainakin seuraavat kaksi vuotta. Mietteitä kaikesta tästä, ja muustakin, voi lukea netissä. ESA SALMINEN Lusaka

11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA APUA HANKETUEN HAKEMISEEN Kurssi antaa lisävalmiuksia Ulkoministeriön kansalaisjärjestöille tarkoitetun hanketuen hakemiseen. Kurssilla käydään läpi hanketuen vaatimukset, perehdytään hakulomakkeen kiemuroihin, muun muassa hankkeen gender-näkökulmaan. Mukana on Ulkoministeriön edustaja vastaamassa osallistujien kysymyksiin. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. TUKEA HANKKEEN TALOUSARVION TEKEMISEEN Kurssilla paneudutaan erityisesti hankkeen talousarvion tekemiseen Ulkoministeriön hanketuen hakulomakkeen formaatilla. Kurssin alussa on yleinen osuus talousarvion tekemisestä, jonka jälkeen jakaannutaan kahteen tai kolmeen ryhmään (talousarvion koon mukaan) rakentamaan talousarvio esimerkkihankkeen pohjalta. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. JÄRJESTÖJEN WWW- SIVUJEN SUUNNITTELU JA RAKENTA- MINEN JA KSL-OPINTOKESKUS, HELSINKI Kurssi on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa ( ) opiskellaan nettisivujen suunnittelua ja sisällöntuottamista. Tavoitteena on ymmärtää sivujen helpon käytettävyyden ja tiedon organisoinnin merkitys. Kurssin aikana tehdään www-sivujen käytettävyysanalyyseja ja suunnitellaan web-sivuston runko. Toisessa osassa ( ) pohditaan webin hyödyntämisen edellytyksiä ja rajoja sekä opetellaan rakentamaan järjestölle omat wwwsivut. Osallistujilta edellytetään Windows-käyttöjärjestelmän tuntemusta sekä kokemusta internetin selaamisesta. Puolet kurssista voi suorittaa vain, jos toinen osa on suoritettu aiemmin. Kouluttaja Jukka Aronen, lisätietoja Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 70/100/134 euroa. KAMPANJAKOULUTUSTA KANSALAISJÄRJESTÖ AKTIIVEILLE Haluatko muuttaa maailmaa, niin että tulokset näkyvät ja tekeminen tuntuu? Kurssilla käsitellään muun muassa: - Kampanjan tavoitteiden määrittelyä: mitä pitäisi tavoitella ja miksi? - Toiminnan suunnittelua: miten ideoida tehokasta toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi? - Saavutusten mittausta: mistä tiedämme, että toiminta on ollut tehokasta? Kurssin toisena päivänä käydään läpi myös kampanjatiedotuksen alkeita. Aikaisempi kampanjakokemus ei ole välttämätön, mutta se auttaa omaksumaan kurssin opit. Kouluttajana toimii Jim Coe, joka on aikaisemmin kouluttanut kampanjoitsijoita mm. Britannian Oxfamissa. Kurssin kieli on englanti. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKEARVIOINNIN PERUSKURSSI Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Kurssilla tutustutaan hankesuunnittelun perusasioihin, kuten hankesykliin ja suunnittelutyökaluihin, erityisesti loogiseen viitekehykseen. Kurssi perustuu todelliseen hanke-esimerkkiin, jota käyttäen kurssilaiset rakentavat hankesuunnitelman. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Itse tekemällä oppii parhaiten! Jatkokurssilla käsitellään kurssilaisten etukäteistyönä rakentamia loogisia viitekehyksiä. Osallistuminen edellyttää vähintään päivän mittaista etukäteistyöskentelyä. Kurssilaisten toivotaan käyttävän oman järjestönsä hanketta loogisen viitekehyksen pohjana. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. 11 Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin huomioimiseen hankesuunnittelussa, arviointi-indikaattoreihin, arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kouluttajana Sirpa Tapaninen, lisätietoja koulutussihteeriltä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT IN HELSINKI A course for beginners on how to start NGO development cooperation. This joint course with Estonian NGO representatives gives information and knowledge about the partners in the cooperation: how to find them, what are the roles and participation of each of them; and what one has to take into account when developing a project idea into concrete action: how to make a simple needs assessment and environmental analysis, and how to take the cultural context into account. The course language will be English. Registration by October, 7th: or phone Kepa The course fee is 33/50/67 euros. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI XVI Rauhanfoorumi Loviisassa. Toritapahtumia, kulttuurikierros, messu ja iltaohjelmaa The 3rd International AmFiTan Development Ethics Conference in Helsinki. Lisätietoja: Helsingin yliopisto, Tyynenmeren saarten festivaali Helsingissä. Lisätietoja: Samiuela Elone, Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen - uhka rikkaille ja köyhille. Johannesburg-keskustelutilaisuus Helsingissä. Lisätietoja: Minimaailmafestivaali Kallahden Kesärannassa Helsingissä. Lisätietoja: Jaana Andrejev Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Mikko Marjakangas (09) Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista Terrorismi - viides valtiomahti? Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari Hartolassa. Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, (09) , Pärttylinpäivän retki Kotkaan ja Viikarinsaareen Helsingistä. Lisätietoja: Lasse Sirén, Helsingin humanistiyhdistys ry, (09) Eko-linja Luther-opistossa Järvenpäässä. Opiskelun tavoitteena on lisätä opiskelijan tietämystä ja ymmärtämystä ympäristöön vaikuttavien asioiden syy- ja seuraussuhteista sekä perehdyttää opiskelija ympäristökasvatuksen saloihin. Opiskelu antaa myös valmiuksia ympäristöalan jatko-opintoihin. Koulutus ja asuminen ovat maksullisia. Lisätietoja: Juha Salo, (09) , Tropical Beekeeping -kurssi Helsingissä. Lisätietoja: Kari Koivulehto, (09) , YK:n Pekingin toimintaohjelman toteutuminen Suomessa -opintopiiri Helsingissä (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6). Syksyn kestävässä opintopiirissä perehdytään YK:n Pekingin toimintaohjelmaan, sen merkitykseen ja toteutumiseen Suomessa sekä siihen, kuinka vielä toteutumatta jääneet tavoitteet olisivat konkretisoitavissa käytännössä. Lisätietoja:

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli

Opetushallituksen rooli Opetushallituksen rooli Opetushallitus arvostaa ASPnet-koulujen työtä kehittämisverkostona ja tukee sitä resurssiensa rajoissa Toiminnan painopisteen tulee olla lisääntyvästi koulujen omiin vahvuuksiin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 28 Vapaa-ajan asukastoimikunta 23.09.2016 Aika 23.09.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Läsnä Karjalan prikaati, Varuskuntatie 230, Vekaranjärvi Luettelon mukaan Pykälät 20-26

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2

Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 Vapaa-aikalautakunta Torstai 26.09.2013 klo 19.00 Kunnantalo, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Asialistan hyväksyminen 5 Katselmuskäynti

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 1 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä

62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä 8.6.2016 62. Työterveyspäivät - Tositarkoituksella työstä Ajankohta 13.9.2016-14.9.2016 Aika 9:00-16:00 Kesto 2 päivää Paikka Tampere Ilmoittautumisaika 7.9.2016 mennessä Miksi osallistua Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Kepan toimintakertomus vuodelle 2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Toimintavuosi 2015 pähkinänkuoressa Suomessa eduskuntavaalit ja uusi hallitus Kehitysapumäärärahojen leikkaus ja järjestötukien

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot