SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?"

Transkriptio

1 1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin dollarin kuukausipalkkaa. SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN TIMO KURONEN TIMO KURONEN Sivu 9 SISÄLTÖ: Tekeillä selvitys järjestöhankkeista...4 Miten tehdään toimiva kampanja...4 Kepan thaimaalaisessa kumppanuusjärjestössä PERissä työskentelevä Montri Chantawong on tutustunut syksyllä metsänhoitoon ja vesitalouteen eri puolilla Suomea. Mitä mies miettii miltä suomalainen systeemi näyttää? Kepa Indonesiassa...8 Sivu 5 Koulutuskalenteri...11 Keskustelua Kepan koulutuksesta...10

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: Järjestöavustaja Tuomas Valovirta KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Kurssisihteeri Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 RUOKAKOULUTUKSESSA PUHUTTIIN NÄLÄSTÄ Tutkijat Marja-Liisa Swantz ja Juha Helenius pohtivat maailman ruokatalouden ongelmia Ruoka-aika-kampanjajärjestöille suunnatussa koulutustapahtumassa. Ongelmat Suomessa ja etelässä ovat tutkijoiden mukaan samansuuntaisia. Ruoka-aika-kampanjassa mukana olevat järjestöt kokoontuivat syyskuussa yhteiseen koulutustapahtumaan, jossa pohdittiin nälän monimutkaisia syitä ja seurauksia sekä mietittiin suomalaisten roolia maailman nälkäongelman ratkaisemisessa. Alustajiksi kutsuttiin kehitysmaatutkimuksen pioneeri Marja-Liisa Swantz sekä agroekologian professori Juha Helenius. Helenius puhui lähi-ja luomutuotannosta sekä siitä, miten ne voivat vähentää nälkää. Hänen mukaansa nälkäongelmalle esitetyt erilaiset ratkaisutavat voidaan tiivistää kahteen näkökulmaan. Teknistaloudellisessa lähestymistavassa keskitytään Heleniuksen mukaan maataloustuotannon määrään. Nälkäongelman ratkaisuna esitetään usein maailman viljatuotannon kaksinkertaistamista esimerkiksi uusien teknologioiden a- vulla. Näin suuri tuotannon kasvattaminen on kuitenkin agroekologisesti mahdotonta, kertoi Helenius. Lähiruokaa globaalisti Etelä-Tansaniassa naiset työstävät ruokaa kassavasta. Toisessa ratkaisutavassa lähdetään Heleniuksen mukaan siitä, että ruokaa on maailmassa tarpeeksi. Siksi tuotantoa ei tarvitse lisätä, vaan tavoitteena on ruokaturvan mahdollistaminen kaikille ihmisille. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökulmat. Ruokaturvan mahdollistamisen näkökulmasta on tärkeää paneutua siihen järjestelmään, jossa ruokaa tuotetaan. Ruokajärjestelmää voisi Heleniuksen mukaan verrata elintarvikeketjuun eli ruoan matkaa maataloudesta teollisten yritysten kautta kaupan tiskille. Tämän ketjun eri vaiheissa häviää tietoa esimerkiksi ruoan alkuperästä, eikä ketjun eri päissä olevilla maanviljelijällä ja kuluttajalla ole kosketusta toisiinsa. Tällaisessa suoraviivaisessa ketjussa rahavirrat kulkevat toiseen suuntaan kuin ruoka siten, että maanviljelijälle jää kaikkein pienin osuus. Esimerkiksi Suomessa politiikka vie yhä enemmän tällaisen suoraviivaisen ruokajärjestelmän suuntaan, totesi Helenius. JANNE SIVONEN Vaihtoehtona Helenius esitti paikallisen ruokajärjestelmän mallin. Esimerkiksi luomuruokapiirit toteuttavat paikallisuuden ideaa ostamalla ruokansa suoraan maanviljelijältä. Näin tieto alkuperästä säilyy, samoin maanviljelijältä voi kysyä suoraan esimerkiksi tuotantotavoista. Suosin itse lähiruokaa aina, kun se on mahdollista kertoi Helenius. Ratkaisuna maailman nälkäongelmaan Helenius ei näe mitään yksittäistä teknologiaa, vaan luonnon voimavarat huomioon ottavan ja ihmisten toiminnan vaikutukset huomioivan a- jattelutavan. Globaalisti paikallinen ruokajärjestelmä voisi Heleniuksen mielestä olla yksi vaihtoehto. Ruoka tuotettaisiin siellä, missä se kulutetaankin. Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan samanlaiset ongelmat Marja-Liisa Swantz puhui Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan pientuottajien ongelmista. Swantzin mukaan etelän ja pohjoisen tilanteet muistuttavat toisiaan. Sekä Suomeen että Tansaniaan tuodaan ulkopuolelta ruokaa, joka on halvempaa kuin paikan päällä tuotettu. Suomeen tuodaan ruista ulkomailta, ja myös Tansaniassa on halvempaa ostaa viljaa kuin viljellä sitä itse. Siksi omien tuotteiden saaminen paikallisille markkinoille on molemmissa maissa vaikeaa. Suomessa lähi-ja luomutuotteiden saaminen myyntiin esimerkiksi lähiruokakauppaan on myös EU:n säännösten vuoksi hankalaa, katsoi Swantz. Swantzin mukaan epävirallinen kauppa ylläpitää jonkinasteista omaa ruokatuotantoa kehitysmaissa. Tansaniassa on keskitytty viljelemään vientikasveja, joiden maailmanmarkkinahinta on painettu esimerkiksi EU:n vientitukiaisilla hyvin alhaiseksi. Etelän pienviljelijöillä ei ole tukiaisia eikä myöskään mahdollisuuksia kilpailla suurtuotannon kanssa. Toisaalta vaihtoehtojakaan ei juuri ole: on viljeltävä sitä, mistä maksetaan edes jotakin. Maailmanmarkkinahintojen ailahtelut ovatkin tuhoisia juuri etelän pienviljelijöiden ruokaturvalle, sanoi Swantz. MARI LAURONEN

4 4 Järjestöuutisia KATTAVA TUTKIMUS JÄRJESTÖHANKKEISTA Viime viikkojen aikana moni järjestö on saanut soiton Helsingin yliopistolta. Soitot ja niihin liittyvät haastattelupyynnöt ovat osa Hisayo Katsuin ja Richard Wamain vetämää tutkimusta, jonka tarkoituksena on perehtyä järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Järjestöjen hankkeisiin pureutuvassa tutkimuksessa haastatellaan 90 järjestön edustajia. Tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva kehitysyhteistyöstä, jota järjestöt tekevät. Tutkimuksen toinen vetäjä Hisayo Katsui uskoo tulosten palvelevan sekä järjestöjä että akateemista maailmaa. Luulen, että järjestöt eivät välttämättä hahmota, miten heidän hankkeensa suhteutuvat muihin hankkeisiin ja isompaan kokonaisuuteen. Tämä tutkimus tekee asiaan tutustumisen helpommaksi. Käytännön työssä tutkijoiden apuna on kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijat tekevät haastattelut loka- ja marraskuun aikana. Vaivanpalkaksi he saavat opintoviikkoja, Katsui kertoo. Tutkijat muilta mantereilta Japanilainen Katsui ja kenialainen Wamai ovat asuneet Suomessa jo Hisayo Katsui opastaa opiskelijoita haastattelujen tekemisessä. pidempään. Katsui oli vaihto-opiskelijana Tampereen yliopistossa , kävi sen jälkeen valmistumassa Japanissa, jatko-opiskelemassa Britanniassa ja palasi Suomeen syksyllä Wamai puolestaan on valmistunut Helsingin yliopistosta. Kun lähdin Suomesta 1997, MILMA KETTUNEN olin varma että haluan tänne uudestaan. Japanilaiset ja suomalaiset muistuttavat monella tavalla toisiaan, joten minusta täällä on oikein kotoisaa, Katsui kertoo. Parhaillaan sekä Katsui että Wamai tekevät väitöskirjojaan Helsingin yliopistoon. Wamai vertailee valtion ja kansalaisjärjestöjen suhdetta Suomessa ja Keniassa, Katsui puolestaan tarkastelee kansalaisjärjestöjen toimintaa vammaistyössä kehitysmaissa. Molemmat kuuluvat Voices from the Southern Civil Societies -tutkimusryhmään. Väitöskirjojakin varten tarvitsemme perustietoa suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöstä. Koska mitään kattavaa selvitystä ei ole, meidän täytyy tehdä se itse, Katsui toteaa. Tutkimuksen rahoittavat Helsingin yliopisto ja Kepa. Katsuin mukaan tulosten pitäisi olla valmiina jouluun mennessä. Tiedämme, että etenkin pienillä järjestöillä ja vapaaehtoisilla voi olla vaikeuksia löytää aikaa haastatteluille. Siitä huolimatta toivomme, että järjestöt suhtautuvat suopeasti tutkimukseen. Tulokset voivat auttaa järjestöjen työtä tulevaisuudessa. MILMA KETTUNEN JANNE SIVONEN VARMISTA TOIMIVA KAMPANJA Suunnitelmat uudesta moottoritiestä pitäisi hylätä, mutta kuinka saada asukkaiden ääni kuulumaan päätöksenteossa? Nuoria pitäisi innostaa äänestämään, mutta miten? Suomen kehitysyhteistyövarojakin pitäisi nostaa, mutta miten pyörtää hallitusherrojen ja -rouvien päät? Ongelmat ratkeavat systemaattisella kampanjansuunnittelulla. Kampanjointi on suunniteltua toimintaa, joka tähtää muutoksen luomiseen, vastasi Jim Coe kysymykseen mitä on kampanja. Aikaisemmin muun muassa Oxfamissa työskennellyt Coe koulutti suomalaisia kansalaisjärjestöjä suunnittelemaan toimintaansa Helsingissä järjestetyllä kurssilla syyskuussa. Keneen kampanjalla vaikutetaan? Coen mukaan kampanjan suunnittelu on teoriassa helppoa. Prosessin voi nähdä sarjana kysymyksiä, joihin vastaaminen synnyttää strategian. Sarjan ytimessä on kolme helppoa kysymystä: Mikä on ongelma, eli mitä haluamme muuttaa? Kenen vallassa on ratkaista ongelma? Miten me voimme tähän henkilöön tai tahoon vaikuttaa? Ongelman tunnistusta helpottaa, kun miettii, kuka nykyisestä tilanteesta hyötyy ja kenen pitäisi muuttua tai muuttaa toimintaansa, jotta tilanne korjaantuisi. Ratkaisun valinnassa kannattaa miettiä suurimman hyödyn saavuttamisen lisäksi myös omia voimavaroja: mihin me pystymme vaikuttamaan. Oleellista on myös etsiä kanavia, joilla järjestö voi viedä viestiään päätöksentekijöille. Hulluja ideoita Yksi haaste on keksiä uusia, hulluja toimintaideoita. Kurssilaiset saivat viimeiseksi tehtäväkseen miettiä, kuinka hirveä tai lohta voisi käyttää maailmankaupan rakenteita oikovassa kampanjassa. Yhden ryhmän ehdotus oli kiinnittää metsissä jolkottaviin hirviin kampanjaviestejä väläytteleviä heijastimia liikenneturvallisuuden nimissä. Vaikka kurssin esimerkit ja tehtävät painottuivat poliittiseen vaikuttamiseen, on suunnittelumalli sovellettavissa myös muunlaiseen kampanjatyöhön. Kysymykset ovat työkaluja, joita voi soveltaa kaikkeen suunnitteluun. Ne soveltuvat poliittisen vaikutuskampanjan lisäksi erilaisten yleisökampanjoiden ja projektien suunnitteluun, väitti Coe. MIKA RAILO

5 Järjestöuutisia 5 THAIMIETTEITÄ SUOMALAISMETSISTÄ Kun thaimaalaisaktivisti Montri Chantawong saapui elokuussa Suomeen, hän halusi oppia mahdollisimman paljon suomalaisesta metsänhoidosta ja metsäsektorin merkityksestä pohjoiselle maalle. Häntä kiinnosti myös tietää, miksi juuri suomalaiset metsäasiantuntijat ovat saaneet johtavan aseman trooppisten metsien käytön suunnittelijoina. Lokakuun lopulle saakka jatkuvan ja Kepan sponsoroiman vierailun ohjelmaan kuuluu seminaareja, kenttävierailuja sekä tapaamisia niin metsänomistajien, järjestöihmisten, viranomaisten, tutkijoiden kuin yritystenkin edustajien kanssa. Koska Montri työskentelee Kepan kumppanuusjärjestössä PER:ssä myös vesikysymysten parissa, aikoo hän matkallaan selvittää myös, miten vesivaroja Suomessa hallinnoidaan ja miten maaseudun ja taajamien vesihuolto on järjestetty. Hän osallistuu myös joihinkin Ruoka-aika-kampanjan tapahtumiin. Matka metsiin Elokuun lopulla, Helsingin alkuorientoitumisen jälkeen teimme Montrin kanssa lähes kahden viikon ja kolmen tuhannen ajetun kilometrin matkan metsä-suomeen. Vierailupaikkoihin kuului muun muassa neljä kansallispuistoa, Lapin erämaa-alueita, erilaisia talousmetsiä, useita Kemijoen varren patoja, vielä patoamaton Vuotoksen alue sekä sellutehdas Pohjois-Karjalassa. Matkalla tapasimme myös lukuisia metsien kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Helsinkiin palattuamme tiedustelin, mikä oli ollut matkan paras anti. Se, että saatoin Thaimaalaisessa PER-järjestössä työskentelevä Montri Chantawong tapasi saamelaisten edustajia Lapissa KAI ARTES nähdä metsäsektorin koko ketjun maatiloineen, taimikkoineen, harvennusmetsineen, avohakkuineen, kuljetuksineen sekä selluja paperitehtaineen. Tämä ketju on hyvin merkittävä ja näyttää, että useimmat suomalaiset ovat siinä jotenkin osallisina metsänomistajina, yritysten ja julkisen sektorin työläisinä tai lopputuotteiden kuluttajina. Suomalainen metsänhoitomalli näyttää olevan osa kansallista identiteettiä, Montri vastasi. Mitä ajatuksia matka pohjoiseen sitten herätti? Keskustelut saamelaisaktivisti Maria Sofia Aikion sekä joensuulaisten tutkijoiden kanssa saivat minut huomaamaan, että vaihtoehtoiselle metsänhoidolle on Suomessa hyvin vähän tilaa, varsinkaan Lapissa valtion omistamilla mailla. Tässä on mielenkiintoinen yhteys Thaimaan valtiolliseen metsäpolitiikkaan, Montri muistuttaa. Myös Thaimaassa metsistä elantonsa saavien yhteisöjen, varsinkin etnisten vähemmistöjen, asema on ollut heikko länsimaisiin metsä- ja luonnonsuojeluoppeihin sekä keskitettyyn metsähallintoon perustuvassa järjestelmässä. Koska ongelmat ovat samanlaisia, ei suomalaista yksityisomistukseen perustuvaa metsämallia voida siirtää sellaisenaan tropiikkiin. Saamelaisilta oppia tropiikkiin VLADIMIR IVANOV TIMO KURONEN Entä mitä Montri haluaisi Kepan tekevän asian suhteen? Työskennellessään ja verkostoituessaan etelän järjestöjen kanssa Kepa voisi tuoda enemmän esille suomalaisiin metsiin ja patoihin liittyviä kokemuksia, myös asioiden negatiivisia puolia. Ja saamelaisten kamppailua oikeuksista luonnonvaroihin voi käyttää esimerkkinä tropiikissakin, hän toivoo. Kysyn vielä, jäikö Montrille metsä-suomen matkalta jotain erityistä mieleen. Se, kun näin lohen hyppäävän Tenojoessa Utsjoella, kuuluu vastaus. Myös revontulien näkeminen Kainuussa oli hieno kokemus, mutta sen saattoivat nähdä monet muutkin. Olin ainoa, joka näki juuri sen lohen siinä paikassa, se oli kokemuksena yksilöllisin. Toivon vielä, että voisin nähdä juuri satanutta lunta kämmenelläni ennen kotimatkaani Thaimaahan. TIMO KURONEN E L Ä M Y S M AT K A V I E T Ä K U U K A U S I N I C A R A G U A S S A Suomi Nicaragua-seuran elämysmatkan erikoisuutena ovat trooppiset metsät sekä Nicaraguassa että Costa Ricassa. Toki matkalla koetaan monia muitakin asioita: käydään mm. Isolla Maissisaarella (Corn Island) Karibian merellä, Bluefieldsissä ja alkuperäiskansojen kylissä, Ometepen saarella ja tulivuorilla. Lähtö 31.1.ja paluu Suomeen Matkan hinta 1700 euroa kattaa lentomatkat, kuljetukset Nicaraguassa ja Costa Ricassa, majoitukset, aamiaiset ja matkanjohtajan palvelut. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma. Pidä kiirettä, paikkoja rajoitetusti! Lisätietoja: Suomi-Nicaragua-seura, PL 20, tai

6 6 Järjestöuutisia AFRIKKA 2002 SAMANLAINEN MUTTA ERILAINEN Afrikka saapuu vahvana Vaasaan Interpedian ja Vaasan kehitysmaaseuran Same But Different -projektin myötä. Projekti toteutetaan ulkoministeriön tiedotustuen turvin osana Afrikka2002 kampanjaa, ja sen tavoitteena on tuoda esiin sitä Afrikkaa, joka helposti hautautuu katastrofiotsikoiden alle. Nimensä mukaisesti Same But Different kertoo monin eri tavoin Afrikan maiden ja kulttuurien moninaisuudesta - ihmisten syntymämaasta riippumattomaan samankaltaisuuteen keskittyen. Tiedotustapahtuma on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, joille tarjotaan viikon mittaan nukketeatterinäytelmiä, rumpu-, draama- ja tanssityöpajoja sekä erilaisia esitelmiä. Kouluissa kiertävät vieraat Etiopiasta ja Tansaniasta. Addis Abeban koulukeskuksen Dahor-seura johtaja Teklu Tafesse kertoo onnellisesta etiopialaisesta lapsesta sekä etiopialaisesta kulttuurista ja perinteistä. Tansanialaisen erityiskasvatuksen tutkijan M. K. Possin teemana ovat tansanialaisten naisten menestystarinat sekä tansanialainen arki. Viikko käynnistyy yleisölle avoimella Afrikka-päivällä, joka huipentuu Afrikka-juhlaan. Viikon aikana kuullaan myös Afrikka-instituutin tutkijaa Mai Palmebergia otsikolla Suomalaisten koulukirjojen Afrikka - vieras, kurja vaiko jännittävä?. Viikon pääteeksi Same But Different on esillä Interpedian syystapaamisessa Tampereella Lisätiedot: puhelin (06) Dahor-seura on somalialainen yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea somalialaisia yhteisöjä Suomessa ja muualla. Yhdistys järjestää esimerkiksi terveyskasvatusta, kolutusta, kuntoutusta ja pyrkii ratkomaan sekä nuorten että aikuisten sosiaalisia ongelmia. Suomen ogadenilaisten yhdistys Vuodesta 1994 toiminut yhdistys edustaa Suomessa asuvia Ogadeniasta kotoisin olevia ihmisiä. Etiopian ja Somalian väliseltä alueelta muuttaneita ogadenialaisia asuu Suomessa noin 300 henkeä. Yhdistys järjestää jäsenilleen sekä muille kiinnostuneille erilaisia tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia, joiden päämääränä on edistää suomalaisten ja ogadenialaisten hyviä suhteita. Samalla yhdistys haluaa helpottaa Suomeen muuttaneiden ogadenialaisten sopeutumista uuteen kotimaahan, jotta maahanmuuttajat saisivat Suomesta töitä tai opiskelupaikan. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen Kumppanijärjestömme on ehdottanut meille uutta mittavaa yhteistyöhanketta ja esille on noussut ajatus hakea tukea Euroopan unionilta. Täytämmekö hakukriteerit, kuinka paljon tukea voi saada ja kauanko hakumenettelyyn menee aikaa? Euroopan unionin tukea kehitysyhteistyöhankkeisiin hakevan tulee olla EU:n jäsenvaltiossa päämajaa pitävä voittoa tuottamaton organisaatio. Se voi hakea tukea yksin tai muodostaa konsortion (johtava järjestö + muut) tai verkoston (järjestö + järjestö + järjestö). Hankerahoitus vaihtelee budjettilinjoittain, mutta minimirahoitusosuus on euroa ja maksimi 4 miljoonaa euroa. Rahoitusrakenne koostuu seuraavasti: 75 prosenttia komissio, 15 prosenttia järjestön omaa rahaa (yksityistä, rahoituksen pitää tulla EU:n alueelta) ja 10 prosenttia muuta rahoitusta (esimerkiksi Kyo). EU julkaisee ehdotuspyyntöjä www-sivuillaan. Osoitteessa europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl pääsee käsiksi päivitettyihin tietoihin (ruksaa others, open ja grants ). Hakuprosessiin kannattaa varata aikaa, sillä keskimäärin siihen menee noin vuosi. Aikataulu etenee seuraavasti: ehdotuspyyntö eli call for proposal julkaistaan (jaettava summa, miten aiotaan jakaa, kriteerit) järjestöjen valmistautumisaika 2-4 kk jättöpäivä käsittelyaika (periaatteessa) 6 kk päätös ja sopimuksen allekirjoitus 1-2 kk Hakevan järjestön tulee täyttää seuraavat kriteerit: vähintään kolmen vuoden kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksesta, hallinnollinen pätevyys ja kelpoisuus, ehdotetun toiminnan kelpoisuus ja vaikuttavuus, kumppanijärjestön pätevyys ja kelpoisuus sekä mielellään eurooppalainen ulottuvuus ja yhteistyöhanke. Kymmenkunta suomalaista järjestöä on saanut EU-tukea. Olen parhaillaan tekemässä selvitystä suomalaisten järjestöjen EU-rahoituskokemuksista. Tulokset valmistuvat marraskuussa. Tarkoituksena on samalla selvittää järjestöjen toiveita ja tarpeita muun muassa tiedotuksen, neuvonnan ja koulutukseen suhteen. Selvitykseen osallistuneiden järjestöjen kesken arvotaan ilmainen matka Brysseliin tutustumaan EU:n päätöksentekoelimiin tammi-helmikuussa. RILLI LAPPALAINEN TIINA-MARIA LEVAMO

7 MEHILÄISHOIDOLLA KÖYHYYTTÄ VASTAAN GHANASSA Maatalous-metsäylioppilaiden liitolla on ollut Ghanan pohjoiskolkassa sijaitsevassa Lawrassa jo yli kymmenen vuoden ajan pienimuotoisia kehitysyhteistyöhankkeita. Opiskelijoiden uusin aluevaltaus Lawran alueella on trooppinen mehiläistenhoito, josta on saatu kokemuksia aiemmin myös Madagaskarilta. Mehiläistenhoitoa ei ole pidetty Ghanassa houkuttelevana ammattina. Työ on ollut vaarallista, sillä mehiläispesien hunaja on kerätty perinteisesti ärsyttämällä mehiläiset tulen ja savun avulla pois pesästä. Tuottokin on jäänyt alhaiseksi, sillä tulen käyttö on tuhonnut mehiläispesät ja samalla myös suuren osan mehiläisistä. Menetelmä on verrattavissa siihen, että karjatilallinen tappaa lehmänsä lypsäessä, vertaa hankkeessa mukana oleva opiskelija Joni Valkila. Mehiläistenhoito voi kuitenkin olla Lawran alueella erittäin tuottoisaa, sillä hunajan, vahan ja muiden mehiläistenhoidosta saatavien tuotteiden kysyntä on kovaa. Lisäksi alueen kuiva ilmasto ja eri vuodenaikoina kukkivat puut ovat ihanteellisia mehiläisille. Suomalaisten rooli on viedä Ghanaan lähinnä mehiläistenhoitoon liittyvää tietoa: kaikki tarvikkeet voidaan valmistaa paikan päällä paikallisista materiaaleista. Tuloja köyhimmille Mehiläistenhoito on ammatti, jonka avulla kaikkein köyhimmätkin voivat hankkia itselleen sekä tuloja että ravintoa, kertoo Valkila. Elinkeino ei vaadi suuria investointeja eikä edes omaa maata. Luonnonvarojakaan mehiläistenhoito ei juuri rasita, sillä kukat ovat ainoa mehiläisten käyttämä luonnonresurssi. Kaiken lisäksi mehiläistenhoito lisää kaikenlaisen viljelyn tuottavuutta, sillä mehiläiset pölyttävät kasveja tehokkaasti. Toivomme, että pitkällä tähtäimellä mehiläistenhoito kohentaa myös alueen metsien Pienet hyvät KIRIK ERTANTO Trooppisen mehiläishoidon kurssilla rakennettiin tropiikkiin soveltuvia mehiläispesiä kuntoa, sillä mehiläistenhoitajat ymmärtävät puiden arvon. Ammatin huono maine näkyy Valkilan mukaan siinä, että toistaiseksi uusia mehiläistenhoitotapoja ovat opetelleet vain ihmiset käytännössä miehet jotka ovat olleet ennenkin mehiläistenhoitajia. Jatkossa myös naisten odotetaan liittyvän mukaan. Järjestöuutisia KARI MARKKANEN Mehiläistenhoitohankkeet ovat poikineet Helsingin yliopistoon trooppisen mehiläishoidon kurssin, joka on saavuttanut suuren suosion. Alansa maailmanluokan huippujen vetämälle kurssille osallistuu yli 50 kurssilaista eri puolilta maailmaa. JANNE SIVONEN 7 KULUTTAJAT USKOVAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIINSA Vajaat 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että kuluttajilla on riittävästi mahdollisuuksia edistää eettistä kaupankäyntiä. Jopa 70 prosenttia sanoo tuotteiden eettisyyden vaikuttavan ostopäätösten tekemiseen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopistoon tehdystä tuoreesta pro gradu -tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin keväällä 713 suomalaista ja vastaajat valittiin väestörekisterikeskuksen satunnaisotannalla. Haastatelluista reilut 90 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että yritykset toimivat eettisesti kaupankäynnissään. Sen sijaan yritysten antamaan tietoon omasta eettisyydestään suhtauduttiin kriittisesti. Ainoastaan 2,1 prosenttia vastaajista piti yritysten antamaa tietoa täysin luotettavana. Epäeettisiä yrityksiä olivat vastaajien mielestä esimerkiksi Hennes&Mauritz, Nike, Ikea ja Nestle. Eettisimpinä pidettiin K- ja S-kaupparyhmiin kuuluvia liikkeitä ja suomalaisia yrityksiä yleensä. Kuluttajien usko vaikutusmahdollisuuksiinsa on kasvanut nopeasti. Marketing Radarin vuonna 2001 toteuttamassa vastaavassa tutkimuksessa vain viidennes vastaajista uskoi voivansa vaikuttaa omilla ostopäätöksillään. TIINA-MARIA LEVAMO AFRIKKA-TIETOUTTA OPETTAJILLE Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: ltä on syyskuun alussa ilmestynyt julkaisu nimeltään Opetus luo osaamista Afrikassa. Julkaisussa nostetaan esille koulutuksen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin, tasaarvon ja demokratian edistämisessä. Afrikka-julkaisu sisältää artikkeleita afrikkalaisten opettajien Liity listalle elämästä ja koulutyön arjesta. Siinä esitellään myös OAJ:n toteuttamia kehitysyhteistyöhankkeita. Aineisto auttaa opettajia käsittelemään kehitysmaakysymyksiä osana omaa opetustaan. Julkaisua on saatavilla suomenja englanninkielisenä. Tiedustelut OAJ / asiamies Ritva Semi, puhelin (09) Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l.

8 8 Uutisia etelästä KEPAN KAKSI VUOTTA INDONESIASSA Kepa on toiminut Indonesiassa vuodesta 2000 lähtien. Yhteystoimitsija Anu Lounela kertoo, miten kaikki alkoi. Fitria ja Rony tekevät Wacana-lehteä Insistpressissä. ANU LOUNELA Samaan aikaan Kepa ja Insist kävivät monia neuvotteluja ja useiden tapaamisten jälkeen ensimmäinen kumppanuussopimus solmittiin vuonna Päätettiin, että Kepa tukee taloudellisesti Insistin julkaisutoimintaa sekä nuorille aktivisteille tarkoitettua koulutusohjelmaa Involvementia. Lisäksi Kepa päätti lähettää yhteystoimitsijan tiedotustehtäviin Insistin toimistoon Yogyakartaan. Koulutusta ja julkaistutoiminta tuotantoa. Tällä hetkellä Insistpress pystyy maksamaan työntekijöidensä palkan kirjoista saaduilla tuloilla. Kepan ja Insistin yhteistyösopimukseen kuuluvien toimien lisäksi Insist tarjoaa kouluttajapalveluja, ja osa järjestön toimintakuluista maksetaan niistä saaduilla palkkioilla. Kaikki koulutustilaisuudet ja seminaarit, joissa insistiläiset kouluttavat liittyvät kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, ihmisoikeuskysymyksiin, ympäristöön, terveyteen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vuoden 1997 puolivälissä matkustin Indonesiaan etsiäkseni Kepalle sopivaa yhteistyökumppania. Maa oli minulle jo ennalta tuttu, olin lopettanut indonesian kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa Yogyakartassa vuonna Nyt tunnelma Jakartassa oli kiihkeä, yleisvaalit pidettiin juuri samaan aikaan ja yhä enemmän kuului ääniä, jotka vaativat rehellisiä vaaleja. Autoritäärinen Suharto oli tuolloin hallinnut Indonesiaa tasan 30 vuotta lähinnä maan asevoimien tuella. Poliittisen painostuksen takia kaikki kansalaisjärjestöt toimivat osittain maan alla. Samaan aikaan kun Indonesian pro-demokratiajoukot, erityisesti opiskelijat, keräsivät voimiaan vaatiakseen Suharton syrjäyttämistä, indonesialaiset kansalaisjärjestöt taistelivat vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa. Toisaalla ympäristöjärjestöt, jotka olivat osittain joutuneet yleisen opposition asemaan, tekivät töitä pelastaakseen maailman toiseksi suurimmat sademetsät ympäristötuhoilta. Ympäristöjärjestöt syyttävät metsäalan yrityksiä vakavien metsätuhojen ja -palojen aiheuttajiksi. Suomessakin järjestöt herättelivät keskustelua suomalaisten metsäyritysten epäeettisestä toiminnasta Indonesiassa. Tähän liittyvä yhteistyö indonesialaisten järjestöjen kanssa sai Kepankin etsimään sopivia yhteistyökumppaneita. Tekemäni kartoituksen tärkeimpiä painopisteitä olivat demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, ympäristönsuojelu ja vaikuttamistyö näiden teemojen ympärillä. Osallistavan koulutuksen isä yhteistyökumppaniksi Muutamien viikkojen kuluessa kävi ilmi, että Jakarta ei poliittisen kuohuntansa ja monien rahoittajien läsnäolon takia ollut paras mahdollinen paikka kumppanin löytämiseksi. Monien suosittelujen jälkeen lähdinkin Yogyakartaan tapaamaan Insistin (Institute for Social Forum) silloista toiminnanjohtajaa Mansour Fakihia, jonka kerrottiin olevan osallistavan koulutuksen isä Indonesiassa. Vuosina vietin kahdessa erillisessä jaksossa miltei vuoden Insistissä. Järjestöstä käsin tein jatkokartoitusta kansalaisyhteiskunnan tilasta erityisesti Sumatralla ja Länsi-Kalimantanilla. Involvement on mielenkiintoisimpia koulutusohjelmia, joihin olen törmännyt Indonesiassa. Ohjelma on kaksiosainen ja toistuu vuosittain. Ensin nuoret opiskelijat, kansalaisliikkeiden jäsenet tai kansalaisjärjestöihmiset kokoontuvat Insistiin kahdeksi kuukaudeksi. Opiskeltuaan muun muassa ihmisoikeuksiin, globalisaatioon ja vaikuttamistyöhön liittyviä teorioita he lähtevät kentälle yhdeksäksi kuukaudeksi. Kentällä opiskelijat testaavat luokassa oppimaansa: miten teoriat auttavat heitä esimerkiksi yhteisöjen järjestäytymisessä ja kentällä syntyvien tilanteiden analysoimisessa. Vuoden lopulla kaikki kokoontuvat Insistiin arvioimaan työn tuloksia. Samalla valitaan seuraavan vuosikurssin järjestäjät. Jotkut osallistujista tulevat mukaan koulutukseen ohjaajina. Tällä hetkellä Insistissä kokoontuu Involvementin neljäs vuosikurssi. Kaiken kaikkiaan involvementilaisia on jo melkein sata henkeä ympäri Indonesiaa. Julkaisutoiminta on pienemmän profiilin toimintaa. Insistpress julkaisee yli kymmenen kirjaa vuodessa sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Wacana-lehteä. Insistpressin suosituimpia tuotteita ovat koulutuskäsikirjat, jotka ovat tekstejä myöten järjestön omaa KEPA MAAILMALLA 2/9 INDONESIA ANU LOUNELA, Yogyakarta toiminta alkoi 2000 yhteystoimitsija Anu Lounela työskentelee kumppanijärjestö Insistin toimistolla Yogyakartassa tärkein tehtävä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä sekä tukea paikallisyhteisöjen asemaa KIMMO LEHTONEN

9 9 Puheenvuoro KUINKA KALLIITA KONSULTIT SAAVAT OLLA? Kysymys: Kuinka monta ADB:n konsulttia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaus: Ei yhtään. Kun konsulttien palkat on maksettu, ei jäljellä ole rahaa lampun ostamiseen. Näin alkoi ihmisoikeusjuristi Brad Adamsiin artikkeli elokuussa ilmestyneessä kambodzhalaisessa Phnom Penh Postissa. Adams vaati, että älyttömyyksiin karanneet ulkomaisten konsulttien palkkiot on saatava alenemaan, jos kehitysavulla aiotaan saada jotain aikaan. Pari kuukautta aiemmin Aasian kehityspankki (ADB) oli ehdottanut Kambodzhan hallitukselle ympäristöhanketta, jonka 20 miljoonan dollarin budjetista ADB:n myöntämää lainaa olisi ollut 58 prosenttia ja lähes 9 miljoonaa (46 prosenttia) olisi mennyt henkilöapuun. Ulkomaiset konsultit olisivat saaneet dollaria kuussa sekä 80 dollarin päivärahan verottomana. Kaikki tämä lainasta, jonka 200 dollarin vuosiansiolla elävät kambodzhalaiset joutuisivat maksamaan takaisin pankille. Ymmärrettävästi sekä hallitus että oppositio vaativat sopimuksen tarkistamista. Vaatimuksensa tueksi Adams viittaa Kambodzhan kehitysresurssi-instituutin tekemään tutkimukseen, joka osoittaa henkilöavun nousseen vuosina prosentista peräti 57 prosenttiin. Vuonna 1998 summa oli 230 miljoonaa maan 404 miljoonan dollarin kokonaisavusta. Vuonna 1997 henkilöavun palkat vastasivat 74:ää prosenttia maan hallituksen koko talousarviosta. Useilla hallinnonaloilla konsulttipalkkiot ylittivät vastaavien ministeriöiden kokonaisbudjetit oikeusministeriössä jopa nelinkertaisesti. Muun muassa Maailmanpankki on sanonut, että riittävän peruspalkan (500 dollaria kuussa) maksaminen Maassa, jossa konsultit saavat huippupalkkoja, lapset hankkivat ruokarahaa keräämällä roskia. maan parillesadalle tuomarille on liian kallista. Adamsin laskelmien mukaan tuomarien palkkoihin menisi vain 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa eli alle puoli prosenttia konsulttipalkkioista. Jos tuomarit ja muut valtion työntekijät eivät saa riittävää palkkaa, on korruption turha odottaa loppuvan. YK:n kehitysjärjestön UN- DP:n entisen maajohtajan Paul Matthewsin mukaan kunnollinen korvaus ulkomaisille konsulteille on hyväksyttävissä, jos työhön ei löydy paikallista osaamista. Matthews tietää kuitenkin, että henkilöavusta tulee addiktio. Vaikka avunantajat puhuvat hyvästä hallinnosta, eivät niiden itsensä hallitsemat apumarkkinat ole avoimet. Kambodzhan hallintoon on myös jämähtänyt iso joukko ulkomaisia konsultteja, joiden tekemisiä avunantajat ja tilintarkastajat eivät valvo, vaikka ne toisaalla vaativat kuitteja projektien pienistä menoeristä. Kambodzhassa naureskellaan, kuinka YK:n maaseudun köyhyyden vähentämisprojektin ulkomaiset työntekijät vähentävät omaa köyhyyttään yli dollarin kuukausiansioin. Naurun takana piilee kuitenkin katkeruus. Mitä muuta samoilla rahoilla saataisiin aikaan? Adamsin mukaan tyypillisen konsultin päiväpalkalla voitaisiin palkata 20 paikallista opettajaa kuukaudeksi, kahden päivän palkalla voitaisiin rakentaa kaivo ja tarjota puhdasta vettä koko kylälle. Kahden kuukauden palkalla saataisiin rakennettua kokonainen uusi koulu. Jos vuosina ulkomaisten konsulttien saamat palkkiot olisi puolitettu (heidän elintasonsa pysyessä ennallaan), olisi käytössä ollut 578 miljoonaa dollaria enemmän infrastruktuurin, maatalouden, koulutuksen tai terveydenhuollon kehittämiseen. Sillä olisi epäilemättä ollut positiivinen vaikutus jokaisen kambodzhalaisen elämään. Nyt kehitysindikaattorit polkevat paikallaan, vaikka aputeollisuus on maassa paisunut ennennäkemättömästi. TIMO KURONEN Adamsin mielestä palkkioiden määrittämisen taustalla tulisi olla työn luonne, eikä avunantajien palkkakilpailu teollisuusmaiden bisneskonsulttien kanssa. Alemmalla palkkiotasolla kehitysmaihin hakeutuisi entistä enemmän aputyöntekijöitä, jotka eivät halua olla suuria valkoisia eksperttejä. Näitä kysymyksiä tulisi mielestäni pohtia myös Suomen kehitysyhteistyön toteutuksessa. Ulkoministeriö on ilmoittanut vähentävänsä suoraa konsulttiapua kahdenvälisissä hankkeissa, mutta monenkeskinen apu on lisääntymässä. Millaista palkkapolitiikkaa Suomi aikoo ajaa kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa? Lainarahalla toteutettavat dollarin konsulttikuukaudet vaikuttavat ainakin itsestäni kestävän kehityksen irvikuvalta. ESA SALMINEN TIMO KURONEN kirjoittaja on Kepan yhteystiedottaja

10 10 Puheenvuoro KEPALLE PAIKALLISIA YHTEYSHENKILÖITÄ Vastine Uutiskirjeessä 8/2002 olleeseen Maija Sepon artikkeliin Miksi Kepa kouluttaa vain pääkaupunkiseudulla? Monet jäsenjärjestöt tai jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykset eivät tiedä Kepan tarjoamista mahdollisuuksista järjestää koulutuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koska niihin ei ole pidetty niin tiiviistä henkilökohtaista yhteyttä. Kuitenkin näitä järjestöjä voisi hyödyntää koulutusten järjestelyssä Helsingin ulkopuolella ja Kepan kampanjoiden laajentamisessa koko Suomeen. Ensisijainen parannusehdotukseni on, että Kepa hankkisi jokaiselta paikkakunnalta, jossa on useampi jäsenjärjestö, yhteyshenkilön tai -järjestön. Kyseinen henkilö tai järjestö saisi koulutusta Kepasta ja sitoutuisi olemaan Kepan tiedottaja paikallisesti. Ainakin sähköpostilla tai kirjeellä voitaisiin tiedottaa esimerkiksi kampanjoiden paikallisista toteuttamismahdollisuuksista ja koulutusten järjestelyistä. Alennettu jäsenmaksu tai kurssialennukset voisivat olla hyviä porkkanoita yhteysjärjestöjä etsittäessä. Yhteyshenkilöiksi sopisivat esimerkiksi Mahdollisuuksien torien järjestäjät, joilla on kontakteja oman paikkakuntansa järjestöihmisiin. Toinen ongelma on se, että Kepan koulutukset ovat usein arkipäivisin, jolloin pienillä vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ei ole resursseja osallistua niihin. Viikolla pidettävät koulutukset kannattaa pitää Helsingissä, koska kehitysyhteistyöalan ammattilaiset ovat pääosin Helsingissä töissä. Viikonloppukoulutuksia kannattaisi taas järjestää vapaaehtoistyötä tekeville ei-helsinkiläisille ja mielellään myös Helsingin ulkopuolella. Kehitysmaaliike on vielä vahvasti pääkaupunkiseudun alueen ilmiö resurssien keskittyessä sinne. Tavoitteiden saavuttamiseksi liikkeestä tulisi kuitenkin kehittää maanlaajuinen ilmiö. VILJO LEHMUSKETO, Kirjoittaja on oululainen Kepan hallituksen jäsen KEPAN KOULUTUSSIHTEERI VASTAA: KULKEEKO TIETO JÄRJESTÖJEN SISÄLLÄ? Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien jäsenjärjestöjen tietojen ja taitojen vahvistaminen on meille haaste, jota olemme miettineet paljon ja kyenneet ratkaisemaan vain vähän nykyisillä resursseilla. Olemme yrittäneet kartoittaa kunkin paikkakunnan jäsenjärjestöjä ja järjestöjen paikallisosastoja, mutta tietämyksemme ei ole vielä lähellekään kattava. Tiedonkulun ongelmat ovat osin myös järjestöjen sisäisiä: kuinka hyvin keskusjärjestöt tiedottavat Kepan palveluista paikallisosastoilleen? Teemme vuosittain kymmeniä järjestövierailuja eri paikkakunnille silloin, kun meillä on jotain erityistä tiedotettavaa jonkin kampanjan, etelän vierailijan tai tulevan tapahtuman yhteydessä. Saavuttaaksemme kohtuullisin väliajoin kaikki Suomessa toimivat jäsenjärjestöt ja paikallisosastot, meillä pitäisi olla useita täysipäiväisiä matkasaarnaajia. Itse kehittäisin mieluummin muita tiedonvaihdon kanavia - järjestöjen sisäistä tiedonkulkua ja Kepa-yhteyshenkilöitä sekä Kepan sähköpostilistoja ja www-tarjontaa. Ehdottamaasi paikkakuntakohtaista yhteyshenkilöverkostoa ollaan kehittämässä Mahdollisuuksien torit -verkoston yhteydessä. Yhteyshenkilöiden palkkaustakin eri paikkakunnilla on mietitty, mutta ainakin tähän mennessä järjestöt ovat itse pitäneet sitä huonona ratkaisuna: jos yhteyshenkilö ei ole omalla paikkakunnalla, siitä ei ole hyötyä. Ja Suomessa on liian monta paikkakuntaa... Varmasti tarvetta pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen koulutukseen on. Haasteemme on etsiä tarve ja löytää sen täyttämiseen resurssit. Yritämme myös painottaa kurssitarjontaa nykyistä enemmän viikonloppuihin ja loppuviikkoihin (pe-la). Loppuviikon koulutukset on sekä palkansaajien että vapaaehtoisten helpompi sovittaa aikatauluihinsa, jos erillisiä kursseja näille ryhmille ei voida järjestää taaskin resurssien puutteessa. Kiitos palautteesta, jatketaan! MAIJA SEPPO, Kepan koulutussihteeri Osallistukaa keskusteluun lähettäkää palautetta osoitteeseeen tai Näiltä sivuilta löydät tietoa kansainvälisyyskasvatustyötä tekevistä järjestöistä ja viranomaisista, rahoitusmahdollisuuksista sekä kansainvälisyyskasvatukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Sivuille on koottu myös tietoa eri tahojen tuottamasta kansainvälisyyskasvatusmateriaalista. Suomen Pakolaisapu tarjoaa suuria Afrikka-aiheisia palapelejä nyt hintaan 100 euroa (normaalisti 200 euroa)! Vielä muutamia jäljellä, joten toimi nopeasti! Tilaukset ja tiedustelut osoitteeseen:

11 11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA KUINKA ALOITAN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN - HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT IN HELSINKI Onko hankeideani realistinen? Mitä pitäisi tietää ennen hankkeen suunnittelun aloittamista? Miten takaisin hyvän lopputuloksen hankkeelle? Miten paikalliset ihmiset tulisi ottaa mukaan? Onko paikallisella kulttuurilla jotain merkitystä mikä pitäisi huomioida? Näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin etsimme vastauksia kaksipäiväisellä kurssilla. Kurssin kieli on englanti. Aluksi tarkastelemme yhteistyökumppania: miten löydämme kumppanin, ja mitä meidän tulisi tietää heistä ennen yhteistyön alkua? Paikallisesta kulttuuristakin meidän tulisi ehkä tietää jotain; miten se vaikuttaa yhteistyöhömme ja hankkeeseen? Toisena päivänä tutkimme paikallisia oloja: miten saisimme tietoa niistä ja ihmisten tarpeista yksinkertaisin keinoin? Lopuksi mietimme valtakysymyksiä: kenen tulisi osallistua suunnitteluun ja hankkeen toteutukseen, kenen osallistua päätöksiin? Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. II KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: SISÄLTÖ-/TEEMAOSUUS Kurssi on peruttu. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Hankesuunnittelun peruskurssi on tarkoitettu niille joilla ei ole vielä pitkää kokemusta hankesuunnittelusta: kurssilla käsitellään todellisen case-tapauksen avulla mitä hankesuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ja samalla opetellaan ongelmalähtöisen hankesuunnittelun mallia (looginen viitekehys) sekä kerrataan hankesyklin eri vaiheet. Kurssi auttaa hahmottamaan paremmin oman hankkeen suunnittelua ja siten myös aikanaan tekemään paremman rahoitushakemuksen ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. III KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: VERKKO-OSUUS Kurssilla tutustutaan verkkojulkaisun suunnitteluun ja lainalaisuuksiin sekä harjoitellaan sivustoarkkitehtuurin luomista ja verkkokirjoittamista. Kurssi on osa koulutuspakettia, joka on suunnattu erityisesti kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille ja se järjestetään osana Kepan koordinoimaa EU:n komission rahoittamaa kvkverkostohanketta. Lisätiedot: Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 10 euroa. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? TYÖVÄEN AKATEMIA, KAUNIAINEN Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Jatkokurssi on tarkoitettu peruskurssin jatkoksi tai niille järjestöjen edustajille joilla on perustiedot hankesuunnittelusta. Hankesuunnittelun jatkokurssilla sovelletaan peruskurssilla opittua loogisen viitekehyksen mallia oman järjestön hankkeeseen. Kurssilaiset rakentavat loogisen viitekehyksen oman järjestönsä hankkeesta etukäteistyönä. Kurssin kouluttajat ohjaavat etukäteistöitä, joko sähköpostin tai puheluiden avulla. Jatkokurssin toinen osa toteutetaan kontaktiopetuksena (la 30.11) jossa käytetään hyväksi kurssilaisten omia harjoitustöitä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI EU:n tulevaisuuskonventin edustajien tapaaminen Kepassa (Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki). Suomen edustajat EU:n tulevaisuuskonventissa, kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Matti Vanhanen, tapaavat kehitysyhteistyöjärjestöjä klo Tule keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta ja kehityskysymysten roolista EU:ssa! Ilmoittautumiset viimeistään Heli Mäki-Hakolalle Kepaan tai puhelimitse (09) Peking-opintopiiri: teemoina köyhyys ja talous. Opintopiirissä tutustutaan YK:n Pekingin toimintaohjelmaan ja keskustellaan toimintaohjelman toteuttamisesta Suomessa. Tapaamisten pohjalta kootaan kansalaisjärjestöjen yhteinen ehdotus hallituksen ohjelmaksi Pekingin toimintaohjelman toteuttamiseksi Suomessa. Opintopiiri järjestetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6 sali 309, kello Köyhyydestä alustaa Marja Pyy-Martikainen (Tilastokeskus) ja taloudesta Jaana Airaksinen (Voima-lehti). Opintopiiri on maksuton ja sen järjestävät WCW toimikunta (World Conference on Women), Suomen YK-liitto ry, WoM Oy ja Suomen Naistutkimuksen seura. Lisätietoja Visuaalisen kulttuurin festivaali Joensuussa (Tiedepuiston auditorio, Länsikatu 15). Etnografisia ja antropologisia elokuvia ja dokumenttielokuvia esittelevän tapahtuman pääteemana on tänä vuonna NAFA Goes On-Line : tapahtuman oheisluentoja ja suurinta osaa elokuvista voi seurata myös www:stä. Festivaalin alateemoja ovat islam, itsehallinto ja ihmisoikeudet. Festivaalin järjestävät NAFA (Nordic Anthropological Film Association), Joensuun yliopiston Mediakulttuurin keskus, CADIMEF (Carelian Digital Media Factory) ja Pohjois- Karjalan taidetoimikunta. Lisätietoja osoitteessa tai Jari Kupiainen, puhelin Peking-opintopiiri: teemoina koulutus ja päätöksenteko (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Elina Lahelma (Helsingin yliopisto) ja Sirpa Her tell (Naisjärjestöjen Keskusliitto) Kassandra 2002 Helsingissä (kulttuurikeskus Stoa, Itäkeskus). Teemoina venäläinen, afrikkalainen ja srilankalais-intialainen kulttuuri Suomessa. Yhdessäoloa yli kulttuurirajojen - tule nauttimaan aisteja kutkuttavasta juhlaillallisesta, musiikista, tanssista, runoudesta, teatterista! Ohjelmaa joka ilta alkaen klo 18. Liput 20/15/5 Lippupalvelusta, puhelin Lisätietoja: (09) tai Reilun kaupan viikko. Viikon tarkoituksena on tehdä Reilun kaupan tuotteita tutuksi ihmisille ja kertoa Reilun kaupan merkistä. Tänä vuonna ruokakaupoissa järjestettävissä maistatuksissa keskitytään banaaniin ja hunajaan. Vapaaehtoiset maistattajat voivat ilmoittautua mennessä Laura Horsmalle, puhelin (09) tai Boacon kultaa - nicaragualaisia kertomuksia reilusta kahvinviljelystä. Neljä Reilun kaupan puolesta ry:n jäsentä vieraili kesäkuussa reilun kaupan kahvia tuottavassa COSATIN-osuuskunnassa Nicaraguan Boacossa. Kertomuksia Boacosta -valokuvanäyttely on nähtävillä Kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä. Näyttely on avoinna Glorian tapahtumien yhteydessä. (avajaisviikonloppuna EtnoSoi!) Peking-opintopiiri: teemoina väkivalta ja aseelliset konfliktit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Johanna Niemi-Kiesiläinen (Helsingin yliopisto) ja Kristiina Kumpula (Suomen Punainen Risti) Peking-opintopiiri: teemoina media ja tasa-arvon kansalliset mekanismit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Anneli Salmivaara (MTV 3 Uutiset) ja Mona Rautelin (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) SPR:n ja Äänekosken Kansalaisopiston kurssi humanitaarisesta oikeudesta vuotiaille, Äänekoski. Hinta SPR:n jäseniltä 20 ja muilta 30, sisältää kurssiohjelman, ruuan sekä makuupussitasoisen majoituksen. Ilmoittautumiset mennessä Kati Mäkeläiselle, puhelin , tai Kehitysyhteistyöviikko Tampereella. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY tuo kehykysymykset näkyviin yliopistolle ja kaupungillekin. Luentoja, näyttelyitä, kulttuuria, kohtaamisia. Kansalaisjärjestöt esillä. Tapahtumat on tarkoitettu kaikelle kansalle ja opiskelijoille! Lisätietoja projektisihteeri Eeva Laineelta: tai Lähempänä tapahtumaa ohjelma löytyy osoitteesta How to apply for small scale grants? Does your organisation plan to start international cooperation? Do you wish to learn how to fill in application forms in English? This course is especially aimed for organisations, who would like to join learning partnerships in EU. The learning is located on an electronic platform. Participation fee: 80. Further information and entry: by to the ViSiO, tel: (09) or MARCUS FLOMAN Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle tai Janne Sivoselle

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen 2.2.2017 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän tarpeita Tarpeisiin vastaavat

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...143 141 Nuorisovaltuuston kokous PÖYTÄKIRJA AIKA 4.10.2016 Klo 17.15 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...143 2 KOKOUKSEN AVAUS...143 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus+ -infotilaisuudet Ammatillinen koulutus KA1 ja KA2 KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals 1 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals)

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Tukea hankkeen toteutukseen ja arviointiin Kepasta. VKK Kick off

Tukea hankkeen toteutukseen ja arviointiin Kepasta. VKK Kick off Tukea hankkeen toteutukseen ja arviointiin Kepasta VKK Kick off 10.3.2010 Kepan globaalikasvatuspalvelut Koulutus Neuvonta Tiedotuskanavat ja tietopalvelut Verkostoitumisen tukeminen Tapahtumat Julkaisut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ

REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ REKRYTOIJA, VÄLTÄ NÄMÄ 5 YLEISTÄ VIRHETTÄ OPAS Pro-Sourcen asiantuntijat Markku Kaijala ja Lasse Pehto kertovat, miten vältät viisi kardinaalivirhettä rekrytoinnissa. VIRHE 1: ET OIKEASTI TIEDÄ, MITÄ ETSIT

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot