SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?"

Transkriptio

1 1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin dollarin kuukausipalkkaa. SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN TIMO KURONEN TIMO KURONEN Sivu 9 SISÄLTÖ: Tekeillä selvitys järjestöhankkeista...4 Miten tehdään toimiva kampanja...4 Kepan thaimaalaisessa kumppanuusjärjestössä PERissä työskentelevä Montri Chantawong on tutustunut syksyllä metsänhoitoon ja vesitalouteen eri puolilla Suomea. Mitä mies miettii miltä suomalainen systeemi näyttää? Kepa Indonesiassa...8 Sivu 5 Koulutuskalenteri...11 Keskustelua Kepan koulutuksesta...10

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: Järjestöavustaja Tuomas Valovirta KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Kurssisihteeri Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 RUOKAKOULUTUKSESSA PUHUTTIIN NÄLÄSTÄ Tutkijat Marja-Liisa Swantz ja Juha Helenius pohtivat maailman ruokatalouden ongelmia Ruoka-aika-kampanjajärjestöille suunnatussa koulutustapahtumassa. Ongelmat Suomessa ja etelässä ovat tutkijoiden mukaan samansuuntaisia. Ruoka-aika-kampanjassa mukana olevat järjestöt kokoontuivat syyskuussa yhteiseen koulutustapahtumaan, jossa pohdittiin nälän monimutkaisia syitä ja seurauksia sekä mietittiin suomalaisten roolia maailman nälkäongelman ratkaisemisessa. Alustajiksi kutsuttiin kehitysmaatutkimuksen pioneeri Marja-Liisa Swantz sekä agroekologian professori Juha Helenius. Helenius puhui lähi-ja luomutuotannosta sekä siitä, miten ne voivat vähentää nälkää. Hänen mukaansa nälkäongelmalle esitetyt erilaiset ratkaisutavat voidaan tiivistää kahteen näkökulmaan. Teknistaloudellisessa lähestymistavassa keskitytään Heleniuksen mukaan maataloustuotannon määrään. Nälkäongelman ratkaisuna esitetään usein maailman viljatuotannon kaksinkertaistamista esimerkiksi uusien teknologioiden a- vulla. Näin suuri tuotannon kasvattaminen on kuitenkin agroekologisesti mahdotonta, kertoi Helenius. Lähiruokaa globaalisti Etelä-Tansaniassa naiset työstävät ruokaa kassavasta. Toisessa ratkaisutavassa lähdetään Heleniuksen mukaan siitä, että ruokaa on maailmassa tarpeeksi. Siksi tuotantoa ei tarvitse lisätä, vaan tavoitteena on ruokaturvan mahdollistaminen kaikille ihmisille. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökulmat. Ruokaturvan mahdollistamisen näkökulmasta on tärkeää paneutua siihen järjestelmään, jossa ruokaa tuotetaan. Ruokajärjestelmää voisi Heleniuksen mukaan verrata elintarvikeketjuun eli ruoan matkaa maataloudesta teollisten yritysten kautta kaupan tiskille. Tämän ketjun eri vaiheissa häviää tietoa esimerkiksi ruoan alkuperästä, eikä ketjun eri päissä olevilla maanviljelijällä ja kuluttajalla ole kosketusta toisiinsa. Tällaisessa suoraviivaisessa ketjussa rahavirrat kulkevat toiseen suuntaan kuin ruoka siten, että maanviljelijälle jää kaikkein pienin osuus. Esimerkiksi Suomessa politiikka vie yhä enemmän tällaisen suoraviivaisen ruokajärjestelmän suuntaan, totesi Helenius. JANNE SIVONEN Vaihtoehtona Helenius esitti paikallisen ruokajärjestelmän mallin. Esimerkiksi luomuruokapiirit toteuttavat paikallisuuden ideaa ostamalla ruokansa suoraan maanviljelijältä. Näin tieto alkuperästä säilyy, samoin maanviljelijältä voi kysyä suoraan esimerkiksi tuotantotavoista. Suosin itse lähiruokaa aina, kun se on mahdollista kertoi Helenius. Ratkaisuna maailman nälkäongelmaan Helenius ei näe mitään yksittäistä teknologiaa, vaan luonnon voimavarat huomioon ottavan ja ihmisten toiminnan vaikutukset huomioivan a- jattelutavan. Globaalisti paikallinen ruokajärjestelmä voisi Heleniuksen mielestä olla yksi vaihtoehto. Ruoka tuotettaisiin siellä, missä se kulutetaankin. Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan samanlaiset ongelmat Marja-Liisa Swantz puhui Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan pientuottajien ongelmista. Swantzin mukaan etelän ja pohjoisen tilanteet muistuttavat toisiaan. Sekä Suomeen että Tansaniaan tuodaan ulkopuolelta ruokaa, joka on halvempaa kuin paikan päällä tuotettu. Suomeen tuodaan ruista ulkomailta, ja myös Tansaniassa on halvempaa ostaa viljaa kuin viljellä sitä itse. Siksi omien tuotteiden saaminen paikallisille markkinoille on molemmissa maissa vaikeaa. Suomessa lähi-ja luomutuotteiden saaminen myyntiin esimerkiksi lähiruokakauppaan on myös EU:n säännösten vuoksi hankalaa, katsoi Swantz. Swantzin mukaan epävirallinen kauppa ylläpitää jonkinasteista omaa ruokatuotantoa kehitysmaissa. Tansaniassa on keskitytty viljelemään vientikasveja, joiden maailmanmarkkinahinta on painettu esimerkiksi EU:n vientitukiaisilla hyvin alhaiseksi. Etelän pienviljelijöillä ei ole tukiaisia eikä myöskään mahdollisuuksia kilpailla suurtuotannon kanssa. Toisaalta vaihtoehtojakaan ei juuri ole: on viljeltävä sitä, mistä maksetaan edes jotakin. Maailmanmarkkinahintojen ailahtelut ovatkin tuhoisia juuri etelän pienviljelijöiden ruokaturvalle, sanoi Swantz. MARI LAURONEN

4 4 Järjestöuutisia KATTAVA TUTKIMUS JÄRJESTÖHANKKEISTA Viime viikkojen aikana moni järjestö on saanut soiton Helsingin yliopistolta. Soitot ja niihin liittyvät haastattelupyynnöt ovat osa Hisayo Katsuin ja Richard Wamain vetämää tutkimusta, jonka tarkoituksena on perehtyä järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Järjestöjen hankkeisiin pureutuvassa tutkimuksessa haastatellaan 90 järjestön edustajia. Tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva kehitysyhteistyöstä, jota järjestöt tekevät. Tutkimuksen toinen vetäjä Hisayo Katsui uskoo tulosten palvelevan sekä järjestöjä että akateemista maailmaa. Luulen, että järjestöt eivät välttämättä hahmota, miten heidän hankkeensa suhteutuvat muihin hankkeisiin ja isompaan kokonaisuuteen. Tämä tutkimus tekee asiaan tutustumisen helpommaksi. Käytännön työssä tutkijoiden apuna on kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijat tekevät haastattelut loka- ja marraskuun aikana. Vaivanpalkaksi he saavat opintoviikkoja, Katsui kertoo. Tutkijat muilta mantereilta Japanilainen Katsui ja kenialainen Wamai ovat asuneet Suomessa jo Hisayo Katsui opastaa opiskelijoita haastattelujen tekemisessä. pidempään. Katsui oli vaihto-opiskelijana Tampereen yliopistossa , kävi sen jälkeen valmistumassa Japanissa, jatko-opiskelemassa Britanniassa ja palasi Suomeen syksyllä Wamai puolestaan on valmistunut Helsingin yliopistosta. Kun lähdin Suomesta 1997, MILMA KETTUNEN olin varma että haluan tänne uudestaan. Japanilaiset ja suomalaiset muistuttavat monella tavalla toisiaan, joten minusta täällä on oikein kotoisaa, Katsui kertoo. Parhaillaan sekä Katsui että Wamai tekevät väitöskirjojaan Helsingin yliopistoon. Wamai vertailee valtion ja kansalaisjärjestöjen suhdetta Suomessa ja Keniassa, Katsui puolestaan tarkastelee kansalaisjärjestöjen toimintaa vammaistyössä kehitysmaissa. Molemmat kuuluvat Voices from the Southern Civil Societies -tutkimusryhmään. Väitöskirjojakin varten tarvitsemme perustietoa suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöstä. Koska mitään kattavaa selvitystä ei ole, meidän täytyy tehdä se itse, Katsui toteaa. Tutkimuksen rahoittavat Helsingin yliopisto ja Kepa. Katsuin mukaan tulosten pitäisi olla valmiina jouluun mennessä. Tiedämme, että etenkin pienillä järjestöillä ja vapaaehtoisilla voi olla vaikeuksia löytää aikaa haastatteluille. Siitä huolimatta toivomme, että järjestöt suhtautuvat suopeasti tutkimukseen. Tulokset voivat auttaa järjestöjen työtä tulevaisuudessa. MILMA KETTUNEN JANNE SIVONEN VARMISTA TOIMIVA KAMPANJA Suunnitelmat uudesta moottoritiestä pitäisi hylätä, mutta kuinka saada asukkaiden ääni kuulumaan päätöksenteossa? Nuoria pitäisi innostaa äänestämään, mutta miten? Suomen kehitysyhteistyövarojakin pitäisi nostaa, mutta miten pyörtää hallitusherrojen ja -rouvien päät? Ongelmat ratkeavat systemaattisella kampanjansuunnittelulla. Kampanjointi on suunniteltua toimintaa, joka tähtää muutoksen luomiseen, vastasi Jim Coe kysymykseen mitä on kampanja. Aikaisemmin muun muassa Oxfamissa työskennellyt Coe koulutti suomalaisia kansalaisjärjestöjä suunnittelemaan toimintaansa Helsingissä järjestetyllä kurssilla syyskuussa. Keneen kampanjalla vaikutetaan? Coen mukaan kampanjan suunnittelu on teoriassa helppoa. Prosessin voi nähdä sarjana kysymyksiä, joihin vastaaminen synnyttää strategian. Sarjan ytimessä on kolme helppoa kysymystä: Mikä on ongelma, eli mitä haluamme muuttaa? Kenen vallassa on ratkaista ongelma? Miten me voimme tähän henkilöön tai tahoon vaikuttaa? Ongelman tunnistusta helpottaa, kun miettii, kuka nykyisestä tilanteesta hyötyy ja kenen pitäisi muuttua tai muuttaa toimintaansa, jotta tilanne korjaantuisi. Ratkaisun valinnassa kannattaa miettiä suurimman hyödyn saavuttamisen lisäksi myös omia voimavaroja: mihin me pystymme vaikuttamaan. Oleellista on myös etsiä kanavia, joilla järjestö voi viedä viestiään päätöksentekijöille. Hulluja ideoita Yksi haaste on keksiä uusia, hulluja toimintaideoita. Kurssilaiset saivat viimeiseksi tehtäväkseen miettiä, kuinka hirveä tai lohta voisi käyttää maailmankaupan rakenteita oikovassa kampanjassa. Yhden ryhmän ehdotus oli kiinnittää metsissä jolkottaviin hirviin kampanjaviestejä väläytteleviä heijastimia liikenneturvallisuuden nimissä. Vaikka kurssin esimerkit ja tehtävät painottuivat poliittiseen vaikuttamiseen, on suunnittelumalli sovellettavissa myös muunlaiseen kampanjatyöhön. Kysymykset ovat työkaluja, joita voi soveltaa kaikkeen suunnitteluun. Ne soveltuvat poliittisen vaikutuskampanjan lisäksi erilaisten yleisökampanjoiden ja projektien suunnitteluun, väitti Coe. MIKA RAILO

5 Järjestöuutisia 5 THAIMIETTEITÄ SUOMALAISMETSISTÄ Kun thaimaalaisaktivisti Montri Chantawong saapui elokuussa Suomeen, hän halusi oppia mahdollisimman paljon suomalaisesta metsänhoidosta ja metsäsektorin merkityksestä pohjoiselle maalle. Häntä kiinnosti myös tietää, miksi juuri suomalaiset metsäasiantuntijat ovat saaneet johtavan aseman trooppisten metsien käytön suunnittelijoina. Lokakuun lopulle saakka jatkuvan ja Kepan sponsoroiman vierailun ohjelmaan kuuluu seminaareja, kenttävierailuja sekä tapaamisia niin metsänomistajien, järjestöihmisten, viranomaisten, tutkijoiden kuin yritystenkin edustajien kanssa. Koska Montri työskentelee Kepan kumppanuusjärjestössä PER:ssä myös vesikysymysten parissa, aikoo hän matkallaan selvittää myös, miten vesivaroja Suomessa hallinnoidaan ja miten maaseudun ja taajamien vesihuolto on järjestetty. Hän osallistuu myös joihinkin Ruoka-aika-kampanjan tapahtumiin. Matka metsiin Elokuun lopulla, Helsingin alkuorientoitumisen jälkeen teimme Montrin kanssa lähes kahden viikon ja kolmen tuhannen ajetun kilometrin matkan metsä-suomeen. Vierailupaikkoihin kuului muun muassa neljä kansallispuistoa, Lapin erämaa-alueita, erilaisia talousmetsiä, useita Kemijoen varren patoja, vielä patoamaton Vuotoksen alue sekä sellutehdas Pohjois-Karjalassa. Matkalla tapasimme myös lukuisia metsien kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Helsinkiin palattuamme tiedustelin, mikä oli ollut matkan paras anti. Se, että saatoin Thaimaalaisessa PER-järjestössä työskentelevä Montri Chantawong tapasi saamelaisten edustajia Lapissa KAI ARTES nähdä metsäsektorin koko ketjun maatiloineen, taimikkoineen, harvennusmetsineen, avohakkuineen, kuljetuksineen sekä selluja paperitehtaineen. Tämä ketju on hyvin merkittävä ja näyttää, että useimmat suomalaiset ovat siinä jotenkin osallisina metsänomistajina, yritysten ja julkisen sektorin työläisinä tai lopputuotteiden kuluttajina. Suomalainen metsänhoitomalli näyttää olevan osa kansallista identiteettiä, Montri vastasi. Mitä ajatuksia matka pohjoiseen sitten herätti? Keskustelut saamelaisaktivisti Maria Sofia Aikion sekä joensuulaisten tutkijoiden kanssa saivat minut huomaamaan, että vaihtoehtoiselle metsänhoidolle on Suomessa hyvin vähän tilaa, varsinkaan Lapissa valtion omistamilla mailla. Tässä on mielenkiintoinen yhteys Thaimaan valtiolliseen metsäpolitiikkaan, Montri muistuttaa. Myös Thaimaassa metsistä elantonsa saavien yhteisöjen, varsinkin etnisten vähemmistöjen, asema on ollut heikko länsimaisiin metsä- ja luonnonsuojeluoppeihin sekä keskitettyyn metsähallintoon perustuvassa järjestelmässä. Koska ongelmat ovat samanlaisia, ei suomalaista yksityisomistukseen perustuvaa metsämallia voida siirtää sellaisenaan tropiikkiin. Saamelaisilta oppia tropiikkiin VLADIMIR IVANOV TIMO KURONEN Entä mitä Montri haluaisi Kepan tekevän asian suhteen? Työskennellessään ja verkostoituessaan etelän järjestöjen kanssa Kepa voisi tuoda enemmän esille suomalaisiin metsiin ja patoihin liittyviä kokemuksia, myös asioiden negatiivisia puolia. Ja saamelaisten kamppailua oikeuksista luonnonvaroihin voi käyttää esimerkkinä tropiikissakin, hän toivoo. Kysyn vielä, jäikö Montrille metsä-suomen matkalta jotain erityistä mieleen. Se, kun näin lohen hyppäävän Tenojoessa Utsjoella, kuuluu vastaus. Myös revontulien näkeminen Kainuussa oli hieno kokemus, mutta sen saattoivat nähdä monet muutkin. Olin ainoa, joka näki juuri sen lohen siinä paikassa, se oli kokemuksena yksilöllisin. Toivon vielä, että voisin nähdä juuri satanutta lunta kämmenelläni ennen kotimatkaani Thaimaahan. TIMO KURONEN E L Ä M Y S M AT K A V I E T Ä K U U K A U S I N I C A R A G U A S S A Suomi Nicaragua-seuran elämysmatkan erikoisuutena ovat trooppiset metsät sekä Nicaraguassa että Costa Ricassa. Toki matkalla koetaan monia muitakin asioita: käydään mm. Isolla Maissisaarella (Corn Island) Karibian merellä, Bluefieldsissä ja alkuperäiskansojen kylissä, Ometepen saarella ja tulivuorilla. Lähtö 31.1.ja paluu Suomeen Matkan hinta 1700 euroa kattaa lentomatkat, kuljetukset Nicaraguassa ja Costa Ricassa, majoitukset, aamiaiset ja matkanjohtajan palvelut. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma. Pidä kiirettä, paikkoja rajoitetusti! Lisätietoja: Suomi-Nicaragua-seura, PL 20, tai

6 6 Järjestöuutisia AFRIKKA 2002 SAMANLAINEN MUTTA ERILAINEN Afrikka saapuu vahvana Vaasaan Interpedian ja Vaasan kehitysmaaseuran Same But Different -projektin myötä. Projekti toteutetaan ulkoministeriön tiedotustuen turvin osana Afrikka2002 kampanjaa, ja sen tavoitteena on tuoda esiin sitä Afrikkaa, joka helposti hautautuu katastrofiotsikoiden alle. Nimensä mukaisesti Same But Different kertoo monin eri tavoin Afrikan maiden ja kulttuurien moninaisuudesta - ihmisten syntymämaasta riippumattomaan samankaltaisuuteen keskittyen. Tiedotustapahtuma on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, joille tarjotaan viikon mittaan nukketeatterinäytelmiä, rumpu-, draama- ja tanssityöpajoja sekä erilaisia esitelmiä. Kouluissa kiertävät vieraat Etiopiasta ja Tansaniasta. Addis Abeban koulukeskuksen Dahor-seura johtaja Teklu Tafesse kertoo onnellisesta etiopialaisesta lapsesta sekä etiopialaisesta kulttuurista ja perinteistä. Tansanialaisen erityiskasvatuksen tutkijan M. K. Possin teemana ovat tansanialaisten naisten menestystarinat sekä tansanialainen arki. Viikko käynnistyy yleisölle avoimella Afrikka-päivällä, joka huipentuu Afrikka-juhlaan. Viikon aikana kuullaan myös Afrikka-instituutin tutkijaa Mai Palmebergia otsikolla Suomalaisten koulukirjojen Afrikka - vieras, kurja vaiko jännittävä?. Viikon pääteeksi Same But Different on esillä Interpedian syystapaamisessa Tampereella Lisätiedot: puhelin (06) Dahor-seura on somalialainen yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea somalialaisia yhteisöjä Suomessa ja muualla. Yhdistys järjestää esimerkiksi terveyskasvatusta, kolutusta, kuntoutusta ja pyrkii ratkomaan sekä nuorten että aikuisten sosiaalisia ongelmia. Suomen ogadenilaisten yhdistys Vuodesta 1994 toiminut yhdistys edustaa Suomessa asuvia Ogadeniasta kotoisin olevia ihmisiä. Etiopian ja Somalian väliseltä alueelta muuttaneita ogadenialaisia asuu Suomessa noin 300 henkeä. Yhdistys järjestää jäsenilleen sekä muille kiinnostuneille erilaisia tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia, joiden päämääränä on edistää suomalaisten ja ogadenialaisten hyviä suhteita. Samalla yhdistys haluaa helpottaa Suomeen muuttaneiden ogadenialaisten sopeutumista uuteen kotimaahan, jotta maahanmuuttajat saisivat Suomesta töitä tai opiskelupaikan. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen Kumppanijärjestömme on ehdottanut meille uutta mittavaa yhteistyöhanketta ja esille on noussut ajatus hakea tukea Euroopan unionilta. Täytämmekö hakukriteerit, kuinka paljon tukea voi saada ja kauanko hakumenettelyyn menee aikaa? Euroopan unionin tukea kehitysyhteistyöhankkeisiin hakevan tulee olla EU:n jäsenvaltiossa päämajaa pitävä voittoa tuottamaton organisaatio. Se voi hakea tukea yksin tai muodostaa konsortion (johtava järjestö + muut) tai verkoston (järjestö + järjestö + järjestö). Hankerahoitus vaihtelee budjettilinjoittain, mutta minimirahoitusosuus on euroa ja maksimi 4 miljoonaa euroa. Rahoitusrakenne koostuu seuraavasti: 75 prosenttia komissio, 15 prosenttia järjestön omaa rahaa (yksityistä, rahoituksen pitää tulla EU:n alueelta) ja 10 prosenttia muuta rahoitusta (esimerkiksi Kyo). EU julkaisee ehdotuspyyntöjä www-sivuillaan. Osoitteessa europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl pääsee käsiksi päivitettyihin tietoihin (ruksaa others, open ja grants ). Hakuprosessiin kannattaa varata aikaa, sillä keskimäärin siihen menee noin vuosi. Aikataulu etenee seuraavasti: ehdotuspyyntö eli call for proposal julkaistaan (jaettava summa, miten aiotaan jakaa, kriteerit) järjestöjen valmistautumisaika 2-4 kk jättöpäivä käsittelyaika (periaatteessa) 6 kk päätös ja sopimuksen allekirjoitus 1-2 kk Hakevan järjestön tulee täyttää seuraavat kriteerit: vähintään kolmen vuoden kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksesta, hallinnollinen pätevyys ja kelpoisuus, ehdotetun toiminnan kelpoisuus ja vaikuttavuus, kumppanijärjestön pätevyys ja kelpoisuus sekä mielellään eurooppalainen ulottuvuus ja yhteistyöhanke. Kymmenkunta suomalaista järjestöä on saanut EU-tukea. Olen parhaillaan tekemässä selvitystä suomalaisten järjestöjen EU-rahoituskokemuksista. Tulokset valmistuvat marraskuussa. Tarkoituksena on samalla selvittää järjestöjen toiveita ja tarpeita muun muassa tiedotuksen, neuvonnan ja koulutukseen suhteen. Selvitykseen osallistuneiden järjestöjen kesken arvotaan ilmainen matka Brysseliin tutustumaan EU:n päätöksentekoelimiin tammi-helmikuussa. RILLI LAPPALAINEN TIINA-MARIA LEVAMO

7 MEHILÄISHOIDOLLA KÖYHYYTTÄ VASTAAN GHANASSA Maatalous-metsäylioppilaiden liitolla on ollut Ghanan pohjoiskolkassa sijaitsevassa Lawrassa jo yli kymmenen vuoden ajan pienimuotoisia kehitysyhteistyöhankkeita. Opiskelijoiden uusin aluevaltaus Lawran alueella on trooppinen mehiläistenhoito, josta on saatu kokemuksia aiemmin myös Madagaskarilta. Mehiläistenhoitoa ei ole pidetty Ghanassa houkuttelevana ammattina. Työ on ollut vaarallista, sillä mehiläispesien hunaja on kerätty perinteisesti ärsyttämällä mehiläiset tulen ja savun avulla pois pesästä. Tuottokin on jäänyt alhaiseksi, sillä tulen käyttö on tuhonnut mehiläispesät ja samalla myös suuren osan mehiläisistä. Menetelmä on verrattavissa siihen, että karjatilallinen tappaa lehmänsä lypsäessä, vertaa hankkeessa mukana oleva opiskelija Joni Valkila. Mehiläistenhoito voi kuitenkin olla Lawran alueella erittäin tuottoisaa, sillä hunajan, vahan ja muiden mehiläistenhoidosta saatavien tuotteiden kysyntä on kovaa. Lisäksi alueen kuiva ilmasto ja eri vuodenaikoina kukkivat puut ovat ihanteellisia mehiläisille. Suomalaisten rooli on viedä Ghanaan lähinnä mehiläistenhoitoon liittyvää tietoa: kaikki tarvikkeet voidaan valmistaa paikan päällä paikallisista materiaaleista. Tuloja köyhimmille Mehiläistenhoito on ammatti, jonka avulla kaikkein köyhimmätkin voivat hankkia itselleen sekä tuloja että ravintoa, kertoo Valkila. Elinkeino ei vaadi suuria investointeja eikä edes omaa maata. Luonnonvarojakaan mehiläistenhoito ei juuri rasita, sillä kukat ovat ainoa mehiläisten käyttämä luonnonresurssi. Kaiken lisäksi mehiläistenhoito lisää kaikenlaisen viljelyn tuottavuutta, sillä mehiläiset pölyttävät kasveja tehokkaasti. Toivomme, että pitkällä tähtäimellä mehiläistenhoito kohentaa myös alueen metsien Pienet hyvät KIRIK ERTANTO Trooppisen mehiläishoidon kurssilla rakennettiin tropiikkiin soveltuvia mehiläispesiä kuntoa, sillä mehiläistenhoitajat ymmärtävät puiden arvon. Ammatin huono maine näkyy Valkilan mukaan siinä, että toistaiseksi uusia mehiläistenhoitotapoja ovat opetelleet vain ihmiset käytännössä miehet jotka ovat olleet ennenkin mehiläistenhoitajia. Jatkossa myös naisten odotetaan liittyvän mukaan. Järjestöuutisia KARI MARKKANEN Mehiläistenhoitohankkeet ovat poikineet Helsingin yliopistoon trooppisen mehiläishoidon kurssin, joka on saavuttanut suuren suosion. Alansa maailmanluokan huippujen vetämälle kurssille osallistuu yli 50 kurssilaista eri puolilta maailmaa. JANNE SIVONEN 7 KULUTTAJAT USKOVAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIINSA Vajaat 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että kuluttajilla on riittävästi mahdollisuuksia edistää eettistä kaupankäyntiä. Jopa 70 prosenttia sanoo tuotteiden eettisyyden vaikuttavan ostopäätösten tekemiseen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopistoon tehdystä tuoreesta pro gradu -tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin keväällä 713 suomalaista ja vastaajat valittiin väestörekisterikeskuksen satunnaisotannalla. Haastatelluista reilut 90 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että yritykset toimivat eettisesti kaupankäynnissään. Sen sijaan yritysten antamaan tietoon omasta eettisyydestään suhtauduttiin kriittisesti. Ainoastaan 2,1 prosenttia vastaajista piti yritysten antamaa tietoa täysin luotettavana. Epäeettisiä yrityksiä olivat vastaajien mielestä esimerkiksi Hennes&Mauritz, Nike, Ikea ja Nestle. Eettisimpinä pidettiin K- ja S-kaupparyhmiin kuuluvia liikkeitä ja suomalaisia yrityksiä yleensä. Kuluttajien usko vaikutusmahdollisuuksiinsa on kasvanut nopeasti. Marketing Radarin vuonna 2001 toteuttamassa vastaavassa tutkimuksessa vain viidennes vastaajista uskoi voivansa vaikuttaa omilla ostopäätöksillään. TIINA-MARIA LEVAMO AFRIKKA-TIETOUTTA OPETTAJILLE Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: ltä on syyskuun alussa ilmestynyt julkaisu nimeltään Opetus luo osaamista Afrikassa. Julkaisussa nostetaan esille koulutuksen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin, tasaarvon ja demokratian edistämisessä. Afrikka-julkaisu sisältää artikkeleita afrikkalaisten opettajien Liity listalle elämästä ja koulutyön arjesta. Siinä esitellään myös OAJ:n toteuttamia kehitysyhteistyöhankkeita. Aineisto auttaa opettajia käsittelemään kehitysmaakysymyksiä osana omaa opetustaan. Julkaisua on saatavilla suomenja englanninkielisenä. Tiedustelut OAJ / asiamies Ritva Semi, puhelin (09) Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l.

8 8 Uutisia etelästä KEPAN KAKSI VUOTTA INDONESIASSA Kepa on toiminut Indonesiassa vuodesta 2000 lähtien. Yhteystoimitsija Anu Lounela kertoo, miten kaikki alkoi. Fitria ja Rony tekevät Wacana-lehteä Insistpressissä. ANU LOUNELA Samaan aikaan Kepa ja Insist kävivät monia neuvotteluja ja useiden tapaamisten jälkeen ensimmäinen kumppanuussopimus solmittiin vuonna Päätettiin, että Kepa tukee taloudellisesti Insistin julkaisutoimintaa sekä nuorille aktivisteille tarkoitettua koulutusohjelmaa Involvementia. Lisäksi Kepa päätti lähettää yhteystoimitsijan tiedotustehtäviin Insistin toimistoon Yogyakartaan. Koulutusta ja julkaistutoiminta tuotantoa. Tällä hetkellä Insistpress pystyy maksamaan työntekijöidensä palkan kirjoista saaduilla tuloilla. Kepan ja Insistin yhteistyösopimukseen kuuluvien toimien lisäksi Insist tarjoaa kouluttajapalveluja, ja osa järjestön toimintakuluista maksetaan niistä saaduilla palkkioilla. Kaikki koulutustilaisuudet ja seminaarit, joissa insistiläiset kouluttavat liittyvät kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, ihmisoikeuskysymyksiin, ympäristöön, terveyteen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vuoden 1997 puolivälissä matkustin Indonesiaan etsiäkseni Kepalle sopivaa yhteistyökumppania. Maa oli minulle jo ennalta tuttu, olin lopettanut indonesian kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa Yogyakartassa vuonna Nyt tunnelma Jakartassa oli kiihkeä, yleisvaalit pidettiin juuri samaan aikaan ja yhä enemmän kuului ääniä, jotka vaativat rehellisiä vaaleja. Autoritäärinen Suharto oli tuolloin hallinnut Indonesiaa tasan 30 vuotta lähinnä maan asevoimien tuella. Poliittisen painostuksen takia kaikki kansalaisjärjestöt toimivat osittain maan alla. Samaan aikaan kun Indonesian pro-demokratiajoukot, erityisesti opiskelijat, keräsivät voimiaan vaatiakseen Suharton syrjäyttämistä, indonesialaiset kansalaisjärjestöt taistelivat vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa. Toisaalla ympäristöjärjestöt, jotka olivat osittain joutuneet yleisen opposition asemaan, tekivät töitä pelastaakseen maailman toiseksi suurimmat sademetsät ympäristötuhoilta. Ympäristöjärjestöt syyttävät metsäalan yrityksiä vakavien metsätuhojen ja -palojen aiheuttajiksi. Suomessakin järjestöt herättelivät keskustelua suomalaisten metsäyritysten epäeettisestä toiminnasta Indonesiassa. Tähän liittyvä yhteistyö indonesialaisten järjestöjen kanssa sai Kepankin etsimään sopivia yhteistyökumppaneita. Tekemäni kartoituksen tärkeimpiä painopisteitä olivat demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, ympäristönsuojelu ja vaikuttamistyö näiden teemojen ympärillä. Osallistavan koulutuksen isä yhteistyökumppaniksi Muutamien viikkojen kuluessa kävi ilmi, että Jakarta ei poliittisen kuohuntansa ja monien rahoittajien läsnäolon takia ollut paras mahdollinen paikka kumppanin löytämiseksi. Monien suosittelujen jälkeen lähdinkin Yogyakartaan tapaamaan Insistin (Institute for Social Forum) silloista toiminnanjohtajaa Mansour Fakihia, jonka kerrottiin olevan osallistavan koulutuksen isä Indonesiassa. Vuosina vietin kahdessa erillisessä jaksossa miltei vuoden Insistissä. Järjestöstä käsin tein jatkokartoitusta kansalaisyhteiskunnan tilasta erityisesti Sumatralla ja Länsi-Kalimantanilla. Involvement on mielenkiintoisimpia koulutusohjelmia, joihin olen törmännyt Indonesiassa. Ohjelma on kaksiosainen ja toistuu vuosittain. Ensin nuoret opiskelijat, kansalaisliikkeiden jäsenet tai kansalaisjärjestöihmiset kokoontuvat Insistiin kahdeksi kuukaudeksi. Opiskeltuaan muun muassa ihmisoikeuksiin, globalisaatioon ja vaikuttamistyöhön liittyviä teorioita he lähtevät kentälle yhdeksäksi kuukaudeksi. Kentällä opiskelijat testaavat luokassa oppimaansa: miten teoriat auttavat heitä esimerkiksi yhteisöjen järjestäytymisessä ja kentällä syntyvien tilanteiden analysoimisessa. Vuoden lopulla kaikki kokoontuvat Insistiin arvioimaan työn tuloksia. Samalla valitaan seuraavan vuosikurssin järjestäjät. Jotkut osallistujista tulevat mukaan koulutukseen ohjaajina. Tällä hetkellä Insistissä kokoontuu Involvementin neljäs vuosikurssi. Kaiken kaikkiaan involvementilaisia on jo melkein sata henkeä ympäri Indonesiaa. Julkaisutoiminta on pienemmän profiilin toimintaa. Insistpress julkaisee yli kymmenen kirjaa vuodessa sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Wacana-lehteä. Insistpressin suosituimpia tuotteita ovat koulutuskäsikirjat, jotka ovat tekstejä myöten järjestön omaa KEPA MAAILMALLA 2/9 INDONESIA ANU LOUNELA, Yogyakarta toiminta alkoi 2000 yhteystoimitsija Anu Lounela työskentelee kumppanijärjestö Insistin toimistolla Yogyakartassa tärkein tehtävä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä sekä tukea paikallisyhteisöjen asemaa KIMMO LEHTONEN

9 9 Puheenvuoro KUINKA KALLIITA KONSULTIT SAAVAT OLLA? Kysymys: Kuinka monta ADB:n konsulttia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaus: Ei yhtään. Kun konsulttien palkat on maksettu, ei jäljellä ole rahaa lampun ostamiseen. Näin alkoi ihmisoikeusjuristi Brad Adamsiin artikkeli elokuussa ilmestyneessä kambodzhalaisessa Phnom Penh Postissa. Adams vaati, että älyttömyyksiin karanneet ulkomaisten konsulttien palkkiot on saatava alenemaan, jos kehitysavulla aiotaan saada jotain aikaan. Pari kuukautta aiemmin Aasian kehityspankki (ADB) oli ehdottanut Kambodzhan hallitukselle ympäristöhanketta, jonka 20 miljoonan dollarin budjetista ADB:n myöntämää lainaa olisi ollut 58 prosenttia ja lähes 9 miljoonaa (46 prosenttia) olisi mennyt henkilöapuun. Ulkomaiset konsultit olisivat saaneet dollaria kuussa sekä 80 dollarin päivärahan verottomana. Kaikki tämä lainasta, jonka 200 dollarin vuosiansiolla elävät kambodzhalaiset joutuisivat maksamaan takaisin pankille. Ymmärrettävästi sekä hallitus että oppositio vaativat sopimuksen tarkistamista. Vaatimuksensa tueksi Adams viittaa Kambodzhan kehitysresurssi-instituutin tekemään tutkimukseen, joka osoittaa henkilöavun nousseen vuosina prosentista peräti 57 prosenttiin. Vuonna 1998 summa oli 230 miljoonaa maan 404 miljoonan dollarin kokonaisavusta. Vuonna 1997 henkilöavun palkat vastasivat 74:ää prosenttia maan hallituksen koko talousarviosta. Useilla hallinnonaloilla konsulttipalkkiot ylittivät vastaavien ministeriöiden kokonaisbudjetit oikeusministeriössä jopa nelinkertaisesti. Muun muassa Maailmanpankki on sanonut, että riittävän peruspalkan (500 dollaria kuussa) maksaminen Maassa, jossa konsultit saavat huippupalkkoja, lapset hankkivat ruokarahaa keräämällä roskia. maan parillesadalle tuomarille on liian kallista. Adamsin laskelmien mukaan tuomarien palkkoihin menisi vain 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa eli alle puoli prosenttia konsulttipalkkioista. Jos tuomarit ja muut valtion työntekijät eivät saa riittävää palkkaa, on korruption turha odottaa loppuvan. YK:n kehitysjärjestön UN- DP:n entisen maajohtajan Paul Matthewsin mukaan kunnollinen korvaus ulkomaisille konsulteille on hyväksyttävissä, jos työhön ei löydy paikallista osaamista. Matthews tietää kuitenkin, että henkilöavusta tulee addiktio. Vaikka avunantajat puhuvat hyvästä hallinnosta, eivät niiden itsensä hallitsemat apumarkkinat ole avoimet. Kambodzhan hallintoon on myös jämähtänyt iso joukko ulkomaisia konsultteja, joiden tekemisiä avunantajat ja tilintarkastajat eivät valvo, vaikka ne toisaalla vaativat kuitteja projektien pienistä menoeristä. Kambodzhassa naureskellaan, kuinka YK:n maaseudun köyhyyden vähentämisprojektin ulkomaiset työntekijät vähentävät omaa köyhyyttään yli dollarin kuukausiansioin. Naurun takana piilee kuitenkin katkeruus. Mitä muuta samoilla rahoilla saataisiin aikaan? Adamsin mukaan tyypillisen konsultin päiväpalkalla voitaisiin palkata 20 paikallista opettajaa kuukaudeksi, kahden päivän palkalla voitaisiin rakentaa kaivo ja tarjota puhdasta vettä koko kylälle. Kahden kuukauden palkalla saataisiin rakennettua kokonainen uusi koulu. Jos vuosina ulkomaisten konsulttien saamat palkkiot olisi puolitettu (heidän elintasonsa pysyessä ennallaan), olisi käytössä ollut 578 miljoonaa dollaria enemmän infrastruktuurin, maatalouden, koulutuksen tai terveydenhuollon kehittämiseen. Sillä olisi epäilemättä ollut positiivinen vaikutus jokaisen kambodzhalaisen elämään. Nyt kehitysindikaattorit polkevat paikallaan, vaikka aputeollisuus on maassa paisunut ennennäkemättömästi. TIMO KURONEN Adamsin mielestä palkkioiden määrittämisen taustalla tulisi olla työn luonne, eikä avunantajien palkkakilpailu teollisuusmaiden bisneskonsulttien kanssa. Alemmalla palkkiotasolla kehitysmaihin hakeutuisi entistä enemmän aputyöntekijöitä, jotka eivät halua olla suuria valkoisia eksperttejä. Näitä kysymyksiä tulisi mielestäni pohtia myös Suomen kehitysyhteistyön toteutuksessa. Ulkoministeriö on ilmoittanut vähentävänsä suoraa konsulttiapua kahdenvälisissä hankkeissa, mutta monenkeskinen apu on lisääntymässä. Millaista palkkapolitiikkaa Suomi aikoo ajaa kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa? Lainarahalla toteutettavat dollarin konsulttikuukaudet vaikuttavat ainakin itsestäni kestävän kehityksen irvikuvalta. ESA SALMINEN TIMO KURONEN kirjoittaja on Kepan yhteystiedottaja

10 10 Puheenvuoro KEPALLE PAIKALLISIA YHTEYSHENKILÖITÄ Vastine Uutiskirjeessä 8/2002 olleeseen Maija Sepon artikkeliin Miksi Kepa kouluttaa vain pääkaupunkiseudulla? Monet jäsenjärjestöt tai jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykset eivät tiedä Kepan tarjoamista mahdollisuuksista järjestää koulutuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koska niihin ei ole pidetty niin tiiviistä henkilökohtaista yhteyttä. Kuitenkin näitä järjestöjä voisi hyödyntää koulutusten järjestelyssä Helsingin ulkopuolella ja Kepan kampanjoiden laajentamisessa koko Suomeen. Ensisijainen parannusehdotukseni on, että Kepa hankkisi jokaiselta paikkakunnalta, jossa on useampi jäsenjärjestö, yhteyshenkilön tai -järjestön. Kyseinen henkilö tai järjestö saisi koulutusta Kepasta ja sitoutuisi olemaan Kepan tiedottaja paikallisesti. Ainakin sähköpostilla tai kirjeellä voitaisiin tiedottaa esimerkiksi kampanjoiden paikallisista toteuttamismahdollisuuksista ja koulutusten järjestelyistä. Alennettu jäsenmaksu tai kurssialennukset voisivat olla hyviä porkkanoita yhteysjärjestöjä etsittäessä. Yhteyshenkilöiksi sopisivat esimerkiksi Mahdollisuuksien torien järjestäjät, joilla on kontakteja oman paikkakuntansa järjestöihmisiin. Toinen ongelma on se, että Kepan koulutukset ovat usein arkipäivisin, jolloin pienillä vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ei ole resursseja osallistua niihin. Viikolla pidettävät koulutukset kannattaa pitää Helsingissä, koska kehitysyhteistyöalan ammattilaiset ovat pääosin Helsingissä töissä. Viikonloppukoulutuksia kannattaisi taas järjestää vapaaehtoistyötä tekeville ei-helsinkiläisille ja mielellään myös Helsingin ulkopuolella. Kehitysmaaliike on vielä vahvasti pääkaupunkiseudun alueen ilmiö resurssien keskittyessä sinne. Tavoitteiden saavuttamiseksi liikkeestä tulisi kuitenkin kehittää maanlaajuinen ilmiö. VILJO LEHMUSKETO, Kirjoittaja on oululainen Kepan hallituksen jäsen KEPAN KOULUTUSSIHTEERI VASTAA: KULKEEKO TIETO JÄRJESTÖJEN SISÄLLÄ? Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien jäsenjärjestöjen tietojen ja taitojen vahvistaminen on meille haaste, jota olemme miettineet paljon ja kyenneet ratkaisemaan vain vähän nykyisillä resursseilla. Olemme yrittäneet kartoittaa kunkin paikkakunnan jäsenjärjestöjä ja järjestöjen paikallisosastoja, mutta tietämyksemme ei ole vielä lähellekään kattava. Tiedonkulun ongelmat ovat osin myös järjestöjen sisäisiä: kuinka hyvin keskusjärjestöt tiedottavat Kepan palveluista paikallisosastoilleen? Teemme vuosittain kymmeniä järjestövierailuja eri paikkakunnille silloin, kun meillä on jotain erityistä tiedotettavaa jonkin kampanjan, etelän vierailijan tai tulevan tapahtuman yhteydessä. Saavuttaaksemme kohtuullisin väliajoin kaikki Suomessa toimivat jäsenjärjestöt ja paikallisosastot, meillä pitäisi olla useita täysipäiväisiä matkasaarnaajia. Itse kehittäisin mieluummin muita tiedonvaihdon kanavia - järjestöjen sisäistä tiedonkulkua ja Kepa-yhteyshenkilöitä sekä Kepan sähköpostilistoja ja www-tarjontaa. Ehdottamaasi paikkakuntakohtaista yhteyshenkilöverkostoa ollaan kehittämässä Mahdollisuuksien torit -verkoston yhteydessä. Yhteyshenkilöiden palkkaustakin eri paikkakunnilla on mietitty, mutta ainakin tähän mennessä järjestöt ovat itse pitäneet sitä huonona ratkaisuna: jos yhteyshenkilö ei ole omalla paikkakunnalla, siitä ei ole hyötyä. Ja Suomessa on liian monta paikkakuntaa... Varmasti tarvetta pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen koulutukseen on. Haasteemme on etsiä tarve ja löytää sen täyttämiseen resurssit. Yritämme myös painottaa kurssitarjontaa nykyistä enemmän viikonloppuihin ja loppuviikkoihin (pe-la). Loppuviikon koulutukset on sekä palkansaajien että vapaaehtoisten helpompi sovittaa aikatauluihinsa, jos erillisiä kursseja näille ryhmille ei voida järjestää taaskin resurssien puutteessa. Kiitos palautteesta, jatketaan! MAIJA SEPPO, Kepan koulutussihteeri Osallistukaa keskusteluun lähettäkää palautetta osoitteeseeen tai Näiltä sivuilta löydät tietoa kansainvälisyyskasvatustyötä tekevistä järjestöistä ja viranomaisista, rahoitusmahdollisuuksista sekä kansainvälisyyskasvatukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Sivuille on koottu myös tietoa eri tahojen tuottamasta kansainvälisyyskasvatusmateriaalista. Suomen Pakolaisapu tarjoaa suuria Afrikka-aiheisia palapelejä nyt hintaan 100 euroa (normaalisti 200 euroa)! Vielä muutamia jäljellä, joten toimi nopeasti! Tilaukset ja tiedustelut osoitteeseen:

11 11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA KUINKA ALOITAN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN - HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT IN HELSINKI Onko hankeideani realistinen? Mitä pitäisi tietää ennen hankkeen suunnittelun aloittamista? Miten takaisin hyvän lopputuloksen hankkeelle? Miten paikalliset ihmiset tulisi ottaa mukaan? Onko paikallisella kulttuurilla jotain merkitystä mikä pitäisi huomioida? Näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin etsimme vastauksia kaksipäiväisellä kurssilla. Kurssin kieli on englanti. Aluksi tarkastelemme yhteistyökumppania: miten löydämme kumppanin, ja mitä meidän tulisi tietää heistä ennen yhteistyön alkua? Paikallisesta kulttuuristakin meidän tulisi ehkä tietää jotain; miten se vaikuttaa yhteistyöhömme ja hankkeeseen? Toisena päivänä tutkimme paikallisia oloja: miten saisimme tietoa niistä ja ihmisten tarpeista yksinkertaisin keinoin? Lopuksi mietimme valtakysymyksiä: kenen tulisi osallistua suunnitteluun ja hankkeen toteutukseen, kenen osallistua päätöksiin? Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. II KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: SISÄLTÖ-/TEEMAOSUUS Kurssi on peruttu. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Hankesuunnittelun peruskurssi on tarkoitettu niille joilla ei ole vielä pitkää kokemusta hankesuunnittelusta: kurssilla käsitellään todellisen case-tapauksen avulla mitä hankesuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ja samalla opetellaan ongelmalähtöisen hankesuunnittelun mallia (looginen viitekehys) sekä kerrataan hankesyklin eri vaiheet. Kurssi auttaa hahmottamaan paremmin oman hankkeen suunnittelua ja siten myös aikanaan tekemään paremman rahoitushakemuksen ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. III KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: VERKKO-OSUUS Kurssilla tutustutaan verkkojulkaisun suunnitteluun ja lainalaisuuksiin sekä harjoitellaan sivustoarkkitehtuurin luomista ja verkkokirjoittamista. Kurssi on osa koulutuspakettia, joka on suunnattu erityisesti kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille ja se järjestetään osana Kepan koordinoimaa EU:n komission rahoittamaa kvkverkostohanketta. Lisätiedot: Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 10 euroa. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? TYÖVÄEN AKATEMIA, KAUNIAINEN Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Jatkokurssi on tarkoitettu peruskurssin jatkoksi tai niille järjestöjen edustajille joilla on perustiedot hankesuunnittelusta. Hankesuunnittelun jatkokurssilla sovelletaan peruskurssilla opittua loogisen viitekehyksen mallia oman järjestön hankkeeseen. Kurssilaiset rakentavat loogisen viitekehyksen oman järjestönsä hankkeesta etukäteistyönä. Kurssin kouluttajat ohjaavat etukäteistöitä, joko sähköpostin tai puheluiden avulla. Jatkokurssin toinen osa toteutetaan kontaktiopetuksena (la 30.11) jossa käytetään hyväksi kurssilaisten omia harjoitustöitä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI EU:n tulevaisuuskonventin edustajien tapaaminen Kepassa (Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki). Suomen edustajat EU:n tulevaisuuskonventissa, kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Matti Vanhanen, tapaavat kehitysyhteistyöjärjestöjä klo Tule keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta ja kehityskysymysten roolista EU:ssa! Ilmoittautumiset viimeistään Heli Mäki-Hakolalle Kepaan tai puhelimitse (09) Peking-opintopiiri: teemoina köyhyys ja talous. Opintopiirissä tutustutaan YK:n Pekingin toimintaohjelmaan ja keskustellaan toimintaohjelman toteuttamisesta Suomessa. Tapaamisten pohjalta kootaan kansalaisjärjestöjen yhteinen ehdotus hallituksen ohjelmaksi Pekingin toimintaohjelman toteuttamiseksi Suomessa. Opintopiiri järjestetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6 sali 309, kello Köyhyydestä alustaa Marja Pyy-Martikainen (Tilastokeskus) ja taloudesta Jaana Airaksinen (Voima-lehti). Opintopiiri on maksuton ja sen järjestävät WCW toimikunta (World Conference on Women), Suomen YK-liitto ry, WoM Oy ja Suomen Naistutkimuksen seura. Lisätietoja Visuaalisen kulttuurin festivaali Joensuussa (Tiedepuiston auditorio, Länsikatu 15). Etnografisia ja antropologisia elokuvia ja dokumenttielokuvia esittelevän tapahtuman pääteemana on tänä vuonna NAFA Goes On-Line : tapahtuman oheisluentoja ja suurinta osaa elokuvista voi seurata myös www:stä. Festivaalin alateemoja ovat islam, itsehallinto ja ihmisoikeudet. Festivaalin järjestävät NAFA (Nordic Anthropological Film Association), Joensuun yliopiston Mediakulttuurin keskus, CADIMEF (Carelian Digital Media Factory) ja Pohjois- Karjalan taidetoimikunta. Lisätietoja osoitteessa tai Jari Kupiainen, puhelin Peking-opintopiiri: teemoina koulutus ja päätöksenteko (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Elina Lahelma (Helsingin yliopisto) ja Sirpa Her tell (Naisjärjestöjen Keskusliitto) Kassandra 2002 Helsingissä (kulttuurikeskus Stoa, Itäkeskus). Teemoina venäläinen, afrikkalainen ja srilankalais-intialainen kulttuuri Suomessa. Yhdessäoloa yli kulttuurirajojen - tule nauttimaan aisteja kutkuttavasta juhlaillallisesta, musiikista, tanssista, runoudesta, teatterista! Ohjelmaa joka ilta alkaen klo 18. Liput 20/15/5 Lippupalvelusta, puhelin Lisätietoja: (09) tai Reilun kaupan viikko. Viikon tarkoituksena on tehdä Reilun kaupan tuotteita tutuksi ihmisille ja kertoa Reilun kaupan merkistä. Tänä vuonna ruokakaupoissa järjestettävissä maistatuksissa keskitytään banaaniin ja hunajaan. Vapaaehtoiset maistattajat voivat ilmoittautua mennessä Laura Horsmalle, puhelin (09) tai Boacon kultaa - nicaragualaisia kertomuksia reilusta kahvinviljelystä. Neljä Reilun kaupan puolesta ry:n jäsentä vieraili kesäkuussa reilun kaupan kahvia tuottavassa COSATIN-osuuskunnassa Nicaraguan Boacossa. Kertomuksia Boacosta -valokuvanäyttely on nähtävillä Kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä. Näyttely on avoinna Glorian tapahtumien yhteydessä. (avajaisviikonloppuna EtnoSoi!) Peking-opintopiiri: teemoina väkivalta ja aseelliset konfliktit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Johanna Niemi-Kiesiläinen (Helsingin yliopisto) ja Kristiina Kumpula (Suomen Punainen Risti) Peking-opintopiiri: teemoina media ja tasa-arvon kansalliset mekanismit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Anneli Salmivaara (MTV 3 Uutiset) ja Mona Rautelin (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) SPR:n ja Äänekosken Kansalaisopiston kurssi humanitaarisesta oikeudesta vuotiaille, Äänekoski. Hinta SPR:n jäseniltä 20 ja muilta 30, sisältää kurssiohjelman, ruuan sekä makuupussitasoisen majoituksen. Ilmoittautumiset mennessä Kati Mäkeläiselle, puhelin , tai Kehitysyhteistyöviikko Tampereella. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY tuo kehykysymykset näkyviin yliopistolle ja kaupungillekin. Luentoja, näyttelyitä, kulttuuria, kohtaamisia. Kansalaisjärjestöt esillä. Tapahtumat on tarkoitettu kaikelle kansalle ja opiskelijoille! Lisätietoja projektisihteeri Eeva Laineelta: tai Lähempänä tapahtumaa ohjelma löytyy osoitteesta How to apply for small scale grants? Does your organisation plan to start international cooperation? Do you wish to learn how to fill in application forms in English? This course is especially aimed for organisations, who would like to join learning partnerships in EU. The learning is located on an electronic platform. Participation fee: 80. Further information and entry: by to the ViSiO, tel: (09) or MARCUS FLOMAN Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle tai Janne Sivoselle

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4

KUINKA KÄY JOHANNESBURGISSA? JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN SISÄLTÖ: EU:n kehitysyhteistyön ministerineuvosto lakkautettu...4 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY ELOKUU 2002 08/02 JÄRJESTÖJEN TYÖTÄ ARVOSTETAAN TIMO KURONEN TIINA-MARIA LEVAMO Tuoreen mielipidemittauksen mukaan suomalaiset pitävät järjestöjen kehitysyhteistyötä

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3

TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA SISÄLTÖ: KONFLIKTIN EHKÄISYÄ KYLÄTASOLLA. Ruoka-ajan selviytymispaketti...3 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KESÄKUU 2002 06/02 TORIKAUPALLA MAHDOLLISUUKSIA TIINA-MARIA LEVAMO Mahdollisuuksien torit ovat vetäneet tänäkin keväänä kymmeniä tuhansia kävijöitä ympäri Suomen. Toreilla

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus...

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2002 02/02 KENT WILSKA RUOKAA KAIKILLE Kepan ja muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen Ruoka-aika-kampanja käynnistyy helmikuussa. Kampanjan peruskysymys

Lisätiedot

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA

INDONESIA: KANSALAISJÄRJESTÖT PYRKIVÄT OMAVARAISUUTEEN SISÄLTÖ: KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SYYSKUU 2002 09/02 KEPAN ENSIMMÄINEN ELÄKELÄINEN TULEE TANSANIASTA Uusi juttusarja esittelee Kepan toimintaa etelässä. Vuoden lopussa eläkkeelle jäävä ohjelmatyöntekijä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9

PAINAAKO KANSALAISTEN SANA MEKONGIN KEHITYKSESSÄ? SISÄLTÖ: KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA. Sivu 4. Sivu 9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY JOULUKUU 2002 12/02 KANSALAISJÄRJES- TÖT OTTIVAT PALLON HALTUUNSA Satakunta osallistujaa pohti kansainvälisyyskasvatusta marraskuun lopulla järjestetyssä Pallo haltuun

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7

KUINKA PAL JON MAAILMASSA ON KÖYHIÄ? SISÄLTÖ: KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN. Sivu 9. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY MARRASKUU 2002 11/02 KOTIPUUTARHOILLA LIEVITYSTÄ KÖYHYYTEEN Kepa rahoittaa nicaragualaiskumppaninsa aloitteesta tutkimusta ja pilottihanketta, joiden tavoitteena on

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6

LÖYDÄ STRATEGINEN SIEMEN AFRIKKA SISÄLTÖ: Mahdollisuuksien torit...3. Espanjan uusi terrorismialoite...6 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HUHTIKUU 2002 04/02 KENT WILSKA LÖYDÄ AFRIKKA Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Afrikka 2002 -kampanja on tuonut kaukaisen mantereen lähellä suomalaisten arkea.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 www.kepa.fi Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin

itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 www.kepa.fi Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 3/2003 maaliskuu janne sivonen Luomun avulla irti velkakierteestä sambian peltometsänviljelyssä palataan vanhoihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4. Puheenvuoroja...5-6. Uutisia etelästä...

NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4. Puheenvuoroja...5-6. Uutisia etelästä... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2002 1/02 KENT WILSKA HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON Kepan syyskokous valitsi järjestölle uuden hallituksen ja puheenjohtajiston. Europarlamentaarikko Heidi Hautala

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry JAGUARS!S!P!I!R!I!T!!!!A!T!H!L!E!T!E!S Jäsentiedote 4/2015 Syystervehdys kaikille jäsenillemme! Syyskauden startin myötä olemme saaneet seuraamme jälleen paljon uusia jäseniä.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 KURSSIN JÄRJESTÄMISEN VAIHEET 3.3.2015 Opas kurssin järjestämiseksi 2 Kurssin järjestämisen vaiheet 1. Kurssituntivaraus Ideat

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot