SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN SISÄLTÖ: KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA?

Transkriptio

1 1 10/02 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY LOKAKUU 2002 KUINKA PALJON KONSULTIT SAAVAT MAKSAA? Aasian kehityspankki on esittänyt Kambodzhalle hanketta, jossa ulkomaisille konsulteille maksettaisiin dollarin kuukausipalkkaa. SUOMI THAIMAALAISAKTIVISTIN SILMIN TIMO KURONEN TIMO KURONEN Sivu 9 SISÄLTÖ: Tekeillä selvitys järjestöhankkeista...4 Miten tehdään toimiva kampanja...4 Kepan thaimaalaisessa kumppanuusjärjestössä PERissä työskentelevä Montri Chantawong on tutustunut syksyllä metsänhoitoon ja vesitalouteen eri puolilla Suomea. Mitä mies miettii miltä suomalainen systeemi näyttää? Kepa Indonesiassa...8 Sivu 5 Koulutuskalenteri...11 Keskustelua Kepan koulutuksesta...10

2 2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman Hallintojohtaja Anri Kyöstilä HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Marcus Floman Tiedottaja Milma Kettunen Toimituspäällikkö (Kumppani) Sini Kuvaja Taittaja Kari Markkanen Tiedottaja Janne Sivonen VAIKUTTAMISTIIMI: Tiedottaja Mika Railo Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka Kehityspoliittinen sihteeri (EU) Lotta Valtonen Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa) Suvi Virkkunen VERKOSTOTIIMI: Koordinaattori (tapahtumat) Kai Artes Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines Ohjelmasihteeri (ETVO) Laura Lager Ohjelma-avustaja (ETVO) Atte Susilahti KENTTÄTOIMISTOT: MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Frederico João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Tiedottaja Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: fax: Järjestöavustaja Tuomas Valovirta KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI: EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen Hankeneuvoja Eija Mustonen Koulutussihteeri Maija Seppo Kurssisihteeri Markus Viljasalo RESURSSITIIMI: Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Max von Bonsdorff Informaatikko Timo Kovanen Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen Kirjastoapulainen Antti Reikko Tuottaja Juha Rekola ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen SAMBIA Koordinaattori Seppo Karppinen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Tiedottaja Sharon Sichilongo Yhteystoimitsija Esa Salminen Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: Roan Road, Kabulonga puhelin: / fax: ATK-TIIMI: Atk-asiantuntija Kim Helenius Webmaster Aleksi Knuutila Järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen TALOUSTIIMI: Taloussuunnittelija Pekka Ahonen Palkanlaskija Marika Heikkinen Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa Toimistosihteeri Jaana Vesalainen HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng Hallintoavustaja Mikko Sauli NICARAGUA Vs. koordinaattori Rene Hooker Tiedottaja Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira puhelin: fax: Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa (ei koske Intian aktivistivaihtoa). YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Yhteystiedottaja Kent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: fax: TANSANIA Yhteystoimitsija Leo Söderqvist, P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: fax: MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi puhelin: fax: lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: fax: INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax:

3 3 RUOKAKOULUTUKSESSA PUHUTTIIN NÄLÄSTÄ Tutkijat Marja-Liisa Swantz ja Juha Helenius pohtivat maailman ruokatalouden ongelmia Ruoka-aika-kampanjajärjestöille suunnatussa koulutustapahtumassa. Ongelmat Suomessa ja etelässä ovat tutkijoiden mukaan samansuuntaisia. Ruoka-aika-kampanjassa mukana olevat järjestöt kokoontuivat syyskuussa yhteiseen koulutustapahtumaan, jossa pohdittiin nälän monimutkaisia syitä ja seurauksia sekä mietittiin suomalaisten roolia maailman nälkäongelman ratkaisemisessa. Alustajiksi kutsuttiin kehitysmaatutkimuksen pioneeri Marja-Liisa Swantz sekä agroekologian professori Juha Helenius. Helenius puhui lähi-ja luomutuotannosta sekä siitä, miten ne voivat vähentää nälkää. Hänen mukaansa nälkäongelmalle esitetyt erilaiset ratkaisutavat voidaan tiivistää kahteen näkökulmaan. Teknistaloudellisessa lähestymistavassa keskitytään Heleniuksen mukaan maataloustuotannon määrään. Nälkäongelman ratkaisuna esitetään usein maailman viljatuotannon kaksinkertaistamista esimerkiksi uusien teknologioiden a- vulla. Näin suuri tuotannon kasvattaminen on kuitenkin agroekologisesti mahdotonta, kertoi Helenius. Lähiruokaa globaalisti Etelä-Tansaniassa naiset työstävät ruokaa kassavasta. Toisessa ratkaisutavassa lähdetään Heleniuksen mukaan siitä, että ruokaa on maailmassa tarpeeksi. Siksi tuotantoa ei tarvitse lisätä, vaan tavoitteena on ruokaturvan mahdollistaminen kaikille ihmisille. Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökulmat. Ruokaturvan mahdollistamisen näkökulmasta on tärkeää paneutua siihen järjestelmään, jossa ruokaa tuotetaan. Ruokajärjestelmää voisi Heleniuksen mukaan verrata elintarvikeketjuun eli ruoan matkaa maataloudesta teollisten yritysten kautta kaupan tiskille. Tämän ketjun eri vaiheissa häviää tietoa esimerkiksi ruoan alkuperästä, eikä ketjun eri päissä olevilla maanviljelijällä ja kuluttajalla ole kosketusta toisiinsa. Tällaisessa suoraviivaisessa ketjussa rahavirrat kulkevat toiseen suuntaan kuin ruoka siten, että maanviljelijälle jää kaikkein pienin osuus. Esimerkiksi Suomessa politiikka vie yhä enemmän tällaisen suoraviivaisen ruokajärjestelmän suuntaan, totesi Helenius. JANNE SIVONEN Vaihtoehtona Helenius esitti paikallisen ruokajärjestelmän mallin. Esimerkiksi luomuruokapiirit toteuttavat paikallisuuden ideaa ostamalla ruokansa suoraan maanviljelijältä. Näin tieto alkuperästä säilyy, samoin maanviljelijältä voi kysyä suoraan esimerkiksi tuotantotavoista. Suosin itse lähiruokaa aina, kun se on mahdollista kertoi Helenius. Ratkaisuna maailman nälkäongelmaan Helenius ei näe mitään yksittäistä teknologiaa, vaan luonnon voimavarat huomioon ottavan ja ihmisten toiminnan vaikutukset huomioivan a- jattelutavan. Globaalisti paikallinen ruokajärjestelmä voisi Heleniuksen mielestä olla yksi vaihtoehto. Ruoka tuotettaisiin siellä, missä se kulutetaankin. Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan samanlaiset ongelmat Marja-Liisa Swantz puhui Itä-Hämeen ja Itä-Afrikan pientuottajien ongelmista. Swantzin mukaan etelän ja pohjoisen tilanteet muistuttavat toisiaan. Sekä Suomeen että Tansaniaan tuodaan ulkopuolelta ruokaa, joka on halvempaa kuin paikan päällä tuotettu. Suomeen tuodaan ruista ulkomailta, ja myös Tansaniassa on halvempaa ostaa viljaa kuin viljellä sitä itse. Siksi omien tuotteiden saaminen paikallisille markkinoille on molemmissa maissa vaikeaa. Suomessa lähi-ja luomutuotteiden saaminen myyntiin esimerkiksi lähiruokakauppaan on myös EU:n säännösten vuoksi hankalaa, katsoi Swantz. Swantzin mukaan epävirallinen kauppa ylläpitää jonkinasteista omaa ruokatuotantoa kehitysmaissa. Tansaniassa on keskitytty viljelemään vientikasveja, joiden maailmanmarkkinahinta on painettu esimerkiksi EU:n vientitukiaisilla hyvin alhaiseksi. Etelän pienviljelijöillä ei ole tukiaisia eikä myöskään mahdollisuuksia kilpailla suurtuotannon kanssa. Toisaalta vaihtoehtojakaan ei juuri ole: on viljeltävä sitä, mistä maksetaan edes jotakin. Maailmanmarkkinahintojen ailahtelut ovatkin tuhoisia juuri etelän pienviljelijöiden ruokaturvalle, sanoi Swantz. MARI LAURONEN

4 4 Järjestöuutisia KATTAVA TUTKIMUS JÄRJESTÖHANKKEISTA Viime viikkojen aikana moni järjestö on saanut soiton Helsingin yliopistolta. Soitot ja niihin liittyvät haastattelupyynnöt ovat osa Hisayo Katsuin ja Richard Wamain vetämää tutkimusta, jonka tarkoituksena on perehtyä järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Järjestöjen hankkeisiin pureutuvassa tutkimuksessa haastatellaan 90 järjestön edustajia. Tavoitteena on hahmottaa kokonaiskuva kehitysyhteistyöstä, jota järjestöt tekevät. Tutkimuksen toinen vetäjä Hisayo Katsui uskoo tulosten palvelevan sekä järjestöjä että akateemista maailmaa. Luulen, että järjestöt eivät välttämättä hahmota, miten heidän hankkeensa suhteutuvat muihin hankkeisiin ja isompaan kokonaisuuteen. Tämä tutkimus tekee asiaan tutustumisen helpommaksi. Käytännön työssä tutkijoiden apuna on kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijat tekevät haastattelut loka- ja marraskuun aikana. Vaivanpalkaksi he saavat opintoviikkoja, Katsui kertoo. Tutkijat muilta mantereilta Japanilainen Katsui ja kenialainen Wamai ovat asuneet Suomessa jo Hisayo Katsui opastaa opiskelijoita haastattelujen tekemisessä. pidempään. Katsui oli vaihto-opiskelijana Tampereen yliopistossa , kävi sen jälkeen valmistumassa Japanissa, jatko-opiskelemassa Britanniassa ja palasi Suomeen syksyllä Wamai puolestaan on valmistunut Helsingin yliopistosta. Kun lähdin Suomesta 1997, MILMA KETTUNEN olin varma että haluan tänne uudestaan. Japanilaiset ja suomalaiset muistuttavat monella tavalla toisiaan, joten minusta täällä on oikein kotoisaa, Katsui kertoo. Parhaillaan sekä Katsui että Wamai tekevät väitöskirjojaan Helsingin yliopistoon. Wamai vertailee valtion ja kansalaisjärjestöjen suhdetta Suomessa ja Keniassa, Katsui puolestaan tarkastelee kansalaisjärjestöjen toimintaa vammaistyössä kehitysmaissa. Molemmat kuuluvat Voices from the Southern Civil Societies -tutkimusryhmään. Väitöskirjojakin varten tarvitsemme perustietoa suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöstä. Koska mitään kattavaa selvitystä ei ole, meidän täytyy tehdä se itse, Katsui toteaa. Tutkimuksen rahoittavat Helsingin yliopisto ja Kepa. Katsuin mukaan tulosten pitäisi olla valmiina jouluun mennessä. Tiedämme, että etenkin pienillä järjestöillä ja vapaaehtoisilla voi olla vaikeuksia löytää aikaa haastatteluille. Siitä huolimatta toivomme, että järjestöt suhtautuvat suopeasti tutkimukseen. Tulokset voivat auttaa järjestöjen työtä tulevaisuudessa. MILMA KETTUNEN JANNE SIVONEN VARMISTA TOIMIVA KAMPANJA Suunnitelmat uudesta moottoritiestä pitäisi hylätä, mutta kuinka saada asukkaiden ääni kuulumaan päätöksenteossa? Nuoria pitäisi innostaa äänestämään, mutta miten? Suomen kehitysyhteistyövarojakin pitäisi nostaa, mutta miten pyörtää hallitusherrojen ja -rouvien päät? Ongelmat ratkeavat systemaattisella kampanjansuunnittelulla. Kampanjointi on suunniteltua toimintaa, joka tähtää muutoksen luomiseen, vastasi Jim Coe kysymykseen mitä on kampanja. Aikaisemmin muun muassa Oxfamissa työskennellyt Coe koulutti suomalaisia kansalaisjärjestöjä suunnittelemaan toimintaansa Helsingissä järjestetyllä kurssilla syyskuussa. Keneen kampanjalla vaikutetaan? Coen mukaan kampanjan suunnittelu on teoriassa helppoa. Prosessin voi nähdä sarjana kysymyksiä, joihin vastaaminen synnyttää strategian. Sarjan ytimessä on kolme helppoa kysymystä: Mikä on ongelma, eli mitä haluamme muuttaa? Kenen vallassa on ratkaista ongelma? Miten me voimme tähän henkilöön tai tahoon vaikuttaa? Ongelman tunnistusta helpottaa, kun miettii, kuka nykyisestä tilanteesta hyötyy ja kenen pitäisi muuttua tai muuttaa toimintaansa, jotta tilanne korjaantuisi. Ratkaisun valinnassa kannattaa miettiä suurimman hyödyn saavuttamisen lisäksi myös omia voimavaroja: mihin me pystymme vaikuttamaan. Oleellista on myös etsiä kanavia, joilla järjestö voi viedä viestiään päätöksentekijöille. Hulluja ideoita Yksi haaste on keksiä uusia, hulluja toimintaideoita. Kurssilaiset saivat viimeiseksi tehtäväkseen miettiä, kuinka hirveä tai lohta voisi käyttää maailmankaupan rakenteita oikovassa kampanjassa. Yhden ryhmän ehdotus oli kiinnittää metsissä jolkottaviin hirviin kampanjaviestejä väläytteleviä heijastimia liikenneturvallisuuden nimissä. Vaikka kurssin esimerkit ja tehtävät painottuivat poliittiseen vaikuttamiseen, on suunnittelumalli sovellettavissa myös muunlaiseen kampanjatyöhön. Kysymykset ovat työkaluja, joita voi soveltaa kaikkeen suunnitteluun. Ne soveltuvat poliittisen vaikutuskampanjan lisäksi erilaisten yleisökampanjoiden ja projektien suunnitteluun, väitti Coe. MIKA RAILO

5 Järjestöuutisia 5 THAIMIETTEITÄ SUOMALAISMETSISTÄ Kun thaimaalaisaktivisti Montri Chantawong saapui elokuussa Suomeen, hän halusi oppia mahdollisimman paljon suomalaisesta metsänhoidosta ja metsäsektorin merkityksestä pohjoiselle maalle. Häntä kiinnosti myös tietää, miksi juuri suomalaiset metsäasiantuntijat ovat saaneet johtavan aseman trooppisten metsien käytön suunnittelijoina. Lokakuun lopulle saakka jatkuvan ja Kepan sponsoroiman vierailun ohjelmaan kuuluu seminaareja, kenttävierailuja sekä tapaamisia niin metsänomistajien, järjestöihmisten, viranomaisten, tutkijoiden kuin yritystenkin edustajien kanssa. Koska Montri työskentelee Kepan kumppanuusjärjestössä PER:ssä myös vesikysymysten parissa, aikoo hän matkallaan selvittää myös, miten vesivaroja Suomessa hallinnoidaan ja miten maaseudun ja taajamien vesihuolto on järjestetty. Hän osallistuu myös joihinkin Ruoka-aika-kampanjan tapahtumiin. Matka metsiin Elokuun lopulla, Helsingin alkuorientoitumisen jälkeen teimme Montrin kanssa lähes kahden viikon ja kolmen tuhannen ajetun kilometrin matkan metsä-suomeen. Vierailupaikkoihin kuului muun muassa neljä kansallispuistoa, Lapin erämaa-alueita, erilaisia talousmetsiä, useita Kemijoen varren patoja, vielä patoamaton Vuotoksen alue sekä sellutehdas Pohjois-Karjalassa. Matkalla tapasimme myös lukuisia metsien kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Helsinkiin palattuamme tiedustelin, mikä oli ollut matkan paras anti. Se, että saatoin Thaimaalaisessa PER-järjestössä työskentelevä Montri Chantawong tapasi saamelaisten edustajia Lapissa KAI ARTES nähdä metsäsektorin koko ketjun maatiloineen, taimikkoineen, harvennusmetsineen, avohakkuineen, kuljetuksineen sekä selluja paperitehtaineen. Tämä ketju on hyvin merkittävä ja näyttää, että useimmat suomalaiset ovat siinä jotenkin osallisina metsänomistajina, yritysten ja julkisen sektorin työläisinä tai lopputuotteiden kuluttajina. Suomalainen metsänhoitomalli näyttää olevan osa kansallista identiteettiä, Montri vastasi. Mitä ajatuksia matka pohjoiseen sitten herätti? Keskustelut saamelaisaktivisti Maria Sofia Aikion sekä joensuulaisten tutkijoiden kanssa saivat minut huomaamaan, että vaihtoehtoiselle metsänhoidolle on Suomessa hyvin vähän tilaa, varsinkaan Lapissa valtion omistamilla mailla. Tässä on mielenkiintoinen yhteys Thaimaan valtiolliseen metsäpolitiikkaan, Montri muistuttaa. Myös Thaimaassa metsistä elantonsa saavien yhteisöjen, varsinkin etnisten vähemmistöjen, asema on ollut heikko länsimaisiin metsä- ja luonnonsuojeluoppeihin sekä keskitettyyn metsähallintoon perustuvassa järjestelmässä. Koska ongelmat ovat samanlaisia, ei suomalaista yksityisomistukseen perustuvaa metsämallia voida siirtää sellaisenaan tropiikkiin. Saamelaisilta oppia tropiikkiin VLADIMIR IVANOV TIMO KURONEN Entä mitä Montri haluaisi Kepan tekevän asian suhteen? Työskennellessään ja verkostoituessaan etelän järjestöjen kanssa Kepa voisi tuoda enemmän esille suomalaisiin metsiin ja patoihin liittyviä kokemuksia, myös asioiden negatiivisia puolia. Ja saamelaisten kamppailua oikeuksista luonnonvaroihin voi käyttää esimerkkinä tropiikissakin, hän toivoo. Kysyn vielä, jäikö Montrille metsä-suomen matkalta jotain erityistä mieleen. Se, kun näin lohen hyppäävän Tenojoessa Utsjoella, kuuluu vastaus. Myös revontulien näkeminen Kainuussa oli hieno kokemus, mutta sen saattoivat nähdä monet muutkin. Olin ainoa, joka näki juuri sen lohen siinä paikassa, se oli kokemuksena yksilöllisin. Toivon vielä, että voisin nähdä juuri satanutta lunta kämmenelläni ennen kotimatkaani Thaimaahan. TIMO KURONEN E L Ä M Y S M AT K A V I E T Ä K U U K A U S I N I C A R A G U A S S A Suomi Nicaragua-seuran elämysmatkan erikoisuutena ovat trooppiset metsät sekä Nicaraguassa että Costa Ricassa. Toki matkalla koetaan monia muitakin asioita: käydään mm. Isolla Maissisaarella (Corn Island) Karibian merellä, Bluefieldsissä ja alkuperäiskansojen kylissä, Ometepen saarella ja tulivuorilla. Lähtö 31.1.ja paluu Suomeen Matkan hinta 1700 euroa kattaa lentomatkat, kuljetukset Nicaraguassa ja Costa Ricassa, majoitukset, aamiaiset ja matkanjohtajan palvelut. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma. Pidä kiirettä, paikkoja rajoitetusti! Lisätietoja: Suomi-Nicaragua-seura, PL 20, tai ritva.cortes@pp.inet.fi

6 6 Järjestöuutisia AFRIKKA 2002 SAMANLAINEN MUTTA ERILAINEN Afrikka saapuu vahvana Vaasaan Interpedian ja Vaasan kehitysmaaseuran Same But Different -projektin myötä. Projekti toteutetaan ulkoministeriön tiedotustuen turvin osana Afrikka2002 kampanjaa, ja sen tavoitteena on tuoda esiin sitä Afrikkaa, joka helposti hautautuu katastrofiotsikoiden alle. Nimensä mukaisesti Same But Different kertoo monin eri tavoin Afrikan maiden ja kulttuurien moninaisuudesta - ihmisten syntymämaasta riippumattomaan samankaltaisuuteen keskittyen. Tiedotustapahtuma on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, joille tarjotaan viikon mittaan nukketeatterinäytelmiä, rumpu-, draama- ja tanssityöpajoja sekä erilaisia esitelmiä. Kouluissa kiertävät vieraat Etiopiasta ja Tansaniasta. Addis Abeban koulukeskuksen Dahor-seura johtaja Teklu Tafesse kertoo onnellisesta etiopialaisesta lapsesta sekä etiopialaisesta kulttuurista ja perinteistä. Tansanialaisen erityiskasvatuksen tutkijan M. K. Possin teemana ovat tansanialaisten naisten menestystarinat sekä tansanialainen arki. Viikko käynnistyy yleisölle avoimella Afrikka-päivällä, joka huipentuu Afrikka-juhlaan. Viikon aikana kuullaan myös Afrikka-instituutin tutkijaa Mai Palmebergia otsikolla Suomalaisten koulukirjojen Afrikka - vieras, kurja vaiko jännittävä?. Viikon pääteeksi Same But Different on esillä Interpedian syystapaamisessa Tampereella Lisätiedot: carina.johansson@interpedia.fi, puhelin (06) Dahor-seura on somalialainen yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea somalialaisia yhteisöjä Suomessa ja muualla. Yhdistys järjestää esimerkiksi terveyskasvatusta, kolutusta, kuntoutusta ja pyrkii ratkomaan sekä nuorten että aikuisten sosiaalisia ongelmia. Suomen ogadenilaisten yhdistys Vuodesta 1994 toiminut yhdistys edustaa Suomessa asuvia Ogadeniasta kotoisin olevia ihmisiä. Etiopian ja Somalian väliseltä alueelta muuttaneita ogadenialaisia asuu Suomessa noin 300 henkeä. Yhdistys järjestää jäsenilleen sekä muille kiinnostuneille erilaisia tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia, joiden päämääränä on edistää suomalaisten ja ogadenialaisten hyviä suhteita. Samalla yhdistys haluaa helpottaa Suomeen muuttaneiden ogadenialaisten sopeutumista uuteen kotimaahan, jotta maahanmuuttajat saisivat Suomesta töitä tai opiskelupaikan. Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Eija Mustonen ja EU-hankeneuvoja Rilli Lappalainen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen eija.mustonen@kepa.fi.tai rilli.lappalainen@kepa.fi. Kumppanijärjestömme on ehdottanut meille uutta mittavaa yhteistyöhanketta ja esille on noussut ajatus hakea tukea Euroopan unionilta. Täytämmekö hakukriteerit, kuinka paljon tukea voi saada ja kauanko hakumenettelyyn menee aikaa? Euroopan unionin tukea kehitysyhteistyöhankkeisiin hakevan tulee olla EU:n jäsenvaltiossa päämajaa pitävä voittoa tuottamaton organisaatio. Se voi hakea tukea yksin tai muodostaa konsortion (johtava järjestö + muut) tai verkoston (järjestö + järjestö + järjestö). Hankerahoitus vaihtelee budjettilinjoittain, mutta minimirahoitusosuus on euroa ja maksimi 4 miljoonaa euroa. Rahoitusrakenne koostuu seuraavasti: 75 prosenttia komissio, 15 prosenttia järjestön omaa rahaa (yksityistä, rahoituksen pitää tulla EU:n alueelta) ja 10 prosenttia muuta rahoitusta (esimerkiksi Kyo). EU julkaisee ehdotuspyyntöjä www-sivuillaan. Osoitteessa europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl pääsee käsiksi päivitettyihin tietoihin (ruksaa others, open ja grants ). Hakuprosessiin kannattaa varata aikaa, sillä keskimäärin siihen menee noin vuosi. Aikataulu etenee seuraavasti: ehdotuspyyntö eli call for proposal julkaistaan (jaettava summa, miten aiotaan jakaa, kriteerit) järjestöjen valmistautumisaika 2-4 kk jättöpäivä käsittelyaika (periaatteessa) 6 kk päätös ja sopimuksen allekirjoitus 1-2 kk Hakevan järjestön tulee täyttää seuraavat kriteerit: vähintään kolmen vuoden kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksesta, hallinnollinen pätevyys ja kelpoisuus, ehdotetun toiminnan kelpoisuus ja vaikuttavuus, kumppanijärjestön pätevyys ja kelpoisuus sekä mielellään eurooppalainen ulottuvuus ja yhteistyöhanke. Kymmenkunta suomalaista järjestöä on saanut EU-tukea. Olen parhaillaan tekemässä selvitystä suomalaisten järjestöjen EU-rahoituskokemuksista. Tulokset valmistuvat marraskuussa. Tarkoituksena on samalla selvittää järjestöjen toiveita ja tarpeita muun muassa tiedotuksen, neuvonnan ja koulutukseen suhteen. Selvitykseen osallistuneiden järjestöjen kesken arvotaan ilmainen matka Brysseliin tutustumaan EU:n päätöksentekoelimiin tammi-helmikuussa. RILLI LAPPALAINEN TIINA-MARIA LEVAMO

7 MEHILÄISHOIDOLLA KÖYHYYTTÄ VASTAAN GHANASSA Maatalous-metsäylioppilaiden liitolla on ollut Ghanan pohjoiskolkassa sijaitsevassa Lawrassa jo yli kymmenen vuoden ajan pienimuotoisia kehitysyhteistyöhankkeita. Opiskelijoiden uusin aluevaltaus Lawran alueella on trooppinen mehiläistenhoito, josta on saatu kokemuksia aiemmin myös Madagaskarilta. Mehiläistenhoitoa ei ole pidetty Ghanassa houkuttelevana ammattina. Työ on ollut vaarallista, sillä mehiläispesien hunaja on kerätty perinteisesti ärsyttämällä mehiläiset tulen ja savun avulla pois pesästä. Tuottokin on jäänyt alhaiseksi, sillä tulen käyttö on tuhonnut mehiläispesät ja samalla myös suuren osan mehiläisistä. Menetelmä on verrattavissa siihen, että karjatilallinen tappaa lehmänsä lypsäessä, vertaa hankkeessa mukana oleva opiskelija Joni Valkila. Mehiläistenhoito voi kuitenkin olla Lawran alueella erittäin tuottoisaa, sillä hunajan, vahan ja muiden mehiläistenhoidosta saatavien tuotteiden kysyntä on kovaa. Lisäksi alueen kuiva ilmasto ja eri vuodenaikoina kukkivat puut ovat ihanteellisia mehiläisille. Suomalaisten rooli on viedä Ghanaan lähinnä mehiläistenhoitoon liittyvää tietoa: kaikki tarvikkeet voidaan valmistaa paikan päällä paikallisista materiaaleista. Tuloja köyhimmille Mehiläistenhoito on ammatti, jonka avulla kaikkein köyhimmätkin voivat hankkia itselleen sekä tuloja että ravintoa, kertoo Valkila. Elinkeino ei vaadi suuria investointeja eikä edes omaa maata. Luonnonvarojakaan mehiläistenhoito ei juuri rasita, sillä kukat ovat ainoa mehiläisten käyttämä luonnonresurssi. Kaiken lisäksi mehiläistenhoito lisää kaikenlaisen viljelyn tuottavuutta, sillä mehiläiset pölyttävät kasveja tehokkaasti. Toivomme, että pitkällä tähtäimellä mehiläistenhoito kohentaa myös alueen metsien Pienet hyvät KIRIK ERTANTO Trooppisen mehiläishoidon kurssilla rakennettiin tropiikkiin soveltuvia mehiläispesiä kuntoa, sillä mehiläistenhoitajat ymmärtävät puiden arvon. Ammatin huono maine näkyy Valkilan mukaan siinä, että toistaiseksi uusia mehiläistenhoitotapoja ovat opetelleet vain ihmiset käytännössä miehet jotka ovat olleet ennenkin mehiläistenhoitajia. Jatkossa myös naisten odotetaan liittyvän mukaan. Järjestöuutisia KARI MARKKANEN Mehiläistenhoitohankkeet ovat poikineet Helsingin yliopistoon trooppisen mehiläishoidon kurssin, joka on saavuttanut suuren suosion. Alansa maailmanluokan huippujen vetämälle kurssille osallistuu yli 50 kurssilaista eri puolilta maailmaa. JANNE SIVONEN 7 KULUTTAJAT USKOVAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIINSA Vajaat 40 prosenttia suomalaisista uskoo, että kuluttajilla on riittävästi mahdollisuuksia edistää eettistä kaupankäyntiä. Jopa 70 prosenttia sanoo tuotteiden eettisyyden vaikuttavan ostopäätösten tekemiseen. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopistoon tehdystä tuoreesta pro gradu -tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin keväällä 713 suomalaista ja vastaajat valittiin väestörekisterikeskuksen satunnaisotannalla. Haastatelluista reilut 90 prosenttia pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että yritykset toimivat eettisesti kaupankäynnissään. Sen sijaan yritysten antamaan tietoon omasta eettisyydestään suhtauduttiin kriittisesti. Ainoastaan 2,1 prosenttia vastaajista piti yritysten antamaa tietoa täysin luotettavana. Epäeettisiä yrityksiä olivat vastaajien mielestä esimerkiksi Hennes&Mauritz, Nike, Ikea ja Nestle. Eettisimpinä pidettiin K- ja S-kaupparyhmiin kuuluvia liikkeitä ja suomalaisia yrityksiä yleensä. Kuluttajien usko vaikutusmahdollisuuksiinsa on kasvanut nopeasti. Marketing Radarin vuonna 2001 toteuttamassa vastaavassa tutkimuksessa vain viidennes vastaajista uskoi voivansa vaikuttaa omilla ostopäätöksillään. TIINA-MARIA LEVAMO AFRIKKA-TIETOUTTA OPETTAJILLE Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: ltä on syyskuun alussa ilmestynyt julkaisu nimeltään Opetus luo osaamista Afrikassa. Julkaisussa nostetaan esille koulutuksen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin, tasaarvon ja demokratian edistämisessä. Afrikka-julkaisu sisältää artikkeleita afrikkalaisten opettajien Liity listalle elämästä ja koulutyön arjesta. Siinä esitellään myös OAJ:n toteuttamia kehitysyhteistyöhankkeita. Aineisto auttaa opettajia käsittelemään kehitysmaakysymyksiä osana omaa opetustaan. Julkaisua on saatavilla suomenja englanninkielisenä. Tiedustelut OAJ / asiamies Ritva Semi, puhelin (09) Tiedätkö mitä teet ensi viikonloppuna? Kepan sähköpostilistalla on kiinnostavia uutisia maailmalta ja tapahtumavinkkejä kotimaasta. Liity listalle lähettämällä omasta sähköpostistasi osoitteeseen majordomo@katto.kaapeli.fi viesti, jossa lukee: subscribe kepa-l.

8 8 Uutisia etelästä KEPAN KAKSI VUOTTA INDONESIASSA Kepa on toiminut Indonesiassa vuodesta 2000 lähtien. Yhteystoimitsija Anu Lounela kertoo, miten kaikki alkoi. Fitria ja Rony tekevät Wacana-lehteä Insistpressissä. ANU LOUNELA Samaan aikaan Kepa ja Insist kävivät monia neuvotteluja ja useiden tapaamisten jälkeen ensimmäinen kumppanuussopimus solmittiin vuonna Päätettiin, että Kepa tukee taloudellisesti Insistin julkaisutoimintaa sekä nuorille aktivisteille tarkoitettua koulutusohjelmaa Involvementia. Lisäksi Kepa päätti lähettää yhteystoimitsijan tiedotustehtäviin Insistin toimistoon Yogyakartaan. Koulutusta ja julkaistutoiminta tuotantoa. Tällä hetkellä Insistpress pystyy maksamaan työntekijöidensä palkan kirjoista saaduilla tuloilla. Kepan ja Insistin yhteistyösopimukseen kuuluvien toimien lisäksi Insist tarjoaa kouluttajapalveluja, ja osa järjestön toimintakuluista maksetaan niistä saaduilla palkkioilla. Kaikki koulutustilaisuudet ja seminaarit, joissa insistiläiset kouluttavat liittyvät kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, ihmisoikeuskysymyksiin, ympäristöön, terveyteen tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vuoden 1997 puolivälissä matkustin Indonesiaan etsiäkseni Kepalle sopivaa yhteistyökumppania. Maa oli minulle jo ennalta tuttu, olin lopettanut indonesian kielen opiskelun paikallisessa yliopistossa Yogyakartassa vuonna Nyt tunnelma Jakartassa oli kiihkeä, yleisvaalit pidettiin juuri samaan aikaan ja yhä enemmän kuului ääniä, jotka vaativat rehellisiä vaaleja. Autoritäärinen Suharto oli tuolloin hallinnut Indonesiaa tasan 30 vuotta lähinnä maan asevoimien tuella. Poliittisen painostuksen takia kaikki kansalaisjärjestöt toimivat osittain maan alla. Samaan aikaan kun Indonesian pro-demokratiajoukot, erityisesti opiskelijat, keräsivät voimiaan vaatiakseen Suharton syrjäyttämistä, indonesialaiset kansalaisjärjestöt taistelivat vahvistaakseen kansalaisyhteiskuntaa. Toisaalla ympäristöjärjestöt, jotka olivat osittain joutuneet yleisen opposition asemaan, tekivät töitä pelastaakseen maailman toiseksi suurimmat sademetsät ympäristötuhoilta. Ympäristöjärjestöt syyttävät metsäalan yrityksiä vakavien metsätuhojen ja -palojen aiheuttajiksi. Suomessakin järjestöt herättelivät keskustelua suomalaisten metsäyritysten epäeettisestä toiminnasta Indonesiassa. Tähän liittyvä yhteistyö indonesialaisten järjestöjen kanssa sai Kepankin etsimään sopivia yhteistyökumppaneita. Tekemäni kartoituksen tärkeimpiä painopisteitä olivat demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, ympäristönsuojelu ja vaikuttamistyö näiden teemojen ympärillä. Osallistavan koulutuksen isä yhteistyökumppaniksi Muutamien viikkojen kuluessa kävi ilmi, että Jakarta ei poliittisen kuohuntansa ja monien rahoittajien läsnäolon takia ollut paras mahdollinen paikka kumppanin löytämiseksi. Monien suosittelujen jälkeen lähdinkin Yogyakartaan tapaamaan Insistin (Institute for Social Forum) silloista toiminnanjohtajaa Mansour Fakihia, jonka kerrottiin olevan osallistavan koulutuksen isä Indonesiassa. Vuosina vietin kahdessa erillisessä jaksossa miltei vuoden Insistissä. Järjestöstä käsin tein jatkokartoitusta kansalaisyhteiskunnan tilasta erityisesti Sumatralla ja Länsi-Kalimantanilla. Involvement on mielenkiintoisimpia koulutusohjelmia, joihin olen törmännyt Indonesiassa. Ohjelma on kaksiosainen ja toistuu vuosittain. Ensin nuoret opiskelijat, kansalaisliikkeiden jäsenet tai kansalaisjärjestöihmiset kokoontuvat Insistiin kahdeksi kuukaudeksi. Opiskeltuaan muun muassa ihmisoikeuksiin, globalisaatioon ja vaikuttamistyöhön liittyviä teorioita he lähtevät kentälle yhdeksäksi kuukaudeksi. Kentällä opiskelijat testaavat luokassa oppimaansa: miten teoriat auttavat heitä esimerkiksi yhteisöjen järjestäytymisessä ja kentällä syntyvien tilanteiden analysoimisessa. Vuoden lopulla kaikki kokoontuvat Insistiin arvioimaan työn tuloksia. Samalla valitaan seuraavan vuosikurssin järjestäjät. Jotkut osallistujista tulevat mukaan koulutukseen ohjaajina. Tällä hetkellä Insistissä kokoontuu Involvementin neljäs vuosikurssi. Kaiken kaikkiaan involvementilaisia on jo melkein sata henkeä ympäri Indonesiaa. Julkaisutoiminta on pienemmän profiilin toimintaa. Insistpress julkaisee yli kymmenen kirjaa vuodessa sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Wacana-lehteä. Insistpressin suosituimpia tuotteita ovat koulutuskäsikirjat, jotka ovat tekstejä myöten järjestön omaa KEPA MAAILMALLA 2/9 INDONESIA ANU LOUNELA, Yogyakarta toiminta alkoi 2000 yhteystoimitsija Anu Lounela työskentelee kumppanijärjestö Insistin toimistolla Yogyakartassa tärkein tehtävä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä sekä tukea paikallisyhteisöjen asemaa KIMMO LEHTONEN

9 9 Puheenvuoro KUINKA KALLIITA KONSULTIT SAAVAT OLLA? Kysymys: Kuinka monta ADB:n konsulttia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaus: Ei yhtään. Kun konsulttien palkat on maksettu, ei jäljellä ole rahaa lampun ostamiseen. Näin alkoi ihmisoikeusjuristi Brad Adamsiin artikkeli elokuussa ilmestyneessä kambodzhalaisessa Phnom Penh Postissa. Adams vaati, että älyttömyyksiin karanneet ulkomaisten konsulttien palkkiot on saatava alenemaan, jos kehitysavulla aiotaan saada jotain aikaan. Pari kuukautta aiemmin Aasian kehityspankki (ADB) oli ehdottanut Kambodzhan hallitukselle ympäristöhanketta, jonka 20 miljoonan dollarin budjetista ADB:n myöntämää lainaa olisi ollut 58 prosenttia ja lähes 9 miljoonaa (46 prosenttia) olisi mennyt henkilöapuun. Ulkomaiset konsultit olisivat saaneet dollaria kuussa sekä 80 dollarin päivärahan verottomana. Kaikki tämä lainasta, jonka 200 dollarin vuosiansiolla elävät kambodzhalaiset joutuisivat maksamaan takaisin pankille. Ymmärrettävästi sekä hallitus että oppositio vaativat sopimuksen tarkistamista. Vaatimuksensa tueksi Adams viittaa Kambodzhan kehitysresurssi-instituutin tekemään tutkimukseen, joka osoittaa henkilöavun nousseen vuosina prosentista peräti 57 prosenttiin. Vuonna 1998 summa oli 230 miljoonaa maan 404 miljoonan dollarin kokonaisavusta. Vuonna 1997 henkilöavun palkat vastasivat 74:ää prosenttia maan hallituksen koko talousarviosta. Useilla hallinnonaloilla konsulttipalkkiot ylittivät vastaavien ministeriöiden kokonaisbudjetit oikeusministeriössä jopa nelinkertaisesti. Muun muassa Maailmanpankki on sanonut, että riittävän peruspalkan (500 dollaria kuussa) maksaminen Maassa, jossa konsultit saavat huippupalkkoja, lapset hankkivat ruokarahaa keräämällä roskia. maan parillesadalle tuomarille on liian kallista. Adamsin laskelmien mukaan tuomarien palkkoihin menisi vain 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa eli alle puoli prosenttia konsulttipalkkioista. Jos tuomarit ja muut valtion työntekijät eivät saa riittävää palkkaa, on korruption turha odottaa loppuvan. YK:n kehitysjärjestön UN- DP:n entisen maajohtajan Paul Matthewsin mukaan kunnollinen korvaus ulkomaisille konsulteille on hyväksyttävissä, jos työhön ei löydy paikallista osaamista. Matthews tietää kuitenkin, että henkilöavusta tulee addiktio. Vaikka avunantajat puhuvat hyvästä hallinnosta, eivät niiden itsensä hallitsemat apumarkkinat ole avoimet. Kambodzhan hallintoon on myös jämähtänyt iso joukko ulkomaisia konsultteja, joiden tekemisiä avunantajat ja tilintarkastajat eivät valvo, vaikka ne toisaalla vaativat kuitteja projektien pienistä menoeristä. Kambodzhassa naureskellaan, kuinka YK:n maaseudun köyhyyden vähentämisprojektin ulkomaiset työntekijät vähentävät omaa köyhyyttään yli dollarin kuukausiansioin. Naurun takana piilee kuitenkin katkeruus. Mitä muuta samoilla rahoilla saataisiin aikaan? Adamsin mukaan tyypillisen konsultin päiväpalkalla voitaisiin palkata 20 paikallista opettajaa kuukaudeksi, kahden päivän palkalla voitaisiin rakentaa kaivo ja tarjota puhdasta vettä koko kylälle. Kahden kuukauden palkalla saataisiin rakennettua kokonainen uusi koulu. Jos vuosina ulkomaisten konsulttien saamat palkkiot olisi puolitettu (heidän elintasonsa pysyessä ennallaan), olisi käytössä ollut 578 miljoonaa dollaria enemmän infrastruktuurin, maatalouden, koulutuksen tai terveydenhuollon kehittämiseen. Sillä olisi epäilemättä ollut positiivinen vaikutus jokaisen kambodzhalaisen elämään. Nyt kehitysindikaattorit polkevat paikallaan, vaikka aputeollisuus on maassa paisunut ennennäkemättömästi. TIMO KURONEN Adamsin mielestä palkkioiden määrittämisen taustalla tulisi olla työn luonne, eikä avunantajien palkkakilpailu teollisuusmaiden bisneskonsulttien kanssa. Alemmalla palkkiotasolla kehitysmaihin hakeutuisi entistä enemmän aputyöntekijöitä, jotka eivät halua olla suuria valkoisia eksperttejä. Näitä kysymyksiä tulisi mielestäni pohtia myös Suomen kehitysyhteistyön toteutuksessa. Ulkoministeriö on ilmoittanut vähentävänsä suoraa konsulttiapua kahdenvälisissä hankkeissa, mutta monenkeskinen apu on lisääntymässä. Millaista palkkapolitiikkaa Suomi aikoo ajaa kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa? Lainarahalla toteutettavat dollarin konsulttikuukaudet vaikuttavat ainakin itsestäni kestävän kehityksen irvikuvalta. ESA SALMINEN TIMO KURONEN kirjoittaja on Kepan yhteystiedottaja

10 10 Puheenvuoro KEPALLE PAIKALLISIA YHTEYSHENKILÖITÄ Vastine Uutiskirjeessä 8/2002 olleeseen Maija Sepon artikkeliin Miksi Kepa kouluttaa vain pääkaupunkiseudulla? Monet jäsenjärjestöt tai jäsenjärjestöjen paikallisyhdistykset eivät tiedä Kepan tarjoamista mahdollisuuksista järjestää koulutuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella, koska niihin ei ole pidetty niin tiiviistä henkilökohtaista yhteyttä. Kuitenkin näitä järjestöjä voisi hyödyntää koulutusten järjestelyssä Helsingin ulkopuolella ja Kepan kampanjoiden laajentamisessa koko Suomeen. Ensisijainen parannusehdotukseni on, että Kepa hankkisi jokaiselta paikkakunnalta, jossa on useampi jäsenjärjestö, yhteyshenkilön tai -järjestön. Kyseinen henkilö tai järjestö saisi koulutusta Kepasta ja sitoutuisi olemaan Kepan tiedottaja paikallisesti. Ainakin sähköpostilla tai kirjeellä voitaisiin tiedottaa esimerkiksi kampanjoiden paikallisista toteuttamismahdollisuuksista ja koulutusten järjestelyistä. Alennettu jäsenmaksu tai kurssialennukset voisivat olla hyviä porkkanoita yhteysjärjestöjä etsittäessä. Yhteyshenkilöiksi sopisivat esimerkiksi Mahdollisuuksien torien järjestäjät, joilla on kontakteja oman paikkakuntansa järjestöihmisiin. Toinen ongelma on se, että Kepan koulutukset ovat usein arkipäivisin, jolloin pienillä vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ei ole resursseja osallistua niihin. Viikolla pidettävät koulutukset kannattaa pitää Helsingissä, koska kehitysyhteistyöalan ammattilaiset ovat pääosin Helsingissä töissä. Viikonloppukoulutuksia kannattaisi taas järjestää vapaaehtoistyötä tekeville ei-helsinkiläisille ja mielellään myös Helsingin ulkopuolella. Kehitysmaaliike on vielä vahvasti pääkaupunkiseudun alueen ilmiö resurssien keskittyessä sinne. Tavoitteiden saavuttamiseksi liikkeestä tulisi kuitenkin kehittää maanlaajuinen ilmiö. VILJO LEHMUSKETO, Kirjoittaja on oululainen Kepan hallituksen jäsen KEPAN KOULUTUSSIHTEERI VASTAA: KULKEEKO TIETO JÄRJESTÖJEN SISÄLLÄ? Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien jäsenjärjestöjen tietojen ja taitojen vahvistaminen on meille haaste, jota olemme miettineet paljon ja kyenneet ratkaisemaan vain vähän nykyisillä resursseilla. Olemme yrittäneet kartoittaa kunkin paikkakunnan jäsenjärjestöjä ja järjestöjen paikallisosastoja, mutta tietämyksemme ei ole vielä lähellekään kattava. Tiedonkulun ongelmat ovat osin myös järjestöjen sisäisiä: kuinka hyvin keskusjärjestöt tiedottavat Kepan palveluista paikallisosastoilleen? Teemme vuosittain kymmeniä järjestövierailuja eri paikkakunnille silloin, kun meillä on jotain erityistä tiedotettavaa jonkin kampanjan, etelän vierailijan tai tulevan tapahtuman yhteydessä. Saavuttaaksemme kohtuullisin väliajoin kaikki Suomessa toimivat jäsenjärjestöt ja paikallisosastot, meillä pitäisi olla useita täysipäiväisiä matkasaarnaajia. Itse kehittäisin mieluummin muita tiedonvaihdon kanavia - järjestöjen sisäistä tiedonkulkua ja Kepa-yhteyshenkilöitä sekä Kepan sähköpostilistoja ja www-tarjontaa. Ehdottamaasi paikkakuntakohtaista yhteyshenkilöverkostoa ollaan kehittämässä Mahdollisuuksien torit -verkoston yhteydessä. Yhteyshenkilöiden palkkaustakin eri paikkakunnilla on mietitty, mutta ainakin tähän mennessä järjestöt ovat itse pitäneet sitä huonona ratkaisuna: jos yhteyshenkilö ei ole omalla paikkakunnalla, siitä ei ole hyötyä. Ja Suomessa on liian monta paikkakuntaa... Varmasti tarvetta pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen koulutukseen on. Haasteemme on etsiä tarve ja löytää sen täyttämiseen resurssit. Yritämme myös painottaa kurssitarjontaa nykyistä enemmän viikonloppuihin ja loppuviikkoihin (pe-la). Loppuviikon koulutukset on sekä palkansaajien että vapaaehtoisten helpompi sovittaa aikatauluihinsa, jos erillisiä kursseja näille ryhmille ei voida järjestää taaskin resurssien puutteessa. Kiitos palautteesta, jatketaan! MAIJA SEPPO, Kepan koulutussihteeri Osallistukaa keskusteluun lähettäkää palautetta osoitteeseeen milma.kettunen@kepa.fi tai janne.sivonen@kepa.fi Näiltä sivuilta löydät tietoa kansainvälisyyskasvatustyötä tekevistä järjestöistä ja viranomaisista, rahoitusmahdollisuuksista sekä kansainvälisyyskasvatukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista. Sivuille on koottu myös tietoa eri tahojen tuottamasta kansainvälisyyskasvatusmateriaalista. Suomen Pakolaisapu tarjoaa suuria Afrikka-aiheisia palapelejä nyt hintaan 100 euroa (normaalisti 200 euroa)! Vielä muutamia jäljellä, joten toimi nopeasti! Tilaukset ja tiedustelut osoitteeseen: marko.kangas@pakolaisapu.fi

11 11 KEPAN KOULUTUS SYKSYLLÄ 2002 KEPA KOULUTTAA KUINKA ALOITAN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN - HOW TO START A DEVELOPMENT PROJECT IN HELSINKI Onko hankeideani realistinen? Mitä pitäisi tietää ennen hankkeen suunnittelun aloittamista? Miten takaisin hyvän lopputuloksen hankkeelle? Miten paikalliset ihmiset tulisi ottaa mukaan? Onko paikallisella kulttuurilla jotain merkitystä mikä pitäisi huomioida? Näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin etsimme vastauksia kaksipäiväisellä kurssilla. Kurssin kieli on englanti. Aluksi tarkastelemme yhteistyökumppania: miten löydämme kumppanin, ja mitä meidän tulisi tietää heistä ennen yhteistyön alkua? Paikallisesta kulttuuristakin meidän tulisi ehkä tietää jotain; miten se vaikuttaa yhteistyöhömme ja hankkeeseen? Toisena päivänä tutkimme paikallisia oloja: miten saisimme tietoa niistä ja ihmisten tarpeista yksinkertaisin keinoin? Lopuksi mietimme valtakysymyksiä: kenen tulisi osallistua suunnitteluun ja hankkeen toteutukseen, kenen osallistua päätöksiin? Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. II KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: SISÄLTÖ-/TEEMAOSUUS Kurssi on peruttu. HANKEARVIOINNIN JATKOKURSSI Hankearvioinnin peruskurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin, sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia sekä arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kouluttajana Sirpa Tapaninen. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Hankesuunnittelun peruskurssi on tarkoitettu niille joilla ei ole vielä pitkää kokemusta hankesuunnittelusta: kurssilla käsitellään todellisen case-tapauksen avulla mitä hankesuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon ja samalla opetellaan ongelmalähtöisen hankesuunnittelun mallia (looginen viitekehys) sekä kerrataan hankesyklin eri vaiheet. Kurssi auttaa hahmottamaan paremmin oman hankkeen suunnittelua ja siten myös aikanaan tekemään paremman rahoitushakemuksen ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. III KANSAINVÄLISYYSKASVATUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN: VERKKO-OSUUS Kurssilla tutustutaan verkkojulkaisun suunnitteluun ja lainalaisuuksiin sekä harjoitellaan sivustoarkkitehtuurin luomista ja verkkokirjoittamista. Kurssi on osa koulutuspakettia, joka on suunnattu erityisesti kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen edustajille ja se järjestetään osana Kepan koordinoimaa EU:n komission rahoittamaa kvkverkostohanketta. Lisätiedot: anisa.doty@kepa.fi. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 10 euroa. MISSÄ YMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMME? TYÖVÄEN AKATEMIA, KAUNIAINEN Ymmärrys omasta ja kumppanin toimintakulttuurista sekä toiminnan reunaehdoista vähentää konflikteja ja väärinymmärryksiä kumppaneiden välillä ja johtaa parempaan tulokseen järjestöjen kehitysyhteistyössä. Kurssilla paneudutaan järjestötoiminnan eroihin suomalaisten ja etelän järjestöjen välillä sekä pyritään tiedostamaan sudenkuoppia, joihin yhteistyössä niin helposti kompastutaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Millainen on hyvä kumppanuus? Millaisiin yhteistyön esteisiin voimme itse vaikuttaa ja miten? Kurssilla käytetään osallistavia menetelmiä. Majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 50/75/100 euroa. HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI Jatkokurssi on tarkoitettu peruskurssin jatkoksi tai niille järjestöjen edustajille joilla on perustiedot hankesuunnittelusta. Hankesuunnittelun jatkokurssilla sovelletaan peruskurssilla opittua loogisen viitekehyksen mallia oman järjestön hankkeeseen. Kurssilaiset rakentavat loogisen viitekehyksen oman järjestönsä hankkeesta etukäteistyönä. Kurssin kouluttajat ohjaavat etukäteistöitä, joko sähköpostin tai puheluiden avulla. Jatkokurssin toinen osa toteutetaan kontaktiopetuksena (la 30.11) jossa käytetään hyväksi kurssilaisten omia harjoitustöitä. Ilmoittautuminen mennessä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa.

12 12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: TAPAHTUMAKALENTERI EU:n tulevaisuuskonventin edustajien tapaaminen Kepassa (Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki). Suomen edustajat EU:n tulevaisuuskonventissa, kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Matti Vanhanen, tapaavat kehitysyhteistyöjärjestöjä klo Tule keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta ja kehityskysymysten roolista EU:ssa! Ilmoittautumiset viimeistään Heli Mäki-Hakolalle Kepaan tai puhelimitse (09) Peking-opintopiiri: teemoina köyhyys ja talous. Opintopiirissä tutustutaan YK:n Pekingin toimintaohjelmaan ja keskustellaan toimintaohjelman toteuttamisesta Suomessa. Tapaamisten pohjalta kootaan kansalaisjärjestöjen yhteinen ehdotus hallituksen ohjelmaksi Pekingin toimintaohjelman toteuttamiseksi Suomessa. Opintopiiri järjestetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6 sali 309, kello Köyhyydestä alustaa Marja Pyy-Martikainen (Tilastokeskus) ja taloudesta Jaana Airaksinen (Voima-lehti). Opintopiiri on maksuton ja sen järjestävät WCW toimikunta (World Conference on Women), Suomen YK-liitto ry, WoM Oy ja Suomen Naistutkimuksen seura. Lisätietoja Visuaalisen kulttuurin festivaali Joensuussa (Tiedepuiston auditorio, Länsikatu 15). Etnografisia ja antropologisia elokuvia ja dokumenttielokuvia esittelevän tapahtuman pääteemana on tänä vuonna NAFA Goes On-Line : tapahtuman oheisluentoja ja suurinta osaa elokuvista voi seurata myös www:stä. Festivaalin alateemoja ovat islam, itsehallinto ja ihmisoikeudet. Festivaalin järjestävät NAFA (Nordic Anthropological Film Association), Joensuun yliopiston Mediakulttuurin keskus, CADIMEF (Carelian Digital Media Factory) ja Pohjois- Karjalan taidetoimikunta. Lisätietoja osoitteessa tai Jari Kupiainen, puhelin Peking-opintopiiri: teemoina koulutus ja päätöksenteko (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Elina Lahelma (Helsingin yliopisto) ja Sirpa Her tell (Naisjärjestöjen Keskusliitto) Kassandra 2002 Helsingissä (kulttuurikeskus Stoa, Itäkeskus). Teemoina venäläinen, afrikkalainen ja srilankalais-intialainen kulttuuri Suomessa. Yhdessäoloa yli kulttuurirajojen - tule nauttimaan aisteja kutkuttavasta juhlaillallisesta, musiikista, tanssista, runoudesta, teatterista! Ohjelmaa joka ilta alkaen klo 18. Liput 20/15/5 Lippupalvelusta, puhelin Lisätietoja: (09) tai Reilun kaupan viikko. Viikon tarkoituksena on tehdä Reilun kaupan tuotteita tutuksi ihmisille ja kertoa Reilun kaupan merkistä. Tänä vuonna ruokakaupoissa järjestettävissä maistatuksissa keskitytään banaaniin ja hunajaan. Vapaaehtoiset maistattajat voivat ilmoittautua mennessä Laura Horsmalle, puhelin (09) tai reilukauppa@reilukauppa.fi Boacon kultaa - nicaragualaisia kertomuksia reilusta kahvinviljelystä. Neljä Reilun kaupan puolesta ry:n jäsentä vieraili kesäkuussa reilun kaupan kahvia tuottavassa COSATIN-osuuskunnassa Nicaraguan Boacossa. Kertomuksia Boacosta -valokuvanäyttely on nähtävillä Kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä. Näyttely on avoinna Glorian tapahtumien yhteydessä. (avajaisviikonloppuna EtnoSoi!) Peking-opintopiiri: teemoina väkivalta ja aseelliset konfliktit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Johanna Niemi-Kiesiläinen (Helsingin yliopisto) ja Kristiina Kumpula (Suomen Punainen Risti) Peking-opintopiiri: teemoina media ja tasa-arvon kansalliset mekanismit (ks. Peking-opintopiiri 9.10.). Alustajina Anneli Salmivaara (MTV 3 Uutiset) ja Mona Rautelin (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta) SPR:n ja Äänekosken Kansalaisopiston kurssi humanitaarisesta oikeudesta vuotiaille, Äänekoski. Hinta SPR:n jäseniltä 20 ja muilta 30, sisältää kurssiohjelman, ruuan sekä makuupussitasoisen majoituksen. Ilmoittautumiset mennessä Kati Mäkeläiselle, puhelin , tai kamamake@cc.jyu.fi Kehitysyhteistyöviikko Tampereella. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY tuo kehykysymykset näkyviin yliopistolle ja kaupungillekin. Luentoja, näyttelyitä, kulttuuria, kohtaamisia. Kansalaisjärjestöt esillä. Tapahtumat on tarkoitettu kaikelle kansalle ja opiskelijoille! Lisätietoja projektisihteeri Eeva Laineelta: eeva.laine@uta.fi tai Lähempänä tapahtumaa ohjelma löytyy osoitteesta How to apply for small scale grants? Does your organisation plan to start international cooperation? Do you wish to learn how to fill in application forms in English? This course is especially aimed for organisations, who would like to join learning partnerships in EU. The learning is located on an electronic platform. Participation fee: 80. Further information and entry: by to the ViSiO, tel: (09) or visio@kaapeli.fi. MARCUS FLOMAN Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) Taitto: Kari Markkanen (09) Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs Helsinki ISSN Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä. Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Janne Sivoselle (janne.sivonen@kepa.fi).