itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 www.kepa.fi Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > 3/2003 maaliskuu janne sivonen Luomun avulla irti velkakierteestä sambian peltometsänviljelyssä palataan vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöihin. Viljelijät ovat ryhtyneet kokeilemaan viljelyä ilman lannoitteita. Lannoitteiden takia sambialaiset viljelymenetelmät ehtivät jo yksipuolistua ja maatalous muuttua haavoittuvammaksi. > sivu 3 Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen selvityksen mukaan etelän kansalaisjärjestöt toivovat, että pohjoiset järjestöt perehtyisivät kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen.> sivu 8 Yhteystoiminta tarkastelussa Nicaraguassa suomalaisia kansalaisjärjestöjä kehotetaan hankeyhteistyöhön. Nicaragualaiset odottavat myös entistä parempaa vuorovaikutusta järjestöjen välille. > sivu 13 itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa Määrärahojen nostaminen edellyttää myös kehitysyhteistyön sisällön tarkempaa miettimistä, toteavat kansalaisjärjestöjen edustajat. Laadun parantamiseen tarvitaan avointa keskustelua paitsi etelän ja pohjoisen myös pohjoisen järjestöjen välillä. > lisää laadusta sivuilla jäsenjärjestösihteerin palsta... 5 maailma kylässä kolumni: laatua, laatua kepa mosambikissa kepa kouluttaa tapahtumakalenteri Päivitä itsesi:

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax johtotiimi toiminnanjohtaja Folke Sundman > ohjelmajohtaja Ville Luukkanen > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö etelätiimi kehitysyhteistyösihteeri / mosambik & tansania Viveca Hedengren > projektiavustaja / thaimaa Sari Korkalainen > kehitysyhteistyösihteeri / brasilia, karibia & nicaragua Anne Romar > kehitysyhteistyösihteeri / indonesia & sambia Aija Taskinen > julkaisutiimi toimitussihteeri / kumppani-lehti Teppo Eskelinen > tiedottaja Sonja Hyttinen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Tomi Kuhanen > tiedottaja Milma Kettunen toimituspäällikkö / kumppani-lehti Sini Kuvaja 584 > taittaja Kari Markkanen > toimituspäällikkö / verkkojulkaisut Eija Palosuo > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > hankeneuvoja Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Maija Seppo > kenttätoimistot kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite yhteystoimitsija Tarja Valtonen tiedottaja Lotta Valtonen kepa nicaragua de la vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, barrio altamira tel: fax: vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush 2 k i r a h v i p o s t i 3 / resurssitiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > informaatikko Timo Kovanen > kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > kirjastoapulainen Antti Reikko > tuottaja Juha Rekola > vaikuttamistiimi koordinaattori / ruokakampanja Sari Laaksonen > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / kauppa Suvi Virkkunen > verkostotiimi koordinaattori / tapahtumat Kai Artes > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > ohjelmasihteeri / etvo Laura Lager > jäsenjärjestösihteeri Anna Staines > ohjelma-avustaja / etvo Atte Susilahti > järjestöavustaja Tuomas Valovirta > tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Outi Perähuhta kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta yhteystoimitsijat karibia yhteystiedottaja Kent Wilska hallintoyksikkö atk-tiimi atk-asiantuntija Kim Helenius > webmaster Aleksi Knuutila > järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Sisko Leino > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula > hallintoavustaja Markus Pohjola > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa infos, calle mayor piloto enrique valverde no. 1, ens. mira flores, santo domingo, republica dominicana tel: fax: tansania ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga hallintosihteeri Sabina Jalli p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta indonesia sähköposti:

3 Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini aikovat palauttaa peltonsa tuottavuuden luomun avulla. Luomun avulla irti velkakierteestä > sambian keskiprovinssissa sijaitseva syrjäinen Kundalumwanshyan kylä elää pienviljelyllä. Perinteisesti maata on viljelty kaskeamalla, mutta Sambian itsenäistymisen jälkeen kylään tuotiin valtion johdolla yksipuolinen maissinviljely ja teollisesti valmistetut lannoitteet. Lannoitteet nostavat satoja hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä ne happamoittavat jo valmiiksi hapanta maata ja tuottavuus laskee. Pari vuotta sitten valtaosa kyläisistä hylkäsi tehdaslannoitteet ja alkoi viljellä maata Kepan tukeman ympäristöjärjestö GLM:n (Green Living Movement) neuvojen mukaan. lannoitteet vievät vararikkoon Kyläkoulun rehtori Fred Chimba esittelee ylpeänä koulunsa maissipeltoa, jolla kasvaa puita. Kylvämme samalle pellolle useita kasvilajeja. Oikein valitut puut ja kasvit lannoittavat maata ja pitävät sen hedelmällisenä ilman lannoitteita, Chimba selittää. Koulun siirtymisellä peltometsänviljelyyn on suuri merkitys, sillä koulu on kylän keskipiste ja kehityksen symboli. Kylän pienviljelijöitä janne sivonen ei kuitenkaan kiinnosta koulutettujen kaupunkilaisten tarjoamat kestävän kehityksen opit sellaisenaan. Viljelijöiden mielessä on raha tai sen puute. GLM:n Fredrick Chambanengen mukaan tehdasvalmisteiset lannoitteet ovat köyhille viljelijöille aivan liian kalliita. Lannoitteet on ollut pakko hankkia yleensä velaksi. Jos sato epäonnistuu, velan takaisinmaksuun ei ole rahaa ja viljelijä joutuu köyhyys- ja velkakierteeseen. Siksi kyläläiset ryhtyivät innolla kokeilemaan viljelyä ilman lannoitteita, Chambanenge kertoo. paluu vanhaan Chatuma Womens Group on yksi kylän aktiivisimmista peltometsänviljelyyn siirtyneistä viljelijäryhmistä. Naiset esittelevät peltoa, joka on levossa kunnes pellolle istutetut puut ovat palauttaneet maan hedelmällisyyden. Kepan ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta provosoi naiset pieneen väittelyyn testatakseen, kuinka hyvin ryhmä on perillä peltometsänviljelyn perusperiaatteista. Naiset puolustavat menetelmiään sen verran tieteellisesti, että toimittaja putoaa kärryiltä jo alkumetreillä. Kalipenta jatkaa provosoimista väittämällä, että uusien viljelymenetelmien omaksuminen merkitsee perinteen väheksymistä ja itsensä asettamista esivanhempien yläpuolelle. Naiset kiistävät tämän jyrkästi: Olemme vain saaneet tietoomme vanhoja menetelmiä paremman tavan viljellä maata. Rehtori Chimba ei kuitenkaan usko, että uusinta tutkimusta hyödyntävät GLM:n työntekijät olisivat tuoneet alueelle täysin uutta ajatusta. Peltometsänviljelyssä on kyse paluusta vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöihin. Viljely oli ennen monipuolista: eri lajikkeet kasvoivat toistensa seassa ja viljelijät osasivat kierrättää samalla pellolla eri lajikkeita. Vasta tehdaslannoitteiden saapuminen yksipuolisti viljelymenetelmät ja teki maataloudesta haavoittuvamman. ei oikotietä onneen Kaikille GLM:n tukemille viljelijäryhmille peltometsänviljely ei ole osoittautunut toiveiden mukaiseksi kultakaivokseksi. Chibobon kylässä toimivan Bwacha Chibobo Development Group seuran perustajat Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini yrittävät saada seuran menettämiä jäseniä takaisin seuran esittelypellolla, jonka tuottavuuden miehet aikovat palauttaa GLM:n puunistutusneuvoilla. Perustimme seuran, sillä ryhmät saavat valtiolta helpommin tukea kuin yksittäiset viljelijät, kertoo Mwelwa. GLM:n tultua ryhmä tutustui peltometsänviljelyyn, mutta toiminta on takkuillut alusta saakka. Seuran jäsenet suunnittelevat toimintaansa viikoittain kylän baarissa, jossa kyläläiset myyvät vuorotellen itse valmistamaansa olueksi kutsuttua kiljua. Kyseinen juoma onkin ollut tähän mennessä seuran jäsenten ainoa menestystarina: sekä tuotanto että kysyntä on ollut varsin reipasta. Humphrey Kunda, joka toimii GLM:n vapaaehtoistyöntekijänä Chibobossa toteaa, ettei peltometsänviljely tarjoa oikotietä onneen: onnistuminen vaatii kovaa työtä. Kundan mukaan myös Chibobossa on useita aktiivisia ja toimivia viljelijäryhmiä, jotka levittävät tietotaitoa, siemeniä ja kasveja muille kyläläisille. Eräät kylän peltometsänviljelijöistä ovat jopa palkanneet omille pelloillensa kemiallisten lannoitteiden takia vaikeuksiin joutuneita naapureitaan. janne sivonen lusaka k i r a h v i p o s t i 3 /

4 järjestöt Kirahvipostissa keskustellaan kehitysyhteistyön laadusta > Tämä on Kirahvipostin ensimmäinen numero. Lehden nimi ja ulkoasu ovat uudet, mutta muuten Kirahviposti jatkaa pitkälti Kepan Uutiskirjeen linjoilla. Jatkossa joka toinen Kirahviposti on tämänkaltainen 16-sivuinen lehti ja joka toinen nelisivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan koulutuksista, tapahtumista ja muista kiireellisimmistä asioista. Paksummat numerot ilmestyvät tänä vuonna maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kirahvipostia voi lukea myös osoitteessa kirahviposti. Uudistuksen yhteydessä Kirahvipostin linjaa pyritään tarkentamaan entistä selvemmin järjestöjen kehitysyhteistyöhön ja sen laatuun. Laatua lähestytään monesta näkökulmasta; tavoitteenamme on, että lehden herättämät ajatukset todella auttaisivat järjestöjä niiden työssä. Siksi toivomme, että järjestöt itsekin kertoisivat kokemuksistaan, niin hyvistä kuin huonoistakin. Toukokuussa lehden teema on tasa-arvo ja elokuussa etelä-pohjoinen -vaihto, muiksi tulevaisuuden teemoiksi on kaavailtu esimerkiksi rahoitusta, verkostoja ja hankesuunnitte- kirahviposti lua. Teema ei kuitenkaan kata koko lehteä, vaan joukkoon mahtuu juttuja muistakin näkökulmista. Laatukeskustelua herätellään tässä lehdessä erityisesti kahdella jutulla. Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen pohtii kehitysyhteistyön laatua sivulla 11. Lisäksi lehdessä on muutamien haastattelemiemme järjestöjen näkemyksiä asiasta. Toivottavasti jutut herättävät ajatuksia - kommentteja mahtuu myös tuleviin Kirahviposteihin. Lehden alkuun on nyt pyritty kokoamaan lyhyitä juttuja ajankohtaisista asioista, joiden uskomme kiinnostavan järjestöjä. Samassa yhteydessä aloittaa Kepan jäsenjärjestösihteerin palsta, jolta voitte jatkossa lukea Kepan kuulumisia. Kampanjasivu, Pienet hyvät, Hankeneuvoja, koulutuskalenteri ja tapahtumakalenteri säilyvät ennallaan. Juttuideoita ja kommentteja voitte lähettää osoitteisiin ja milma kettunen kumppani ja kepan verkkosivut uudistuivat > Kirahvipostin lisäksi myös Kumppani-lehdellä ja Kepan verkkosivuilla on nyt uusi ilme. Verkossa Kepan uusi pääsivu on aiempaa selkeämmin jaoteltu erilaisiin osioihin, joilta löytyvät linkit Kepan toimintaan, uutisiin, tapahtumiin, kampanjoihin ja taustamateriaaleihin. Viikon kolumnistille sekä Kumppani-lehden ja Kirahvipostin verkkoversioille on varattu omat, selkeästi erottuvat paikkansa. Myös järjestöt löytävät vastaisuudessa koulutus- sekä tapahtumatiedot suoraan pääsivulta. Uudistusta voi tuoreeltaan kommentoida palautelomakkeen avulla. 4 k i r a h v i p o s t i 3 /

5 jäsenjärjestöt järjestöt jäsenjärjestösihteerin palsta Tällä palstalla jäsenjärjestösihteeri kertoo Kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista tai kampanjoista. maailma kylässä -festivaali Järjestöjen festaripaikan hakuaika päättyi Aikaisempien vuosien tavoin järjestöjen esittelypaikat ovat olleet erittäin suosittuja ja niihin on tulijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa. Ajoissa hakulomakkeensa lähettäneet jäsenjärjestöt ovat etulyöntiasemassa. Kaikki paikkaa hakeneet saavat ilmoituksen hyväksymisestään mennessä. Mahdollisia paikkoja voi kuitenkin vielä kysellä Tuomas Valovirralta, s-posti: tai puh. (09) Lisätietoja tapahtumasta löytyy myös osoitteesta mahdollisuuksien torit Torivalmistelut on aloitettu useilla paikkakunnilla. Jos tahdot mukaan torille, kysele paikkakuntasi yhteystietoja jäsenjärjestösihteeriltä. Jos paikkakunnallasi ei vielä järjestetä toria, mutta kiinnostusta asiaan löytyy, saat meiltä vinkkejä alkuun pääsemisessä. Kepa tukee toreja edellisvuosien tapaan muun muassa pienellä taloudellisella panoksella sekä ohjelmatuella. Lisätietoja jäsenjärjestösihteeriltä tai MT-tiedottaja Elina Korhoselta, s-posti: tai puh. (09) tai osoitteesta (Huom. sivut päivitetään vasta maaliskuun aikana). ruoka-aika kampanja jatkuu! Kuka päättää siitä, mitä sinä syöt? Käy lähettämässä nettipostikortti tai tavallinen postikortti päättäjille, opiskelija- tai työpaikkaruokalasi emännälle tai vaikkapa perheesi ruokahankinnoista vastaavalle. Postikorttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaaleilla. Kevään aikana julkaistaan uusi kampanjaraportti nimeltään Globaali hyrinä. Lisätietoja kampanjan assistentilta Kati Räsäseltä, s-posti: tai puh. (09) tai kampanjan nettisivuilta Kirsi Airaksinen on Kepan uusi jäsenjärjestösihteeri. uusi jäsenjärjestösihteeri Jäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa alkaen Kirsi Airaksinen, s-posti: tai puh. (09) Niin uudet kuin vanhat jäsenet, osallistukaa koulutuksiin (lisätietoja lehden viimeisellä aukeamalla) ja keskusteluun entistäkin paremmasta kehitysyhteistyöstä. Tällä hetkellä Kepassa pohditaan kiivaasti muun muassa ohjelmapolitiikkaa vuosille eli tulevan toiminnan suuntalinjoja. anna staines kepan jäsenjärjestösihteeri (7.3. asti) milma kettunen uusi jäsenjärjestösihteeri Jäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa alkaen Kirsi Airaksinen, Kepan uudet jäsenjärjestöt jäsenjärjestöjen kirjo tulee hyvin esiin, kun tarkastelee kepan kolmea uutta tulokasta. mukana on sekä suurten että pienten ja paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen edustajia. espoon vietnamilais-suomalainen yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on Suomessa asuvien vietnamilaisten neuvonta. Yhdistys haluaa auttaa vietnamilaisia sopeutumaan suomalaiseen elämään ja kulttuuriin, niin että he samalla säilyttävät oman identiteettinsä ja kulttuurinsa. Yhteistyö viranomaisten ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintamuoto. Yhdistys järjestää keskustelu- ja virkistystilaisuuksia. ortodoksinen lähetys Yhdistys on perustettu vuonna 1977 ja se on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan lähetystyötä tekevä taho. Tällä hetkellä Ortodoksinen Lähetys osallistuu Laurentius-säätiön hallinnoimaan yhteistyöhankkeeseen Hiv/aids kirkkojen ja kristillisten järjestöjen yhteisenä haasteena eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. vesaisten keskusliitto ry Liitolla on noin jäsentä. Se on lasten ja perheiden järjestö, joka edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja toimii niiden etujärjestönä sekä perheiden vertaistukena. Liitto on aloittamassa kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelua vuonna k i r a h v i p o s t i 3 /

6 järjestöt Mahdollisuuksien tori Ahvenanmaalla > Suvaitsevaisuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa juhlitaan Maarianhaminassa tänä vuonna uudella tavalla. Ahvenanmaalaiset kansalaisjärjestöt yhdistävät voimansa Mahdollisuuksien toriksi, jossa järjestöt esittelevät toimintaansa ja tarjoavat kävijöille monipuolista ohjelmaa. Mahdollisuuksien torien rikkaus on niiden monimuotoisuus. Järjestöihin tutustumisen lisäksi toreilla voi kuunnella etnorytmejä, maistella maailmankeittiöiden herkkuja tai saada tietoa ajankohtaisista globaaleista kysymyksistä. Maarianhaminassa järjestettävällä torilla on luvassa tätä kaikkea ja paljon muuta. Yhteisenä teemana meidän torillamme on suvaitsevaisuus. Kolean sään sattuessa ajateltiin hankkia paikalle myös afrotanssin opettaja pitämään väki lämpimänä, hymyilee Riitta Eckerman Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistyksestä (Ålands Mångkultturella Förening). Ahvenanmaalla asuu ihmistä, joista yli 1200 on maahanmuuttajia. Ulkomaalaiset ovat täällä aika uusi ilmiö. Pakolaisiakin meillä on ollut vain vähän aikaa. Nykyään iranilaiset ovat suurin yksittäinen maahanmuuttajien ryhmä. Ahvenanmaa on aivan oma maailmansa, eristäytynyt ja jopa konservatiivinen, mutta ei välttämättä kielteisessä mielessä, kuvai- Mahdollisuuksien torilla esittäytyy monikulttuurinen Ahvenanmaa, lupaa Riitta Eckerman. elina korhonen lee Eckerman kotipaikkaansa. Yhteisönä tämä on tiivis eikä maahanmuuttajan ole helppo päästä menoon heti mukaan. Toisaalta juuri tiiviys on seudun suurin voimavara. Eckermanin mielestä eri kulttuurit ja kansallisuudet voivat muodostaa läheisen ja toisiaan rikastuttavan yhteisön. Tällä hetkellä suurin este on kansallisuuksien eristäytyminen toisistaan. Ahvenanmaalla asuu ihmisiä kymmenistä eri kulttuureista. Alkoi tuntua tuhlaukselta, ettemme hyödynnä tätä rikkautta millään tavalla. Syksyllä 2002 Eckerman suunnitteli kouluille suvaitsevaisuuskampanjaa. Hän hankki suvaitsevaisuuslähettiläille työmarkkinatukea. Ja alkuvaikeuksien jälkeen hän tapasi Maarianhaminan pakolaissihteerin koordinoiman pakolaisryhmän. Mutta kuinkas ollakaan eteen nousi uusi seinä: ahvenanmaalaisten maahanmuuttajien työllisyystilanne on niin hyvä, ettei työmarkkinatuella tehtävään suvaitsevaisuuslähettilään toimeen löytynyt halukkaita. Olihan se aika erikoinen ongelma. Manner-Suomessa ulkomaalaisten työttömyys on niin suuri, Eckerman toteaa. Suvaitsevaisuuden sanomaa alettiin levittää toisella tapaa. Syntyi Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistys, joka järjestää illanistujaisia, kursseja ja tilaisuuksia, joissa eri kansallisuuksien on helppo kohdata toisensa. Kursseilla voi opiskella vaikkapa afrotanssia tai eksoottisten ruokien valmistusta. Uusimpana tulokkaana harrastusmahdollisuuksien kirjossa on monikielinen teatteriryhmä. elina korhonen maailma kylässä helsingissä toukokuussa > Koko perheen ilmainen Maailma kylässä -festivaali tuo menoa ja meininkiä Helsingin sydämeen Kaisaniemen puistossa joka toinen vuosi järjestettävä viikonlopputapahtuma tarjoaa elävää musiikkia meiltä ja maailmalta sekä ainutlaatuisen katsauksen monikulttuuriseen Suomeen. Festivaali on avoinna lauantaina klo ja sunnuntaina klo Tapahtumaan odotetaan tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia ihmisiä. Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa. Tänä vuonna festivaalin teemana on ruoka. Festivaalialueelle nousee erityinen Ruokamaailma-teltta, jossa voi maistella herkullista ja reilusti tuotettua ruokaa. Varsinaisen syötävän lisäksi ruoka näkyy ohjelmassa ja näyttelyissä. Myös Ruoka-ajan korttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaalille. salsaa, hip hopia ja suomalaista iskelmää Maailma kylässä -festivaali tuo Suomeen monipuolisen joukon maailmanmusiikin tähtiä. Tulonsa ovat tähän mennessä varmistaneet muun muassa perinteistä kuubalaista tanssimusiikkia soittava Los Cumbancheros, eteläafrikkalainen hip hop -ryhmä Black Noise sekä guinealainen rumpu- ja tanssiryhmä Sembe. Kotimaisista esiintyjistä lavalle nousevat muun muassa Katri Helena, Gjallarhorn ja Maija Vilkkumaa. Lapsia viihdyttää muun muassa Loiskis-orkesteri. Oman ilmeensä ohjelmaan tuovat lukuisat maahanmuuttajaryhmien esitykset. Jos haluat ehdottaa ohjelmaa festivaalille, ota pikaisesti yhteyttä Marjo Nostajaan, tai (09) milma kettunen lisätietoja festivaalista: 6 k i r a h v i p o s t i 3 /

7 kehitysyhteistyö Kepan vaalipaneelissa kehitysyhteistyömäärärahoja luvattiin nostaa hymyssä suin. eija palosuo Määrärärahojen nostamiselle selkeä aikataulu > Kepan järjestämän vaalipaneelin keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen YK:n suosittamalle tasolle edellyttää, että vaalien jälkeen muodostettava hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa asialle selkeän aikataulun. Keskustelijat pitivät hyvänä vaihtoehtona valtioneuvos Harri Holkerin Katala-työryhmän esittämää tavoitevuotta 2010, johon mennessä määrärahat olisi saatava YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että Suomen kehitysavun alhaiseen tasoon on syynä edellisen hallitusohjelman löysä muotoilu kehitysavusta. Lipposen hallitus lupasi nostaa apua taloudellisen tilan salliessa. Vaikka 1990-lopulla Suomessa nähtiin talouden ennätysmäinen kasvu, ei tilanne ollut riittävän hyvä määrärahojen nostolle. Tilaisuudessa puhunut YK:n vuosituhattavoitteiden kampanjan johtaja Eveline Herfkens haastoi suomalaiset päättäjät sitoutumaan köyhyyden puolittamiseen. maalisvaalit 2003 Miten kehityspoliittisiin kysymyksiin pitäisi ottaa kantaa vaaleissa? Tukea vaaliväittelyihisi saat Kepan vaalipaketista, joka on nähtävissä ja imuroitavissa pdf-muodossa osoitteessa Sivuilta löytyy myös runsaasti taustatietoa Kepan vaaliteemoista. maalisvaalien kehitysmaaseuranta > Ulkoministeriö on kutsunut noin 40 edustajan ryhmän pääosin Suomen kehitysyhteistyön vastaanottajamaista seuraamaan maaliskuun eduskuntavaaleja. Vierailuohjelmaan kuuluu muun muassa tutustuminen vaalijärjestelmään ja vaalilainsäädäntöön, naisten asemaan päätöksenteossa, kansanedustuslaitokseen ja demokratiakehitykseen, opposition asemaan, puolueiden vaaliohjelmiin ja -teemoihin, lehdistön rooliin, kansalaisyhteiskunnan rooliin sekä vaalien ja ääntenlaskennan seurantaan. Kyse ei ole virallisesta vaalitarkkailusta, vaan epävirallisesta yhteistoiminnasta suomalaisten ja kehitysmaiden tahojen välillä. Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä edistää kehitysmaiden puolueiden kansainvälistymistä tasapuoliselta pohjalta sekä vahvistaa demokraattisten poliittisten järjestelmien kehittymistä näissä maissa. Vaaliseuranta on jatkoa vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä järjestetylle vastaavanlaiselle vierailulle, johon osallistui edustajia eteläisen Afrikan maista. Tämänkertaisen vierailun osanottajat tulevat Egyptistä, Etiopiasta, Keniasta, Lesothosta, Marokosta, Mosambikista, Namibiasta, Nepalista, Nicaraguasta, Tansaniasta ja Vietnamista. Kustakin maasta vaaliseurantaan osallistuu 2-4 hengen delegaatio, johon kuuluu parlamentaarikkoja ja/tai vaalilautakuntien edustajia. Noin kolmasosa edustajista on naisia. Tämän lisäksi mukana on myös SADC:n (Southern African Development Community) edustaja. Kehitysmaaedustajat vierailevat Suomessa maaliskuuta. Ulkoministeriö on hankkeen toteuttaja ja rahoittaja. lisätietoja:ulkoasiainministeriö, nora heinonen, puh, (09) , sähköposti: Vetoomus kehitysyhteistyömäärärahojen -kampanjaan nostamiseksi Osallistu 0,7 % 0,7 %:iin BKT:sta Nimi > Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetys- Vaalikaudella kokoontuvalle eduskunnalle Vetoamme kansanedustajiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisen puolesta valtioneuvoseura Harri Holkerin vaativat johtaman vaalikampanjassaan selvitysryhmän 9. tammikuuta 2003 jättämän kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista YK:n suosit- väliraportin linjausten mukaisesti. Toivomme, että keväällä 2003 käytävissä hallitusneuvotteluissa puolueet laativat suunnitelman, jolla YK:n asettama kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetaso 0,7 % BKT:sta saavutetaan vuoteen 2010 mennessä. Esitämme, että suunnitelma aikatauluineen kirjataan uuden hallituksen ohjelmaan. telemalle tasolle. Järjestöt haluavat tulevaan Paikkakunta hallitusohjelmaan selkeän suunnitelman ja aikataulun siitä, miten Suomi tavoittaa luvatut 0,7 prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä. Tamikuun lopussa alkaneen kampanjan vetoomuksia on lähetetty muun muassa kaikkiin seurakuntiin ja kaikille kansanedustajaehdokkaille. Kirkolliset opiskelijajärjestöt olivat jo helmikuun lopulla keräänneet yli 2000 nimeä. Kampanjan kokonaistavoite on allekirjoitusta. Vetoomuslomakkeet ovat vapaasti tulostettavissa järjestöjen internet-sivuilta tai Lomakkeet täytyy palauttaa Suomen Lähetysseuraan mennessä. Vielä ehdit osallistua! 0,7 % Adressit palautetaan mennessä osoitteella Suomen Lähetysseura, Mari Tuohimaa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki k i r a h v i p o s t i 3 /

8 kehitysyhteistyö Etelän järjestöt toivovat tukea poliittiseen vaikuttamiseen > Kehitysmaiden kansalaisjärjestöt toivovat tukea yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle. Järjestöt eivät haluaisi olla pelkästään konkreettisten sosiaalisen kehityksen hankkeiden toteuttajia, vaan toivovat monipuolisempaa yhteistyötä pohjoisen järjestöjen kanssa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen selvityksestä Voices from the Southern Civil Societies, jossa kysyttiin Kenian, Namibian, Nepalin, Thaimaan, Vietnamin, Meksikon ja Nicaraguan kansalaisjärjestöiltä suosituksia pohjoisen kumppaneille. Etelän järjestöt kaipasivat institutionaalista tukea. Muun muassa toiminnan taloudellinen seuranta ja tulosten arviointi sekä raporttien ja virallisten dokumenttien kirjoittaminen koettiin ongelmallisiksi. Selvityksen tärkein suositus pohjoisen järjestöille oli, että niiden tulisi perehtyä etelän kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen. Etelän kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus on huomattava, eikä siten edes voi löytyä yhtä ainoata vastausta siihen, ketä pitäisi tukea ja miten, selvityksessä todetaan. Järjestöt viestittivät toivovansa, että niiden paikallistuntemukseen luotettaisiin enemmän ja että yhteistyö olisi pitkäjänteistä. Hanketyöskentely koettiin jäykäksi tilanteissa, joissa pitäisi reagoida nopeasti paikallisyhteisössä esiintyviin ongelmiin. Toiveissa oli verkostoitumisen tukeminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaikka pohjoisen järjestöt ovat viime vuosina yleisesti pyrkineet kehitysyhteistyössä ta- Etelän järjestöt toivovat, että heidän paikallistuntemuksensa otettaisiin paremmin huomioon. sapainoiseen kumppanuuteen, etelän järjestöt kokivat ne edelleen pääasiassa rahoittajina. Resurssien ja tiedon epätasainen jakautuminen pitää yllä epätasa-arvoista sosiaalista suhdetta. Etelän järjestöt haluaisivat tuntea paremmin pohjoisten tukijoidensa taustaa: miksi ne tekevät kehitysyhteistyötä, mihin ne pyrkivät ja mikä niiden asema omassa yhteiskunnassa on. janne sivonen tuesta ollut hyötyä Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tukemisesta on ollut hyötyä luvulta asti kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa on kulkenut kansalaisjärjestöjen kautta. Tämä on lisännyt järjestöjen määrää kehitysmaissa, ja vahvistanut niitä. Kehitysmäärärahojen kasvu on synnyttänyt myös ikävän lieveilmiön: useissa maissa perustetaan järjestöjä, joilla on toimintaa vain nimeksi vain kehitysyhteistyömäärärahojen saamiseksi. sini kuvaja kehitysyhteistyötä tekevä järjestö on pieni, nuori ja uskonnollinen? > Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkijoiden Hisayo Katsuin ja Richard Wamain tutkimus Finnish NGDOs in the international development sphere on valmistunut. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia suomalaisia kansalaisjärjestöjä kehitysyhteistyön kentällä toimii ja mikä on niiden toiminnan luonne, toimintaympäristö sekä minkälaisia käytännön kokemuksia näille järjestöille on kertynyt. Materiaali kerättiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä, esimerkiksi lukuisia Kepan jäsenjärjestöjä. Tutkimuksesta Kepalle tehdyn raportin mukaan suurin osa kehitysyhteistyötä tekevistä suomalaisista kansalaisjärjestöistä on perustettu alle 20 vuotta sitten eli ne ovat suhteellisen nuoria. Enemmistö järjestöistä on myös pieniä, alle 500 jäsenen järjestöjä. Suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat uskonnolliset järjestöt ja pienimmän hätäapuun keskittyvät järjestöt. Valtaosa järjestöistä toimii pääkaupunkiseudulla. Järjestöjen kohdemaissa näkyy suuri hajonta, kuitenkin niin, että suurin osa kehitysyhteistyöstä tehdään Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella. Toiminta-alueista suosituin on koulutus. Enemmistö hankkeista on pituudeltaan alle viiden vuoden mittaisia. Tutkimuksen mukaan paikallisen väestön osallistamisessa hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on vielä puutteita. Sen lisäksi toimintaympäristön tuntemusta ja paikallisen kielen osaamista tulisi parantaa. Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa nähdään tärkeänä, varsinkin kun resurssipula niin rahoituksen kuin henkilökunnan suhteen näyttää vaivaavan monia järjestöjä. Lisäksi työssä tarvittavan tiedon hallintaa vaikeuttaa henkilökunnan nopea vaihtuvuus kansalaisjärjestökentällä. Tutkimusraporttiin voi tutustua Kepan kirjastossa tai sen voi tilata itselleen s-postitse: anna staines 8 k i r a h v i p o s t i 3 /

9 kehitysyhteistyö OECD tutkii Suomen kehitysyhteistyötä > OECD:n kehitysapukomitean DACin tutkijaryhmä selvittää Suomen kehitysyhteistyön linjauksia ja toteutusta. Alustavissa arvioissa ryhmä on kiinnittänyt huomiota Suomen pyrkimyksiin nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa, kansalaisyhteiskunnan osallisuuteen kehitysyhteistyössä, eri politiikan lohkoilla tehtävien päätösten johdonmukaisuuteen sekä monenkeskisen ja kahdenvälisen avun suhteeseen. DAC tutkii vuosittain noin kuuden jäsenmaan kehitysapuohjelman. Tutkinnan tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maiden yhteistyöohjelmista ja kiinnittää huomiota avun laatuun. Tutkijoina on kaksi OECD:n jäsenmaata, joita DACin sihteeristö avustaa. Tanska ja Uusi Seelanti osallistuvat Suomen tutkintaan. Suomi on tehnyt aloitteen, että myös kumppanitutkija olisi tutkinnassa mukana. Niinpä tutkintaan osallistuu tansanialaisen taloudellisen ja sosiaalisen tutkimussäätiön edustaja. Tavoitteena on lisätä kumppanimaiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin myös yhteistyön arvioinnissa. Tutkinnan tässä vaiheessa ryhmä pitää hyvänä tapaa, jolla kansalaisyhteiskunta osallistuu kehitysyhteistyöhön Suomessa. Arvion mukaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen suhteet perustuvat rakentavaan yhteistyöhön. Ryhmän kommenteissa muistutetaan, että turvallisuus-, kauppa- ja kehityskysymykset muodostavat kokonaisuuden, jonka osia ei voi tarkastella erillisinä. Lisäksi todetaan, että kahdenvälisellä avulla on edelleen tärkeä sija yhteistyössä. Tutkimusryhmän työ jatkuu maaliskuussa Tansaniassa, jossa ryhmä tutustuu Suomen kehitysyhteistyöhön. Tutkinnan tulokset julkistetaan 17. kesäkuuta. sonja hyttinen Viikon kolumni Viikon kysymys Tuoreita uutisia ja tapahtumakalenteri Kumppanin juttuarkisto vuodesta 1995 Satoja muita mielenkiintoisia artikkeleita Keskustelupalsta ja tietokilpailuja Suomalaisten auttamishalukkuus lisääntynyt > Suomessa ei ole syytä puhua avustusväsymyksestä kehitysmaiden auttamisessa. Suomalaiset lahjoittavat ulkomaisiin keräyskohteisiin enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Suhteellisesti anteliaimpia lahjoittajia ovat vähävaraiset. Tällaisiin tuloksiin päädytään Tapio Leskisen väitöskirjassa Globaalin auttajan arvot ja moraali. Leskinen tarkastelee vuotiaiden suomalaisten arvoja, kehitysyhteistyöasenteita ja osallistumista järjestöjen kehitysyhteistyötoimintaan. Tärkeimpinä syinä kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan osallistumiselle piti 48 prosenttia vastaajista auttamisen halua ja 39 prosenttia lähimmäisenrakkautta. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että köyhyyden omakohtainen näkeminen vakuuttaa auttamisen tarpeesta. Ne kehitysyhteistyöhön myönteisesti suhtautu- pienet hyvät vat suomalaiset, jotka eivät ole mukana järjestöjen toiminnassa, voisivat innostua mukaan, jos heitä pyydetään ja jos heille tarjotaan kokemuksia kehitysmaista. Suomalaiset luottivat eniten avun perillemenossa Suomen Punaiseen Ristiin, Unicefiin, Kirkon Ulkomaanapuun, Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja Yhteisvastuukeräykseen. Unicefiä kannattavat erityisesti nuoret ja Vihreitä äänestäneet ja Punaista Ristiä nuoret aikuiset sekä keski-ikää lähestyvät kaikkien puolueiden äänestäjät. Mannerheimin lastensuojeluliittoon luottavat nuoret sekä SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen äänestäjät. Yhteisvastuukeräystä suosivat keski-ikäiset Keskustan ja Vasemmistoliiton äänestäjät ja Kirkon Ulkomaanapua eläkeläiset eri puolueiden äänestäjät. sini kuvaja reilumpaa matkailua > Reilun Matkailun Puolesta haluaa herättää keskustelua matkailuelinkeinon etiikasta ja vaikuttaa yleisen mielipiteeseen niin, että kuluttajat tiedostavat valintojensa vaikutuksen lomaillessaan kehitysmaissa. Yhdistys perustettiin helmikuussa ja sen tarkoituksena on kehittää nykyistä oikeudenmukaisemman matkailun periaatteet ja edistää niiden toteutumista. Yhdistys järjestää muun muassa kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä ja juhlia sekä harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Hahmotellut reilun matkailun suuntalinjat löytyvät osoitteesta Lisätietoja: Mari Mero, puh. (09) , s-posti: suuria ja pieniä hetkiä > Hiljattain ilmestynyt julkaisu Suuria ja pieniä hetkiä - tarinoita vapaaehtoistoiminnasta on kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan vuoden 2001 satoa. Tarinatalkoissa saatiin kokoon miltei 400 kirjoitusta, joista osa on valittu julkaisuun. Koko aineisto on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Tarinoissa ilmenee vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus. Niistä tulee esiin myös vapaaehtoistyön merkitys osana sosiaalista tukea, samoin välittyy tunne aidosta vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Julkaisua voi tiedustella Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksestä, puh. (09) k i r a h v i p o s t i 3 /

10 kehitysyhteistyö ja laatu ANNE PÖNNI Tasa-arvokysymykset ja naisen asema herättävät herkästi arvoristiriitoja sekä täällä että etelässä. Perulainen Marina Vargas Romani toimii lasten, naisten ja perheiden hyväksi Huantan naisjärjestössä Ayacuchon vuoristoalueella World Visionin hankkeessa. Laatu ja arvot > Nykyisin on trendikästä pohtia arvoja. Yritykset laativat kilvan arvolauselmia ja yhteiskunnallisen toiminnan suunnitelmia sekä järjestävät arvoseminaareja. Useissa Helsingin yliopistolla tänä keväänä järjestettävissä Studia Generalia luentosarjoissa teemana ovat arvot. Vaalien alla poliittiset puolueet julistavat kilvan arvojaan. Mutta mitä tekemistä arvoilla on kehitysyhteistyön kanssa? Onko niillä mitään yhteyttä kehitysyhteistyön laatuun? Eräs yhteys löytyy kehitysyhteistyön toimijoiden omista lähtökohdista ja motiiveista. Arvot ovat vaikuttaneet heidän suuntautumiseensa alalle, joka ei palkitse valtaisilla aineellisilla ansioilla tai maineella. Sen sijaan työ antaa tekijälleen tyydytystä siinä, että työssä voi edistää oikeina ja tärkeinä pitämiään asioita. Näin on ainakin järjestöissä, jotka usein syntyvät samanmielisten ihmisten aatteellisiksi yhteenliittymiksi ilmentämään yhteisiä arvoja. Arvot ja niiden tunnistaminen vahvistavat omistajaansa ja antavat voimaa. Toisaal- ta, voimakkaat arvot johtavat myös ristiriitoihin, joita on kyettävä käsittelemään. Kehitysyhteistyössä on vaikea välttää arvoristiriitoja, joko avoimia tai piileviä ovathan arvot ainakin osittain kulttuurisidonnaisia ja myös henkilö- ja tilannekohtaisia. arvot ja hankkeiden onnistuminen Länsimaissa itsestään selvinä pidetyt arvot joutuvat usein kyseenalaisiksi kehitysmaissa. Miten perustella vanhemmille koulunkäynnin merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta, kun perhe tarvitsee jokaisen jäsenensä työpanoksen ja ansiot selvitäkseen tästä päivästä? Koulutus, vähintäänkin luku- ja kirjoitustaito, on meille luovuttamaton arvo. Köyhällä ei ole varaa arvostaa koulutusta ja sijoittaa tulevaisuuteen, ennen kuin joitakin muita elämisen ongelmia on saatu ratkaistuksi. Erilaiset arvot tulisi ottaa huomioon kehitysyhteistyössä. Epäonnistuneiden hankkeiden tai lyhytaikaisiksi jääneiden tulosten taustalta voi löytyä arvoasetelmia, jotka ovat hidastaneet hanketoteutusta tai estäneet ihmisten sitoutumisen tavoitteisiin. Kehitysyhteistyön tekijän tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kunnioittaa muiden arvoja sekä antautua keskusteluun. Näin päästäisiin miettimään erilaisia ratkaisumalleja ja pohtimaan vaihtoehtoja. Arvokeskustelu parantaisi hankkeiden laatua ja vaikuttavuutta. Suomen World Vision herättää keskustelua kansainvälisen solidaarisuuden ja kehitysyhteistyön arvoista seminaarisarjassa, joka käynnistyy klo 18 otsikolla Oma napa, paras napa. Miksi suomalaisten tulisi välittää kolmannen maailman köyhistä? Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan tapahtumakalenterissa. anne pönni ohjelmajohtaja suomen world vision ry lisätiedot: seminaarin ohjelma löytyy takasivun tapahtumakalenterista. 10 k i r a h v i p o s t i 3 /

11 kolumni ville luukkanen kepan ohjelmajohtaja kehitysyhteistyö ja laatu laatua, laatua, enemmän laatua > Kehitysyhteistyössä puhutaan nyt laadusta. Muotisanojen lista on nälkävuoden mittainen: laatu on logframen hallintaa, portugalin osaamista, aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, osallistamista, omistajuutta, genderiä, ngo-konsortioita ja PRSP:tä. Laatu on mitä sen sanotaan olevan. Laatuajattelun puuttuminen kehitysyhteistyöstä ei ole sattuma. Kehitysyhteistyöhän on uskoa parempaan maailmaan ja halua toimia sen eteen. Mutta onko ensimmäinen ajatuksemme auttamistyössä miten auttaa laadukkaasti? Ei tietenkään, vaan yksinkertaisesti miten auttaa? Ja kun me autamme, uskomme aina tekevämme parasta myös laadullisesti. Ei ole vaikea nähdä, että juuri tähän kuoppaan kompastumme koko ajan uudestaan. Luulemme tekevämme hyvää ja tulemmekin tehneeksi vahinkoa. Laaduttomuuden ydin ei olekaan siinä, että kehitysyhteistyönä rakennettu koulurakennus rapistuu hoidon puutteessa. Laaduttomuuden ydin on siinä, miksi yhteistyöllä ei pystytty saamaan tähän rakennukseen osaavia opettajia ja innokkaita oppilaita. Menikö rakennusurakka alueen mahtimiehelle, jota opetustoiminnan onnistuminen ei kiinnostanut lainkaan? Aiheuttiko rakennushankkeen tulo alueen ihmisten välillä kiistan, joka tuomitsi sen tuhoon? Kuolivatko alueen lapset kuivuuden aiheuttamaan nälkään ja tauteihin sillä aikaa, kun ulkomaiset voimavarat menivät koulun rakentamiseen? On tärkeä ymmärtää, että kun liikutaan pohjoisesta etelään, virheisiin on vähemmän varaa. Kun rakennuslautakunta pohjoisessa tekee huonon päätöksen, siitä voi valittaa korkeampaan instanssiin ja kamala pytinki ei kohoa harjakorkeuteen - ainakaan ennen kuin valitustiet on kuljettu loppuun. Joku juhantalo voi kahmaista yhteisestä potista ansiottoman etuisuuden itselleen, mutta yleensä järjestelmä toimii ja perii sen takaisin. Etelän köyhyydessä tilanne on toinen: köyhien yhteisöjen selviytymistaistelun keskellä virheitä tekevällä ei ole turvaverkkoja. Pieleen johtavia päätöksiä voi tehdä kuka tahansa, paikallinen tai vierailija. Useammin kuin haluaisimme itse uskoa ovat juuri pohjoisen kehitysyhteistyöintoilijat huonojen päätösten takana. Vaikka auttamishalumme ei meitä sokaisisikaan, niin harvoin kykenemme tunnustamaan, kuinka vähän tiedämme omien liikkeidemme vaikutuksista vieraassa yhteisössä. Etelässä yksi väärä liike riittää johtamaan pitkälle väärälle uralle. Omassa ympäristössämme palaute tulee salamana mutta pitkän apuriippuvuuden vääristämässä todellisuudessa rahoittajaa ei vedetä vastuuseen liikkeistään. Mistä me sitten tiedämme, milloin teemme laatua? Yksinkertaisesti todettuna silloin, kun kumppanimme sen meille kertoo. Pitää kuitenkin tuntea tilanne, että osaa kuunnella, lukea ja tulkita kumppanin viestejä oikein. Laatukeskustelu ei lopulta ole kovin monimutkaista eikä sitä pidä turhaan monimutkaistaa. Laatu on sitoutumista pitkäjänteiseen kumppanuuteen. Laatu on tekemisen tapojen osaamista. Laatu on toimintakulttuurien ymmärtämistä. Vaikeata laatukeskustelussa on peiliin katsominen ja tosiasioiden tunnustaminen. Suomalaiset järjestöt eivät sitoudu riittävästi. Järjestöjen pitkäjänteinen kumppanuusajattelu on lapsenkengissään. Niiden perustaidot kehitysyhteistyössä ovat riittämättömät. Edelliset toteamukset ovat rankkoja väitteitä eivätkä edes täysin totta. Ne pitäisi kuitenkin uskaltaa esittää, että päästään asian ytimeen ja voidaan kysyä esimerkiksi: Miten niin ei sitouduta riittävästi? Me ainakin sitoudumme, kun teemme näin... Silloin järjestöjen laatukeskustelu olisi ottanut aimo harppauksen eteenpäin. < Concord on uusi yhteistyöelin > Tammikuun lopulla perustettiin uusi eurooppalainen, kehitysyhteistyöasioita seuraava ja niihin vaikuttava yhteistyöelin CONCORD. Sen muodostavat EU:n jäsenmaat ja kolmen hakijamaan (Tsekki, Slovakia ja Malta) kansalliset tahot sekä kymmenen verkostoa (muun muassa Eurostep, Caritas Europa, Solidar). Yhteensä Concord edustaa noin 1200 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä Euroopassa. Aiemmin kehitysyhteistyöjärjestöjen etua valvonut Liaison Committee (LC) lakkautettiin. LC toimi kymmeniä vuosia järjestöjen edunvalvojana EU:hun päin, kunnes se lakkautettiin muun muassa talousongelmien takia. Concordin tavoitteena on ylläpitää yhteyksiä keskeisiin EU:n elimiin, vaikuttaa kansalaisjärjestöjen haettavissa oleviin määrärahoihin, ylläpitää pohjoinen-etelä -dialogia ja parantaa järjestöjen työn laatua. Olennainen muutos vanhan LC:n toimintaan verrattuna on jäsenmäärän laajenemisen lisäksi uudenlainen rakenne. Jokaisella kansallisella taholla ei ole enää automaattisesti paikkaa hallituksessa, vaan toimintaa johtaa vaaleilla valittu yhdeksän henkinen hallitus. Varsinainen toiminta tapahtuu työryhmissä, joita ovat rahoitus-, EU:n puheenjohtajuus- ja kansainvälisyyskasvatustyöryhmät sekä uusina Cotonou-, kauppa-, globaalin kehityksen rahoitus-, laajenemis-, ruokaturva- sekä humanitäärisen avun työryhmät. Ne muodostuvat Concordin jäsenjärjestöjen edustajista, jotka ovat halukkaita edistämään eurooppalaista yhteistoimintaa. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry etsii parhaillaan kiinnostuneita järjestöjä Suomesta mukaan työryhmien toimintaan. Concordin puheenjohtajaksi valittiin hollantilainen Frans Polman. Hallituksessa ovat Giampiero Alhadeff (Solidar), Claudia Bonk (Itävalta), Bart Bode (CIDSE), Justin Kilcullen (Irlanti), Jan Plesinger (Tsekki), Carol Rask (Aprodev), Elke Rustenberg (Saksa), Niles Tofte (Tanska) ja Jean-Louis Vielajus (Ranska). Concordin arjen rutiineista vastaa seitsemän hengen toimisto Brysselissä. rilli lappalainen k i r a h v i p o s t i 3 /

12 kehitysyhteistyö ja laatu mittakaavassa on mahdotonta. Nicaragualaisjärjestöt esittävätkin, että suomalaiset alkaisivat toteuttaa yhteistyöhankkeita. Tällöin omavastuuosuuden kokoamisen taakka ei olisi niin suuri kullekin yksittäiselle järjestölle. Hankesuunnitelmien tekemistä puolestaan hankaloittaa yhteisten sääntöjen ja kaavakkeiden puute. Täytyy tehdä lisäkyselyjä Suomen suuntaan. Rahoituksen saanti ja hankkeen toteutuminen hidastuvat. Seminaarilaisia harmitti myös se, että useissa suomalaisjärjestöissä ei ymmärretä kirjallisten vuosisopimusten allekirjoittamisen tärkeyttä. Nicaraguassa kaiken on oltava paperilla ja jos niin ei ole, järjestön toiminta vaikeutuu huomattavasti ja asiat viivästyvät. Toisaalta seminaarissa kävi ilmi, että nicaragualaiset tuntevat huonosti ulkoministerikimmo lehtonen yhteystoiminnoista keskusteltiin nicaraguassa nicaragualaiset kansalaisjärjestöt kehottavat suomalaisia kumppaneitaan hankeyhteistyöhön. > Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä, Kepa poisluettuna, on Nicaraguassa kaiken kaikkiaan 22 kumppanijärjestöä. Kepan yhteystoimitsijan järjestämässa työnarviointiseminaarissa 15 edustajaa 13 järjestöstä arvioi suomalaisten ja nicaragualaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tavoitteena oli löytää yhteistyön ongelma- ja solmukohdat ja esittää vaihtoehtoja yhteistyön laadun parantamiseksi. Seminaari oli ensimmäinen Kepan Nicaraguan yhteyspalveluiden historiassa. Seminaarin alussa selvitettiin suomalaisten järjestöjen yleisluonnetta, sekä ministeriön osuutta rahoittajana, toimintojen aikatauluttajana ja koko yhteistyöpolitiikan ohjaajana. Samalla kerrattiin hankkeisiin liittyvä vuotui-nen aikataulutus ja se, mistä järjestöjen hankebudjetti kokonaisuudessaan koostuu. Tätä seuranneissa ryhmissä käsiteltiin hallintoa, kommunikaatiota ja Kepan yhteystoimintaa sekä järjestöjen suhdetta yhteystoimitsijaan. Ryhmäkeskustelujen ajaksi suomalaiset häädettiin paikalta, jotta keskustelusta muodostuisi luontevaa ja kritiikin antamista ei arkailtasi. sopimukset kuntoon ajoissa Menetelmä toimi, sillä ryhmätöiden tulokset ovat antoisia ja loppuraportissa on mukana aimo annos suoraa puhetta. Eniten keskustelua ja muutosehdotuksia olivat kirvoittaneet hankkeiden hallintoon liittyvät ongelmat. Ensiksi todettiin tosiasia, että projektisummat ovat kohtalaisen pieniä vuodesta toiseen ja siksi hankkeiden toteuttaminen halutussa 12 k i r a h v i p o s t i 3 /

13 kehitysyhteistyö ja laatu < SDNL:n nicaragualainen kumppanijärjestö CEDUPAZ antaa vangeille ihmisoikeuskoulutusta. ön kehitysyhteistyöosaston toimintatapaa ja hankkeisiin kohdistuvia vaatimuksia. Helpottaakseen ongelmaa järjestöt ehdottavatkin raportointijärjestelmän luomista ja toivovat saavansa koulutusta ja neuvontaa sen käyttämiseksi. Nicaraguassa ensimmäinen koulutus järjestetään maaliskuussa. Nicaragualaiset eivät myös ole kovin hyvin perillä siitä, että Suomen hallituksen ja ministeriöiden poliittisen linjan muutokset vaikuttavat myös heidän rahoitukseensa. Heidän ratkaisuehdotuksensa pulmaan on, että suomalaisten järjestöjen tulisi vaatia jatkuvuutta ministeriön politiikkaan ja lisäksi tiedottaa ajoissa kumppaneilleen odotettavissa olevista muutoksista. kepaan turvauduttaisiin enemmän Nicaragualaiset ovat hyvin perillä siitä, että Suomessa kyse on useimmiten vapaaehtoistyöstä, jossa ihmiset vaihtuvat ja työtä tehdään vaihtelevalla tarmolla. He toivovat kuitenkin, että kumppaneiden välillä olisi paljon enemmän kommunikaatiota. Vuosittaisia vierailuja otettaisiin mielellään vastaan, vaikka tiedetäänkin, ettei se ole kenellekään ilmaista ja tekee loven projektirahoihin. Vierailuja toivotaan myös siksi, että partnerin kontrolli projektirahojen käytössä lisääntyisi ja siten hillitsisi kiusausta väärinkäytöksiin. Nigaragualaiset uskovat, että vierailut auttaisivat suomalaisia ymmärtämään paremmin kumppaninsa toimintaympäristöä ja toimintaan liittyviä ongelmia. Kohtaaminen saattaisi myös antaa henkistä pontta suomessa tehtävään omavastuuosuuden usein hankalaan keruutyöhön. Kepan yhteystoiminnalle annettiin tunnustusta, mutta toivottiin että yhteystoimitsijan toimenkuva määriteltäisiin tarkemmin. Järjestöjen mielestä toimitsijan olisi hyvä olla maassa ainakin viitisen vuotta, jotta yhteinen toimintajakso olisi pidempi. Lopuksi ehdotettiin, että Kepa dokumentoisi säännöllisesti järjestöjen toimintaa, ympäristöä ja ongelmia. Videot auttaisivat suomalaista järjestökenttää ja muutakin yleisöä ymmärtämään Nicaraguan todellisuutta paremmin, seminaarilaiset arvelevat. Nicaraguan seminaarin pohjalta Kepassa on jo valmistettu suomalaisille kansalaisjärjestöille suunnattu opas 21 vinkkiä etelä-pohjoinen kansalaisjärjestöyhteistyölle. kimmo lehtonen managua Itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa > On todella hyvä, että käydään keskustelua kehitysyhteistyön laadusta. Vuosien kuluessa rahaa on välillä mennyt kuin kankkulan kaivoon, puuskahtaa Mirjam Korhonen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta SASKista. Korhosen näkemykseen yhtyvät Outileena Uotila Äetsän kehitysmaaseurasta ja Outi Hakkarainen Ympäristö ja kehitys -järjestöstä. Korhosen, Uotilan ja Hakkaraisen edustamilla järjestöillä on hyvinkin eri tyyppisiä hankkeita, mutta naisista jokainen on nähnyt, ettei vilpittömällä mielelläkään toteutettu hanke ole aina tuottanut hyvää. Siksi heistä olisi pikemminkin huolestuttavaa, jos laadusta ei keskusteltaisi. Jos vaaditaan lisää määrärahoja, täytyy myös miettiä mitä niillä tehdään, täytyy olla sisältöä vaatimuksille, Hakkarainen toteaa. suunnittelu on avain onnistumiseen Mutta mitä laatu sitten käytännössä tarkoittaa? Mitä järjestöjen pitäisi tehdä toisin? Yhtä yhteistä mittaristoa on vaikea kehittää, koska hankkeet ja projektit ovat niin erilaisia, pohtii Uotila. Laatu riippuu tietysti hankkeen tavoitteista, vastaa puolestaan Korhonen. Esimerkiksi monet SASKin hankkeet keskittyvät koulutukseen. Mutta miten mitataan, onko järjestöjen kyky osallistua paikalliseen keskusteluun parantunut koulutuksen ansiosta? Etenkin, kun monissa maissa keskusteluun osallistuminen ei ole vain järjestöistä itsestään kiinni. Kehitysyhteistyön moninaisuudesta huolimatta kriteerejä laadulle kuitenkin keskusteluissa löytyy. Kaikkien mielestä hankkeiden suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän. Kunnon projektin suunnittelemiseen vierähtää helposti vuosi, Korhonen toteaa. Ennen kaikkea hankkeet tulisi suunnitella yhdessä etelän kumppanien kanssa ja antaa arvoa heidän tietotaidolleen. Haastateltujen mukaan tätä on yritetty, mutta kehittämisen varaa löytyy. Täytyy myöntää, että kovin paljon laadusta ei ole kumppaneiden kanssa keskusteltu. Osaltaan tämä johtuu siitä, että meillä on hyvin erilaisia kumppaneita. Joidenkin kanssa laadusta keskusteleminen onnistuu, kun taas toisten kanssa se tuntuu aika mahdottomalta, Korhonen sanoo. Uotilan mukaan ongelmia ymmärtämisessä voi tulla suomalaistenkin kesken. Välillä tuntuu, että meilläkin on Tansaniassa ja Suomessa olevilla ihmisillä aivan omat juttunsa. Ei aina ymmärretä, mitä toinen tarkoittaa. millaista yhteiskuntaa tavoitellaan? Yksi laadukkaan suunnittelun kulmakivistä on laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen. Hakkarainen korostaa, että suunnittelussa täytyy miettiä kauaskantoisesti ja ymmärtää hankkeisiin liittyvä poliittinenkin vastuu. Täytyy olla näkemys siitä, millaista yhteiskuntaa tavoitellaan. Esimerkiksi koulun rakentamisella voidaan osallistua palveluiden yksityistämiseen, vaikka tarkoituksena olisi vain tarjota opetusta, jota julkinen hallinto ei pysty juuri nyt tarjoamaan. Kestävien ratkaisujen löytäminen vaatiikin tarkkoja korvia. Samalla tulee muistaa, että kehitysyhteistyön oppeja täytyisi noudattaa myös muussa politiikassa. Pitäisi osata kuunnella, mitä kehitysmaat haluavat. Jos ne haluavat, että Suomi käyttää saman rahan vaikkapa niiden asioiden lobbaamiseen WTO:ssa, tulisiko meidän tehdä niin?, Hakkarainen kysyy. radikaalia luovuutta kaivataan Naisten mukaan itsekritiikki tekisi järjestöjenkin kehitysyhteistyölle hyvää. Ei pidä tavoitella taivaita, vaan miettiä mihin todella on mahdollisuus vaikuttaa, pohtivat Uotila ja Korhonen. Toisaalta tulosten saaminen voi vaatia uudenlaisia kokeiluja eikä järjestöjenkään pitäisi luutua tuttuihin ja turvallisen oloisiin hankkeisiin. Olisi osattava olla radikaalisti luova, sanoo Hakkarainen. Mutta ennen kaikkea pitäisi ehtiä ja uskaltaa keskustella avoimesti. Moni oppi tulee kantapään kautta, mutta nyt niitä kantapäitä on monissa järjestöissä jo koeteltu. Ollaan ehkä liian helposti osoittamassa syytä etelän päässä, vaikka kehittämistä riittäisi täälläkin. Siinä auttaisi, jos voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä järjestöjen kesken. Ehkä sekin on laatua, Uotila toteaa. milma kettunen k i r a h v i p o s t i 3 /

14 matti lahtinen Mosambikissa Kepalla on toimisto sekä Maputossa että Pembassa. Kepa Mosambikissa yli kymmenen vuotta > Kepa aloitti kehitysjoukkotoimintansa Mosambikissa vuonna 1991, jolloin Mosambik valittiin Kepan kolmanneksi yhteistyömaaksi Sambian ja Nicaraguan jälkeen. Lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut sisällissota oli päättynyt ja henkilöavun tarve suuri. Valintaa puolsi myös suomalaisjärjestöjen kiinnostus maata kohtaan. Kymmenessä vuodessa toiminta on siirtynyt henkilöavusta kumppanuussopimuksiin, julkisen sektorin tukemisesta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Kepan kehityspoliittista tietämystä on vahvistettu palkkaamalla paikallinen kehityspoliittinen sihteeri. Paikallista kansalaisyhteiskuntaa tuetaan kumppanuussopimusten ohella rahoittamalla pienhankkeita. vammaisten ääni kuuluviin Yhteistyön muodot ovat muuttuneet mutta työ vammaissektorilla on jatkunut läpi vuosien. Vammaisohjelma on Kepan Mosambikin suurin ohjelma, joka on noin puolet toiminnasta. Myös monet jäsenjärjestöt toimivat vammaissektorilla. Noin 17-miljoonaisesta kansasta yli miljoonan arvioidaan olevan vammaisia. Suuri suhteellinen määrä johtuu muun muassa heikosta terveydenhuollosta, puutteellisesta ravinnosta sekä sisällissodasta. Kepan tukema vammaisjärjestöfoorumi, FAMOD, taistelee vammaisten ihmisoikeuksien puolesta. Kepa tukee sekä foorumin tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa että järjestön organisatorista kehitystä. Yhteistyö Kepan kanssa on ollut todellista kumppanuutta, FAMODin koordinaattori Francisco Tembe korostaa. Kepa ei koskaan ole sanonut meille tehkää tämä! vaan FAMOD on itse voinut tehdä omat suunnitelmansa, joista on yhdessä keskusteltu. Kaikkien yhteistyötahojen kanssa ei ole näin, Tembe kiittelee. Tavoitteena on yhdistää vammaisten ääni ja saada heidän asiansa paremmin kuuluviin. FA- MOD osallistuu ministeriön työryhmään, joka valmistelee uutta vammaislakia. Toivomme että laki hyväksytään vielä tänä vuonna. Se takaisi vammaisille yhtäläiset oikeudet, Tembe kertoo. Tärkeää on myös vaikuttaa vammaisten omaan asenteeseen. Monet vammaiset ajattelevat että koska he ovat vammaisia, he eivät pysty mihinkään. Tähän haluamme muutosta, painottaa foorumin assistentti Olga Maria Augusto. Muutokseen pyritään muun muassa koulutuksen, yhteisöteatterin ja tiedottamisen avulla. Viime vuonna toteutetun evaluaation jälkeen mietitään nyt uutta strategiaa Kepan vammaisohjelmalle. Siinä tulisi painottaa pitkäaikaista kumppanuutta. Vammaiset ovat taka-alalle jätetty vähemmistöryhmä, joka tarvitsee ulkopuolista tukea, Tembe sanoo. Olisi hyvä jos Kepa voisi toteuttaa hankkeita, joiden tuloksena vammaisten elämä parantuisi lyhyen aikavälin kuluessa. Yksi tällainen hanke voisi olla vammaisten ammatillinen koulutus, Tembe toivoo. geenimuunneltua ruokaa vastaan Kepan toinen tärkeä kumppani on kansallinen pienviljelijäliitto UNAC. Sen tavoitteena on edistää pienviljelijöiden asemaa päätöksenteossa ja puolustaa heidän oikeuksiaan niin taloudelliseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Lähes 70 prosenttia mosambikilaisista elää maaseudulla ja usein pienviljelijöiden tietämys omista oikeuksistaan on puutteellista. UNAC välittää jäsenistölleen tietoa muun muassa koulutustilaisuuksien avulla. Kepan tuki suuntautuu Pohjois-Mosambikiin, jossa Kepan ohjelmatyöntekijä tekee läheistä yhteistyötä UNACin paikallisyhdistysten kanssa. Tänä vuonna halutaan kehittää pienluottojärjestelmää. UNAC tekee myös vaikuttamistyötä. Viime aikoina geenimuunneltu ruoka on ollut kuuma puheenaihe. Mosambik kieltäytyi vastaanottamasta prosessoimatonta GMO-viljaa ruoka-apuna viime elokuussa. UNAC kiitteli hallitusta päätöksestä. UNACin kannanoton mukaan geenivarat kuuluvat kaikille ja elävien organismien patentointi ja biopiratismi tulisi kieltää. lotta valtonen KEPA MAAILMALLA 6/9 M O S A M B I K toiminta alkoi 1991 työntekijät: koordinaattori Bodil Wikman, ohjelmatyöntekijät Severino Ngole, Sergio Gómez ja Frederico Joáo, yhteystoimitsija Tarja Valtonen, kehityspoliittinen tiedottaja Lotta Valtonen ja kehityspoliit- tinen sihteeri Helena Chivite paikalliset kumppanit: Mosambikin vammaisjärjestöfoorumi FAMOD, kansallinen pienviljelijäliitto UNAC, naisjärjestö Forum Mulher ja nais- ja sosiaaliministeriö MMCAS yhteyspalvelut: 10 jäsenjärjestöä 21 projektilla 14 k i r a h v i p o s t i 3 /

15 kepan koulutus kevät Hankesuunnittelun peruskurssi Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule oppimaan itse tekemällä todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Hinta: 33/50/67 euroa Ilmoittautuminen: mennessä Hankesuunnittelun jatkokurssi Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko Sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjausta työn tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Hinta: 33/50/67 euroa Ilmoittautuminen: mennessä Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. tarkempia tietoja kursseista saat myös: > koulutussuunnittelija maija sepolta, (09) > kepan www-sivun tapahtumakalenterista: forum/tapahtumakalenteri. > kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: forum/postituslistat/. kurssit pidetään kepan koulutustilassa, sörnäisten rantatie 25 b, 5. kerros, helsinki. poikkeuksista mainitaan erikseen. osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla Saisiko olla tasa-arvoa? Mitä tasa-arvo tarkoittaa, ja tarvitaanko sitä? Mitä tekemistä sillä on hankeyhteistyön kanssa? Tutustumme keskeisiin näkökulmiin ja keskustelemme niistä. Esittelemme joitakin työkaluja joilla tasa-arvotyöhön voi lähteä, vastaamme kysymyksiin ja annamme vinkkejä siitä miten tasa-arvoasiat otetaan huomioon hankesuunnittelussa. Hinta: 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä Järjestöjen ruokamyynti tapahtumissa Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esim. Maailma Kylässä -festivaaleilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Hinta: Ilmainen Ilmoittautuminen: mennessä Vuosiraportointi tulee - valmistaudu ajoissa! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Hinta: 10/15/20 Ilmoittautuminen: mennessä Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Helsingissä Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Keski-Suomessa Saman sisältöisillä kursseilla lähdemme liikkeelle miesten ja naisten rooleista eri kulttuureissa ja pohdimme kuka ne määrittelee, miten ne muuttuvat ja kenen tehtävä on arvioida ja muuttaa niitä. Opettelemme esimerkkien avulla, miten hankesuunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon, ja millaisia muutoksia erilaiset toimenpiteet niissä aiheuttavat. Hinta 25/35/50. Ilmoittautumiset Helsingin kurssille mennessä ja Keski-Suomen kurssille mennessä Kesäiset kehitysmaapäivät Varsinais-Suomessa Kehitysmaapäivät ovat kesäinen virkistysviikonloppu läpi talven puurtaneille järjestöaktiiveille. Keskitymme vapaan yhdessäolon ja saaristokesän nauttimisen lomassa tasa-arvoasioiden perusteisiin samoin aihein kuin edellä olevilla kursseilla. Hinta: 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä. k i r a h v i p o s t i 3 /

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Reilun Matkailun keskustelutilaisuus klo VR:n vanhoilla makasiineilla Helsingissä. Tilaisuudessa alustavat Sofia Laine Reilun Kaupan Tähti Ry:stä aiheenaan Reilun kaupan merkkijärjestelmän perusteet ja Mari Mero aiheesta Reilun matkailun aakkoset, minkä jälkeen keskustelu on avoin Suomen World Vision järjestää seminaarisarjan kehitysyhteistyön ja kansainvälisen solidaarisuuden arvoista aina keskiviikkoisin klo Helsingin yliopistossa, Porthanian luentosalissa PIII, os. Yliopistonkatu 3. Ohjelma: Oma napa, paras napa. Miksi suomalaisten tulisi välittää kolmannen maailman köyhistä? Dosentti Antti Raunio alustaa luterilaisen etiikan tarjoamasta arvopohjasta globaalille solidaarisuudelle. Kommentoimassa dosentti Marjaana Kopperi filosofisen etiikan ja dosentti Raimo Harjula maailmanuskontojen eetoksen näkökulmasta Taas yksi maailmanparannusyritys. Miksi ja miten suomalaisten tulisi toimia YK:n vuosituhatjulistuksen toteutumiseksi? Yleisökeskustelua alustavat Anita Kelles-Viitanen ja Ville Luukkanen Pitäkää ihmisoikeutenne. Arvojen törmäykset kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyön konkarit esittelevät arvotörmäyksiä esimerkkien kautta; Miia Nuikka: Kumppanuus kehitysyhteistyössä: jargonia vai aitoa arkea, Tuija Halmari: Pohjoisen ja etelän erilainen käsitys kansalaistoiminnasta sekä Ulla Tervo: Tyttöjen sukuelinten silpominen ihmisoikeuskysymyksenä Hei, kuka puhuu? Etelän näkökulma solidaarisuuden etiikkaan. Alustajina tutkijat Pauliina Kainulainen: Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologia, Jyri Komulainen: Intian dalit-teologia sekä Sylvia Akar: Islamin etiikka. Lisätietoja: Minna Kiiskinen, tai Huumekaupan koukerot -koulutusseminaari järjestetään Kumpulan toimitalossa, os. Isoniitynkatu 7 N, Helsinki. Lauantaina Johanna Yliviitala Huumaa-projektista kertoo huumekaupan lonkeroista, Kepan Sari Laaksonen Ruoka-aika -kampanjasta, toimittaja Matti Remes Kolumbiasta ja sen huumeongelmasta. Luvassa puhetta myös reilusta kaupasta. Sunnuntain ohjelma jatkuu ryhmätöillä. Keskustelua käydään huumeiden tuotannosta ja kaupasta suhteessa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja rauhaan. Ohjelma tarkentuu vielä. Seminaari on ilmainen ja siihen sisältyy aamukahvi, lounas ja tarvittaessa lattialla yöpyminen. Ilmoittautuminen mennessä Riikka Miettiselle puh , tai Johanna Yliviitalalle puh , Tiedottajakurssi maahanmuuttajille klo Kurssi järjestetään Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä, os. Mikonkatu 17. Kurssilla käsitellään tiedottamisen perusasioita. Kouluttajana toimii Allianssin tiedottaja Asmo Koste. Kurssi on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.3 mennessä: tai puh. (09) SASKin solidaarisuuspäivät 2003 järjestetään Sibeliustalossa Lahdessa. Päivien pääteema on globalisaatio ja maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Pääteemaan sisältyviä asiakokonaisuuksia ovat työntekijöiden perusoikeudet, köyhyys ja työmarkkinat, työvoiman liikkuvuus ja siirtolaisuus ja kehitysyhteistyö. Solidaarisuuspäivät on kaikille avoin tilaisuus. Päiville toivotaan osallistuvan niin liittojen johtoa kuin kenttäväen aktiivejakin. Osanottomaksu on 40 euroa, joka sisältää materiaalipaketin sekä ruokailut, kahvit ja iltajuhlan. Päivien aikana puhujina ovat mm valtioneuvos Harri Holkeri, europarlamentaarikko Heidi Hautala, VAKL:n pääsihteeri Guy Ryder, professori Raimo Väyrynen ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.Ohjelmassa myös mm. teemaseminaareja, maahanmuuttajatarinoita työelämästä, Suomesta ja ulkomailta sekä kokemuksia kolmesta ay-liikkeen hankkeesta (ETMO-projektista, monikulttuurikamppanjasta ja Viro-projektista).. Tarkemmat ohjelmatiedot ja ilmoittautumiset: tai Suomi-Kuuba-Seuran espanjan kielen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurin intensiivikurssi Vuorilahden kurssikeskuksessa Helsingissä. I. taso: Adentro! Empecemos! Ei kieltä aiemmin tai korkeintaan 1/2 vuotta opiskelleille. Tehokas johdatus espanjan kielen peruskielioppiin ja rakenteisiin sekä käytännön puhetilanteisiin. Toimii hyvin myös alkeiden kertauskurssina. Oppikirjana käytämme Bienvenidos. Opettajana suggestopediaan erikoistunut Raquel Arellano. II. taso: Adelante! Conversemos! 2 3 vuotta opiskelleille.kurssin aikana harjoitellaan espanjan kielen suullista ja kirjallista valmiutta sekä käydään läpi peruskielioppia, erityisesti verbioppiin keskittyen. Sopii kieliopintojaan jatkaville, mutta myös muistin virkistämiseen kertauksen tarpeessa oleville. Kurssilla tehdään runsaasti pariharjoituksia, kuunteluharjoituksia sekä analysoidaan uutisvideoita ja niiden sanastoa. Opettajana kuubalainen Jacqueline Chávez. III. taso : Ahora Comuniquémonos! Tällä keskustelukurssilla, joka on tarkoitettu pidemmälle ehtineille espanjan opiskelijoille käsittelemme eri espanjankieliseen kulttuuriin liittyviä aihepiirejä kuten ruokaa, kulttuuria, urheilua, jne. joiden sanastoon syvennymme paitsi keskustelun myös harjoitusten avulla. Tällä keskustelupainotteisella kurssilla voidaan kerrata myös kielioppia ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Opettajana on kuubalainen toimittaja Pedro Beltrán. Kurssimaksu majoittuville on 360 euroa, ei- majoittuville 270 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake: Suomi-Kuuba-Seuran, Kolmas linja 28, Helsinki, puh , päätoimittaja milma kettunen toimitussihteeri sonja hyttinen taitto kari markkanen tilaukset heli mäki-hakola tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn k i r a h v i p o s t i 3 / Mitä järjestösi puuhaa? Kerro se muillekin Kirahvipostissa!

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION

K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION TEL 358 9 584 233 FAX 358 9 584 23 200 SÖRNÄISTEN RANTATIE 25, FIN-00500 HELSINKI EERIKINKATU 11 C, FIN-00100 HELSINKI HTTP://WWW.KEPA.FI

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot