itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa 3/2003 www.kepa.fi Luomun avulla irti velkakierteestä Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > 3/2003 maaliskuu janne sivonen Luomun avulla irti velkakierteestä sambian peltometsänviljelyssä palataan vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöihin. Viljelijät ovat ryhtyneet kokeilemaan viljelyä ilman lannoitteita. Lannoitteiden takia sambialaiset viljelymenetelmät ehtivät jo yksipuolistua ja maatalous muuttua haavoittuvammaksi. > sivu 3 Etelän järjestöjen toiveita selvitettiin helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen selvityksen mukaan etelän kansalaisjärjestöt toivovat, että pohjoiset järjestöt perehtyisivät kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen.> sivu 8 Yhteystoiminta tarkastelussa Nicaraguassa suomalaisia kansalaisjärjestöjä kehotetaan hankeyhteistyöhön. Nicaragualaiset odottavat myös entistä parempaa vuorovaikutusta järjestöjen välille. > sivu 13 itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa Määrärahojen nostaminen edellyttää myös kehitysyhteistyön sisällön tarkempaa miettimistä, toteavat kansalaisjärjestöjen edustajat. Laadun parantamiseen tarvitaan avointa keskustelua paitsi etelän ja pohjoisen myös pohjoisen järjestöjen välillä. > lisää laadusta sivuilla jäsenjärjestösihteerin palsta... 5 maailma kylässä kolumni: laatua, laatua kepa mosambikissa kepa kouluttaa tapahtumakalenteri Päivitä itsesi:

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax johtotiimi toiminnanjohtaja Folke Sundman > ohjelmajohtaja Ville Luukkanen > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö etelätiimi kehitysyhteistyösihteeri / mosambik & tansania Viveca Hedengren > projektiavustaja / thaimaa Sari Korkalainen > kehitysyhteistyösihteeri / brasilia, karibia & nicaragua Anne Romar > kehitysyhteistyösihteeri / indonesia & sambia Aija Taskinen > julkaisutiimi toimitussihteeri / kumppani-lehti Teppo Eskelinen > tiedottaja Sonja Hyttinen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Tomi Kuhanen > tiedottaja Milma Kettunen toimituspäällikkö / kumppani-lehti Sini Kuvaja 584 > taittaja Kari Markkanen > toimituspäällikkö / verkkojulkaisut Eija Palosuo > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Suvi Halttula > eu-hankeneuvoja Rilli Lappalainen > hankeneuvoja Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Maija Seppo > kenttätoimistot kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite yhteystoimitsija Tarja Valtonen tiedottaja Lotta Valtonen kepa nicaragua de la vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, barrio altamira tel: fax: vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush 2 k i r a h v i p o s t i 3 / resurssitiimi kehityspoliittinen sihteeri / tutkimus ja selvitys Max von Bonsdorff > informaatikko Timo Kovanen > kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > kirjastoapulainen Antti Reikko > tuottaja Juha Rekola > vaikuttamistiimi koordinaattori / ruokakampanja Sari Laaksonen > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / kauppa Suvi Virkkunen > verkostotiimi koordinaattori / tapahtumat Kai Artes > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > ohjelmasihteeri / etvo Laura Lager > jäsenjärjestösihteeri Anna Staines > ohjelma-avustaja / etvo Atte Susilahti > järjestöavustaja Tuomas Valovirta > tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Outi Perähuhta kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta yhteystoimitsijat karibia yhteystiedottaja Kent Wilska hallintoyksikkö atk-tiimi atk-asiantuntija Kim Helenius > webmaster Aleksi Knuutila > järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Sisko Leino > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng > palkanlaskija Tuuli Pihlström-Nisula > hallintoavustaja Markus Pohjola > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa infos, calle mayor piloto enrique valverde no. 1, ens. mira flores, santo domingo, republica dominicana tel: fax: tansania ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga hallintosihteeri Sabina Jalli p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta indonesia sähköposti:

3 Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini aikovat palauttaa peltonsa tuottavuuden luomun avulla. Luomun avulla irti velkakierteestä > sambian keskiprovinssissa sijaitseva syrjäinen Kundalumwanshyan kylä elää pienviljelyllä. Perinteisesti maata on viljelty kaskeamalla, mutta Sambian itsenäistymisen jälkeen kylään tuotiin valtion johdolla yksipuolinen maissinviljely ja teollisesti valmistetut lannoitteet. Lannoitteet nostavat satoja hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä ne happamoittavat jo valmiiksi hapanta maata ja tuottavuus laskee. Pari vuotta sitten valtaosa kyläisistä hylkäsi tehdaslannoitteet ja alkoi viljellä maata Kepan tukeman ympäristöjärjestö GLM:n (Green Living Movement) neuvojen mukaan. lannoitteet vievät vararikkoon Kyläkoulun rehtori Fred Chimba esittelee ylpeänä koulunsa maissipeltoa, jolla kasvaa puita. Kylvämme samalle pellolle useita kasvilajeja. Oikein valitut puut ja kasvit lannoittavat maata ja pitävät sen hedelmällisenä ilman lannoitteita, Chimba selittää. Koulun siirtymisellä peltometsänviljelyyn on suuri merkitys, sillä koulu on kylän keskipiste ja kehityksen symboli. Kylän pienviljelijöitä janne sivonen ei kuitenkaan kiinnosta koulutettujen kaupunkilaisten tarjoamat kestävän kehityksen opit sellaisenaan. Viljelijöiden mielessä on raha tai sen puute. GLM:n Fredrick Chambanengen mukaan tehdasvalmisteiset lannoitteet ovat köyhille viljelijöille aivan liian kalliita. Lannoitteet on ollut pakko hankkia yleensä velaksi. Jos sato epäonnistuu, velan takaisinmaksuun ei ole rahaa ja viljelijä joutuu köyhyys- ja velkakierteeseen. Siksi kyläläiset ryhtyivät innolla kokeilemaan viljelyä ilman lannoitteita, Chambanenge kertoo. paluu vanhaan Chatuma Womens Group on yksi kylän aktiivisimmista peltometsänviljelyyn siirtyneistä viljelijäryhmistä. Naiset esittelevät peltoa, joka on levossa kunnes pellolle istutetut puut ovat palauttaneet maan hedelmällisyyden. Kepan ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta provosoi naiset pieneen väittelyyn testatakseen, kuinka hyvin ryhmä on perillä peltometsänviljelyn perusperiaatteista. Naiset puolustavat menetelmiään sen verran tieteellisesti, että toimittaja putoaa kärryiltä jo alkumetreillä. Kalipenta jatkaa provosoimista väittämällä, että uusien viljelymenetelmien omaksuminen merkitsee perinteen väheksymistä ja itsensä asettamista esivanhempien yläpuolelle. Naiset kiistävät tämän jyrkästi: Olemme vain saaneet tietoomme vanhoja menetelmiä paremman tavan viljellä maata. Rehtori Chimba ei kuitenkaan usko, että uusinta tutkimusta hyödyntävät GLM:n työntekijät olisivat tuoneet alueelle täysin uutta ajatusta. Peltometsänviljelyssä on kyse paluusta vanhoihin jo unohtuneisiin käytäntöihin. Viljely oli ennen monipuolista: eri lajikkeet kasvoivat toistensa seassa ja viljelijät osasivat kierrättää samalla pellolla eri lajikkeita. Vasta tehdaslannoitteiden saapuminen yksipuolisti viljelymenetelmät ja teki maataloudesta haavoittuvamman. ei oikotietä onneen Kaikille GLM:n tukemille viljelijäryhmille peltometsänviljely ei ole osoittautunut toiveiden mukaiseksi kultakaivokseksi. Chibobon kylässä toimivan Bwacha Chibobo Development Group seuran perustajat Robertson Mwelwa ja Joseph Mashini yrittävät saada seuran menettämiä jäseniä takaisin seuran esittelypellolla, jonka tuottavuuden miehet aikovat palauttaa GLM:n puunistutusneuvoilla. Perustimme seuran, sillä ryhmät saavat valtiolta helpommin tukea kuin yksittäiset viljelijät, kertoo Mwelwa. GLM:n tultua ryhmä tutustui peltometsänviljelyyn, mutta toiminta on takkuillut alusta saakka. Seuran jäsenet suunnittelevat toimintaansa viikoittain kylän baarissa, jossa kyläläiset myyvät vuorotellen itse valmistamaansa olueksi kutsuttua kiljua. Kyseinen juoma onkin ollut tähän mennessä seuran jäsenten ainoa menestystarina: sekä tuotanto että kysyntä on ollut varsin reipasta. Humphrey Kunda, joka toimii GLM:n vapaaehtoistyöntekijänä Chibobossa toteaa, ettei peltometsänviljely tarjoa oikotietä onneen: onnistuminen vaatii kovaa työtä. Kundan mukaan myös Chibobossa on useita aktiivisia ja toimivia viljelijäryhmiä, jotka levittävät tietotaitoa, siemeniä ja kasveja muille kyläläisille. Eräät kylän peltometsänviljelijöistä ovat jopa palkanneet omille pelloillensa kemiallisten lannoitteiden takia vaikeuksiin joutuneita naapureitaan. janne sivonen lusaka k i r a h v i p o s t i 3 /

4 järjestöt Kirahvipostissa keskustellaan kehitysyhteistyön laadusta > Tämä on Kirahvipostin ensimmäinen numero. Lehden nimi ja ulkoasu ovat uudet, mutta muuten Kirahviposti jatkaa pitkälti Kepan Uutiskirjeen linjoilla. Jatkossa joka toinen Kirahviposti on tämänkaltainen 16-sivuinen lehti ja joka toinen nelisivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan koulutuksista, tapahtumista ja muista kiireellisimmistä asioista. Paksummat numerot ilmestyvät tänä vuonna maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kirahvipostia voi lukea myös osoitteessa kirahviposti. Uudistuksen yhteydessä Kirahvipostin linjaa pyritään tarkentamaan entistä selvemmin järjestöjen kehitysyhteistyöhön ja sen laatuun. Laatua lähestytään monesta näkökulmasta; tavoitteenamme on, että lehden herättämät ajatukset todella auttaisivat järjestöjä niiden työssä. Siksi toivomme, että järjestöt itsekin kertoisivat kokemuksistaan, niin hyvistä kuin huonoistakin. Toukokuussa lehden teema on tasa-arvo ja elokuussa etelä-pohjoinen -vaihto, muiksi tulevaisuuden teemoiksi on kaavailtu esimerkiksi rahoitusta, verkostoja ja hankesuunnitte- kirahviposti lua. Teema ei kuitenkaan kata koko lehteä, vaan joukkoon mahtuu juttuja muistakin näkökulmista. Laatukeskustelua herätellään tässä lehdessä erityisesti kahdella jutulla. Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen pohtii kehitysyhteistyön laatua sivulla 11. Lisäksi lehdessä on muutamien haastattelemiemme järjestöjen näkemyksiä asiasta. Toivottavasti jutut herättävät ajatuksia - kommentteja mahtuu myös tuleviin Kirahviposteihin. Lehden alkuun on nyt pyritty kokoamaan lyhyitä juttuja ajankohtaisista asioista, joiden uskomme kiinnostavan järjestöjä. Samassa yhteydessä aloittaa Kepan jäsenjärjestösihteerin palsta, jolta voitte jatkossa lukea Kepan kuulumisia. Kampanjasivu, Pienet hyvät, Hankeneuvoja, koulutuskalenteri ja tapahtumakalenteri säilyvät ennallaan. Juttuideoita ja kommentteja voitte lähettää osoitteisiin ja milma kettunen kumppani ja kepan verkkosivut uudistuivat > Kirahvipostin lisäksi myös Kumppani-lehdellä ja Kepan verkkosivuilla on nyt uusi ilme. Verkossa Kepan uusi pääsivu on aiempaa selkeämmin jaoteltu erilaisiin osioihin, joilta löytyvät linkit Kepan toimintaan, uutisiin, tapahtumiin, kampanjoihin ja taustamateriaaleihin. Viikon kolumnistille sekä Kumppani-lehden ja Kirahvipostin verkkoversioille on varattu omat, selkeästi erottuvat paikkansa. Myös järjestöt löytävät vastaisuudessa koulutus- sekä tapahtumatiedot suoraan pääsivulta. Uudistusta voi tuoreeltaan kommentoida palautelomakkeen avulla. 4 k i r a h v i p o s t i 3 /

5 jäsenjärjestöt järjestöt jäsenjärjestösihteerin palsta Tällä palstalla jäsenjärjestösihteeri kertoo Kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista tai kampanjoista. maailma kylässä -festivaali Järjestöjen festaripaikan hakuaika päättyi Aikaisempien vuosien tavoin järjestöjen esittelypaikat ovat olleet erittäin suosittuja ja niihin on tulijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa. Ajoissa hakulomakkeensa lähettäneet jäsenjärjestöt ovat etulyöntiasemassa. Kaikki paikkaa hakeneet saavat ilmoituksen hyväksymisestään mennessä. Mahdollisia paikkoja voi kuitenkin vielä kysellä Tuomas Valovirralta, s-posti: tai puh. (09) Lisätietoja tapahtumasta löytyy myös osoitteesta mahdollisuuksien torit Torivalmistelut on aloitettu useilla paikkakunnilla. Jos tahdot mukaan torille, kysele paikkakuntasi yhteystietoja jäsenjärjestösihteeriltä. Jos paikkakunnallasi ei vielä järjestetä toria, mutta kiinnostusta asiaan löytyy, saat meiltä vinkkejä alkuun pääsemisessä. Kepa tukee toreja edellisvuosien tapaan muun muassa pienellä taloudellisella panoksella sekä ohjelmatuella. Lisätietoja jäsenjärjestösihteeriltä tai MT-tiedottaja Elina Korhoselta, s-posti: tai puh. (09) tai osoitteesta (Huom. sivut päivitetään vasta maaliskuun aikana). ruoka-aika kampanja jatkuu! Kuka päättää siitä, mitä sinä syöt? Käy lähettämässä nettipostikortti tai tavallinen postikortti päättäjille, opiskelija- tai työpaikkaruokalasi emännälle tai vaikkapa perheesi ruokahankinnoista vastaavalle. Postikorttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaaleilla. Kevään aikana julkaistaan uusi kampanjaraportti nimeltään Globaali hyrinä. Lisätietoja kampanjan assistentilta Kati Räsäseltä, s-posti: tai puh. (09) tai kampanjan nettisivuilta Kirsi Airaksinen on Kepan uusi jäsenjärjestösihteeri. uusi jäsenjärjestösihteeri Jäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa alkaen Kirsi Airaksinen, s-posti: tai puh. (09) Niin uudet kuin vanhat jäsenet, osallistukaa koulutuksiin (lisätietoja lehden viimeisellä aukeamalla) ja keskusteluun entistäkin paremmasta kehitysyhteistyöstä. Tällä hetkellä Kepassa pohditaan kiivaasti muun muassa ohjelmapolitiikkaa vuosille eli tulevan toiminnan suuntalinjoja. anna staines kepan jäsenjärjestösihteeri (7.3. asti) milma kettunen uusi jäsenjärjestösihteeri Jäsenjärjestösihteerinä Kepassa aloittaa alkaen Kirsi Airaksinen, Kepan uudet jäsenjärjestöt jäsenjärjestöjen kirjo tulee hyvin esiin, kun tarkastelee kepan kolmea uutta tulokasta. mukana on sekä suurten että pienten ja paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen edustajia. espoon vietnamilais-suomalainen yhdistys Yhdistyksen tarkoituksena on Suomessa asuvien vietnamilaisten neuvonta. Yhdistys haluaa auttaa vietnamilaisia sopeutumaan suomalaiseen elämään ja kulttuuriin, niin että he samalla säilyttävät oman identiteettinsä ja kulttuurinsa. Yhteistyö viranomaisten ja eri kulttuuriyhteisöjen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintamuoto. Yhdistys järjestää keskustelu- ja virkistystilaisuuksia. ortodoksinen lähetys Yhdistys on perustettu vuonna 1977 ja se on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan lähetystyötä tekevä taho. Tällä hetkellä Ortodoksinen Lähetys osallistuu Laurentius-säätiön hallinnoimaan yhteistyöhankkeeseen Hiv/aids kirkkojen ja kristillisten järjestöjen yhteisenä haasteena eteläisessä ja itäisessä Afrikassa. vesaisten keskusliitto ry Liitolla on noin jäsentä. Se on lasten ja perheiden järjestö, joka edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja toimii niiden etujärjestönä sekä perheiden vertaistukena. Liitto on aloittamassa kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelua vuonna k i r a h v i p o s t i 3 /

6 järjestöt Mahdollisuuksien tori Ahvenanmaalla > Suvaitsevaisuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa juhlitaan Maarianhaminassa tänä vuonna uudella tavalla. Ahvenanmaalaiset kansalaisjärjestöt yhdistävät voimansa Mahdollisuuksien toriksi, jossa järjestöt esittelevät toimintaansa ja tarjoavat kävijöille monipuolista ohjelmaa. Mahdollisuuksien torien rikkaus on niiden monimuotoisuus. Järjestöihin tutustumisen lisäksi toreilla voi kuunnella etnorytmejä, maistella maailmankeittiöiden herkkuja tai saada tietoa ajankohtaisista globaaleista kysymyksistä. Maarianhaminassa järjestettävällä torilla on luvassa tätä kaikkea ja paljon muuta. Yhteisenä teemana meidän torillamme on suvaitsevaisuus. Kolean sään sattuessa ajateltiin hankkia paikalle myös afrotanssin opettaja pitämään väki lämpimänä, hymyilee Riitta Eckerman Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistyksestä (Ålands Mångkultturella Förening). Ahvenanmaalla asuu ihmistä, joista yli 1200 on maahanmuuttajia. Ulkomaalaiset ovat täällä aika uusi ilmiö. Pakolaisiakin meillä on ollut vain vähän aikaa. Nykyään iranilaiset ovat suurin yksittäinen maahanmuuttajien ryhmä. Ahvenanmaa on aivan oma maailmansa, eristäytynyt ja jopa konservatiivinen, mutta ei välttämättä kielteisessä mielessä, kuvai- Mahdollisuuksien torilla esittäytyy monikulttuurinen Ahvenanmaa, lupaa Riitta Eckerman. elina korhonen lee Eckerman kotipaikkaansa. Yhteisönä tämä on tiivis eikä maahanmuuttajan ole helppo päästä menoon heti mukaan. Toisaalta juuri tiiviys on seudun suurin voimavara. Eckermanin mielestä eri kulttuurit ja kansallisuudet voivat muodostaa läheisen ja toisiaan rikastuttavan yhteisön. Tällä hetkellä suurin este on kansallisuuksien eristäytyminen toisistaan. Ahvenanmaalla asuu ihmisiä kymmenistä eri kulttuureista. Alkoi tuntua tuhlaukselta, ettemme hyödynnä tätä rikkautta millään tavalla. Syksyllä 2002 Eckerman suunnitteli kouluille suvaitsevaisuuskampanjaa. Hän hankki suvaitsevaisuuslähettiläille työmarkkinatukea. Ja alkuvaikeuksien jälkeen hän tapasi Maarianhaminan pakolaissihteerin koordinoiman pakolaisryhmän. Mutta kuinkas ollakaan eteen nousi uusi seinä: ahvenanmaalaisten maahanmuuttajien työllisyystilanne on niin hyvä, ettei työmarkkinatuella tehtävään suvaitsevaisuuslähettilään toimeen löytynyt halukkaita. Olihan se aika erikoinen ongelma. Manner-Suomessa ulkomaalaisten työttömyys on niin suuri, Eckerman toteaa. Suvaitsevaisuuden sanomaa alettiin levittää toisella tapaa. Syntyi Ahvenanmaan Monikulttuuriyhdistys, joka järjestää illanistujaisia, kursseja ja tilaisuuksia, joissa eri kansallisuuksien on helppo kohdata toisensa. Kursseilla voi opiskella vaikkapa afrotanssia tai eksoottisten ruokien valmistusta. Uusimpana tulokkaana harrastusmahdollisuuksien kirjossa on monikielinen teatteriryhmä. elina korhonen maailma kylässä helsingissä toukokuussa > Koko perheen ilmainen Maailma kylässä -festivaali tuo menoa ja meininkiä Helsingin sydämeen Kaisaniemen puistossa joka toinen vuosi järjestettävä viikonlopputapahtuma tarjoaa elävää musiikkia meiltä ja maailmalta sekä ainutlaatuisen katsauksen monikulttuuriseen Suomeen. Festivaali on avoinna lauantaina klo ja sunnuntaina klo Tapahtumaan odotetaan tänäkin vuonna kymmeniä tuhansia ihmisiä. Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa. Tänä vuonna festivaalin teemana on ruoka. Festivaalialueelle nousee erityinen Ruokamaailma-teltta, jossa voi maistella herkullista ja reilusti tuotettua ruokaa. Varsinaisen syötävän lisäksi ruoka näkyy ohjelmassa ja näyttelyissä. Myös Ruoka-ajan korttikampanja huipentuu Maailma kylässä -festivaalille. salsaa, hip hopia ja suomalaista iskelmää Maailma kylässä -festivaali tuo Suomeen monipuolisen joukon maailmanmusiikin tähtiä. Tulonsa ovat tähän mennessä varmistaneet muun muassa perinteistä kuubalaista tanssimusiikkia soittava Los Cumbancheros, eteläafrikkalainen hip hop -ryhmä Black Noise sekä guinealainen rumpu- ja tanssiryhmä Sembe. Kotimaisista esiintyjistä lavalle nousevat muun muassa Katri Helena, Gjallarhorn ja Maija Vilkkumaa. Lapsia viihdyttää muun muassa Loiskis-orkesteri. Oman ilmeensä ohjelmaan tuovat lukuisat maahanmuuttajaryhmien esitykset. Jos haluat ehdottaa ohjelmaa festivaalille, ota pikaisesti yhteyttä Marjo Nostajaan, tai (09) milma kettunen lisätietoja festivaalista: 6 k i r a h v i p o s t i 3 /

7 kehitysyhteistyö Kepan vaalipaneelissa kehitysyhteistyömäärärahoja luvattiin nostaa hymyssä suin. eija palosuo Määrärärahojen nostamiselle selkeä aikataulu > Kepan järjestämän vaalipaneelin keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen YK:n suosittamalle tasolle edellyttää, että vaalien jälkeen muodostettava hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa asialle selkeän aikataulun. Keskustelijat pitivät hyvänä vaihtoehtona valtioneuvos Harri Holkerin Katala-työryhmän esittämää tavoitevuotta 2010, johon mennessä määrärahat olisi saatava YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että Suomen kehitysavun alhaiseen tasoon on syynä edellisen hallitusohjelman löysä muotoilu kehitysavusta. Lipposen hallitus lupasi nostaa apua taloudellisen tilan salliessa. Vaikka 1990-lopulla Suomessa nähtiin talouden ennätysmäinen kasvu, ei tilanne ollut riittävän hyvä määrärahojen nostolle. Tilaisuudessa puhunut YK:n vuosituhattavoitteiden kampanjan johtaja Eveline Herfkens haastoi suomalaiset päättäjät sitoutumaan köyhyyden puolittamiseen. maalisvaalit 2003 Miten kehityspoliittisiin kysymyksiin pitäisi ottaa kantaa vaaleissa? Tukea vaaliväittelyihisi saat Kepan vaalipaketista, joka on nähtävissä ja imuroitavissa pdf-muodossa osoitteessa Sivuilta löytyy myös runsaasti taustatietoa Kepan vaaliteemoista. maalisvaalien kehitysmaaseuranta > Ulkoministeriö on kutsunut noin 40 edustajan ryhmän pääosin Suomen kehitysyhteistyön vastaanottajamaista seuraamaan maaliskuun eduskuntavaaleja. Vierailuohjelmaan kuuluu muun muassa tutustuminen vaalijärjestelmään ja vaalilainsäädäntöön, naisten asemaan päätöksenteossa, kansanedustuslaitokseen ja demokratiakehitykseen, opposition asemaan, puolueiden vaaliohjelmiin ja -teemoihin, lehdistön rooliin, kansalaisyhteiskunnan rooliin sekä vaalien ja ääntenlaskennan seurantaan. Kyse ei ole virallisesta vaalitarkkailusta, vaan epävirallisesta yhteistoiminnasta suomalaisten ja kehitysmaiden tahojen välillä. Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä edistää kehitysmaiden puolueiden kansainvälistymistä tasapuoliselta pohjalta sekä vahvistaa demokraattisten poliittisten järjestelmien kehittymistä näissä maissa. Vaaliseuranta on jatkoa vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä järjestetylle vastaavanlaiselle vierailulle, johon osallistui edustajia eteläisen Afrikan maista. Tämänkertaisen vierailun osanottajat tulevat Egyptistä, Etiopiasta, Keniasta, Lesothosta, Marokosta, Mosambikista, Namibiasta, Nepalista, Nicaraguasta, Tansaniasta ja Vietnamista. Kustakin maasta vaaliseurantaan osallistuu 2-4 hengen delegaatio, johon kuuluu parlamentaarikkoja ja/tai vaalilautakuntien edustajia. Noin kolmasosa edustajista on naisia. Tämän lisäksi mukana on myös SADC:n (Southern African Development Community) edustaja. Kehitysmaaedustajat vierailevat Suomessa maaliskuuta. Ulkoministeriö on hankkeen toteuttaja ja rahoittaja. lisätietoja:ulkoasiainministeriö, nora heinonen, puh, (09) , sähköposti: Vetoomus kehitysyhteistyömäärärahojen -kampanjaan nostamiseksi Osallistu 0,7 % 0,7 %:iin BKT:sta Nimi > Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetys- Vaalikaudella kokoontuvalle eduskunnalle Vetoamme kansanedustajiin Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisen puolesta valtioneuvoseura Harri Holkerin vaativat johtaman vaalikampanjassaan selvitysryhmän 9. tammikuuta 2003 jättämän kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista YK:n suosit- väliraportin linjausten mukaisesti. Toivomme, että keväällä 2003 käytävissä hallitusneuvotteluissa puolueet laativat suunnitelman, jolla YK:n asettama kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetaso 0,7 % BKT:sta saavutetaan vuoteen 2010 mennessä. Esitämme, että suunnitelma aikatauluineen kirjataan uuden hallituksen ohjelmaan. telemalle tasolle. Järjestöt haluavat tulevaan Paikkakunta hallitusohjelmaan selkeän suunnitelman ja aikataulun siitä, miten Suomi tavoittaa luvatut 0,7 prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä. Tamikuun lopussa alkaneen kampanjan vetoomuksia on lähetetty muun muassa kaikkiin seurakuntiin ja kaikille kansanedustajaehdokkaille. Kirkolliset opiskelijajärjestöt olivat jo helmikuun lopulla keräänneet yli 2000 nimeä. Kampanjan kokonaistavoite on allekirjoitusta. Vetoomuslomakkeet ovat vapaasti tulostettavissa järjestöjen internet-sivuilta tai Lomakkeet täytyy palauttaa Suomen Lähetysseuraan mennessä. Vielä ehdit osallistua! 0,7 % Adressit palautetaan mennessä osoitteella Suomen Lähetysseura, Mari Tuohimaa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki k i r a h v i p o s t i 3 /

8 kehitysyhteistyö Etelän järjestöt toivovat tukea poliittiseen vaikuttamiseen > Kehitysmaiden kansalaisjärjestöt toivovat tukea yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle. Järjestöt eivät haluaisi olla pelkästään konkreettisten sosiaalisen kehityksen hankkeiden toteuttajia, vaan toivovat monipuolisempaa yhteistyötä pohjoisen järjestöjen kanssa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen selvityksestä Voices from the Southern Civil Societies, jossa kysyttiin Kenian, Namibian, Nepalin, Thaimaan, Vietnamin, Meksikon ja Nicaraguan kansalaisjärjestöiltä suosituksia pohjoisen kumppaneille. Etelän järjestöt kaipasivat institutionaalista tukea. Muun muassa toiminnan taloudellinen seuranta ja tulosten arviointi sekä raporttien ja virallisten dokumenttien kirjoittaminen koettiin ongelmallisiksi. Selvityksen tärkein suositus pohjoisen järjestöille oli, että niiden tulisi perehtyä etelän kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen. Etelän kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus on huomattava, eikä siten edes voi löytyä yhtä ainoata vastausta siihen, ketä pitäisi tukea ja miten, selvityksessä todetaan. Järjestöt viestittivät toivovansa, että niiden paikallistuntemukseen luotettaisiin enemmän ja että yhteistyö olisi pitkäjänteistä. Hanketyöskentely koettiin jäykäksi tilanteissa, joissa pitäisi reagoida nopeasti paikallisyhteisössä esiintyviin ongelmiin. Toiveissa oli verkostoitumisen tukeminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaikka pohjoisen järjestöt ovat viime vuosina yleisesti pyrkineet kehitysyhteistyössä ta- Etelän järjestöt toivovat, että heidän paikallistuntemuksensa otettaisiin paremmin huomioon. sapainoiseen kumppanuuteen, etelän järjestöt kokivat ne edelleen pääasiassa rahoittajina. Resurssien ja tiedon epätasainen jakautuminen pitää yllä epätasa-arvoista sosiaalista suhdetta. Etelän järjestöt haluaisivat tuntea paremmin pohjoisten tukijoidensa taustaa: miksi ne tekevät kehitysyhteistyötä, mihin ne pyrkivät ja mikä niiden asema omassa yhteiskunnassa on. janne sivonen tuesta ollut hyötyä Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tukemisesta on ollut hyötyä luvulta asti kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa on kulkenut kansalaisjärjestöjen kautta. Tämä on lisännyt järjestöjen määrää kehitysmaissa, ja vahvistanut niitä. Kehitysmäärärahojen kasvu on synnyttänyt myös ikävän lieveilmiön: useissa maissa perustetaan järjestöjä, joilla on toimintaa vain nimeksi vain kehitysyhteistyömäärärahojen saamiseksi. sini kuvaja kehitysyhteistyötä tekevä järjestö on pieni, nuori ja uskonnollinen? > Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkijoiden Hisayo Katsuin ja Richard Wamain tutkimus Finnish NGDOs in the international development sphere on valmistunut. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia suomalaisia kansalaisjärjestöjä kehitysyhteistyön kentällä toimii ja mikä on niiden toiminnan luonne, toimintaympäristö sekä minkälaisia käytännön kokemuksia näille järjestöille on kertynyt. Materiaali kerättiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä, esimerkiksi lukuisia Kepan jäsenjärjestöjä. Tutkimuksesta Kepalle tehdyn raportin mukaan suurin osa kehitysyhteistyötä tekevistä suomalaisista kansalaisjärjestöistä on perustettu alle 20 vuotta sitten eli ne ovat suhteellisen nuoria. Enemmistö järjestöistä on myös pieniä, alle 500 jäsenen järjestöjä. Suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat uskonnolliset järjestöt ja pienimmän hätäapuun keskittyvät järjestöt. Valtaosa järjestöistä toimii pääkaupunkiseudulla. Järjestöjen kohdemaissa näkyy suuri hajonta, kuitenkin niin, että suurin osa kehitysyhteistyöstä tehdään Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella. Toiminta-alueista suosituin on koulutus. Enemmistö hankkeista on pituudeltaan alle viiden vuoden mittaisia. Tutkimuksen mukaan paikallisen väestön osallistamisessa hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on vielä puutteita. Sen lisäksi toimintaympäristön tuntemusta ja paikallisen kielen osaamista tulisi parantaa. Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa nähdään tärkeänä, varsinkin kun resurssipula niin rahoituksen kuin henkilökunnan suhteen näyttää vaivaavan monia järjestöjä. Lisäksi työssä tarvittavan tiedon hallintaa vaikeuttaa henkilökunnan nopea vaihtuvuus kansalaisjärjestökentällä. Tutkimusraporttiin voi tutustua Kepan kirjastossa tai sen voi tilata itselleen s-postitse: anna staines 8 k i r a h v i p o s t i 3 /

9 kehitysyhteistyö OECD tutkii Suomen kehitysyhteistyötä > OECD:n kehitysapukomitean DACin tutkijaryhmä selvittää Suomen kehitysyhteistyön linjauksia ja toteutusta. Alustavissa arvioissa ryhmä on kiinnittänyt huomiota Suomen pyrkimyksiin nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa, kansalaisyhteiskunnan osallisuuteen kehitysyhteistyössä, eri politiikan lohkoilla tehtävien päätösten johdonmukaisuuteen sekä monenkeskisen ja kahdenvälisen avun suhteeseen. DAC tutkii vuosittain noin kuuden jäsenmaan kehitysapuohjelman. Tutkinnan tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maiden yhteistyöohjelmista ja kiinnittää huomiota avun laatuun. Tutkijoina on kaksi OECD:n jäsenmaata, joita DACin sihteeristö avustaa. Tanska ja Uusi Seelanti osallistuvat Suomen tutkintaan. Suomi on tehnyt aloitteen, että myös kumppanitutkija olisi tutkinnassa mukana. Niinpä tutkintaan osallistuu tansanialaisen taloudellisen ja sosiaalisen tutkimussäätiön edustaja. Tavoitteena on lisätä kumppanimaiden mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin myös yhteistyön arvioinnissa. Tutkinnan tässä vaiheessa ryhmä pitää hyvänä tapaa, jolla kansalaisyhteiskunta osallistuu kehitysyhteistyöhön Suomessa. Arvion mukaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen suhteet perustuvat rakentavaan yhteistyöhön. Ryhmän kommenteissa muistutetaan, että turvallisuus-, kauppa- ja kehityskysymykset muodostavat kokonaisuuden, jonka osia ei voi tarkastella erillisinä. Lisäksi todetaan, että kahdenvälisellä avulla on edelleen tärkeä sija yhteistyössä. Tutkimusryhmän työ jatkuu maaliskuussa Tansaniassa, jossa ryhmä tutustuu Suomen kehitysyhteistyöhön. Tutkinnan tulokset julkistetaan 17. kesäkuuta. sonja hyttinen Viikon kolumni Viikon kysymys Tuoreita uutisia ja tapahtumakalenteri Kumppanin juttuarkisto vuodesta 1995 Satoja muita mielenkiintoisia artikkeleita Keskustelupalsta ja tietokilpailuja Suomalaisten auttamishalukkuus lisääntynyt > Suomessa ei ole syytä puhua avustusväsymyksestä kehitysmaiden auttamisessa. Suomalaiset lahjoittavat ulkomaisiin keräyskohteisiin enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Suhteellisesti anteliaimpia lahjoittajia ovat vähävaraiset. Tällaisiin tuloksiin päädytään Tapio Leskisen väitöskirjassa Globaalin auttajan arvot ja moraali. Leskinen tarkastelee vuotiaiden suomalaisten arvoja, kehitysyhteistyöasenteita ja osallistumista järjestöjen kehitysyhteistyötoimintaan. Tärkeimpinä syinä kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan osallistumiselle piti 48 prosenttia vastaajista auttamisen halua ja 39 prosenttia lähimmäisenrakkautta. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että köyhyyden omakohtainen näkeminen vakuuttaa auttamisen tarpeesta. Ne kehitysyhteistyöhön myönteisesti suhtautu- pienet hyvät vat suomalaiset, jotka eivät ole mukana järjestöjen toiminnassa, voisivat innostua mukaan, jos heitä pyydetään ja jos heille tarjotaan kokemuksia kehitysmaista. Suomalaiset luottivat eniten avun perillemenossa Suomen Punaiseen Ristiin, Unicefiin, Kirkon Ulkomaanapuun, Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja Yhteisvastuukeräykseen. Unicefiä kannattavat erityisesti nuoret ja Vihreitä äänestäneet ja Punaista Ristiä nuoret aikuiset sekä keski-ikää lähestyvät kaikkien puolueiden äänestäjät. Mannerheimin lastensuojeluliittoon luottavat nuoret sekä SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen äänestäjät. Yhteisvastuukeräystä suosivat keski-ikäiset Keskustan ja Vasemmistoliiton äänestäjät ja Kirkon Ulkomaanapua eläkeläiset eri puolueiden äänestäjät. sini kuvaja reilumpaa matkailua > Reilun Matkailun Puolesta haluaa herättää keskustelua matkailuelinkeinon etiikasta ja vaikuttaa yleisen mielipiteeseen niin, että kuluttajat tiedostavat valintojensa vaikutuksen lomaillessaan kehitysmaissa. Yhdistys perustettiin helmikuussa ja sen tarkoituksena on kehittää nykyistä oikeudenmukaisemman matkailun periaatteet ja edistää niiden toteutumista. Yhdistys järjestää muun muassa kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä ja juhlia sekä harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Hahmotellut reilun matkailun suuntalinjat löytyvät osoitteesta Lisätietoja: Mari Mero, puh. (09) , s-posti: suuria ja pieniä hetkiä > Hiljattain ilmestynyt julkaisu Suuria ja pieniä hetkiä - tarinoita vapaaehtoistoiminnasta on kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan vuoden 2001 satoa. Tarinatalkoissa saatiin kokoon miltei 400 kirjoitusta, joista osa on valittu julkaisuun. Koko aineisto on talletettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Tarinoissa ilmenee vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus. Niistä tulee esiin myös vapaaehtoistyön merkitys osana sosiaalista tukea, samoin välittyy tunne aidosta vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Julkaisua voi tiedustella Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksestä, puh. (09) k i r a h v i p o s t i 3 /

10 kehitysyhteistyö ja laatu ANNE PÖNNI Tasa-arvokysymykset ja naisen asema herättävät herkästi arvoristiriitoja sekä täällä että etelässä. Perulainen Marina Vargas Romani toimii lasten, naisten ja perheiden hyväksi Huantan naisjärjestössä Ayacuchon vuoristoalueella World Visionin hankkeessa. Laatu ja arvot > Nykyisin on trendikästä pohtia arvoja. Yritykset laativat kilvan arvolauselmia ja yhteiskunnallisen toiminnan suunnitelmia sekä järjestävät arvoseminaareja. Useissa Helsingin yliopistolla tänä keväänä järjestettävissä Studia Generalia luentosarjoissa teemana ovat arvot. Vaalien alla poliittiset puolueet julistavat kilvan arvojaan. Mutta mitä tekemistä arvoilla on kehitysyhteistyön kanssa? Onko niillä mitään yhteyttä kehitysyhteistyön laatuun? Eräs yhteys löytyy kehitysyhteistyön toimijoiden omista lähtökohdista ja motiiveista. Arvot ovat vaikuttaneet heidän suuntautumiseensa alalle, joka ei palkitse valtaisilla aineellisilla ansioilla tai maineella. Sen sijaan työ antaa tekijälleen tyydytystä siinä, että työssä voi edistää oikeina ja tärkeinä pitämiään asioita. Näin on ainakin järjestöissä, jotka usein syntyvät samanmielisten ihmisten aatteellisiksi yhteenliittymiksi ilmentämään yhteisiä arvoja. Arvot ja niiden tunnistaminen vahvistavat omistajaansa ja antavat voimaa. Toisaal- ta, voimakkaat arvot johtavat myös ristiriitoihin, joita on kyettävä käsittelemään. Kehitysyhteistyössä on vaikea välttää arvoristiriitoja, joko avoimia tai piileviä ovathan arvot ainakin osittain kulttuurisidonnaisia ja myös henkilö- ja tilannekohtaisia. arvot ja hankkeiden onnistuminen Länsimaissa itsestään selvinä pidetyt arvot joutuvat usein kyseenalaisiksi kehitysmaissa. Miten perustella vanhemmille koulunkäynnin merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta, kun perhe tarvitsee jokaisen jäsenensä työpanoksen ja ansiot selvitäkseen tästä päivästä? Koulutus, vähintäänkin luku- ja kirjoitustaito, on meille luovuttamaton arvo. Köyhällä ei ole varaa arvostaa koulutusta ja sijoittaa tulevaisuuteen, ennen kuin joitakin muita elämisen ongelmia on saatu ratkaistuksi. Erilaiset arvot tulisi ottaa huomioon kehitysyhteistyössä. Epäonnistuneiden hankkeiden tai lyhytaikaisiksi jääneiden tulosten taustalta voi löytyä arvoasetelmia, jotka ovat hidastaneet hanketoteutusta tai estäneet ihmisten sitoutumisen tavoitteisiin. Kehitysyhteistyön tekijän tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kunnioittaa muiden arvoja sekä antautua keskusteluun. Näin päästäisiin miettimään erilaisia ratkaisumalleja ja pohtimaan vaihtoehtoja. Arvokeskustelu parantaisi hankkeiden laatua ja vaikuttavuutta. Suomen World Vision herättää keskustelua kansainvälisen solidaarisuuden ja kehitysyhteistyön arvoista seminaarisarjassa, joka käynnistyy klo 18 otsikolla Oma napa, paras napa. Miksi suomalaisten tulisi välittää kolmannen maailman köyhistä? Seminaarin ohjelma kokonaisuudessaan tapahtumakalenterissa. anne pönni ohjelmajohtaja suomen world vision ry lisätiedot: seminaarin ohjelma löytyy takasivun tapahtumakalenterista. 10 k i r a h v i p o s t i 3 /

11 kolumni ville luukkanen kepan ohjelmajohtaja kehitysyhteistyö ja laatu laatua, laatua, enemmän laatua > Kehitysyhteistyössä puhutaan nyt laadusta. Muotisanojen lista on nälkävuoden mittainen: laatu on logframen hallintaa, portugalin osaamista, aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, osallistamista, omistajuutta, genderiä, ngo-konsortioita ja PRSP:tä. Laatu on mitä sen sanotaan olevan. Laatuajattelun puuttuminen kehitysyhteistyöstä ei ole sattuma. Kehitysyhteistyöhän on uskoa parempaan maailmaan ja halua toimia sen eteen. Mutta onko ensimmäinen ajatuksemme auttamistyössä miten auttaa laadukkaasti? Ei tietenkään, vaan yksinkertaisesti miten auttaa? Ja kun me autamme, uskomme aina tekevämme parasta myös laadullisesti. Ei ole vaikea nähdä, että juuri tähän kuoppaan kompastumme koko ajan uudestaan. Luulemme tekevämme hyvää ja tulemmekin tehneeksi vahinkoa. Laaduttomuuden ydin ei olekaan siinä, että kehitysyhteistyönä rakennettu koulurakennus rapistuu hoidon puutteessa. Laaduttomuuden ydin on siinä, miksi yhteistyöllä ei pystytty saamaan tähän rakennukseen osaavia opettajia ja innokkaita oppilaita. Menikö rakennusurakka alueen mahtimiehelle, jota opetustoiminnan onnistuminen ei kiinnostanut lainkaan? Aiheuttiko rakennushankkeen tulo alueen ihmisten välillä kiistan, joka tuomitsi sen tuhoon? Kuolivatko alueen lapset kuivuuden aiheuttamaan nälkään ja tauteihin sillä aikaa, kun ulkomaiset voimavarat menivät koulun rakentamiseen? On tärkeä ymmärtää, että kun liikutaan pohjoisesta etelään, virheisiin on vähemmän varaa. Kun rakennuslautakunta pohjoisessa tekee huonon päätöksen, siitä voi valittaa korkeampaan instanssiin ja kamala pytinki ei kohoa harjakorkeuteen - ainakaan ennen kuin valitustiet on kuljettu loppuun. Joku juhantalo voi kahmaista yhteisestä potista ansiottoman etuisuuden itselleen, mutta yleensä järjestelmä toimii ja perii sen takaisin. Etelän köyhyydessä tilanne on toinen: köyhien yhteisöjen selviytymistaistelun keskellä virheitä tekevällä ei ole turvaverkkoja. Pieleen johtavia päätöksiä voi tehdä kuka tahansa, paikallinen tai vierailija. Useammin kuin haluaisimme itse uskoa ovat juuri pohjoisen kehitysyhteistyöintoilijat huonojen päätösten takana. Vaikka auttamishalumme ei meitä sokaisisikaan, niin harvoin kykenemme tunnustamaan, kuinka vähän tiedämme omien liikkeidemme vaikutuksista vieraassa yhteisössä. Etelässä yksi väärä liike riittää johtamaan pitkälle väärälle uralle. Omassa ympäristössämme palaute tulee salamana mutta pitkän apuriippuvuuden vääristämässä todellisuudessa rahoittajaa ei vedetä vastuuseen liikkeistään. Mistä me sitten tiedämme, milloin teemme laatua? Yksinkertaisesti todettuna silloin, kun kumppanimme sen meille kertoo. Pitää kuitenkin tuntea tilanne, että osaa kuunnella, lukea ja tulkita kumppanin viestejä oikein. Laatukeskustelu ei lopulta ole kovin monimutkaista eikä sitä pidä turhaan monimutkaistaa. Laatu on sitoutumista pitkäjänteiseen kumppanuuteen. Laatu on tekemisen tapojen osaamista. Laatu on toimintakulttuurien ymmärtämistä. Vaikeata laatukeskustelussa on peiliin katsominen ja tosiasioiden tunnustaminen. Suomalaiset järjestöt eivät sitoudu riittävästi. Järjestöjen pitkäjänteinen kumppanuusajattelu on lapsenkengissään. Niiden perustaidot kehitysyhteistyössä ovat riittämättömät. Edelliset toteamukset ovat rankkoja väitteitä eivätkä edes täysin totta. Ne pitäisi kuitenkin uskaltaa esittää, että päästään asian ytimeen ja voidaan kysyä esimerkiksi: Miten niin ei sitouduta riittävästi? Me ainakin sitoudumme, kun teemme näin... Silloin järjestöjen laatukeskustelu olisi ottanut aimo harppauksen eteenpäin. < Concord on uusi yhteistyöelin > Tammikuun lopulla perustettiin uusi eurooppalainen, kehitysyhteistyöasioita seuraava ja niihin vaikuttava yhteistyöelin CONCORD. Sen muodostavat EU:n jäsenmaat ja kolmen hakijamaan (Tsekki, Slovakia ja Malta) kansalliset tahot sekä kymmenen verkostoa (muun muassa Eurostep, Caritas Europa, Solidar). Yhteensä Concord edustaa noin 1200 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä Euroopassa. Aiemmin kehitysyhteistyöjärjestöjen etua valvonut Liaison Committee (LC) lakkautettiin. LC toimi kymmeniä vuosia järjestöjen edunvalvojana EU:hun päin, kunnes se lakkautettiin muun muassa talousongelmien takia. Concordin tavoitteena on ylläpitää yhteyksiä keskeisiin EU:n elimiin, vaikuttaa kansalaisjärjestöjen haettavissa oleviin määrärahoihin, ylläpitää pohjoinen-etelä -dialogia ja parantaa järjestöjen työn laatua. Olennainen muutos vanhan LC:n toimintaan verrattuna on jäsenmäärän laajenemisen lisäksi uudenlainen rakenne. Jokaisella kansallisella taholla ei ole enää automaattisesti paikkaa hallituksessa, vaan toimintaa johtaa vaaleilla valittu yhdeksän henkinen hallitus. Varsinainen toiminta tapahtuu työryhmissä, joita ovat rahoitus-, EU:n puheenjohtajuus- ja kansainvälisyyskasvatustyöryhmät sekä uusina Cotonou-, kauppa-, globaalin kehityksen rahoitus-, laajenemis-, ruokaturva- sekä humanitäärisen avun työryhmät. Ne muodostuvat Concordin jäsenjärjestöjen edustajista, jotka ovat halukkaita edistämään eurooppalaista yhteistoimintaa. Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry etsii parhaillaan kiinnostuneita järjestöjä Suomesta mukaan työryhmien toimintaan. Concordin puheenjohtajaksi valittiin hollantilainen Frans Polman. Hallituksessa ovat Giampiero Alhadeff (Solidar), Claudia Bonk (Itävalta), Bart Bode (CIDSE), Justin Kilcullen (Irlanti), Jan Plesinger (Tsekki), Carol Rask (Aprodev), Elke Rustenberg (Saksa), Niles Tofte (Tanska) ja Jean-Louis Vielajus (Ranska). Concordin arjen rutiineista vastaa seitsemän hengen toimisto Brysselissä. rilli lappalainen k i r a h v i p o s t i 3 /

12 kehitysyhteistyö ja laatu mittakaavassa on mahdotonta. Nicaragualaisjärjestöt esittävätkin, että suomalaiset alkaisivat toteuttaa yhteistyöhankkeita. Tällöin omavastuuosuuden kokoamisen taakka ei olisi niin suuri kullekin yksittäiselle järjestölle. Hankesuunnitelmien tekemistä puolestaan hankaloittaa yhteisten sääntöjen ja kaavakkeiden puute. Täytyy tehdä lisäkyselyjä Suomen suuntaan. Rahoituksen saanti ja hankkeen toteutuminen hidastuvat. Seminaarilaisia harmitti myös se, että useissa suomalaisjärjestöissä ei ymmärretä kirjallisten vuosisopimusten allekirjoittamisen tärkeyttä. Nicaraguassa kaiken on oltava paperilla ja jos niin ei ole, järjestön toiminta vaikeutuu huomattavasti ja asiat viivästyvät. Toisaalta seminaarissa kävi ilmi, että nicaragualaiset tuntevat huonosti ulkoministerikimmo lehtonen yhteystoiminnoista keskusteltiin nicaraguassa nicaragualaiset kansalaisjärjestöt kehottavat suomalaisia kumppaneitaan hankeyhteistyöhön. > Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä, Kepa poisluettuna, on Nicaraguassa kaiken kaikkiaan 22 kumppanijärjestöä. Kepan yhteystoimitsijan järjestämässa työnarviointiseminaarissa 15 edustajaa 13 järjestöstä arvioi suomalaisten ja nicaragualaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tavoitteena oli löytää yhteistyön ongelma- ja solmukohdat ja esittää vaihtoehtoja yhteistyön laadun parantamiseksi. Seminaari oli ensimmäinen Kepan Nicaraguan yhteyspalveluiden historiassa. Seminaarin alussa selvitettiin suomalaisten järjestöjen yleisluonnetta, sekä ministeriön osuutta rahoittajana, toimintojen aikatauluttajana ja koko yhteistyöpolitiikan ohjaajana. Samalla kerrattiin hankkeisiin liittyvä vuotui-nen aikataulutus ja se, mistä järjestöjen hankebudjetti kokonaisuudessaan koostuu. Tätä seuranneissa ryhmissä käsiteltiin hallintoa, kommunikaatiota ja Kepan yhteystoimintaa sekä järjestöjen suhdetta yhteystoimitsijaan. Ryhmäkeskustelujen ajaksi suomalaiset häädettiin paikalta, jotta keskustelusta muodostuisi luontevaa ja kritiikin antamista ei arkailtasi. sopimukset kuntoon ajoissa Menetelmä toimi, sillä ryhmätöiden tulokset ovat antoisia ja loppuraportissa on mukana aimo annos suoraa puhetta. Eniten keskustelua ja muutosehdotuksia olivat kirvoittaneet hankkeiden hallintoon liittyvät ongelmat. Ensiksi todettiin tosiasia, että projektisummat ovat kohtalaisen pieniä vuodesta toiseen ja siksi hankkeiden toteuttaminen halutussa 12 k i r a h v i p o s t i 3 /

13 kehitysyhteistyö ja laatu < SDNL:n nicaragualainen kumppanijärjestö CEDUPAZ antaa vangeille ihmisoikeuskoulutusta. ön kehitysyhteistyöosaston toimintatapaa ja hankkeisiin kohdistuvia vaatimuksia. Helpottaakseen ongelmaa järjestöt ehdottavatkin raportointijärjestelmän luomista ja toivovat saavansa koulutusta ja neuvontaa sen käyttämiseksi. Nicaraguassa ensimmäinen koulutus järjestetään maaliskuussa. Nicaragualaiset eivät myös ole kovin hyvin perillä siitä, että Suomen hallituksen ja ministeriöiden poliittisen linjan muutokset vaikuttavat myös heidän rahoitukseensa. Heidän ratkaisuehdotuksensa pulmaan on, että suomalaisten järjestöjen tulisi vaatia jatkuvuutta ministeriön politiikkaan ja lisäksi tiedottaa ajoissa kumppaneilleen odotettavissa olevista muutoksista. kepaan turvauduttaisiin enemmän Nicaragualaiset ovat hyvin perillä siitä, että Suomessa kyse on useimmiten vapaaehtoistyöstä, jossa ihmiset vaihtuvat ja työtä tehdään vaihtelevalla tarmolla. He toivovat kuitenkin, että kumppaneiden välillä olisi paljon enemmän kommunikaatiota. Vuosittaisia vierailuja otettaisiin mielellään vastaan, vaikka tiedetäänkin, ettei se ole kenellekään ilmaista ja tekee loven projektirahoihin. Vierailuja toivotaan myös siksi, että partnerin kontrolli projektirahojen käytössä lisääntyisi ja siten hillitsisi kiusausta väärinkäytöksiin. Nigaragualaiset uskovat, että vierailut auttaisivat suomalaisia ymmärtämään paremmin kumppaninsa toimintaympäristöä ja toimintaan liittyviä ongelmia. Kohtaaminen saattaisi myös antaa henkistä pontta suomessa tehtävään omavastuuosuuden usein hankalaan keruutyöhön. Kepan yhteystoiminnalle annettiin tunnustusta, mutta toivottiin että yhteystoimitsijan toimenkuva määriteltäisiin tarkemmin. Järjestöjen mielestä toimitsijan olisi hyvä olla maassa ainakin viitisen vuotta, jotta yhteinen toimintajakso olisi pidempi. Lopuksi ehdotettiin, että Kepa dokumentoisi säännöllisesti järjestöjen toimintaa, ympäristöä ja ongelmia. Videot auttaisivat suomalaista järjestökenttää ja muutakin yleisöä ymmärtämään Nicaraguan todellisuutta paremmin, seminaarilaiset arvelevat. Nicaraguan seminaarin pohjalta Kepassa on jo valmistettu suomalaisille kansalaisjärjestöille suunnattu opas 21 vinkkiä etelä-pohjoinen kansalaisjärjestöyhteistyölle. kimmo lehtonen managua Itsekritiikki avuksi laadun parantamisessa > On todella hyvä, että käydään keskustelua kehitysyhteistyön laadusta. Vuosien kuluessa rahaa on välillä mennyt kuin kankkulan kaivoon, puuskahtaa Mirjam Korhonen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta SASKista. Korhosen näkemykseen yhtyvät Outileena Uotila Äetsän kehitysmaaseurasta ja Outi Hakkarainen Ympäristö ja kehitys -järjestöstä. Korhosen, Uotilan ja Hakkaraisen edustamilla järjestöillä on hyvinkin eri tyyppisiä hankkeita, mutta naisista jokainen on nähnyt, ettei vilpittömällä mielelläkään toteutettu hanke ole aina tuottanut hyvää. Siksi heistä olisi pikemminkin huolestuttavaa, jos laadusta ei keskusteltaisi. Jos vaaditaan lisää määrärahoja, täytyy myös miettiä mitä niillä tehdään, täytyy olla sisältöä vaatimuksille, Hakkarainen toteaa. suunnittelu on avain onnistumiseen Mutta mitä laatu sitten käytännössä tarkoittaa? Mitä järjestöjen pitäisi tehdä toisin? Yhtä yhteistä mittaristoa on vaikea kehittää, koska hankkeet ja projektit ovat niin erilaisia, pohtii Uotila. Laatu riippuu tietysti hankkeen tavoitteista, vastaa puolestaan Korhonen. Esimerkiksi monet SASKin hankkeet keskittyvät koulutukseen. Mutta miten mitataan, onko järjestöjen kyky osallistua paikalliseen keskusteluun parantunut koulutuksen ansiosta? Etenkin, kun monissa maissa keskusteluun osallistuminen ei ole vain järjestöistä itsestään kiinni. Kehitysyhteistyön moninaisuudesta huolimatta kriteerejä laadulle kuitenkin keskusteluissa löytyy. Kaikkien mielestä hankkeiden suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän. Kunnon projektin suunnittelemiseen vierähtää helposti vuosi, Korhonen toteaa. Ennen kaikkea hankkeet tulisi suunnitella yhdessä etelän kumppanien kanssa ja antaa arvoa heidän tietotaidolleen. Haastateltujen mukaan tätä on yritetty, mutta kehittämisen varaa löytyy. Täytyy myöntää, että kovin paljon laadusta ei ole kumppaneiden kanssa keskusteltu. Osaltaan tämä johtuu siitä, että meillä on hyvin erilaisia kumppaneita. Joidenkin kanssa laadusta keskusteleminen onnistuu, kun taas toisten kanssa se tuntuu aika mahdottomalta, Korhonen sanoo. Uotilan mukaan ongelmia ymmärtämisessä voi tulla suomalaistenkin kesken. Välillä tuntuu, että meilläkin on Tansaniassa ja Suomessa olevilla ihmisillä aivan omat juttunsa. Ei aina ymmärretä, mitä toinen tarkoittaa. millaista yhteiskuntaa tavoitellaan? Yksi laadukkaan suunnittelun kulmakivistä on laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen. Hakkarainen korostaa, että suunnittelussa täytyy miettiä kauaskantoisesti ja ymmärtää hankkeisiin liittyvä poliittinenkin vastuu. Täytyy olla näkemys siitä, millaista yhteiskuntaa tavoitellaan. Esimerkiksi koulun rakentamisella voidaan osallistua palveluiden yksityistämiseen, vaikka tarkoituksena olisi vain tarjota opetusta, jota julkinen hallinto ei pysty juuri nyt tarjoamaan. Kestävien ratkaisujen löytäminen vaatiikin tarkkoja korvia. Samalla tulee muistaa, että kehitysyhteistyön oppeja täytyisi noudattaa myös muussa politiikassa. Pitäisi osata kuunnella, mitä kehitysmaat haluavat. Jos ne haluavat, että Suomi käyttää saman rahan vaikkapa niiden asioiden lobbaamiseen WTO:ssa, tulisiko meidän tehdä niin?, Hakkarainen kysyy. radikaalia luovuutta kaivataan Naisten mukaan itsekritiikki tekisi järjestöjenkin kehitysyhteistyölle hyvää. Ei pidä tavoitella taivaita, vaan miettiä mihin todella on mahdollisuus vaikuttaa, pohtivat Uotila ja Korhonen. Toisaalta tulosten saaminen voi vaatia uudenlaisia kokeiluja eikä järjestöjenkään pitäisi luutua tuttuihin ja turvallisen oloisiin hankkeisiin. Olisi osattava olla radikaalisti luova, sanoo Hakkarainen. Mutta ennen kaikkea pitäisi ehtiä ja uskaltaa keskustella avoimesti. Moni oppi tulee kantapään kautta, mutta nyt niitä kantapäitä on monissa järjestöissä jo koeteltu. Ollaan ehkä liian helposti osoittamassa syytä etelän päässä, vaikka kehittämistä riittäisi täälläkin. Siinä auttaisi, jos voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä järjestöjen kesken. Ehkä sekin on laatua, Uotila toteaa. milma kettunen k i r a h v i p o s t i 3 /

14 matti lahtinen Mosambikissa Kepalla on toimisto sekä Maputossa että Pembassa. Kepa Mosambikissa yli kymmenen vuotta > Kepa aloitti kehitysjoukkotoimintansa Mosambikissa vuonna 1991, jolloin Mosambik valittiin Kepan kolmanneksi yhteistyömaaksi Sambian ja Nicaraguan jälkeen. Lähes kaksikymmentä vuotta jatkunut sisällissota oli päättynyt ja henkilöavun tarve suuri. Valintaa puolsi myös suomalaisjärjestöjen kiinnostus maata kohtaan. Kymmenessä vuodessa toiminta on siirtynyt henkilöavusta kumppanuussopimuksiin, julkisen sektorin tukemisesta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Kepan kehityspoliittista tietämystä on vahvistettu palkkaamalla paikallinen kehityspoliittinen sihteeri. Paikallista kansalaisyhteiskuntaa tuetaan kumppanuussopimusten ohella rahoittamalla pienhankkeita. vammaisten ääni kuuluviin Yhteistyön muodot ovat muuttuneet mutta työ vammaissektorilla on jatkunut läpi vuosien. Vammaisohjelma on Kepan Mosambikin suurin ohjelma, joka on noin puolet toiminnasta. Myös monet jäsenjärjestöt toimivat vammaissektorilla. Noin 17-miljoonaisesta kansasta yli miljoonan arvioidaan olevan vammaisia. Suuri suhteellinen määrä johtuu muun muassa heikosta terveydenhuollosta, puutteellisesta ravinnosta sekä sisällissodasta. Kepan tukema vammaisjärjestöfoorumi, FAMOD, taistelee vammaisten ihmisoikeuksien puolesta. Kepa tukee sekä foorumin tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa että järjestön organisatorista kehitystä. Yhteistyö Kepan kanssa on ollut todellista kumppanuutta, FAMODin koordinaattori Francisco Tembe korostaa. Kepa ei koskaan ole sanonut meille tehkää tämä! vaan FAMOD on itse voinut tehdä omat suunnitelmansa, joista on yhdessä keskusteltu. Kaikkien yhteistyötahojen kanssa ei ole näin, Tembe kiittelee. Tavoitteena on yhdistää vammaisten ääni ja saada heidän asiansa paremmin kuuluviin. FA- MOD osallistuu ministeriön työryhmään, joka valmistelee uutta vammaislakia. Toivomme että laki hyväksytään vielä tänä vuonna. Se takaisi vammaisille yhtäläiset oikeudet, Tembe kertoo. Tärkeää on myös vaikuttaa vammaisten omaan asenteeseen. Monet vammaiset ajattelevat että koska he ovat vammaisia, he eivät pysty mihinkään. Tähän haluamme muutosta, painottaa foorumin assistentti Olga Maria Augusto. Muutokseen pyritään muun muassa koulutuksen, yhteisöteatterin ja tiedottamisen avulla. Viime vuonna toteutetun evaluaation jälkeen mietitään nyt uutta strategiaa Kepan vammaisohjelmalle. Siinä tulisi painottaa pitkäaikaista kumppanuutta. Vammaiset ovat taka-alalle jätetty vähemmistöryhmä, joka tarvitsee ulkopuolista tukea, Tembe sanoo. Olisi hyvä jos Kepa voisi toteuttaa hankkeita, joiden tuloksena vammaisten elämä parantuisi lyhyen aikavälin kuluessa. Yksi tällainen hanke voisi olla vammaisten ammatillinen koulutus, Tembe toivoo. geenimuunneltua ruokaa vastaan Kepan toinen tärkeä kumppani on kansallinen pienviljelijäliitto UNAC. Sen tavoitteena on edistää pienviljelijöiden asemaa päätöksenteossa ja puolustaa heidän oikeuksiaan niin taloudelliseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Lähes 70 prosenttia mosambikilaisista elää maaseudulla ja usein pienviljelijöiden tietämys omista oikeuksistaan on puutteellista. UNAC välittää jäsenistölleen tietoa muun muassa koulutustilaisuuksien avulla. Kepan tuki suuntautuu Pohjois-Mosambikiin, jossa Kepan ohjelmatyöntekijä tekee läheistä yhteistyötä UNACin paikallisyhdistysten kanssa. Tänä vuonna halutaan kehittää pienluottojärjestelmää. UNAC tekee myös vaikuttamistyötä. Viime aikoina geenimuunneltu ruoka on ollut kuuma puheenaihe. Mosambik kieltäytyi vastaanottamasta prosessoimatonta GMO-viljaa ruoka-apuna viime elokuussa. UNAC kiitteli hallitusta päätöksestä. UNACin kannanoton mukaan geenivarat kuuluvat kaikille ja elävien organismien patentointi ja biopiratismi tulisi kieltää. lotta valtonen KEPA MAAILMALLA 6/9 M O S A M B I K toiminta alkoi 1991 työntekijät: koordinaattori Bodil Wikman, ohjelmatyöntekijät Severino Ngole, Sergio Gómez ja Frederico Joáo, yhteystoimitsija Tarja Valtonen, kehityspoliittinen tiedottaja Lotta Valtonen ja kehityspoliit- tinen sihteeri Helena Chivite paikalliset kumppanit: Mosambikin vammaisjärjestöfoorumi FAMOD, kansallinen pienviljelijäliitto UNAC, naisjärjestö Forum Mulher ja nais- ja sosiaaliministeriö MMCAS yhteyspalvelut: 10 jäsenjärjestöä 21 projektilla 14 k i r a h v i p o s t i 3 /

15 kepan koulutus kevät Hankesuunnittelun peruskurssi Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään samoja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule oppimaan itse tekemällä todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys! Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viitekehyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitushakemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gender, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Hinta: 33/50/67 euroa Ilmoittautuminen: mennessä Hankesuunnittelun jatkokurssi Ohjatun etätehtävän tekeminen Lähikoulutuspäivä Onko Sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viitekehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiskelupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä. Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapauksestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjausta työn tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikoulutuspäivänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Hinta: 33/50/67 euroa Ilmoittautuminen: mennessä Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. tarkempia tietoja kursseista saat myös: > koulutussuunnittelija maija sepolta, (09) > kepan www-sivun tapahtumakalenterista: forum/tapahtumakalenteri. > kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: forum/postituslistat/. kurssit pidetään kepan koulutustilassa, sörnäisten rantatie 25 b, 5. kerros, helsinki. poikkeuksista mainitaan erikseen. osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla Saisiko olla tasa-arvoa? Mitä tasa-arvo tarkoittaa, ja tarvitaanko sitä? Mitä tekemistä sillä on hankeyhteistyön kanssa? Tutustumme keskeisiin näkökulmiin ja keskustelemme niistä. Esittelemme joitakin työkaluja joilla tasa-arvotyöhön voi lähteä, vastaamme kysymyksiin ja annamme vinkkejä siitä miten tasa-arvoasiat otetaan huomioon hankesuunnittelussa. Hinta: 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 4.4. mennessä Järjestöjen ruokamyynti tapahtumissa Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esim. Maailma Kylässä -festivaaleilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä! Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tuntuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Hinta: Ilmainen Ilmoittautuminen: mennessä Vuosiraportointi tulee - valmistaudu ajoissa! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Hinta: 10/15/20 Ilmoittautuminen: mennessä Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Helsingissä Tasa-arvoa! Tasa-arvoa? Keski-Suomessa Saman sisältöisillä kursseilla lähdemme liikkeelle miesten ja naisten rooleista eri kulttuureissa ja pohdimme kuka ne määrittelee, miten ne muuttuvat ja kenen tehtävä on arvioida ja muuttaa niitä. Opettelemme esimerkkien avulla, miten hankesuunnittelussa voidaan ottaa naisten ja miesten eri roolit huomioon, ja millaisia muutoksia erilaiset toimenpiteet niissä aiheuttavat. Hinta 25/35/50. Ilmoittautumiset Helsingin kurssille mennessä ja Keski-Suomen kurssille mennessä Kesäiset kehitysmaapäivät Varsinais-Suomessa Kehitysmaapäivät ovat kesäinen virkistysviikonloppu läpi talven puurtaneille järjestöaktiiveille. Keskitymme vapaan yhdessäolon ja saaristokesän nauttimisen lomassa tasa-arvoasioiden perusteisiin samoin aihein kuin edellä olevilla kursseilla. Hinta: 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä. k i r a h v i p o s t i 3 /

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Reilun Matkailun keskustelutilaisuus klo VR:n vanhoilla makasiineilla Helsingissä. Tilaisuudessa alustavat Sofia Laine Reilun Kaupan Tähti Ry:stä aiheenaan Reilun kaupan merkkijärjestelmän perusteet ja Mari Mero aiheesta Reilun matkailun aakkoset, minkä jälkeen keskustelu on avoin Suomen World Vision järjestää seminaarisarjan kehitysyhteistyön ja kansainvälisen solidaarisuuden arvoista aina keskiviikkoisin klo Helsingin yliopistossa, Porthanian luentosalissa PIII, os. Yliopistonkatu 3. Ohjelma: Oma napa, paras napa. Miksi suomalaisten tulisi välittää kolmannen maailman köyhistä? Dosentti Antti Raunio alustaa luterilaisen etiikan tarjoamasta arvopohjasta globaalille solidaarisuudelle. Kommentoimassa dosentti Marjaana Kopperi filosofisen etiikan ja dosentti Raimo Harjula maailmanuskontojen eetoksen näkökulmasta Taas yksi maailmanparannusyritys. Miksi ja miten suomalaisten tulisi toimia YK:n vuosituhatjulistuksen toteutumiseksi? Yleisökeskustelua alustavat Anita Kelles-Viitanen ja Ville Luukkanen Pitäkää ihmisoikeutenne. Arvojen törmäykset kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyön konkarit esittelevät arvotörmäyksiä esimerkkien kautta; Miia Nuikka: Kumppanuus kehitysyhteistyössä: jargonia vai aitoa arkea, Tuija Halmari: Pohjoisen ja etelän erilainen käsitys kansalaistoiminnasta sekä Ulla Tervo: Tyttöjen sukuelinten silpominen ihmisoikeuskysymyksenä Hei, kuka puhuu? Etelän näkökulma solidaarisuuden etiikkaan. Alustajina tutkijat Pauliina Kainulainen: Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologia, Jyri Komulainen: Intian dalit-teologia sekä Sylvia Akar: Islamin etiikka. Lisätietoja: Minna Kiiskinen, tai Huumekaupan koukerot -koulutusseminaari järjestetään Kumpulan toimitalossa, os. Isoniitynkatu 7 N, Helsinki. Lauantaina Johanna Yliviitala Huumaa-projektista kertoo huumekaupan lonkeroista, Kepan Sari Laaksonen Ruoka-aika -kampanjasta, toimittaja Matti Remes Kolumbiasta ja sen huumeongelmasta. Luvassa puhetta myös reilusta kaupasta. Sunnuntain ohjelma jatkuu ryhmätöillä. Keskustelua käydään huumeiden tuotannosta ja kaupasta suhteessa ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja rauhaan. Ohjelma tarkentuu vielä. Seminaari on ilmainen ja siihen sisältyy aamukahvi, lounas ja tarvittaessa lattialla yöpyminen. Ilmoittautuminen mennessä Riikka Miettiselle puh , tai Johanna Yliviitalalle puh , Tiedottajakurssi maahanmuuttajille klo Kurssi järjestetään Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä, os. Mikonkatu 17. Kurssilla käsitellään tiedottamisen perusasioita. Kouluttajana toimii Allianssin tiedottaja Asmo Koste. Kurssi on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.3 mennessä: tai puh. (09) SASKin solidaarisuuspäivät 2003 järjestetään Sibeliustalossa Lahdessa. Päivien pääteema on globalisaatio ja maahanmuuttajat työmarkkinoilla. Pääteemaan sisältyviä asiakokonaisuuksia ovat työntekijöiden perusoikeudet, köyhyys ja työmarkkinat, työvoiman liikkuvuus ja siirtolaisuus ja kehitysyhteistyö. Solidaarisuuspäivät on kaikille avoin tilaisuus. Päiville toivotaan osallistuvan niin liittojen johtoa kuin kenttäväen aktiivejakin. Osanottomaksu on 40 euroa, joka sisältää materiaalipaketin sekä ruokailut, kahvit ja iltajuhlan. Päivien aikana puhujina ovat mm valtioneuvos Harri Holkeri, europarlamentaarikko Heidi Hautala, VAKL:n pääsihteeri Guy Ryder, professori Raimo Väyrynen ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.Ohjelmassa myös mm. teemaseminaareja, maahanmuuttajatarinoita työelämästä, Suomesta ja ulkomailta sekä kokemuksia kolmesta ay-liikkeen hankkeesta (ETMO-projektista, monikulttuurikamppanjasta ja Viro-projektista).. Tarkemmat ohjelmatiedot ja ilmoittautumiset: tai Suomi-Kuuba-Seuran espanjan kielen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurin intensiivikurssi Vuorilahden kurssikeskuksessa Helsingissä. I. taso: Adentro! Empecemos! Ei kieltä aiemmin tai korkeintaan 1/2 vuotta opiskelleille. Tehokas johdatus espanjan kielen peruskielioppiin ja rakenteisiin sekä käytännön puhetilanteisiin. Toimii hyvin myös alkeiden kertauskurssina. Oppikirjana käytämme Bienvenidos. Opettajana suggestopediaan erikoistunut Raquel Arellano. II. taso: Adelante! Conversemos! 2 3 vuotta opiskelleille.kurssin aikana harjoitellaan espanjan kielen suullista ja kirjallista valmiutta sekä käydään läpi peruskielioppia, erityisesti verbioppiin keskittyen. Sopii kieliopintojaan jatkaville, mutta myös muistin virkistämiseen kertauksen tarpeessa oleville. Kurssilla tehdään runsaasti pariharjoituksia, kuunteluharjoituksia sekä analysoidaan uutisvideoita ja niiden sanastoa. Opettajana kuubalainen Jacqueline Chávez. III. taso : Ahora Comuniquémonos! Tällä keskustelukurssilla, joka on tarkoitettu pidemmälle ehtineille espanjan opiskelijoille käsittelemme eri espanjankieliseen kulttuuriin liittyviä aihepiirejä kuten ruokaa, kulttuuria, urheilua, jne. joiden sanastoon syvennymme paitsi keskustelun myös harjoitusten avulla. Tällä keskustelupainotteisella kurssilla voidaan kerrata myös kielioppia ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Opettajana on kuubalainen toimittaja Pedro Beltrán. Kurssimaksu majoittuville on 360 euroa, ei- majoittuville 270 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake: Suomi-Kuuba-Seuran, Kolmas linja 28, Helsinki, puh , päätoimittaja milma kettunen toimitussihteeri sonja hyttinen taitto kari markkanen tilaukset heli mäki-hakola tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn k i r a h v i p o s t i 3 / Mitä järjestösi puuhaa? Kerro se muillekin Kirahvipostissa!

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9

kirahviposti tasa-arvoisempaa maailmaa kohti 5/2003 toukokuu Päivitä itsesi: www.kepa.fi > lisää tasa-arvoasioista sivuilla 6-9 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2003 toukokuu AVAA AISTISI JA ASTU KYLÄÄN! janne sivonen FESTIVAALI KAISANIEMESSÄ 17. -18.5. 2003 LAUANTAINA 12.00-20.OO

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7

SAMBIASSA TAISTELLAAN AIDSIA VASTAAN MONIN KEINOIN SISÄLTÖ: JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA. Sivu 8. Sivu 7 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2003 1/03 JÄRJESTÖJEN ELINTILA KAPENEE TANSANIASSA Tansaniassa on hyväksytty paljon kritisoitu kansalaisjärjestölaki. Järjestöjen mukaan laki on maan perustuslain

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2016

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2016 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2016 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION

K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION K EHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS SERVICE CENTRE FOR DEVELOPMENT COOPERATION TEL 358 9 584 233 FAX 358 9 584 23 200 SÖRNÄISTEN RANTATIE 25, FIN-00500 HELSINKI EERIKINKATU 11 C, FIN-00100 HELSINKI HTTP://WWW.KEPA.FI

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus...

DEMOKRATIA? RUOKAA KAIKILLE MINNE MENET, SISÄLTÖ: Uusi jäsenjärjestösihteeri...5. Hankeneuvojan palsta...8. Uutisia Mosambikista...10. Koulutus... 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2002 02/02 KENT WILSKA RUOKAA KAIKILLE Kepan ja muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteinen Ruoka-aika-kampanja käynnistyy helmikuussa. Kampanjan peruskysymys

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13

kirahviposti mikä on hanketuen tulevaisuus? 9/2003 lokakuu Kirjastoyhteistyölle kiitosta Päivitä itsesi: www.kepa.fi > sivut 8-13 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2003 lokakuu henrik kastenskov Kirjastoyhteistyölle kiitosta > Uunituoreessa evaluaatiossa tarkastellaan Kepan panosta

Lisätiedot

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistys ry AMT

Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistys ry AMT Sivuston asiakäsikirjoitus: tammi- helmikuu 2004 Osio: etusivu 1 #1 index.htm Etusivu on jaettu kolmeen kenttään taulukoilla! 1.palsta: neuvonta ja, jonka alla lyhyt ajankohtainen toivotus ja valokuva

Lisätiedot