Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen Kansallisen Veteraanipäivän juhla Laukaa
|
|
- Tarja Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen Kansallisen Veteraanipäivän juhla Laukaa Kunnioitettavat sotainvalidit, -veteraanit ja lotat, Arvoisa juhlaväki Tervehdin Teitä runoilija Otto Manninen sanoin, jotka hän kirjoitti veteraanipolven kunniaksi sotien jälkeen: Ja tässä meitä ei ois, / jos miehet ja naiset maamme / olis olleet heikot hetkellä kohtalon./ Yli kaiken sankareita muistelkaamme, / kun vapaat omassa maassa olla saamme; / se kalleimmalla lunastettu on. Kansallisen veteraanipäivän tämän vuoden teema "Jälleenrakentamisen sankarit" on hyvin valittu. Niin nyt kuin tulevaisuudessa on syytä muistaa kansallisen olemassaolomme ja maamme nykyisen vaurauden lähtökohdat. Välittömästi sotien päätyttyä alkanut jälleenrakentaminen, lähes puolimiljoonaisen siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen sekä suurten sotakorvausten maksaminen ovat ainutlaatuisia sankaritekoja maailmassa. Missään muualla ei vastaavaan ole kyetty ilman mittavaa ulkopuolista tukea. Ne kaikki ovat talvi- ja jatkosotien torjuntavoittojen kaltaisia ihmeitä, joilla turvattiin pienen kansakunnan elämä ja luotiin perusta Suomen nousulle maailman kehittyneimpien valtioiden joukkoon. Jälleenrakentamisen sankareihin kuuluvat kaikki sota-ajan kokeneet suomalaiset, niin miehet kuin naiset, lapsiakaan unohtamatta. Ponnisteluihin osallistui jokainen, kukin voimiensa mukaan. Tästä löytyy opiksi otettavaa. Vaikeudet voitetaan, kun tavoite on yhteinen ja jokainen osallistuu työhön kantaen vastuuta kykynsä mukaan. Veteraanien tunnuslause kaveria ei jätetä on parempi perusta kansakunnan selviytymiselle kuin yhä laajemmalle levittäytyvät finanssimaailman ja yrityseliitin yksilökeskeiset harhaopit. Hyvät naiset ja herrat Monet Suomen kansan vaiheet ovat ihmeitä. I maailmansodan aikana itsenäistyneistä maista Suomi on ainoa, joka on säilyttänyt koko ajan itsenäisyytensä ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksensä. II maailmansotaan osallistuneista maista Manner-Euroopassa ainoastaan Suomea ei vallattu tai sen osia miehitetty. Suomi on ainoa maa, joka pystyi torjumaan Neuvostoliiton suurhyökkäykset, ei pelkästään kerran vaan toistuvasti, ensin talvisodassa ja myöhemmin jatkosodassa kesällä Suomen sotia käsiteltäessä tulee muistaa II maailmansodan kokonaisuus. Eivät suomalaiset sotaa halunneet. Maan kohtalo ja joutuminen sodan kurimukseen ratkaistiin suomalaisilta kysymättä ja suomalaisten tietämättä elokuussa 1939 NL:n ja Saksan solmiessa hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi ja Baltian maat määrättiin kuuluviksi NL:n etupiiriin. Sopimuksen solmimisen jälkeen tapahtumien kulun määräsivät suurvallat. Pienten maiden valinta- ja vaikutusmahdollisuudet olivat perin vähäiset. Suomelle vaihtoehdoiksi jäivät vain joko taistelu itsenäisyyden turvaamiseksi tai suostuminen NL:n alueluovutusvaatimuksiin,
2 2 joka aikaa myöten olisi johtanut maan miehittämiseen. Näinhän tapahtui Baltian maiden kohdalla. Suomen valitsema taistelujen tie oli oikea. Vaikka sodan hinta oli kallis, taistelu kannatti. Ilman vastarintaa puolet perheistämme ehkä eläisi muualla siirtolaisina, arvioitiin erään suomalaisen sanomalehden talvisotaa käsitelleen artikkelisarjan päätteeksi pari vuotta sitten. On totta, että ilman voitettuja taisteluja, suuri osa kansastamme saattaisi olla muualla. Olihan NL:ssa talvisodan alussa varattu rautatiekalustoa suomalaisten pois kuljettamiseen. Tosin kerrotaan ulkoministeri Molovin tokaisseen suomalaisten vastarintaan tuskastuneena: Eivät ne mitään kuljetuksia tarvitse, kävelkööt Siperiaan. Suomalaisten päättäväisyys herätti ihailua ympäri maailman. Arvostettu brittilehti The Daily Telegraph julisti helmikuussa 1940 pääkirjoituksessaan: Suomalaisten esimerkki on innostava muitakin pieniä kansakuntia samanlaiseen päättäväisyyteen. Mikään maailman kansa, joka pitää vapauttaan ja riippumattomuuttaan arvossa, ei voi olla ihailematta Suomea. Suomalaiset ovat antaneet maailmalle enemmän kuin mitä maailma voi heille korvata: se lannistumattomuus, jolla vastarintaa on tehty isoille armeijoille ja valtavan tyrannivaltion sotakoneille antaa kaikille pienille kansoille rohkeutta ja toivoa. Tuimista taisteluista kajahtanut sursum corda on kiirinyt yli vapaiden maiden ja rajojen. - Lehden käyttämä latinankielinen ilmaisu sursum corda on ehtoollisjumalan-palveluksista tuttu kehotus Ylentäkää sydämenne ja kuvastaa osaltaan, miten suuressa arvossa pienen kansakunnan sankaruutta pidettiin. Hyvät kuulijat Talvisota muodostaa yhdessä 1918 käydyn vapaussodan kanssa Suomen itsenäisyystaistelun. Marsalkka Mannerheim ilmaisi asian, NL:n aloitettua talvisodan, toteamalla päiväkäskyssään: Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa. Marsalkan näkemys talvisodan ja vuoden 1918 vapaussodan toisiinsa liittymisestä on perusteltu. Samaan tapahtumaketjuun kuuluvat myös kesän 1944 torjuntataistelut. Yhdistävä tekijä on Venäjän vallankumouksen bolsevikkijohdon ja II maailmansodan aikaisen neuvostojohdon pyrkimys liittää Suomi neuvostovaltioiden joukkoon. Kenraali Gustav Hägglund on kuvannut asetelmaa kirjassa Me olimme nuoria sotilaita osuvasti: Keskustelu siitä, oliko jatkosota erillissota vai ei, on turhanpäiväistä. Asian ydin on se, että kyseessä oli talvisodan jatkosota. NL oli selvästi ilmaissut, että se aikoi jatkaa maaliskuussa 1940 kesken jäänyttä hyökkäystä heti tilaisuuden tullen. Sotien pätkittämisen sijasta tulisi puhua Suomen sodasta Siinä on kolme toisiinsa tiukasti liittyvää vaihetta: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Vasta tämän taistelun kautta Suomi saavutti pysyvän paikan itsenäisten valtakuntien joukossa. Siihen asti Suomen itsenäisyys oli ikään kuin ehdollista, Venäjän heikkouteen sidottua. Valitettavan monet suomalaiset historian tutkijat eivät ole vieläkään oivaltaneet, että NL:lla todella oli pyrkimys jatkaa maaliskuussa 1940 kesken jäänyttä hyökkäystä Suomen valtaamiseksi. Sen sijaan ulkomaisista tutkijoista jopa ns. ajopuuteorian upottajiin luettu amerikkalainen Hans Peter Krosby on ymmärtänyt tilanteen oikein. Väitöskirjassaan Nikkelidiplomatiaa Petsamossa hän toteaa: Jos NL olisi uskottavasti todistanut halunsa ja päätöksensä kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä ja oikeuksia sen
3 3 sijaan että se jatkuvasti esitti uusia vaatimuksia, syytti suomalaisia vihamielisistä aikeista ja sekaantui Suomen politiikkaan, olisi Suomen ajautuminen kohti Saksaa voinut estyä. Eristämällä Suomen muusta maailmasta NL aikaansai tilanteen, jossa Suomi jäi täysin yksin. Siten NL painostuksellaan itse asiassa ajoi Suomen taloudelliseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön Saksan kanssa. Mistään muusta suunnasta ei Suomelle ollut apua saatavissa. Sotilaana myös ymmärtää, ettei Suomen puolustaminen olisi onnistunut, jos puna-armeija olisi päässyt käynnistämään hyökkäykset vuoden 1940 Moskovan rauhan rajalta. Liian vähälle huomiolle jää usein Suomen sotien totaalisuus. Kyse ei ollut vain sotilaiden urotöistä. Edellytyksenä armeijan toiminnalle oli, että kotirintama kesti. Ponnisteluihin osallistui koko kansa ja sodan vaikutukset tuntuivat kaikkialla. Epävarmuutta, pelkoa ja huolta läheisistään, samoin kuin suuria menetyksiä kokivat niin aikuiset kuin lapset. Viime aikoina on osattu aiempaa monipuolisemmin tuoda esiin suomalaisen naisen suuri merkitys sodan ja sen jälkeisen ajan toiminnoissa. Muun muassa hiljakkoin esitetty tvdokumentti Tuntematon emäntä oli erinomainen muistutus siitä, ettei sodan koettelemuksista selviydytty pelkästään Tuntemattoman sotilaan voimin. Unohtaa ei sovi myöskään lottien, pikkulottien ja sotilaspoikien panosta. Lotta Svärd järjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusorganisaatio, johon kuului suurimmillaan lähes jäsentä. Lottien monipuolinen toiminta oli korvaamaton tuki maanpuolustukselle ja koko yhteiskunnalle. Arvoisat veteraanit Puheet hävityistä sodista eivät pidä paikkaansa. Suomi ei sodissa hävinnyt vaan saavutti tärkeimmät päämääränsä: maan itsenäisyys ja pohjoismaiseen demokratiaan perustuva yhteiskuntajärjestelmä säilyivät. Sen sijaan NL kärsi tappion, kun sen pääsy tavoitteisiinsa toistuvasti estettiin. Suomalaiset torjuivat NL:n hyökkäykset kaikilla rintamilla ja jokaisessa puna-armeijan hyökkäyssuunnassa. Väite, että heinäkuun -44 torjuntavoitot olisi saavutettu sen vuoksi, että NL tarvitsi joukkojaan Keski-Eurooppaan, ei kerro koko totuutta. NL:n kesällä -44 käynnistämä hyökkäys oli valmisteltu huolellisesti. Voimasuhteet olivat täysin puna-armeijan eduksi. Marsalkka Govorovin johtoon Karjalan kannakselle oli keskitetty nopeaan voittoon tarvittavat joukot. Siitä huolimatta suomalaiset pysäyttivät viikkokausia kestäneissä suurtaisteluissa hyökkäykset. Govorov toteaa muistelmissaan: "Suomalaiset pystyivät erittäin taitavasti vetäytymään edullisille puolustuslinjoille Tali Ihantala - Vuosalmi. Neuvostojoukot eivät täyttäneet annettua tehtävää". Myös Laatokan pohjoispuolella kenraalieversti Meretskovin johtaman armeijan hyökkäykset päättyivät tappioon. Viimeiset suurtaistelut käytiin Ilomantsissa, jossa punaarmeijan divisioonia joutui pakenemaan taistelualueelta jättäen jälkeensä raskaat aseet, ajoneuvot ja runsaasti muuta kalustoa. Veteraanipolven päättäväisyyttä arvosti NL:n ulkoministeri Molotovkin todetessaan luvulla tehdyssä haastattelussa: Oli viisasta, ettemme liittäneet Suomea Neuvostoliittoon.
4 4 Siitä olisi tullut verta vuotava haava. Ihmiset siellä ovat niin itsepäisiä, hyvin itsepäisiä. Vahinko, että NL:n johto ymmärsi asian vasta sotien opettamana. Sotien jälkeen vallinnutta henkistä alennustilaa kuvastivat veteraaneihin ja lottiin kohdistetut syytökset sotahulluudesta. Mitäs lähditte -ivailuilla herjattiin ja loukattiin niitä, joita olisi tullut kiittää maan pelastamisesta. NL:n kommunistista diktatuuria kritiikittömästi ihailleet poliitikot ja taiteilijat saivat mellastaa vapaasti vuosikymmenien ajan. Piikittelyn kohteina saattoivat olla jopa sotainvalidit, sotalesket ja sotaorvot. Vaikka radikaalien vimma laantui 1980-luvulla, eksytään hakoteille edelleen. Asioiden vääristelyyn syyllistyvät etenkin ne julkisuutta tavoittelevat tutkijat ja taiteilijat, jotka etsivät sodista nykypäivän ihmisiä kohahduttavia yksityiskohtia ja tekevät niiden perusteella yleistyksiä, maailmansodan kokonaisuudesta piittaamatta. - Olisiko jo aika luopua vuosikymmeniä toistetuista harhoista ja tuoda arvoisellaan tavalla esille Suomen kansan sota-ajan ponnistelujen laajuus, todelliset tulokset ja saavutusten ainutlaatuisuus? Hyvä juhlaväki Mikä on Suomen tila nykyisin? Mitä maassamme on sotien jälkeen saatu aikaan? Suomessa parikymmentä vuotta asunut kanadanranskalainen lakimies André Chaker kirjoittaa viime vuoden lopulla julkaistussa kirjassaan Suomen ihme seuraavasti: Joidenkin mielestä Suomi sinänsä on ihme. Ei kokonsa tai kansainvälisen vaikutusvaltansa takia, vaan siksi, että se on vastoin odotuksia säilynyt hengissä ja vieläpä menestynyt. Suomi on maailman huipulla sekä maantieteellisesti että useiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten mittarien mukaan. Suomi onkin 2000-luvulla sijoittunut useissa kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkimaiden joukkoon. Pisa-tutkimusten lisäksi huomiota ovat saaneet muun muassa lontoolaisen Legatum-instituutin vuosittaiset hyvinvointivertailut sekä amerikkalaisen Newsweek-lehden parin vuoden takainen arvio maailman parhaasta maasta. Omaperäisestä kansanluonteestamme kertoo suhtautuminen vertailujen tuloksiin. Toisaalta kansalaiset haluavat kilpailuhenkisesti, että Suomi sijoittuu kärkeen. Mutta kun näin tapahtuu, käynnistyy epäily tutkimusten oikeellisuudesta ja yleensä järkevyydestä. Menestyksestä ei meillä suuremmin iloita. Mieli pidetään vakaana, kuten keihäänheiton exmaailmanmestari Seppo Räty vakuuttaa: Täällä päin ei ole tapana puhua onnen ja menestyksen tunteista. Sen vuoksi, jos itse sisälläni suuria tunnen, otan moottorisahan ja menen tekemään tukkeja, kunnes olo helpottaa. Olisiko tässä kuussa julkistetun YK:n onnellisuusraportinkin tulokset, joiden mukaan maamme sijoittui toiseksi 150 tutkitun maan joukossa, parasta salata? Kell onni on, se onnen kätkeköön, kuten suomalainen sananlasku opastaa. Kunnioitetut veteraanit, hyvät naiset ja herrat Kansakunnan ikuinen kiitos kuuluu veteraanipolvelle, jonka miesten ja naisten tahto ja taito riittivät niin II maailmansodan vuosina kuin vielä sotien päätyttyäkin tekemään mahdottomalta tuntuneen mahdolliseksi. He ovat näyttäneet esimerkkiä siitä, miten
5 5 jokainen voi maataan palvella ja millaisiin saavutuksiin pieni kansa voi yhdessä ponnistellen yltää. Se on tulevienkin suomalaispolvien hyvä muistaa ja viedä eteenpäin vapauden viestiä ja veteraanien velvoittavaa perintöä. Toivotan kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää ja mitä parhainta kevättä.
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015
ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.
LisätiedotReserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto
Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotMITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE
KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen
Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotPUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE
KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotKarjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton
LisätiedotRADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l
RADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l2-1939. Kunnioitettavat amerikkalaiset radiokuuntelijat. Me suomalaiset olemme tunnettuja siitä, ettemme juuri aiheuta yllätyksiä maailmalle, sillä me olemme realiteettien
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotNyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotHeikki Nurmela KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ 19.5.2013. Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!
Heikki Nurmela KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ 19.5.2013 Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat! Tänään toukokuisena sunnuntaina olemme jälleen kerran kokoontuneet viettämään kaatuneiden muistopäivää. Yhä
LisätiedotNainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA
Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen
Lisätiedot11 o SELOSTUS PUHEESTA TYÖVÄEN JÄRJESTÖJEN JUHLASSA TAMPEREELLA. Pyynikin urheilukentällä 30/7-1941
» 11 o SELOSTUS PUHEESTA TYÖVÄEN JÄRJESTÖJEN JUHLASSA TAMPEREELLA Pyynikin urheilukentällä 30/7-1941 SSSESffSSm SSSBaBSCKeCSCSSSaffSSeBSBSSBBSBB "Kansan Lehden" selostus Puhuja huomautti aluksi, että hän
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotNÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015
NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotJuoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotHÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ
HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
Lisätiedot1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto
SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, rintamamiehet ja -naiset, lotat, arvoisa juhlayleisö!
Professori Ilkka Virtanen HILJAISET VUODET Juhlapuhe Vaasan kaupungin ja seurakuntien järjestämässä Kansallisen veteraanipäivän juhlassa 27.4.2009 Vaasan Kaupungintalossa Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotKahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMikkelin kaupunginjohtajan puhe Mikkelin seudun sotainvalidit ry:n 75-vuotisjuhlassa
Mikkelin kaupunginjohtajan puhe Mikkelin seudun sotainvalidit ry:n 75-vuotisjuhlassa 17.2.2016 Kunnioitetut sotainvalidit ja sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat, arvoisat juhlavieraat, Hyvät kuulijat,
LisätiedotSisällys. http://d-nb.info/1024824845
Sisällys Lukijalle 4 Kirkkoherra Lauri Haapalan tervehdys 5 Siikajoen kunnanjohtajan tervehdys 6 Vala 7 Korjaukset ja lisäykset matrikkelin 1. osaan 8 Vapaussoturit 8 Paavolan kunnan vapaussoturit, jotka
LisätiedotMiksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo
1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotKapeampi mutta terävämpi EU.
Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotMontenegro.
Montenegro rk331@columbia.edu Montenegro Ei suuria vaikutuksia muuttoliikkeistä ennen 1800-lukua Rosvoilua muinaishistoriassa Montenegron vuorikansat vastustivat Osmanien myöhäistä vuoden 1499 valtausta
LisätiedotAbstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa
Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part
LisätiedotSuomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen
Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotHakemus Suosituskirje
- Aloitus Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Hyvä Rouva Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva Hyvä Herra / Rouva Hyvä Herra / Rouva Virallinen,
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen
LisätiedotTyötä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke
Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotKohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä
Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat, arvoisa Rauman kaupungin johto ja kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.
1 Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti Raumasali, 6.12.2016 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat, arvoisa Rauman kaupungin johto ja kutsuvieraat,
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotVeteraanien perintönä itsenäinen Suomi
Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Seija Niinistö-Samela Tammenlehvän Perinneliitto ry Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Teksti Seija Niinistö-Samela Kuvat
LisätiedotOlga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014
Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan
Lisätiedothttp://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret
Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotKOKEMUKSIA VERTAISARVIOINNISTA
KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. KOKEMUKSIA VERTAISARVIOINNISTA Seminaari 23.11. Vaasa Working Quality Quality in Work -hanke Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Working Quality - Quality in Work Esityksen sisältö Taustaa
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotSOTIEMME VETERAANIEN PÄIVÄ
Markku Honkasalo SOTIEMME VETERAANIEN PÄIVÄ Kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987 2007 KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN VALTAKUNNALLINEN PÄÄTOIMIKUNTA HELSINKI 2 Kirjatoimikunta: Kansi: Taitto: Sammandrag:
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
Lisätiedot10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat
1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun
Lisätiedot