ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista."

Transkriptio

1 ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma Teologinen tiedekunta Tiina Pönni

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aihepiiri ja tausta Aikaisempi tutkimus Tutkimuskysymykset Tutkimuksen vapaaehtoisjärjestö Nyyti ry TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA METODIT Uskonnollisuudesta arvojen määrittelyyn Metodeina määrällinen ja laadullinen tutkimus TUTKIMUS VASTAAJIEN USKONNOLLISUUDESTA Uskonnollisten väitelauseiden muodostaminen Kyselylomakkeiden muodostaminen Aineisto ja toteutus Analyysi Tulosten luokittelu Uskonnolliset Jonkin verran uskonnolliset Jonkin verran ei-uskonnolliset Ei-uskonnolliset Yhteenveto ja pohdintaa TUTKIMUS HAASTATELTUJEN ARVOISTA Teemahaastattelu Haastattelujen toteutus Vapaaehtoisten motiiveista ja taustasta Millaiseksi vapaaehtoistyöntekijät mieltävät uskonnollisuuden Arvoanalyysi Uskonnollisten vapaaehtoisten arvomaailma Kaija 24 vuotta Elina 25 vuotta Satu 24 vuotta Ei-uskonnollisten vapaaehtoisten arvomaailma Kirsti 24 vuotta Petri 31 vuotta Laura 29 vuotta YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET KIRJALLISUUS LIITTEET...91

4 LUETTELO TAULUKOISTA JA LIITTEISTÄ Taulukko 1. Vastaajien määrä ja luokittelu s. 31. Taulukko 2. Uskonnollisuus sukupuolittain s. 32. Taulukko 3. Uskonnollisuus ja opiskeluala s. 32. Taulukko 4. Uskonnollisuus ja ikäluokat s. 32. Taulukko 5. Jonkin verran ei-uskonnollisten vastausten jakautuminen s. 36. Taulukko 6. Ei-uskonnollisten vastausten jakautuminen s. 37. Liite 1. Uskonnollisuuskyselyn lomake s. 91. Liite 2. Uskonnollisuuskyselyn saatekirje s. 93. Liite 3. Nyytin henkilökunnan saatekirje Nyytin vapaaehtoisille s. 94. Liite 4. Kyselylomake pohjautuen Schwartzin arvoteoriaan s

5 1 JOHDANTO 1.1 Aihepiiri ja tausta Suomessa erilaisia hyvinvointipalveluja tuottavat monet toimijat eikä pelkästään julkinen sektori. Sosiaalipalveluja tuottavat myös seurakunnat, kotipalveluyritykset ja järjestöt. Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori ovat nousseet merkittävämpään asemaan talouslaman vaikutuksesta 1990-luvulla samaan aikaan kun valtion osuus on vähentynyt hyvinvoinnin kustannuksissa. Suomessa ihmisten lähipiiri ja järjestöt ovat alkaneet huolehtia yhä suuremmasta osasta hoivatyötä julkisen sektorin ja yksityisten markkinoiden lisäksi. Perherakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä, ja monilla tukea tarvitsevilla ei ole lähipiiriä auttamassa. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien suurimmaksi pulmaksi koetaan yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute. (Harju ym. 2001, 50 52; Ropo & Eriksson 2001, 43.) Vapaaehtoistyö voidaan määritellä osallistumiseksi vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan. Vapaaehtoistyöstä ei saa palkkaa, se ei ole yritystoimintaa eikä työharjoittelua, vaan henkilön motiivina tehdä työtä on ajatus avuksi olemisesta ja oppimisesta. (Eskola & kurki 2001, 10.) Vapaaehtoistoiminnan avulla tukea voidaan suunnata esimerkiksi järjestön omalle jäsenistölle tai sen ulkopuolelle, esimerkiksi ystävä- ja tukihenkilötoimintana, puhelinpäivystyksenä, asiointi- ja kuljetusapuna, tilapäisapuna tai vertaistukena (Harju ym. 2001, 56). Vapaaehtoistyöllä voidaan tarkoittaa hiukan eri asiaa kuin vapaaehtoistoiminnalla, sillä vapaaehtoistyö painottaa yksilön tai ryhmien konkreettista toimintaa, ja vapaaehtoistoiminta organisoitua järjestöjen toimintaa. Vapaaehtoistyö on sosiaalisyhteiskunnallista toimintaa, joka liitetään niin kutsuttuun kolmanteen sektoriin, ja se kuvaa yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. (Koskiaho 2001, 16.) Kolmas sektori toimii yksityisen eli ensimmäisen sektorin (talous, markkinat), julkisen eli toisen sektorin (valtio, kunnat) sekä perheiden ja lähiyhteisöjen eli niin kutsutun neljännen sektorin rinnalla. Kolmas sektori sisällytetään kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen, johon kuuluvat vapaaehtoissektori ja poliittinen omaehtoinen toiminta eli niin sanotut sosiaaliset liikkeet. (Koskiaho 2001, 17; Harju ym. 2001, 19.) EU-yhteistyön mukana on levinnyt ajatus periaatteesta, jonka mukaan ongelmia lähdetään ratkaisemaan aina ensin lähiympäristön avulla. Jos nämä keinot eivät toimi, alkaa julkinen sektori vaikuttaa asioihin, milloin ensiksi korostetaan aina perhettä, lähipiiriä ja vapaaehtoistyötä. 3

6 Pohjoismainen hyvinvointiajattelu on painottunut perinteisesti kuitenkin julkisen sektorin ensisijaisuudelle. (Koskiaho 2001, 17.) Valmius vapaaehtoistyöhön on Suomessa melko korkea, sillä noin puolet vapaaehtoistoimintaan osallistumattomista ihmisistä olisivat valmiita osallistumaan mukaan pyydettäessä (Yeung 2002, 52 55). Suomalaiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan myös aktiivisesti, sillä Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 ilmestyneen tutkimuksen mukaan reilu kolmannes (37 %) osallistui parin vuoden aikana johonkin vapaaehtoistoimintaan, joka liittyi urheiluun tai liikuntaan, terveys- ja sosiaalipalveluihin tai lasten ja nuorten kasvatusasioihin. Tutkimuksen mukaan osallistumisaktiivisuus eri väestöryhmissä ei poikkea paljoa toisistaan. (Yeung 2002, 38.) Nuoria kiinnostavat enemmän ympäristönsuojelu, ihmisoikeudet ja lasten ja nuorten parissa työskentely, kun taas vanhempia suomalaisia kiinnostavat terveys- ja sosiaaliasiat, asuinalueeseen liittyvä toiminta sekä uskonnolliset toiminnat (Yeung 2002, 28). Tutkimuksessa huomattiin eroja vapaaehtoistoiminnassa koulutustaustasta riippuen. Akateemisesti koulutettuja kiinnostivat peruskoulutaustaisia enemmän vapaaehtoistoiminta kulttuurin, kansainvälisyyden sekä ihmisoikeuksien parissa, kun taas peruskoulutaustaisia kiinnostivat enemmän asuinaluetoiminta ja eläintensuojelu. (Yeung 2002, ) Vaikka osa ihmisistä olisikin valmis vapaaehtoistyöhön, ja osallistuminen "yleisesti kaikennäköiseen toimintaan" on ollut edellä mainittujen tutkimusten mukaan aktiivista, se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat valmiita vapaaehtoistoimintaan, joka liittyy tukihenkilötoimintaan tai toisen ihmisen henkilökohtaiseen auttamiseen. Keskusteluiden aiheena muun muassa lehdistössä on ollut myös itse vapaaehtoisten jaksaminen työssä, varsinkin kun tukihenkilöiden tarve on kasvanut väestön vanhetessa. Psykologi-lehden artikkelin mukaan julkisen sektorin aika ei riitä hoivatyöhön, jota tarvittaisiin, mutta myös vapaaehtoisista tukihenkilöistä on pulaa. (Sannemann 2004.) Auttaminen ja muiden huomioiminen ovat kuitenkin arvotutkimusten mukaan suomalaisten perusarvoja. Ihmisillä voivat olla erilaiset, jopa keskenään ristiriitaiset arvomaailmat, mutta he voivat silti kyetä toimimaan yhdessä samojen päämäärien eteen. (Puohiniemi 1993, 26, 79; Verkasalo 1996; Yeung 2002, 67.) Auttaminen ja vapaaehtoistyö kytkeytyvät siis ihmisen arvomaailmaan. Vapaaehtoistyö voi perustua siihen, että toisen ihmisen auttaminen on sekä etuoikeus että velvollisuus. Mielenkiintoinen ajatus on, että psykologi Robert Emmonsin mukaan ihmisen hyvinvointia 4

7 edistää pyrkimys korkeampaan. Tällöin voidaan ajatella, että kyseessä voi olla sekä uskonnollinen että eettinen pyrkimys tehdä jotakin hyvää sen vuoksi, että ihminen uskoo vahvasti joihinkin uskonnollisiin tai eettisiin periaatteisiin. (Ojanen 2001, 105.) Vapaaehtoistyö voi auttaa ihmistä miettimään omaa persoonaansa ja arvojaan. Vapaaehtoistyötä tehneiden teologian opiskelijoiden mukaan toiminta oli opettanut vastuuta ja yhteistyötaitoja myös oma-aloitteisuuden ja rohkeuden lisääntyessä. (Koskenvesa 2001, 131.) Auttamisideologian ytimiksi on esimerkiksi evankelis-luterilaisen seurakunnan piirissä määritelty elämä, terveys, turvallisuus, henkilökohtainen loukkaamattomuus ja oikeudenmukaisuus. Auttamistyössä toimivat voivat olla yksimielisiä arvojen merkityksestä, mutta niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen voi olla hankalampaa. (Harju ym. 2001, 22.) Pro gradu tutkimuksessani kysytäänkin, että millaiset arvot nousevat tärkeimmiksi nuorilla vapaaehtoistyöntekijöillä, jos heidän on pystyttävä valitsemaan merkittävimmiksi arvoiksi vain osa suuremmasta arvojoukosta. Briitta Koskiahon artikkelissa Sosiaalipolitiikka ja vapaaehtoistyö mainitaan erilaisia kansalaistyyppejä suhteessa kansalaisyhteiskunnalliseen toimintaan. Tyypit on alunperin analysoitu Ruotsin demokratianeuvoston vuoden 1998 raportissa. Ensimmäistä tyyppiä edustaa yleensä mies, joka luokitellaan poliittiseksi osallistujaksi. Toiseksi tyypiksi kuvaillaan sääntöjä noudattavaa lainkuuliaista kansalaista. Kolmatta solidaarista kansalaistyyppiä edustavat enemmistönä naiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä ja toisten huolenpidosta. Järjestöaktiivit kuuluvat neljänteen kansalaistyyppiin, joka jakautuu politiikkaan pyrkiviin ja maailmanparantajiin. (Koskiaho 2001, 36.) Näin määriteltyjä vapaaehtoistyyppejä on useita, mutta voidaanko esimerkiksi tukihenkilötoiminnassa olevat vapaaehtoiset luokitella pelkästään solidaarisiksi tyypeiksi? Hannu Sorri on kirjoittanut saksalaisten sosiaalipoliitikkojen vapaaehtoisuuden rakennemuutosteoriasta, jonka mukaan uuteen "postmoderniin" vapaaehtoisuuteen liittyvät ajallinen joustavuus, asian koskettavuus oman elämän kannalta, itseohjautuvuus, mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, spontaanisuus ja luovuus. Teorian kannattajien mukaan postmoderni vapaaehtoisuus sopii nykyisen yhteiskunnan arvomaailmaan, kun taas perinteinen ihmisystävällinen vapaaehtoisuuden muoto vastaa huonosti modernin ihmisen yksilökeskeistä ajattelua, jossa odotetaan persoonallista hyötyä vastineena annetusta panoksesta. (Sorri 1998, Sachssen 1988, mukaan.) Sorrin tutkimus palvelevan puhelimen päivystäjistä ei tukenut rakennemuutosteoriaa, sillä tutkittavilla ei 5

8 ollut yhtenäistä mallia vapaaehtoisuudestaan. Kullakin oli oma yksilöllinen mallinsa vapaaehtoiseksi ryhtymisestään, joka nousi kunkin henkilön omasta elämänhistoriasta ja sen kehityskulusta. (Sorri 1998, ) Naistutkimuksen professori Kaarina Kailo on kirjoittanut vapaaehtoistyön sukupuolisidonnaisista odotuksista. Hänen mukaansa tytöt kasvatetaan vastavuoroisuuden, yhteisöllisyyden ja toisien hoivaamisen rooliin, jolloin he laiminlyövät henkilökohtaiset tarpeensa. Kailon mukaan naisia on jo historiassa manipuloitu vapaaehtoiseen työhön "auttaminen on oma palkkansa" -väitteellä. (Kailo 2001, 157, , 174.) Tässä pro gradu -tutkimuksessani suurin osa haastateltavista oli naisia, jolloin on mahdollista tarkastella tuloksia myös tästä näkökulmasta. Nouseeko yhteisöllisyyden korostus yksilöllisyyden edelle vapaaehtoisten naisten arvomaailmassa? Venkula ja Rautevaara kirjoittavat nuorten ikäkausi- ja aikakausisidonnaisista arvoista. Ihmistä itseä lähellä olevat asiat, kuten suhde uskontoon, suhde omaan menestykseen tai läheiset ystävyyssuhteet, näyttävät olevan ikäkausisidonnaisia piirteitä. Näitä asioita ovat pohtineet vanhempamme ja heitä seuraavat sukupolvet. Sen sijaan suhde yhteiskunnassa toimimiseen, ympäristöön, sotaan ja rauhaan näyttää Venkulan ja Rautevaaran mukaan olevan aikakausisidonnainen arvostusten piirre, joka voi sisältää huomattavaakin sukupolvien välistä muutosta. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa esillä olevien asioidenkin tärkeys muuttuu. Venkulan ja Rautevaaran mukaan nuorten vanhetessa ikäkausisidonnaiset arvostukset voivat muuttua, mutta aikakausisidonnaiset arvostukset pysyvät muuttumattomina. (Venkula & Rautevaara 1993, ) Tässä pro gradu - tutkielmassa pyritään tavoittamaan vapaaehtoistyöntekijöiden arvomaailmaa sellaisena, mikä se on ollut haastatteluhetkellä. Millaiset arvot löytyvät nuorilta vapaaehtoistyöntekijältä 2000-luvulla? Tässä pro gradu -tutkimuksessa käsitellään ensimmäisessä luvussa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta ja tarkennetaan tutkimuskysymyksiä. Toisessa luvussa määritellään käsitteitä, ja selvitetään arvotutkimusta rajannutta teoreettista viitekehystä, jona toimi Schwartzin arvoteoria. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimuksen ensimmäinen osa, lomakekyselytutkimus vastaajien uskonnollisuudesta. Neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen toinen osa, johon liittyivät haastattelut ja laadullinen analyysi haastateltavien arvoista. Viidennessä luvussa saadut tulokset kootaan yhteen ja selvitetään johtopäätöksiä. 6

9 1.2 Aikaisempi tutkimus Vapaaehtoistoimintaa on tutkittu Suomessa paljon, etenkin sosiaalipsykologiassa ja sosiaalipolitiikassa. Tutkimus on pääosin kohdistunut vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveihin aloittaa ja jatkaa toiminnassa mukana. Arvotutkimusta on tehty sosiaalipsykologian, kasvatustieteiden ja teologian oppiaineissa, mutta sitä ei ole tehty paljoa liittyen vapaaehtoistyöhön, ja siksi tähän pro gradu -tutkimukseen on valittu tämä näkökulma painottumaan haastatteluosuudessa. Motiivitutkimus liittyy osaksi arvotutkimukseen, vaikka motiivit ja arvot voidaan määritellä eri asioiksi. Siksi tähän työhön liitetään aiempaa tutkimusta, jossa on tutkittu vapaaehtoistyöhön liittyviä motiiveja. Vapaaehtoistyön tutkimus Tuija Huikuri-Salminen on tehnyt sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmansa Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilöiksi hakeutujien ominaisuuksista ja heidän motiiveistaan. Tärkein motiivi oli tutkimuksen mukaan auttamishalu, pyrkimys henkiseen kasvuun ja toive saada sisältöä elämään. Persoonallisuudeltaan hakeutujat olivat myönteisiä ja sosiaalisia. (Huikuri-Salminen 1989.) Simo Salminen ja Timo Glad ovat käsitelleet myös jonkin verran auttavan puhelimen päivystäjien motiiveja, itsearvostusta ja päivystäjien taustoja, joita he ovat kartoittaneet tutkimuksessaan kyselylomakkeilla (Salminen & Glad 1988). Tutkimuksessa mukana olleen auttavan puhelimen 21 päivystäjän toimintaan osallistumisen tärkeimpinä motiiveina olivat halu auttaa toisia ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Päivystäjillä oli tutkimuksen mukaan hyvä itsearvostus. (Salminen & Glad 1988, 42.) Hannu Sorri on tutkinut seurakunnan palvelevan puhelimen päivystäjien taustoja ja syitä osallistua tähän työhön (Sorri 1998). Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli keskiikäisiä naisia. Päivystäjät mainitsivat vapaaehtoiseen päivystystyöhön ryhtymisen tekijöiksi muun muassa kiinnostuksen ihmiseen, luonteenomaisuudet ja roolin, toisten auttamiseen liittyvän ammatin, uuden elämän sisällön etsinnän, halun oppia uusia taitoja, muutokset liittyen ammattiin, asuinpaikkaan tai ajankäyttöön; elämänvaikeuksista selviytymisen ja oman tuen saannin sekä yhteyden seurakuntaan ja uskonnolliset näkemykset. (Sorri 1998, ) 7

10 Anne Birgitta Yeung on kartoittanut vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessaan, Valmius vapaaehtoistyöhön tutkimus Pelastusarmeijan mainoskampanjan innoittamista vapaaehtoistyöntekijöistä (Yeung 1999), vapaaehtoisten motiiveja liittyä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Yeung käytti metodinaan teemahaastattelua, ja nimitti tutkimuksesta nousevat motiivit tekemisen kaipuuksi, auttamishaluksi, kokeilunhaluksi ja ryhmän kaipuuksi. Marianne Nylund on tarkastellut myös ihmisten motivaatioita vapaaehtoistyöhön tutkimuksessaan Varieties of Mutual Support and Voluntary Action A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers (Nylund 2000). Tutkimukseen osallistui 479 henkilöä, joista suurin osa oli mukana Punaisen ristin toiminnassa sekä loput paikallisissa vapaaehtoiskeskuksissa ja työttömyyteen liittyvässä toiminnassa (Nylund 2000, 121). Nylundin tutkimuksessa osallistujien auttamishalu liittyi sekä altruistisiin että individualistisiin motiiveihin. Nylundin tutkimuksessa altruistiset motiivit viittaavat arvomotiiviin, ja individualistiset motiivit oppimiseen, arvostukseen sekä sosiaalisiin ja uraan liittyviin motiiveihin. (Nylund 2000, ) Kati Pääkkönen ja Lilli Sairanen tekivät pro gradu -tutkielmansa Joensuun yliopiston psykologian laitokselle aiheenaan Nyyti ry:n ja Joensuun opiskelijoiden tukikeskus Ätäkän vertaistukipäivystäjien motiivit ja tuen tarve (Pääkkönen & Sairanen 2003). Tutkimukseen osallistui 16 vapaaehtoista, joista 15 palautti ennen haastatteluja vapaamuotoisen kirjoitelman omasta motivaatiostaan päivystäjän työhön. Työ oli menetelmältään laadullinen. (Pääkkönen & Sairanen 2003, ) Tekijät jaottelivat haastatteluista altruistiset, egoistiset ja yhdistyneet motiivit sekä työhön hakeutumisessa että siinä jatkamisessa. Altruistiset motiivit tutkimuksessa kuvasivat henkilön pyyteetöntä auttamishalua. Egoistisiksi motiiveiksi kutsutaan itseen liittyviä motiiveja, esimerkiksi mielenkiinto tai itsensä toteuttaminen ja kehittäminen. Yhtä aikaa altruistisia ja egoistisia piirteitä sisältäviä toiminnan syitä kutsuttiin yhdistyneiksi motiiveiksi. (Pääkkönen & Sairanen 2003, 82.) Suurella osalla tutkimukseen osallistujista oli ollut puhtaasti altruistisia sekä egoistisia motiiveja toimintaan hakeutuessaan. (Pääkkönen & Sairanen 2003, 102.) Pääkkösen ja Sairasen työssä korostui haastatelluilla opiskelijoilla arvomaailma, eli toiminnan kokeminen tärkeäksi, yleisempänä motiivina verrattuna auttamishaluun (Pääkkönen & Sairanen 2003, 137). Työssä ei käsitelty arvomaailman syitä ja luonnehdintaa. 8

11 Pääkkösen ja Sairasen pro gradu -tutkielman aihe on lähellä omaa pro gradu -tutkielman aihealuettani, mutta työssäni pyritään nostamaan esiin enemmän juuri vapaaehtoisten arvomaailmaa ja sen perusteluja kuin motiiveja. Lisäksi edellisissä muissa vapaaehtoisuuteen liittyvissä tutkimuksissa ei ole käsitelty vapaaehtoistyöntekijöiden arvoja tai muita maailmankatsomukseen liittyviä elementtejä, joihin pro gradu - tutkimukseni pyrkii painottumaan. Arvotutkimus Uskontotieteen kentällä Helena Helve on vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessaan, Nuorten Maailmankuva seurantatutkimus pääkaupunkiseudun erään lähiön nuorista, selvittänyt kvantitatiivisilla menetelmillä sekä haastatteluilla nuorten maailmankuvaa, ja sen muuttumista siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen (Helve 1987, 239). Helve löysi faktorianalyysimenetelmällä nuorilta maailmankuvatyyppejä, joita olivat maagis-metafyysinen, tieteen välittämä, joukkotiedotusvälineiden luoma ja uskonnollinen, joista viimeinen oli jäsentynein ja selkein. Tutkituista enemmistöllä maailmankuvaan liittyi piirteitä kaikista näistä tyypeistä. 14 -vuotiaat tytöt pitivät tärkeimpänä asiana ehjää perhettä, ja vuotiaat taas arvostivat hyviä oloja, ammattia ja hyvää toimeentuloa. Pojat arvostivat terveyttä, tytöillä korostuivat taas läheiset ihmissuhteet. Tutkimuksen mukaan vanhemmilla on suuri merkitys perinteiden ja arvojen siirtäjinä nuorille. Vanhempien lisäksi koulu ja joukkoviestimet vaikuttavat myös merkittävästi nuorten maailmankuvaan. (Helve 1987, , ) Helve on tutkinut myös pohjalaisten ja helsinkiläisten nuorten arvomaailmoja (Helve 1993). Helven tutkimus nuorten arvoista nosti esille asennemittarilla mitattuna tasa-arvon kannattajat, konservatiivit, vihreät, yhteiskunnallisesti passiiviset ja globalistit. Tutkimuksessa mukana oli 240 nuorta, ja faktorianalyysimenetelmällä muodostettiin tutkituista kolmen faktorin asennejärjestelmät eli arvomaailmat humanisteihin, individualisteihin ja traditionalisteihin. Humanistien asenteet nousivat kristillishumanistisista arvoista, ja he olivat ihmiskeskeisiä ja suhtautuivat ympäristökysymyksiin eettisesti sekä älykkäästi. Heidän mukaansa luonnon saastuttamista on vastustettava, mutta ihmisille on taattava perusoikeudet. (Helve 1993, 64; 1997, 159.) Individualistinuoret eivät uskoneet voivansa vaikuttaa muutoksiin yhteiskunnassa politiikan kautta, vaan asenteita leimasi kriittisyys ja pessimistisyys yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan. Traditionalisteja voitiin pitää isänmaallisina, konservatiivisina nuorina, jotka uskoivat ahkeruuteen ja yrittämiseen, 9

12 ja joiden mukaan taloudellinen hyvinvointi on myös tärkeää. (Helve 1993, 67 68; 1997, ) Vain harvoilla tutkituista oli puhtaasti yhden faktorin ominaisuuksia. Useimmilla tutkituilla saattoi olla päällekkäin useamman faktorin ominaisuuksia. Pääkaupungissa asuvien nuorten asenteet olivat kuitenkin modernimpia ja moninaisempia kuin pohjalaisten nuorten. (Helve 1993, ) Martti Puohiniemen tutkimuksen (Puohiniemi 1993) aineisto perustuu Schwartzin arvomittarilla suoritettuun tilastolliseen analyysiin suomalaisten vuotiaiden arvoista. Puohiniemi vertaa suomalaisten arvoja myös kansainvälisissä kulttuurien välisiä eroja kartoittavissa tutkimuksissa esiin tulleisiin piirteisiin. (Puohiniemi 1993, 9, 11.) Puohiniemen tutkimuksessa nousivat tärkeimpinä esiin hyväntahtoisuuteen, universalismiin, turvallisuuteen ja yhdenmukaisuuden tavoitteluun liittyvät arvotyypit. Vallantavoittelu, perinteisiin luottaminen ja vaihtelun etsiminen liittyivät vähemmän tärkeiden arvojen joukkoon. (Puohiniemi 1993, 26.) Suomalaisten tärkeimpiin yksittäisiin arvoihin kuuluivat terveys, perheen turvallisuus, maailmanrauha, rehellisyys, sisäinen tasapaino, todellinen ystävyys, vapaus, vastuullisuus, elämän tarkoitus ja itsekunnioitus (Puohiniemi 1993, 28). Verkasalon, Daunin ja Niitin tutkimuksessa (1996) on selvitetty kvantitatiivisesti yliopistoopiskelijoiden arvomaailmaa Virossa, Suomessa ja Ruotsissa Schwartzin arvoteorian avulla. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi kansallisuuden ja koulutusalan vaikutusta arvoihin, jolloin jokaisesta maasta valittiin humanististen tieteiden, tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijoita. Tulokset kertoivat, että koulutustausta erotteli opiskelijat selvimmin toisistaan, vaikka arvot olivat yleisesti kaikilla melko samankaltaisia. Humanististen- ja sosiaalitieteiden opiskelijat luokittelivat universaaleja eli toisten ihmisten hyvinvointiin liittyviä arvoja korkeammalle, kun taas kauppatieteiden opiskelijat nostivat itseä korostavat eli vallan ja suoriutumisen arvoja korkeammalle. (Verkasalo, Daun & Niit 1996, ) Tässä pro gradu -tutkielmassani on tutkittu pääasiassa vain humanististen alojen ja sosiaalitieteiden opiskelijoiden arvoja, jolloin vertailua eri alojen opiskelijoiden arvojen kanssa ei voi tehdä. Työssä onkin tarkoitus kartoittaa eroja ja samankaltaisuuksia näiden humanististen alojen opiskelijoiden välillä. Psykologi Milton Rokeach on tehnyt laajaa arvotutkimusta Yhdysvalloissa luvuilla, kuitenkin enimmäkseen yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Tutkimuksissaan Rokeach esimerkiksi vertaili arvoja amerikkalaisten miesten ja naisten, erilaisen 10

13 koulutuksen saaneiden, erituloisten, eri ikäryhmien, poliittisten ryhmien ja eri uskontoryhmien, kuten protestanttien, katolisten, juutalaisten ja tunnustuksettomien sekä eri protestanttiryhmien välillä. Rokeach tutki myös miten uskonnollisten ihmisten arvot eroavat vähemmän uskonnollisten ja ei ollenkaan uskonnollisiksi luokiteltavien ihmisten arvoista. Ihmisten uskonnollisuuden Rokeach määritteli kysymällä nimellistä uskonnollista identiteettiä, kirkossa käymisen tiheyttä ja pyytänyt tekemään itsearviointeja uskonnon havaitulle tärkeydelle arkielämässä. Rokeach mittasi arvoja tilastollisesti kehittämänsä kahden 18 arvon luettelon avulla. Hän esitti 36 arvoa, joista 18 hän oli määritellyt itseisarvoiksi, eli lopullisiksi päämääriksi, ja 18 instrumentaalisiksi arvoiksi eli henkilökohtaisiksi piirteiksi. Rokeachin mukaan uskonnollisten ryhmien arvojärjestelmät ja yksittäiset arvot voitiin erottaa vähemmän uskonnollisten ryhmien arvoista. Rokeachin arvolistojen tulosten mukaan uskonnolliset (protestantit, katolilaiset) korottivat pelastumisen arvon selvästi korkeammalle kuin nautinnon, ei-uskonnollisten tehdessä päinvastoin. Uskonnolliset ryhmät pitivät myös arvoja anteeksiantava ja tottelevainen arvokkaampina kuin ei-uskonnolliset. Ei-uskonnolliset taas nostivat arvot itsenäinen, älykäs ja looginen korkeammalle kuin uskonnolliset ryhmät. (Rokeach 1969, 8 23.) Rokeach tutki myös sosiaalisen myötätunnon liittymistä arvoihin, ja sai tulokseksi että pelastus ja anteeksiantava liittyivät selvästi kristillisten vastaajien esiin nostettuihin arvoihin, mutta nämä arvot liittyivät kielteisesti useisiin sosiaalisen myötätunnon indikaattoreihin. Samoin Rokeachin tutkimuksen mukaan ahkerasti kirkossa käyvien vastaajien vastaukset liittyivät kielteisesti sosiaalisen myötätunnon mittareihin. (Rokeach 1969, ) Rokeachin tutkimus herätti aikoinaan keskustelua, ja sitä arvosteltiin monilta kohdin esimerkiksi arvojen käsitteen määrittelyssä. Eri arvoja, kuten esimerkiksi pelastus, voitiin tulkita eri tavoin. Tutkimuksessa vastaajien ei ollut myöskään mahdollista järjestää yksittäisiä arvoja samalle tasolle, jolloin arvokyselyssä oletettiin että jokaisella yksilöllä on arvojen hierarkkinen järjestys. Rokeachin tutkimusta myös arvosteltiin uskonnollisuuden määrittelemisestä yksiulotteiseksi, eli perinteiseksi kristillisyydeksi, jossa kristilliset arvot olivat "konservatiivisia". Samoin sosiaalisen myötätunnon mittareita arvosteltiin yksiulotteisiksi. (Gorsuch 1970, ) Vaikka omassa tutkimuksessani vapaaehtoisten päivystäjien uskonnollisuudesta ja arvoista ei tutkita varsinaisesti sosiaalista myötätuntoa, Rokeachin tutkimuksesta nousseet kysymykset ja arvostelut ovat huomioonotettavia. 11

14 1.3 Tutkimuskysymykset Vapaaehtoistyön runsaan tutkimuksen ansiosta vapaaehtoisilta on löytynyt erilaisia motiiveja käyttää aikaansa palkattomaan vapaaehtoistyöhön. Motiiveina on noussut esiin vahvimpina auttamishalu, työn arvostaminen, itsensä toteuttaminen ja kehittäminen, uuden oppiminen ja kokeileminen, sosiaalisten suhteiden luominen, mielenkiinto työhön tai uraan liittyvät asiat. (Ks. Yeung 1999, Nylund 2000, Pääkkönen & Sairanen 2003.) Vaikka motiivitutkimusta on tehty runsaasti, vapaaehtoistyöntekijöiden arvomaailman tutkimus on jäänyt vähemmälle, ja siitä löytyy lähtökohta tällekin pro gradu -tutkimukselle kartoittaa juuri tätä arvomaailmaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveja on tutkittu etenkin seurakunnan toiminnassa ja uskonnollisissa järjestöissä, sillä vapaaehtoistyötä tehdään paljon ja monipuolisesti seurakunnan piirissä. Seurakuntien vapaaehtoistoiminnan yhteisenä periaatteena on myötäelävä, lähimmäiskeskeinen, tasaveroiseen ihmisten vuorovaikutukseen perustuva ajattelu, jonka pohjana on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen. (Harju ym. 2001, 66.) Hannu Sorrin tutkimuksen mukaan seurakunnan vapaaehtoispalveluksessa olevilta ei löytynyt yhtenäistä uskonnollista pohjaa, jonka mukaan vapaaehtoiseksi päivystäjäksi ryhtyminen olisi kirkon arvojen seuraamista ja uhrautumista lähimmäisten hyväksi. Uskonnollisuus osoittautui kyllä tärkeäksi perusteeksi päivystäjäksi hakeutumisessa, mutta uskonnolliset perusteet poikkesivat toisistaan. (Sorri 1998, ) Pro gradu -tutkimuksessani kysytään, että löytyykö vapaaehtoistyöntekijöiltä uskonnollista taustaa myös järjestössä, joka ei kuulu seurakunnan piiriin? Tutkimuskohteena on kolmannen sektorin järjestö, jolla ei ole uskonnollista taustaa kehityksessään tai yhteyttä seurakuntiin tai muihin uskonnollisiin järjestöihin. Tässä tutkimuksessa voidaan selvittää myös tämän ei-uskonnollisen järjestön vapaaehtoisten uskonnollisuutta tai eiuskonnollisuutta. Arvoihin liittyen tutkimusta on tehty esimerkiksi moraalisista ja eettisistä käsityksistä, empatiasta, arvojen ja poliittisten näkemysten yhteydestä, asenteista, uskomuksista ja toivomuksista tulevaisuuden ja elämän suhteen, arvoista ja persoonallisuudesta, ihmisen kasvusta ja kehityksestä sekä uskonnollisista käsityksistä (Venkula & Rautevaara 1993, ). Tutkimusta on tehty paljon pelkästään kvantitatiivisilla menetelmillä etenkin sosiaalipsykologian alueella, mutta laadullinen tutkimus on jäänyt varjoon. Kenties on 12

15 koettu tarpeettomaksi tutkia kvalitatiivisilla menetelmillä eri arvoja, jotka voidaan parhaiten mitata helposti arvolistojen avulla ja laskea tilastollisesti mitä arvoja ihmiset kokevat merkittävimmiksi. Näin on helppo tehdä vertailuja eri ryhmien ja jopa maiden välillä (Ks. Schwartz 1992, Puohiniemi 1995, Rokeach 1979, Myyry 2004). Epäselväksi kuitenkin on mahdollista jäädä, miten kyselyihin vastanneet ihmiset ovat tärkeämmiksi valitsemansa arvot ymmärtäneet ja miksi ylipäätään ovat kokeneet valitut arvot merkittäviksi. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoitus on selvittää että voiko löytyä eroavaisuuksia opiskelijoiden tukipalvelussa toimivien vapaaehtoisten arvomaailmasta, etenkin jos osa tutkittavista pitää itseään uskonnollisena ja osa taas ei koe itseään uskonnollisiksi. Tarkoituksena on myös selvittää laadullisella tutkimuksella, eli haastattelun ja analyysia ohjaavan teorian avulla, miksi tietyt arvot nousevat vapaaehtoisilla työntekijöillä merkittävämmiksi kuin toiset, vai riippuuko arvojen mahdollinen erilaisuus vain henkilökohtaisesti erilaisesta tulkinnasta. Tutkimuksessa oli haasteellista löytää oikeanlaista teoriaa varsinkin laadulliseen tutkimukseen, ja jouduttiin valitsemaan kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytössä oleva teoria, jonka avulla arvoja ryhmiteltiin. Teoria antoi välineet arvojen määrittelyyn, mutta sitä käytettäessä oli riskinä, että analyysista muodostuu liian pinnallista. Analyysia syvensi kuitenkin tutkittavien oma selvitys siitä, mitä he valinnoillaan tarkoittivat. Aiheen valinta nousi omasta yhteydestäni tutkimuksessa olleen järjestön toimintaan sen vapaaehtoisena. Siitä heräsi kiinnostus, että voiko vapaaehtoisilta löytyä toisistaan eroavia arvoja. Kiinnostuksen kohteeksi nousi myös, että korostavatko he yhteisöllisyyttä enemmän kuin yksilöllisyyttä, sillä yhteisöllisyys toimii tutkimuksen vapaaehtoisjärjestön yhtenä toimintaa ohjaavana arvona. Tutkimuksen alussa heräsi pieni epäilys, tuleeko työstä liian tylsä, mikäli jokaisella tutkittavalla on täysin samanlainen näkemys arvoista ja maailmasta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka jokaisella lopullisessa haastattelussa olevalla oli samankaltaiset elämää ohjaavat perusarvot, jokaiselta löytyi myös erottavia tekijöitä. Jokaisella oli oma yksilöllinen arvomaailmansa, jota olivat muokanneet kokemukset, perhe ja koulutus. 1.4 Tutkimuksen vapaaehtoisjärjestö Nyyti ry Tutkimuksessa vapaaehtoistyöntekijät kyselyyn ja haastatteluun valittiin kolmannen sektorin järjestöstä, Nyyti ry:stä. Nyyti ry on opiskelijoiden tukikeskus, jonka toiminta 13

16 käynnistyi vuonna 1984 pääkaupunkiseudulla. Järjestön tavoitteena on tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille. Näihin palveluihin kuuluvat vapaaehtoisten voimin tapahtuva päivystystoiminta sekä erilaiset projektit, ryhmät, luennot ja keskusteluillat. Tämän kolmannen sektorin järjestön toimintaa on rahoittanut pääasiassa Raha-automaattiyhdistys, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja jäsenjärjestöt. Järjestön jäseninä ovat pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YHTS) ja Suomen Mielenterveysseura. (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 1; Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 2.) Nyytiin tuli vuosina yhteensä 3119 asiakasyhteydenottoa (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 2). Näinä vuosina neljä yleisintä asiakkaan ilmaisemaa yhteydenoton syytä olivat ahdistus/kasvukriisi (13 %), stressi/väsymys/masennus (12 %), lapsuuden perheeseen liittyvät ongelmat (11 %) ja seurusteluun liittyvät vaikeudet (11 %) (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 5). Järjestön päivystystoimintaan kuuluu puhelinpäivystys, käyntivastaanotto ja Virtuaaliolkapää eli asiakkaiden viesteihin vastaaminen internetissä sähköisesti. Nyytin vapaaehtoiset ovat pääasiassa korkeakouluopiskelijoita, ja heidät koulutetaan tehtäväänsä Nyytin henkilökunnan ohjaamina. Vapaaehtoisten koulutukseen on kuulunut asiakkaan kohtaamisen harjoittelua sekä tiedotusta Nyytin toiminnasta. Koulutus uudistettiin vuonna 2003 siten, että siinä huomioitiin Nyytin oppivan organisaation mukainen toimintafilosofia ja Nyytin arvot. Opetus toteutetaan ongelmanratkaisumenetelmää käyttäen, johon liittyy nykyisin etenkin sähköisiin viesteihin vastaamisen harjoittelua. (Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 4, 13.) Vapaaehtoisia on rekrytoitu mukaan ilmoituksilla, ja järjestämällä informaatioiltoja kaksi kertaa vuodessa, jonka jälkeen kiinnostuneet on valittu Nyytiin haastattelun perusteella. Myös haastatteluprosessi uudistettiin vuonna 2003 siten, että kaksi työntekijää haastattelee toiminnasta kiinnostuneen henkilön yhdessä, kun ennen kiinnostuneet oltiin haastateltu yksin. Haastattelussa on tällöin tarkoitus kartoittaa hakijan taustaa ja motiiveja vapaaehtoistyölle. Valitut vapaaehtoiset allekirjoittavat myös vaitiolovelvollisuussopimuksen, joka sitoo päivystystoiminnassa kohdattujen asioiden salassapitoon. Vapaaehtoisena olemiseen on liittynyt myös velvollisuus osallistua kerran lukukaudessa työnohjaukseen, jossa työnohjaajana toimii järjestön ulkopuolinen henkilö. (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 13 14; Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 4.) 14

17 Järjestön toiminnan lähtökohtana on oppiva organisaatio, johon liittyy humanistinen käsitys ihmisestä. Tähän käsitykseen kuuluu ajatus "vapaasta, itseohjautuvuutta tavoittelevasta ihmisestä, joka luottaa itseensä ja kehittymismahdollisuuksiinsa". Vapauden lisäksi humanistiseen ihmiskäsitykseen sisältyy päämäärä inhimillisestä kasvusta. Oppivan organisaation käsite määritellään Nyytissä yhteistyöksi ja muuttuvaan tilanteeseen reagoimiseksi. Oppivan organisaation ajattelumalleina pidetään Argyriksen ja Sengen teorioita, joista Argyriksen mukaan oppivassa organisaatiossa jäsenet kyseenalaistavat jatkuvasti toimintaansa, havaitsevat virheitä ja korjaavat niitä itse uusimalla organisaatiota ja omia toimintojaan. Sengen mukaan ihmisillä on mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa haluamiaan tuloksia. Oppivassa organisaatiossa on pyrkimys siten korostaa avoimuutta, kommunikoivuutta ja henkilöstön itseohjautuvuutta. (Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 7.) Nyytin hallitus on valinnut toimintaa ohjaaviksi arvoiksi asiakaslähtöisyyden, mielen hyvinvoinnin, välittämisen, yhteisöllisyyden ja luotettavuuden (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 7). Vapaaehtoisen tehtävä päivystäjänä on "olla läsnä, kuunnella avoimesti ja auttaa asiakasta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan". Lisäksi tehtävänä on pyrkiä auttamaan asiakasta ottamaan vastuu omasta elämästään ja tekemään terveitä valintoja, ja mahdollisesti ohjata asiakasta eteenpäin muiden tukipalvelujen piiriin. (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 15.) Vapaaehtoisen ominaisuuksiksi kuvaillaan "lämmintä vaikutelmaa, rehellisyyttä ja avoimuutta, hyvää huomiokykyä ja kykyä keskittyä asiakkaaseen, kiinnostusta ja kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, hyväksyvää asennetta, kykyä kuunnella asiakkaan elämän tragedioita, ja hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta". Vapaaehtoiselle asetettuihin vaatimuksiin taas kuuluu "tunnistaa oman osaamisensa rajat, olla selvillä omista arvoistaan, tuntea voimavaransa kuunnella ja viestiä, tunnistaa tunteet, joita asiakkaan kertomus hänessä herättää, tunnistaa omien tekojensa ja käyttäytymisensä vaikuttimet, olla tietoinen siitä, millaisia reaktioita hän ihmisissä yleensä herättää, pystyä jäsentämään omia sisäisiä ongelmiaan, osata asettaa tavoitteensa realistisiksi, hyväksyä itsensä sellaisen kuin on, olla tuomatta esille ennakkoluuloja ja stereotypioita, toimia Nyytin toimintafilosofian ja arvojen mukaisesti ja noudattaa Nyytin eettisiä periaatteita" (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 17). 15

18 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA METODIT 2.1 Uskonnollisuudesta arvojen määrittelyyn Uskonnon määrittely on ollut eri alojen piirissä monimuotoista. Esimerkiksi uskontotieteessä yleisellä tasolla on jaoteltu uskonnon määritteleminen suhteessa joko yliluonnolliseen tai pyhään, joiden lisäksi uskonto voidaan määritellä kysymykseksi ihmisen perimmäisestä huolenaiheesta (Sjöblom & Utriainen 2004, 11). Professori Juha Pentikäinen on koonnut uskonnon eri aspekteiksi esimerkiksi uskonnon älylliset tekijät sisältävän kognition, uskonnollisia tunteita, asenteita ja elämyksiä sisältävän affektion, uskontoa päämääräkäyttäytymisenä tarkoittavan konaation, sosiaalisen tekijän sekä riippuvuuden ajallisesti ja paikallisesti tietystä kulttuuriympäristöstä eli kulturaalisen tason. Lisäksi uskontoon on vahvasti sidoksissa yliluonnollisen käsite. (Pentikäinen 1986, ) Kulttuuriantropologin Melford Spiron mukaan usko yli-inhimillisiin olentoihin ja näiden voimaan auttaa tai vahingoittaa ihmistä on uskomus, joka kaikkien uskonnon määritelmien tulisi sisältää (Spiro 1986, 60). Spiro määrittelee uskonnon "instituutioksi, joka koostuu kulttuurisesti kaavoittuneesta vuorovaikutuksesta kulttuurisesti ilmaistujen yli-inhimillisten olentojen kanssa" (Spiro 1986, 63). Pohjoismaiden väitetään kuuluvan sekularisoituneimpien maiden joukkoon. Nämä maat näyttävät muodostavan erityisen profiilin moraalisissa arvoissa, kuten yhteiskunnallisesti tiukassa ja yksityisesti sallivammassa moraalisuudessa. (Pettersson & Riis 1994, 7 8.) Uskonnollisten rakenteiden muodostuminen on ollut samantapainen Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa, koska suurimmassa osassa maista luterilainen kirkko on ollut osa valtiota. Vaikka suurin osa maiden kansalaisista on kuulunut kirkkoon, aktiivinen osallistuminen seurakuntaelämään, kuten kirkossa käyminen, on ollut vähäistä verrattuna esimerkiksi katolisiin Etelä-Euroopan maihin ja Irlantiin. (Halman 1994, 63.) Vuoden 1994 Pohjoismaiden välisiä eroja selvittäneessä tutkimuksessa kaikki pohjoismaalaiset kokivat elämällä olevan tarkoitus, mutta näkemystä ei ollut rajattu kristilliseksi tai luonnontieteelliseksi. Toisaalta suorassa kysymyksessä elämän tarkoituksen riippuvuudesta Jumalan olemassaoloon, suomalaisten otoksessa 31 % vastasi myönteisesti, joka oli enemmän kuin muiden maiden vastauksissa. Myönteinen vastaus tulkittiin Jumala- 16

19 keskeiseksi ja edustavan kristillistä näkemystä. (Sundback 1994, 138.) Vuonna 2000 kerätyn World Values -tutkimuksen mukaan 62 % suomalaisista pitää itseään uskonnollisena ihmisenä, 29 % ei-uskonnollisena ja 3 % ateistina. Gallup Ecclesiastica tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta mieltää itsensä kristityksi ja luterilaiseksi, mutta käsitteet voivat liittyä ennemmin suomalaisuuteen kuin uskonnollisuuteen. Puolet itsensä luterilaiseksi tai kristityksi mieltäneistä pitää itseään uskovana. (Kääriäinen, Niemelä & Ketola 2003, 122, 127.) On vaikea tulkita miten kukin ihminen uskonnollisuuden ymmärtää. Millä perusteilla ihminen voidaan määritellä uskonnolliseksi? Tässä pro gradu -tutkimuksessa on yritetty tavoittaa joitain elementtejä uskonnollisuudesta Gunnar Grönblomin uskonnon määrittelyn avulla. Gunnar Grönblomin julkaisussa Dimensions of Religiosity esitetään tutkimuksia uskonnollisuudesta Tanskassa ja suomenruotsalaisilla Suomessa. Otoskoko oli suuri, sillä vastaajia oli Grönblomin tutkimuksissa noin Grönblom käytti tutkimuksessaan myös noin 140 kysymystä ja käsitteli aineistoa faktorianalyysilla. (Grönblom 1984, ) Gunnar Grönblom käytti amerikkalaisen sosiologi Charles Y. Glockin viittä uskonnollisuuden ulottuvuutta pohjanaan luodessaan uskonnollisuusasteikkoja omaan tutkimukseensa. Glock määritteli uskonnollisuuteen liittyvän esimerkiksi kokemuksellisen, ritualistisen, ideologisen ja älyllisen ulottuvuuden, joista Grönblom johti omaan tutkimukseensa kuuden ulottuvuuden asteikot liittyen uskonnolliseen uskoon, uskonnolliseen aktiviteettiin, uskonnolliseen kokemukseen, uskonnollisiin normeihin, uskonnolliseen tietämykseen ja institutionaaliseen uskonnollisuuteen. Uskonnollisen uskon ulottuvuuteen Grönblom liitti kristillisen uskon perinteisiä teemoja, kuten uskon Jumalaan, Jeesukseen, ikuiseen elämään, helvettiin ja ihmeisiin sekä mielipiteitä Raamatusta, ihmisyydestä ja kristillisyydestä yleisesti. Uskonnolliseen aktiviteettiin Grönblom liitti kirkon aktiviteetteihin ja seremonioihin osallistumisen, rukoilemisen, Raamatun ja uskonnollisen kirjallisuuden lukemisen sekä uskonnollisten radio- ja televisio-ohjelmien seuraamisen. Uskonnolliseen kokemukseen Gönblom määritteli liittyvän kokemuksen Jumalasta, Jeesuksesta, liturgiasta, elämän merkityksestä ja Jumalan ohjauksesta. Grönblom liitti uskonnollisten normien ulottuvuuteen kysymyksiä mielipiteistä siitä, mikä on oikein ja väärin arkipäiväisessä elämässä kristillisestä näkökulmasta katsottuna sekä siitä, että millainen rooli kristillisyydellä pitäisi olla nykyajan yhteiskunnassa. Uskonnolliseen tietoon Grönblom liitti tietämystä kirkon historiasta, Raamatusta, katekismuksesta ja kristillisistä dogmeista. Ja kuudenteen ulottuvuuteen eli institutionaaliseen 17

20 uskonnollisuuteen Grönblom liitti kysymyksiä ihmisten asenteesta kirkkoa kohtaan instituutiona eli kysymyksiä liittyen kansan kirkon tarvittavuuteen, kirkon lähetyksen menettelytapoihin, ja kirkon roolista liittyen syntymään, avioliittoon ja kuolemaan sekä kirkon roolista seksuaalisten kysymysten neuvonantajana. Uskonnollisen uskon, uskonnollisen aktiviteetin ja uskonnollisen kokemuksen yhteydessä hän mittasi erikseen uskonnollisuusasteikoilla kirkollisesti, kulttuurillisesti ja lahko- tai herätysliikkeellisesti suuntautuvia. (Grönblom 1984, 17, ) Tätä moniulotteista uskonnollisuuden mallia käytettiin osaltaan pohjana tässä pro gradu -tutkimuksessa. Uskonnollisuus liittyy myös osana ihmisen maailmankuvaan. Ilkka Niiniluoto määrittelee maailmankuvan olevan maailmaa koskeva perusteltujen väitteiden järjestelmällinen kokonaisuus. Maailmankuva on tieteellinen, jos kaikki siihen kuuluvat väitteet ovat tieteellisin menetelmin hankittuja ja perusteltuja sekä tiedeyhteisön hyväksymiä. Uskonnolliseen maailmankuvaan sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Metafyysiseen maailmankuvaan sisältyy taas väitteitä, jotka on perusteltu filosofisten argumenttien avulla. (Niiniluoto 1984, ) Niiniluodon mukaan maailmankuva ei yksinään riitä maailmankatsomukseksi. Maailmankatsomukseen tulee Niiniluodon mukaan sisältyä tietoteoria eli käsitys siitä, miten maailmaa koskevaa tietoa hankitaan ja perustellaan. Maailmankatsomukseen liittyy lisäksi maailmankuva ja arvoteoria, joka sisältää käsitykset hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, sekä näkemyksen ihmisen tehtävistä maailmassa. (Niiniluoto 1984, ) Länsimaisessa sosiologiassa arvoja on pidetty absoluuttisina käsitteinä ja riippumattomina lakeina, aineellisten tai ei-aineellisten objektien ominaisuuksina ja biologisista tarpeista juontuvina (Venkula & Rautevaara 1993, 3). Arvon käsite voidaan usein myös sekoittaa asenteeseen ja uskomukseen, ja monet voivat puhua niistä synonyymeina. Uskontotieteen ja sosiologian dosentti Helena Helven mukaan asenteiden, arvojen ja uskomusten välillä on riippuvuus ja vuorovaikutussuhde. Arvojen pohjalta muodostetaan asenteita, joita Helve kutsuu myös arvostuksiksi, ja uskomukset vaikuttavat asenteiden muodostumiseen. Abstraktien arvojen on oltava tiedostamattomanakin alustana tiedostetulle arvomaailmalle ja asenteiden kehittymiselle. Helven mukaan myös asenteiden muuttuessa arvot voivat muuttua. (Helve 1993, ) 18

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Versopartion visio- ja strategia

Versopartion visio- ja strategia Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot