ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista."

Transkriptio

1 ONKS SE ARVO SINÄNSÄ ETSIÄ ELÄMÄN TARKOITUSTA? Tutkimus Nyyti ry:n vapaaehtoisten uskonnollisuudesta ja arvoista. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma Teologinen tiedekunta Tiina Pönni

2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aihepiiri ja tausta Aikaisempi tutkimus Tutkimuskysymykset Tutkimuksen vapaaehtoisjärjestö Nyyti ry TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA METODIT Uskonnollisuudesta arvojen määrittelyyn Metodeina määrällinen ja laadullinen tutkimus TUTKIMUS VASTAAJIEN USKONNOLLISUUDESTA Uskonnollisten väitelauseiden muodostaminen Kyselylomakkeiden muodostaminen Aineisto ja toteutus Analyysi Tulosten luokittelu Uskonnolliset Jonkin verran uskonnolliset Jonkin verran ei-uskonnolliset Ei-uskonnolliset Yhteenveto ja pohdintaa TUTKIMUS HAASTATELTUJEN ARVOISTA Teemahaastattelu Haastattelujen toteutus Vapaaehtoisten motiiveista ja taustasta Millaiseksi vapaaehtoistyöntekijät mieltävät uskonnollisuuden Arvoanalyysi Uskonnollisten vapaaehtoisten arvomaailma Kaija 24 vuotta Elina 25 vuotta Satu 24 vuotta Ei-uskonnollisten vapaaehtoisten arvomaailma Kirsti 24 vuotta Petri 31 vuotta Laura 29 vuotta YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET KIRJALLISUUS LIITTEET...91

4 LUETTELO TAULUKOISTA JA LIITTEISTÄ Taulukko 1. Vastaajien määrä ja luokittelu s. 31. Taulukko 2. Uskonnollisuus sukupuolittain s. 32. Taulukko 3. Uskonnollisuus ja opiskeluala s. 32. Taulukko 4. Uskonnollisuus ja ikäluokat s. 32. Taulukko 5. Jonkin verran ei-uskonnollisten vastausten jakautuminen s. 36. Taulukko 6. Ei-uskonnollisten vastausten jakautuminen s. 37. Liite 1. Uskonnollisuuskyselyn lomake s. 91. Liite 2. Uskonnollisuuskyselyn saatekirje s. 93. Liite 3. Nyytin henkilökunnan saatekirje Nyytin vapaaehtoisille s. 94. Liite 4. Kyselylomake pohjautuen Schwartzin arvoteoriaan s

5 1 JOHDANTO 1.1 Aihepiiri ja tausta Suomessa erilaisia hyvinvointipalveluja tuottavat monet toimijat eikä pelkästään julkinen sektori. Sosiaalipalveluja tuottavat myös seurakunnat, kotipalveluyritykset ja järjestöt. Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori ovat nousseet merkittävämpään asemaan talouslaman vaikutuksesta 1990-luvulla samaan aikaan kun valtion osuus on vähentynyt hyvinvoinnin kustannuksissa. Suomessa ihmisten lähipiiri ja järjestöt ovat alkaneet huolehtia yhä suuremmasta osasta hoivatyötä julkisen sektorin ja yksityisten markkinoiden lisäksi. Perherakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä, ja monilla tukea tarvitsevilla ei ole lähipiiriä auttamassa. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien suurimmaksi pulmaksi koetaan yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute. (Harju ym. 2001, 50 52; Ropo & Eriksson 2001, 43.) Vapaaehtoistyö voidaan määritellä osallistumiseksi vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan. Vapaaehtoistyöstä ei saa palkkaa, se ei ole yritystoimintaa eikä työharjoittelua, vaan henkilön motiivina tehdä työtä on ajatus avuksi olemisesta ja oppimisesta. (Eskola & kurki 2001, 10.) Vapaaehtoistoiminnan avulla tukea voidaan suunnata esimerkiksi järjestön omalle jäsenistölle tai sen ulkopuolelle, esimerkiksi ystävä- ja tukihenkilötoimintana, puhelinpäivystyksenä, asiointi- ja kuljetusapuna, tilapäisapuna tai vertaistukena (Harju ym. 2001, 56). Vapaaehtoistyöllä voidaan tarkoittaa hiukan eri asiaa kuin vapaaehtoistoiminnalla, sillä vapaaehtoistyö painottaa yksilön tai ryhmien konkreettista toimintaa, ja vapaaehtoistoiminta organisoitua järjestöjen toimintaa. Vapaaehtoistyö on sosiaalisyhteiskunnallista toimintaa, joka liitetään niin kutsuttuun kolmanteen sektoriin, ja se kuvaa yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. (Koskiaho 2001, 16.) Kolmas sektori toimii yksityisen eli ensimmäisen sektorin (talous, markkinat), julkisen eli toisen sektorin (valtio, kunnat) sekä perheiden ja lähiyhteisöjen eli niin kutsutun neljännen sektorin rinnalla. Kolmas sektori sisällytetään kansalaisyhteiskunnan käsitteeseen, johon kuuluvat vapaaehtoissektori ja poliittinen omaehtoinen toiminta eli niin sanotut sosiaaliset liikkeet. (Koskiaho 2001, 17; Harju ym. 2001, 19.) EU-yhteistyön mukana on levinnyt ajatus periaatteesta, jonka mukaan ongelmia lähdetään ratkaisemaan aina ensin lähiympäristön avulla. Jos nämä keinot eivät toimi, alkaa julkinen sektori vaikuttaa asioihin, milloin ensiksi korostetaan aina perhettä, lähipiiriä ja vapaaehtoistyötä. 3

6 Pohjoismainen hyvinvointiajattelu on painottunut perinteisesti kuitenkin julkisen sektorin ensisijaisuudelle. (Koskiaho 2001, 17.) Valmius vapaaehtoistyöhön on Suomessa melko korkea, sillä noin puolet vapaaehtoistoimintaan osallistumattomista ihmisistä olisivat valmiita osallistumaan mukaan pyydettäessä (Yeung 2002, 52 55). Suomalaiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan myös aktiivisesti, sillä Anne Birgitta Yeungin vuonna 2002 ilmestyneen tutkimuksen mukaan reilu kolmannes (37 %) osallistui parin vuoden aikana johonkin vapaaehtoistoimintaan, joka liittyi urheiluun tai liikuntaan, terveys- ja sosiaalipalveluihin tai lasten ja nuorten kasvatusasioihin. Tutkimuksen mukaan osallistumisaktiivisuus eri väestöryhmissä ei poikkea paljoa toisistaan. (Yeung 2002, 38.) Nuoria kiinnostavat enemmän ympäristönsuojelu, ihmisoikeudet ja lasten ja nuorten parissa työskentely, kun taas vanhempia suomalaisia kiinnostavat terveys- ja sosiaaliasiat, asuinalueeseen liittyvä toiminta sekä uskonnolliset toiminnat (Yeung 2002, 28). Tutkimuksessa huomattiin eroja vapaaehtoistoiminnassa koulutustaustasta riippuen. Akateemisesti koulutettuja kiinnostivat peruskoulutaustaisia enemmän vapaaehtoistoiminta kulttuurin, kansainvälisyyden sekä ihmisoikeuksien parissa, kun taas peruskoulutaustaisia kiinnostivat enemmän asuinaluetoiminta ja eläintensuojelu. (Yeung 2002, ) Vaikka osa ihmisistä olisikin valmis vapaaehtoistyöhön, ja osallistuminen "yleisesti kaikennäköiseen toimintaan" on ollut edellä mainittujen tutkimusten mukaan aktiivista, se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat valmiita vapaaehtoistoimintaan, joka liittyy tukihenkilötoimintaan tai toisen ihmisen henkilökohtaiseen auttamiseen. Keskusteluiden aiheena muun muassa lehdistössä on ollut myös itse vapaaehtoisten jaksaminen työssä, varsinkin kun tukihenkilöiden tarve on kasvanut väestön vanhetessa. Psykologi-lehden artikkelin mukaan julkisen sektorin aika ei riitä hoivatyöhön, jota tarvittaisiin, mutta myös vapaaehtoisista tukihenkilöistä on pulaa. (Sannemann 2004.) Auttaminen ja muiden huomioiminen ovat kuitenkin arvotutkimusten mukaan suomalaisten perusarvoja. Ihmisillä voivat olla erilaiset, jopa keskenään ristiriitaiset arvomaailmat, mutta he voivat silti kyetä toimimaan yhdessä samojen päämäärien eteen. (Puohiniemi 1993, 26, 79; Verkasalo 1996; Yeung 2002, 67.) Auttaminen ja vapaaehtoistyö kytkeytyvät siis ihmisen arvomaailmaan. Vapaaehtoistyö voi perustua siihen, että toisen ihmisen auttaminen on sekä etuoikeus että velvollisuus. Mielenkiintoinen ajatus on, että psykologi Robert Emmonsin mukaan ihmisen hyvinvointia 4

7 edistää pyrkimys korkeampaan. Tällöin voidaan ajatella, että kyseessä voi olla sekä uskonnollinen että eettinen pyrkimys tehdä jotakin hyvää sen vuoksi, että ihminen uskoo vahvasti joihinkin uskonnollisiin tai eettisiin periaatteisiin. (Ojanen 2001, 105.) Vapaaehtoistyö voi auttaa ihmistä miettimään omaa persoonaansa ja arvojaan. Vapaaehtoistyötä tehneiden teologian opiskelijoiden mukaan toiminta oli opettanut vastuuta ja yhteistyötaitoja myös oma-aloitteisuuden ja rohkeuden lisääntyessä. (Koskenvesa 2001, 131.) Auttamisideologian ytimiksi on esimerkiksi evankelis-luterilaisen seurakunnan piirissä määritelty elämä, terveys, turvallisuus, henkilökohtainen loukkaamattomuus ja oikeudenmukaisuus. Auttamistyössä toimivat voivat olla yksimielisiä arvojen merkityksestä, mutta niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen voi olla hankalampaa. (Harju ym. 2001, 22.) Pro gradu tutkimuksessani kysytäänkin, että millaiset arvot nousevat tärkeimmiksi nuorilla vapaaehtoistyöntekijöillä, jos heidän on pystyttävä valitsemaan merkittävimmiksi arvoiksi vain osa suuremmasta arvojoukosta. Briitta Koskiahon artikkelissa Sosiaalipolitiikka ja vapaaehtoistyö mainitaan erilaisia kansalaistyyppejä suhteessa kansalaisyhteiskunnalliseen toimintaan. Tyypit on alunperin analysoitu Ruotsin demokratianeuvoston vuoden 1998 raportissa. Ensimmäistä tyyppiä edustaa yleensä mies, joka luokitellaan poliittiseksi osallistujaksi. Toiseksi tyypiksi kuvaillaan sääntöjä noudattavaa lainkuuliaista kansalaista. Kolmatta solidaarista kansalaistyyppiä edustavat enemmistönä naiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä ja toisten huolenpidosta. Järjestöaktiivit kuuluvat neljänteen kansalaistyyppiin, joka jakautuu politiikkaan pyrkiviin ja maailmanparantajiin. (Koskiaho 2001, 36.) Näin määriteltyjä vapaaehtoistyyppejä on useita, mutta voidaanko esimerkiksi tukihenkilötoiminnassa olevat vapaaehtoiset luokitella pelkästään solidaarisiksi tyypeiksi? Hannu Sorri on kirjoittanut saksalaisten sosiaalipoliitikkojen vapaaehtoisuuden rakennemuutosteoriasta, jonka mukaan uuteen "postmoderniin" vapaaehtoisuuteen liittyvät ajallinen joustavuus, asian koskettavuus oman elämän kannalta, itseohjautuvuus, mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, spontaanisuus ja luovuus. Teorian kannattajien mukaan postmoderni vapaaehtoisuus sopii nykyisen yhteiskunnan arvomaailmaan, kun taas perinteinen ihmisystävällinen vapaaehtoisuuden muoto vastaa huonosti modernin ihmisen yksilökeskeistä ajattelua, jossa odotetaan persoonallista hyötyä vastineena annetusta panoksesta. (Sorri 1998, Sachssen 1988, mukaan.) Sorrin tutkimus palvelevan puhelimen päivystäjistä ei tukenut rakennemuutosteoriaa, sillä tutkittavilla ei 5

8 ollut yhtenäistä mallia vapaaehtoisuudestaan. Kullakin oli oma yksilöllinen mallinsa vapaaehtoiseksi ryhtymisestään, joka nousi kunkin henkilön omasta elämänhistoriasta ja sen kehityskulusta. (Sorri 1998, ) Naistutkimuksen professori Kaarina Kailo on kirjoittanut vapaaehtoistyön sukupuolisidonnaisista odotuksista. Hänen mukaansa tytöt kasvatetaan vastavuoroisuuden, yhteisöllisyyden ja toisien hoivaamisen rooliin, jolloin he laiminlyövät henkilökohtaiset tarpeensa. Kailon mukaan naisia on jo historiassa manipuloitu vapaaehtoiseen työhön "auttaminen on oma palkkansa" -väitteellä. (Kailo 2001, 157, , 174.) Tässä pro gradu -tutkimuksessani suurin osa haastateltavista oli naisia, jolloin on mahdollista tarkastella tuloksia myös tästä näkökulmasta. Nouseeko yhteisöllisyyden korostus yksilöllisyyden edelle vapaaehtoisten naisten arvomaailmassa? Venkula ja Rautevaara kirjoittavat nuorten ikäkausi- ja aikakausisidonnaisista arvoista. Ihmistä itseä lähellä olevat asiat, kuten suhde uskontoon, suhde omaan menestykseen tai läheiset ystävyyssuhteet, näyttävät olevan ikäkausisidonnaisia piirteitä. Näitä asioita ovat pohtineet vanhempamme ja heitä seuraavat sukupolvet. Sen sijaan suhde yhteiskunnassa toimimiseen, ympäristöön, sotaan ja rauhaan näyttää Venkulan ja Rautevaaran mukaan olevan aikakausisidonnainen arvostusten piirre, joka voi sisältää huomattavaakin sukupolvien välistä muutosta. Yhteiskunnan ja maailman muuttuessa esillä olevien asioidenkin tärkeys muuttuu. Venkulan ja Rautevaaran mukaan nuorten vanhetessa ikäkausisidonnaiset arvostukset voivat muuttua, mutta aikakausisidonnaiset arvostukset pysyvät muuttumattomina. (Venkula & Rautevaara 1993, ) Tässä pro gradu - tutkielmassa pyritään tavoittamaan vapaaehtoistyöntekijöiden arvomaailmaa sellaisena, mikä se on ollut haastatteluhetkellä. Millaiset arvot löytyvät nuorilta vapaaehtoistyöntekijältä 2000-luvulla? Tässä pro gradu -tutkimuksessa käsitellään ensimmäisessä luvussa aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta ja tarkennetaan tutkimuskysymyksiä. Toisessa luvussa määritellään käsitteitä, ja selvitetään arvotutkimusta rajannutta teoreettista viitekehystä, jona toimi Schwartzin arvoteoria. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimuksen ensimmäinen osa, lomakekyselytutkimus vastaajien uskonnollisuudesta. Neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen toinen osa, johon liittyivät haastattelut ja laadullinen analyysi haastateltavien arvoista. Viidennessä luvussa saadut tulokset kootaan yhteen ja selvitetään johtopäätöksiä. 6

9 1.2 Aikaisempi tutkimus Vapaaehtoistoimintaa on tutkittu Suomessa paljon, etenkin sosiaalipsykologiassa ja sosiaalipolitiikassa. Tutkimus on pääosin kohdistunut vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveihin aloittaa ja jatkaa toiminnassa mukana. Arvotutkimusta on tehty sosiaalipsykologian, kasvatustieteiden ja teologian oppiaineissa, mutta sitä ei ole tehty paljoa liittyen vapaaehtoistyöhön, ja siksi tähän pro gradu -tutkimukseen on valittu tämä näkökulma painottumaan haastatteluosuudessa. Motiivitutkimus liittyy osaksi arvotutkimukseen, vaikka motiivit ja arvot voidaan määritellä eri asioiksi. Siksi tähän työhön liitetään aiempaa tutkimusta, jossa on tutkittu vapaaehtoistyöhön liittyviä motiiveja. Vapaaehtoistyön tutkimus Tuija Huikuri-Salminen on tehnyt sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmansa Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilöiksi hakeutujien ominaisuuksista ja heidän motiiveistaan. Tärkein motiivi oli tutkimuksen mukaan auttamishalu, pyrkimys henkiseen kasvuun ja toive saada sisältöä elämään. Persoonallisuudeltaan hakeutujat olivat myönteisiä ja sosiaalisia. (Huikuri-Salminen 1989.) Simo Salminen ja Timo Glad ovat käsitelleet myös jonkin verran auttavan puhelimen päivystäjien motiiveja, itsearvostusta ja päivystäjien taustoja, joita he ovat kartoittaneet tutkimuksessaan kyselylomakkeilla (Salminen & Glad 1988). Tutkimuksessa mukana olleen auttavan puhelimen 21 päivystäjän toimintaan osallistumisen tärkeimpinä motiiveina olivat halu auttaa toisia ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Päivystäjillä oli tutkimuksen mukaan hyvä itsearvostus. (Salminen & Glad 1988, 42.) Hannu Sorri on tutkinut seurakunnan palvelevan puhelimen päivystäjien taustoja ja syitä osallistua tähän työhön (Sorri 1998). Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli keskiikäisiä naisia. Päivystäjät mainitsivat vapaaehtoiseen päivystystyöhön ryhtymisen tekijöiksi muun muassa kiinnostuksen ihmiseen, luonteenomaisuudet ja roolin, toisten auttamiseen liittyvän ammatin, uuden elämän sisällön etsinnän, halun oppia uusia taitoja, muutokset liittyen ammattiin, asuinpaikkaan tai ajankäyttöön; elämänvaikeuksista selviytymisen ja oman tuen saannin sekä yhteyden seurakuntaan ja uskonnolliset näkemykset. (Sorri 1998, ) 7

10 Anne Birgitta Yeung on kartoittanut vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessaan, Valmius vapaaehtoistyöhön tutkimus Pelastusarmeijan mainoskampanjan innoittamista vapaaehtoistyöntekijöistä (Yeung 1999), vapaaehtoisten motiiveja liittyä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Yeung käytti metodinaan teemahaastattelua, ja nimitti tutkimuksesta nousevat motiivit tekemisen kaipuuksi, auttamishaluksi, kokeilunhaluksi ja ryhmän kaipuuksi. Marianne Nylund on tarkastellut myös ihmisten motivaatioita vapaaehtoistyöhön tutkimuksessaan Varieties of Mutual Support and Voluntary Action A Study of Finnish Self-Help Groups and Volunteers (Nylund 2000). Tutkimukseen osallistui 479 henkilöä, joista suurin osa oli mukana Punaisen ristin toiminnassa sekä loput paikallisissa vapaaehtoiskeskuksissa ja työttömyyteen liittyvässä toiminnassa (Nylund 2000, 121). Nylundin tutkimuksessa osallistujien auttamishalu liittyi sekä altruistisiin että individualistisiin motiiveihin. Nylundin tutkimuksessa altruistiset motiivit viittaavat arvomotiiviin, ja individualistiset motiivit oppimiseen, arvostukseen sekä sosiaalisiin ja uraan liittyviin motiiveihin. (Nylund 2000, ) Kati Pääkkönen ja Lilli Sairanen tekivät pro gradu -tutkielmansa Joensuun yliopiston psykologian laitokselle aiheenaan Nyyti ry:n ja Joensuun opiskelijoiden tukikeskus Ätäkän vertaistukipäivystäjien motiivit ja tuen tarve (Pääkkönen & Sairanen 2003). Tutkimukseen osallistui 16 vapaaehtoista, joista 15 palautti ennen haastatteluja vapaamuotoisen kirjoitelman omasta motivaatiostaan päivystäjän työhön. Työ oli menetelmältään laadullinen. (Pääkkönen & Sairanen 2003, ) Tekijät jaottelivat haastatteluista altruistiset, egoistiset ja yhdistyneet motiivit sekä työhön hakeutumisessa että siinä jatkamisessa. Altruistiset motiivit tutkimuksessa kuvasivat henkilön pyyteetöntä auttamishalua. Egoistisiksi motiiveiksi kutsutaan itseen liittyviä motiiveja, esimerkiksi mielenkiinto tai itsensä toteuttaminen ja kehittäminen. Yhtä aikaa altruistisia ja egoistisia piirteitä sisältäviä toiminnan syitä kutsuttiin yhdistyneiksi motiiveiksi. (Pääkkönen & Sairanen 2003, 82.) Suurella osalla tutkimukseen osallistujista oli ollut puhtaasti altruistisia sekä egoistisia motiiveja toimintaan hakeutuessaan. (Pääkkönen & Sairanen 2003, 102.) Pääkkösen ja Sairasen työssä korostui haastatelluilla opiskelijoilla arvomaailma, eli toiminnan kokeminen tärkeäksi, yleisempänä motiivina verrattuna auttamishaluun (Pääkkönen & Sairanen 2003, 137). Työssä ei käsitelty arvomaailman syitä ja luonnehdintaa. 8

11 Pääkkösen ja Sairasen pro gradu -tutkielman aihe on lähellä omaa pro gradu -tutkielman aihealuettani, mutta työssäni pyritään nostamaan esiin enemmän juuri vapaaehtoisten arvomaailmaa ja sen perusteluja kuin motiiveja. Lisäksi edellisissä muissa vapaaehtoisuuteen liittyvissä tutkimuksissa ei ole käsitelty vapaaehtoistyöntekijöiden arvoja tai muita maailmankatsomukseen liittyviä elementtejä, joihin pro gradu - tutkimukseni pyrkii painottumaan. Arvotutkimus Uskontotieteen kentällä Helena Helve on vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessaan, Nuorten Maailmankuva seurantatutkimus pääkaupunkiseudun erään lähiön nuorista, selvittänyt kvantitatiivisilla menetelmillä sekä haastatteluilla nuorten maailmankuvaa, ja sen muuttumista siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen (Helve 1987, 239). Helve löysi faktorianalyysimenetelmällä nuorilta maailmankuvatyyppejä, joita olivat maagis-metafyysinen, tieteen välittämä, joukkotiedotusvälineiden luoma ja uskonnollinen, joista viimeinen oli jäsentynein ja selkein. Tutkituista enemmistöllä maailmankuvaan liittyi piirteitä kaikista näistä tyypeistä. 14 -vuotiaat tytöt pitivät tärkeimpänä asiana ehjää perhettä, ja vuotiaat taas arvostivat hyviä oloja, ammattia ja hyvää toimeentuloa. Pojat arvostivat terveyttä, tytöillä korostuivat taas läheiset ihmissuhteet. Tutkimuksen mukaan vanhemmilla on suuri merkitys perinteiden ja arvojen siirtäjinä nuorille. Vanhempien lisäksi koulu ja joukkoviestimet vaikuttavat myös merkittävästi nuorten maailmankuvaan. (Helve 1987, , ) Helve on tutkinut myös pohjalaisten ja helsinkiläisten nuorten arvomaailmoja (Helve 1993). Helven tutkimus nuorten arvoista nosti esille asennemittarilla mitattuna tasa-arvon kannattajat, konservatiivit, vihreät, yhteiskunnallisesti passiiviset ja globalistit. Tutkimuksessa mukana oli 240 nuorta, ja faktorianalyysimenetelmällä muodostettiin tutkituista kolmen faktorin asennejärjestelmät eli arvomaailmat humanisteihin, individualisteihin ja traditionalisteihin. Humanistien asenteet nousivat kristillishumanistisista arvoista, ja he olivat ihmiskeskeisiä ja suhtautuivat ympäristökysymyksiin eettisesti sekä älykkäästi. Heidän mukaansa luonnon saastuttamista on vastustettava, mutta ihmisille on taattava perusoikeudet. (Helve 1993, 64; 1997, 159.) Individualistinuoret eivät uskoneet voivansa vaikuttaa muutoksiin yhteiskunnassa politiikan kautta, vaan asenteita leimasi kriittisyys ja pessimistisyys yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan. Traditionalisteja voitiin pitää isänmaallisina, konservatiivisina nuorina, jotka uskoivat ahkeruuteen ja yrittämiseen, 9

12 ja joiden mukaan taloudellinen hyvinvointi on myös tärkeää. (Helve 1993, 67 68; 1997, ) Vain harvoilla tutkituista oli puhtaasti yhden faktorin ominaisuuksia. Useimmilla tutkituilla saattoi olla päällekkäin useamman faktorin ominaisuuksia. Pääkaupungissa asuvien nuorten asenteet olivat kuitenkin modernimpia ja moninaisempia kuin pohjalaisten nuorten. (Helve 1993, ) Martti Puohiniemen tutkimuksen (Puohiniemi 1993) aineisto perustuu Schwartzin arvomittarilla suoritettuun tilastolliseen analyysiin suomalaisten vuotiaiden arvoista. Puohiniemi vertaa suomalaisten arvoja myös kansainvälisissä kulttuurien välisiä eroja kartoittavissa tutkimuksissa esiin tulleisiin piirteisiin. (Puohiniemi 1993, 9, 11.) Puohiniemen tutkimuksessa nousivat tärkeimpinä esiin hyväntahtoisuuteen, universalismiin, turvallisuuteen ja yhdenmukaisuuden tavoitteluun liittyvät arvotyypit. Vallantavoittelu, perinteisiin luottaminen ja vaihtelun etsiminen liittyivät vähemmän tärkeiden arvojen joukkoon. (Puohiniemi 1993, 26.) Suomalaisten tärkeimpiin yksittäisiin arvoihin kuuluivat terveys, perheen turvallisuus, maailmanrauha, rehellisyys, sisäinen tasapaino, todellinen ystävyys, vapaus, vastuullisuus, elämän tarkoitus ja itsekunnioitus (Puohiniemi 1993, 28). Verkasalon, Daunin ja Niitin tutkimuksessa (1996) on selvitetty kvantitatiivisesti yliopistoopiskelijoiden arvomaailmaa Virossa, Suomessa ja Ruotsissa Schwartzin arvoteorian avulla. Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi kansallisuuden ja koulutusalan vaikutusta arvoihin, jolloin jokaisesta maasta valittiin humanististen tieteiden, tekniikan ja kauppatieteiden opiskelijoita. Tulokset kertoivat, että koulutustausta erotteli opiskelijat selvimmin toisistaan, vaikka arvot olivat yleisesti kaikilla melko samankaltaisia. Humanististen- ja sosiaalitieteiden opiskelijat luokittelivat universaaleja eli toisten ihmisten hyvinvointiin liittyviä arvoja korkeammalle, kun taas kauppatieteiden opiskelijat nostivat itseä korostavat eli vallan ja suoriutumisen arvoja korkeammalle. (Verkasalo, Daun & Niit 1996, ) Tässä pro gradu -tutkielmassani on tutkittu pääasiassa vain humanististen alojen ja sosiaalitieteiden opiskelijoiden arvoja, jolloin vertailua eri alojen opiskelijoiden arvojen kanssa ei voi tehdä. Työssä onkin tarkoitus kartoittaa eroja ja samankaltaisuuksia näiden humanististen alojen opiskelijoiden välillä. Psykologi Milton Rokeach on tehnyt laajaa arvotutkimusta Yhdysvalloissa luvuilla, kuitenkin enimmäkseen yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Tutkimuksissaan Rokeach esimerkiksi vertaili arvoja amerikkalaisten miesten ja naisten, erilaisen 10

13 koulutuksen saaneiden, erituloisten, eri ikäryhmien, poliittisten ryhmien ja eri uskontoryhmien, kuten protestanttien, katolisten, juutalaisten ja tunnustuksettomien sekä eri protestanttiryhmien välillä. Rokeach tutki myös miten uskonnollisten ihmisten arvot eroavat vähemmän uskonnollisten ja ei ollenkaan uskonnollisiksi luokiteltavien ihmisten arvoista. Ihmisten uskonnollisuuden Rokeach määritteli kysymällä nimellistä uskonnollista identiteettiä, kirkossa käymisen tiheyttä ja pyytänyt tekemään itsearviointeja uskonnon havaitulle tärkeydelle arkielämässä. Rokeach mittasi arvoja tilastollisesti kehittämänsä kahden 18 arvon luettelon avulla. Hän esitti 36 arvoa, joista 18 hän oli määritellyt itseisarvoiksi, eli lopullisiksi päämääriksi, ja 18 instrumentaalisiksi arvoiksi eli henkilökohtaisiksi piirteiksi. Rokeachin mukaan uskonnollisten ryhmien arvojärjestelmät ja yksittäiset arvot voitiin erottaa vähemmän uskonnollisten ryhmien arvoista. Rokeachin arvolistojen tulosten mukaan uskonnolliset (protestantit, katolilaiset) korottivat pelastumisen arvon selvästi korkeammalle kuin nautinnon, ei-uskonnollisten tehdessä päinvastoin. Uskonnolliset ryhmät pitivät myös arvoja anteeksiantava ja tottelevainen arvokkaampina kuin ei-uskonnolliset. Ei-uskonnolliset taas nostivat arvot itsenäinen, älykäs ja looginen korkeammalle kuin uskonnolliset ryhmät. (Rokeach 1969, 8 23.) Rokeach tutki myös sosiaalisen myötätunnon liittymistä arvoihin, ja sai tulokseksi että pelastus ja anteeksiantava liittyivät selvästi kristillisten vastaajien esiin nostettuihin arvoihin, mutta nämä arvot liittyivät kielteisesti useisiin sosiaalisen myötätunnon indikaattoreihin. Samoin Rokeachin tutkimuksen mukaan ahkerasti kirkossa käyvien vastaajien vastaukset liittyivät kielteisesti sosiaalisen myötätunnon mittareihin. (Rokeach 1969, ) Rokeachin tutkimus herätti aikoinaan keskustelua, ja sitä arvosteltiin monilta kohdin esimerkiksi arvojen käsitteen määrittelyssä. Eri arvoja, kuten esimerkiksi pelastus, voitiin tulkita eri tavoin. Tutkimuksessa vastaajien ei ollut myöskään mahdollista järjestää yksittäisiä arvoja samalle tasolle, jolloin arvokyselyssä oletettiin että jokaisella yksilöllä on arvojen hierarkkinen järjestys. Rokeachin tutkimusta myös arvosteltiin uskonnollisuuden määrittelemisestä yksiulotteiseksi, eli perinteiseksi kristillisyydeksi, jossa kristilliset arvot olivat "konservatiivisia". Samoin sosiaalisen myötätunnon mittareita arvosteltiin yksiulotteisiksi. (Gorsuch 1970, ) Vaikka omassa tutkimuksessani vapaaehtoisten päivystäjien uskonnollisuudesta ja arvoista ei tutkita varsinaisesti sosiaalista myötätuntoa, Rokeachin tutkimuksesta nousseet kysymykset ja arvostelut ovat huomioonotettavia. 11

14 1.3 Tutkimuskysymykset Vapaaehtoistyön runsaan tutkimuksen ansiosta vapaaehtoisilta on löytynyt erilaisia motiiveja käyttää aikaansa palkattomaan vapaaehtoistyöhön. Motiiveina on noussut esiin vahvimpina auttamishalu, työn arvostaminen, itsensä toteuttaminen ja kehittäminen, uuden oppiminen ja kokeileminen, sosiaalisten suhteiden luominen, mielenkiinto työhön tai uraan liittyvät asiat. (Ks. Yeung 1999, Nylund 2000, Pääkkönen & Sairanen 2003.) Vaikka motiivitutkimusta on tehty runsaasti, vapaaehtoistyöntekijöiden arvomaailman tutkimus on jäänyt vähemmälle, ja siitä löytyy lähtökohta tällekin pro gradu -tutkimukselle kartoittaa juuri tätä arvomaailmaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden motiiveja on tutkittu etenkin seurakunnan toiminnassa ja uskonnollisissa järjestöissä, sillä vapaaehtoistyötä tehdään paljon ja monipuolisesti seurakunnan piirissä. Seurakuntien vapaaehtoistoiminnan yhteisenä periaatteena on myötäelävä, lähimmäiskeskeinen, tasaveroiseen ihmisten vuorovaikutukseen perustuva ajattelu, jonka pohjana on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen. (Harju ym. 2001, 66.) Hannu Sorrin tutkimuksen mukaan seurakunnan vapaaehtoispalveluksessa olevilta ei löytynyt yhtenäistä uskonnollista pohjaa, jonka mukaan vapaaehtoiseksi päivystäjäksi ryhtyminen olisi kirkon arvojen seuraamista ja uhrautumista lähimmäisten hyväksi. Uskonnollisuus osoittautui kyllä tärkeäksi perusteeksi päivystäjäksi hakeutumisessa, mutta uskonnolliset perusteet poikkesivat toisistaan. (Sorri 1998, ) Pro gradu -tutkimuksessani kysytään, että löytyykö vapaaehtoistyöntekijöiltä uskonnollista taustaa myös järjestössä, joka ei kuulu seurakunnan piiriin? Tutkimuskohteena on kolmannen sektorin järjestö, jolla ei ole uskonnollista taustaa kehityksessään tai yhteyttä seurakuntiin tai muihin uskonnollisiin järjestöihin. Tässä tutkimuksessa voidaan selvittää myös tämän ei-uskonnollisen järjestön vapaaehtoisten uskonnollisuutta tai eiuskonnollisuutta. Arvoihin liittyen tutkimusta on tehty esimerkiksi moraalisista ja eettisistä käsityksistä, empatiasta, arvojen ja poliittisten näkemysten yhteydestä, asenteista, uskomuksista ja toivomuksista tulevaisuuden ja elämän suhteen, arvoista ja persoonallisuudesta, ihmisen kasvusta ja kehityksestä sekä uskonnollisista käsityksistä (Venkula & Rautevaara 1993, ). Tutkimusta on tehty paljon pelkästään kvantitatiivisilla menetelmillä etenkin sosiaalipsykologian alueella, mutta laadullinen tutkimus on jäänyt varjoon. Kenties on 12

15 koettu tarpeettomaksi tutkia kvalitatiivisilla menetelmillä eri arvoja, jotka voidaan parhaiten mitata helposti arvolistojen avulla ja laskea tilastollisesti mitä arvoja ihmiset kokevat merkittävimmiksi. Näin on helppo tehdä vertailuja eri ryhmien ja jopa maiden välillä (Ks. Schwartz 1992, Puohiniemi 1995, Rokeach 1979, Myyry 2004). Epäselväksi kuitenkin on mahdollista jäädä, miten kyselyihin vastanneet ihmiset ovat tärkeämmiksi valitsemansa arvot ymmärtäneet ja miksi ylipäätään ovat kokeneet valitut arvot merkittäviksi. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoitus on selvittää että voiko löytyä eroavaisuuksia opiskelijoiden tukipalvelussa toimivien vapaaehtoisten arvomaailmasta, etenkin jos osa tutkittavista pitää itseään uskonnollisena ja osa taas ei koe itseään uskonnollisiksi. Tarkoituksena on myös selvittää laadullisella tutkimuksella, eli haastattelun ja analyysia ohjaavan teorian avulla, miksi tietyt arvot nousevat vapaaehtoisilla työntekijöillä merkittävämmiksi kuin toiset, vai riippuuko arvojen mahdollinen erilaisuus vain henkilökohtaisesti erilaisesta tulkinnasta. Tutkimuksessa oli haasteellista löytää oikeanlaista teoriaa varsinkin laadulliseen tutkimukseen, ja jouduttiin valitsemaan kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytössä oleva teoria, jonka avulla arvoja ryhmiteltiin. Teoria antoi välineet arvojen määrittelyyn, mutta sitä käytettäessä oli riskinä, että analyysista muodostuu liian pinnallista. Analyysia syvensi kuitenkin tutkittavien oma selvitys siitä, mitä he valinnoillaan tarkoittivat. Aiheen valinta nousi omasta yhteydestäni tutkimuksessa olleen järjestön toimintaan sen vapaaehtoisena. Siitä heräsi kiinnostus, että voiko vapaaehtoisilta löytyä toisistaan eroavia arvoja. Kiinnostuksen kohteeksi nousi myös, että korostavatko he yhteisöllisyyttä enemmän kuin yksilöllisyyttä, sillä yhteisöllisyys toimii tutkimuksen vapaaehtoisjärjestön yhtenä toimintaa ohjaavana arvona. Tutkimuksen alussa heräsi pieni epäilys, tuleeko työstä liian tylsä, mikäli jokaisella tutkittavalla on täysin samanlainen näkemys arvoista ja maailmasta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka jokaisella lopullisessa haastattelussa olevalla oli samankaltaiset elämää ohjaavat perusarvot, jokaiselta löytyi myös erottavia tekijöitä. Jokaisella oli oma yksilöllinen arvomaailmansa, jota olivat muokanneet kokemukset, perhe ja koulutus. 1.4 Tutkimuksen vapaaehtoisjärjestö Nyyti ry Tutkimuksessa vapaaehtoistyöntekijät kyselyyn ja haastatteluun valittiin kolmannen sektorin järjestöstä, Nyyti ry:stä. Nyyti ry on opiskelijoiden tukikeskus, jonka toiminta 13

16 käynnistyi vuonna 1984 pääkaupunkiseudulla. Järjestön tavoitteena on tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille. Näihin palveluihin kuuluvat vapaaehtoisten voimin tapahtuva päivystystoiminta sekä erilaiset projektit, ryhmät, luennot ja keskusteluillat. Tämän kolmannen sektorin järjestön toimintaa on rahoittanut pääasiassa Raha-automaattiyhdistys, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja jäsenjärjestöt. Järjestön jäseninä ovat pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YHTS) ja Suomen Mielenterveysseura. (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 1; Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 2.) Nyytiin tuli vuosina yhteensä 3119 asiakasyhteydenottoa (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 2). Näinä vuosina neljä yleisintä asiakkaan ilmaisemaa yhteydenoton syytä olivat ahdistus/kasvukriisi (13 %), stressi/väsymys/masennus (12 %), lapsuuden perheeseen liittyvät ongelmat (11 %) ja seurusteluun liittyvät vaikeudet (11 %) (Nyytin päivystystoiminta vuosilta , 5). Järjestön päivystystoimintaan kuuluu puhelinpäivystys, käyntivastaanotto ja Virtuaaliolkapää eli asiakkaiden viesteihin vastaaminen internetissä sähköisesti. Nyytin vapaaehtoiset ovat pääasiassa korkeakouluopiskelijoita, ja heidät koulutetaan tehtäväänsä Nyytin henkilökunnan ohjaamina. Vapaaehtoisten koulutukseen on kuulunut asiakkaan kohtaamisen harjoittelua sekä tiedotusta Nyytin toiminnasta. Koulutus uudistettiin vuonna 2003 siten, että siinä huomioitiin Nyytin oppivan organisaation mukainen toimintafilosofia ja Nyytin arvot. Opetus toteutetaan ongelmanratkaisumenetelmää käyttäen, johon liittyy nykyisin etenkin sähköisiin viesteihin vastaamisen harjoittelua. (Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 4, 13.) Vapaaehtoisia on rekrytoitu mukaan ilmoituksilla, ja järjestämällä informaatioiltoja kaksi kertaa vuodessa, jonka jälkeen kiinnostuneet on valittu Nyytiin haastattelun perusteella. Myös haastatteluprosessi uudistettiin vuonna 2003 siten, että kaksi työntekijää haastattelee toiminnasta kiinnostuneen henkilön yhdessä, kun ennen kiinnostuneet oltiin haastateltu yksin. Haastattelussa on tällöin tarkoitus kartoittaa hakijan taustaa ja motiiveja vapaaehtoistyölle. Valitut vapaaehtoiset allekirjoittavat myös vaitiolovelvollisuussopimuksen, joka sitoo päivystystoiminnassa kohdattujen asioiden salassapitoon. Vapaaehtoisena olemiseen on liittynyt myös velvollisuus osallistua kerran lukukaudessa työnohjaukseen, jossa työnohjaajana toimii järjestön ulkopuolinen henkilö. (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 13 14; Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 4.) 14

17 Järjestön toiminnan lähtökohtana on oppiva organisaatio, johon liittyy humanistinen käsitys ihmisestä. Tähän käsitykseen kuuluu ajatus "vapaasta, itseohjautuvuutta tavoittelevasta ihmisestä, joka luottaa itseensä ja kehittymismahdollisuuksiinsa". Vapauden lisäksi humanistiseen ihmiskäsitykseen sisältyy päämäärä inhimillisestä kasvusta. Oppivan organisaation käsite määritellään Nyytissä yhteistyöksi ja muuttuvaan tilanteeseen reagoimiseksi. Oppivan organisaation ajattelumalleina pidetään Argyriksen ja Sengen teorioita, joista Argyriksen mukaan oppivassa organisaatiossa jäsenet kyseenalaistavat jatkuvasti toimintaansa, havaitsevat virheitä ja korjaavat niitä itse uusimalla organisaatiota ja omia toimintojaan. Sengen mukaan ihmisillä on mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa haluamiaan tuloksia. Oppivassa organisaatiossa on pyrkimys siten korostaa avoimuutta, kommunikoivuutta ja henkilöstön itseohjautuvuutta. (Nyyti ry:n projektisuunnitelma 2003, 7.) Nyytin hallitus on valinnut toimintaa ohjaaviksi arvoiksi asiakaslähtöisyyden, mielen hyvinvoinnin, välittämisen, yhteisöllisyyden ja luotettavuuden (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 7). Vapaaehtoisen tehtävä päivystäjänä on "olla läsnä, kuunnella avoimesti ja auttaa asiakasta selkiyttämään omaa elämäntilannettaan". Lisäksi tehtävänä on pyrkiä auttamaan asiakasta ottamaan vastuu omasta elämästään ja tekemään terveitä valintoja, ja mahdollisesti ohjata asiakasta eteenpäin muiden tukipalvelujen piiriin. (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 15.) Vapaaehtoisen ominaisuuksiksi kuvaillaan "lämmintä vaikutelmaa, rehellisyyttä ja avoimuutta, hyvää huomiokykyä ja kykyä keskittyä asiakkaaseen, kiinnostusta ja kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, hyväksyvää asennetta, kykyä kuunnella asiakkaan elämän tragedioita, ja hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta". Vapaaehtoiselle asetettuihin vaatimuksiin taas kuuluu "tunnistaa oman osaamisensa rajat, olla selvillä omista arvoistaan, tuntea voimavaransa kuunnella ja viestiä, tunnistaa tunteet, joita asiakkaan kertomus hänessä herättää, tunnistaa omien tekojensa ja käyttäytymisensä vaikuttimet, olla tietoinen siitä, millaisia reaktioita hän ihmisissä yleensä herättää, pystyä jäsentämään omia sisäisiä ongelmiaan, osata asettaa tavoitteensa realistisiksi, hyväksyä itsensä sellaisen kuin on, olla tuomatta esille ennakkoluuloja ja stereotypioita, toimia Nyytin toimintafilosofian ja arvojen mukaisesti ja noudattaa Nyytin eettisiä periaatteita" (Nyytin vapaaehtoistoiminta 2004, 17). 15

18 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS JA METODIT 2.1 Uskonnollisuudesta arvojen määrittelyyn Uskonnon määrittely on ollut eri alojen piirissä monimuotoista. Esimerkiksi uskontotieteessä yleisellä tasolla on jaoteltu uskonnon määritteleminen suhteessa joko yliluonnolliseen tai pyhään, joiden lisäksi uskonto voidaan määritellä kysymykseksi ihmisen perimmäisestä huolenaiheesta (Sjöblom & Utriainen 2004, 11). Professori Juha Pentikäinen on koonnut uskonnon eri aspekteiksi esimerkiksi uskonnon älylliset tekijät sisältävän kognition, uskonnollisia tunteita, asenteita ja elämyksiä sisältävän affektion, uskontoa päämääräkäyttäytymisenä tarkoittavan konaation, sosiaalisen tekijän sekä riippuvuuden ajallisesti ja paikallisesti tietystä kulttuuriympäristöstä eli kulturaalisen tason. Lisäksi uskontoon on vahvasti sidoksissa yliluonnollisen käsite. (Pentikäinen 1986, ) Kulttuuriantropologin Melford Spiron mukaan usko yli-inhimillisiin olentoihin ja näiden voimaan auttaa tai vahingoittaa ihmistä on uskomus, joka kaikkien uskonnon määritelmien tulisi sisältää (Spiro 1986, 60). Spiro määrittelee uskonnon "instituutioksi, joka koostuu kulttuurisesti kaavoittuneesta vuorovaikutuksesta kulttuurisesti ilmaistujen yli-inhimillisten olentojen kanssa" (Spiro 1986, 63). Pohjoismaiden väitetään kuuluvan sekularisoituneimpien maiden joukkoon. Nämä maat näyttävät muodostavan erityisen profiilin moraalisissa arvoissa, kuten yhteiskunnallisesti tiukassa ja yksityisesti sallivammassa moraalisuudessa. (Pettersson & Riis 1994, 7 8.) Uskonnollisten rakenteiden muodostuminen on ollut samantapainen Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa, koska suurimmassa osassa maista luterilainen kirkko on ollut osa valtiota. Vaikka suurin osa maiden kansalaisista on kuulunut kirkkoon, aktiivinen osallistuminen seurakuntaelämään, kuten kirkossa käyminen, on ollut vähäistä verrattuna esimerkiksi katolisiin Etelä-Euroopan maihin ja Irlantiin. (Halman 1994, 63.) Vuoden 1994 Pohjoismaiden välisiä eroja selvittäneessä tutkimuksessa kaikki pohjoismaalaiset kokivat elämällä olevan tarkoitus, mutta näkemystä ei ollut rajattu kristilliseksi tai luonnontieteelliseksi. Toisaalta suorassa kysymyksessä elämän tarkoituksen riippuvuudesta Jumalan olemassaoloon, suomalaisten otoksessa 31 % vastasi myönteisesti, joka oli enemmän kuin muiden maiden vastauksissa. Myönteinen vastaus tulkittiin Jumala- 16

19 keskeiseksi ja edustavan kristillistä näkemystä. (Sundback 1994, 138.) Vuonna 2000 kerätyn World Values -tutkimuksen mukaan 62 % suomalaisista pitää itseään uskonnollisena ihmisenä, 29 % ei-uskonnollisena ja 3 % ateistina. Gallup Ecclesiastica tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta mieltää itsensä kristityksi ja luterilaiseksi, mutta käsitteet voivat liittyä ennemmin suomalaisuuteen kuin uskonnollisuuteen. Puolet itsensä luterilaiseksi tai kristityksi mieltäneistä pitää itseään uskovana. (Kääriäinen, Niemelä & Ketola 2003, 122, 127.) On vaikea tulkita miten kukin ihminen uskonnollisuuden ymmärtää. Millä perusteilla ihminen voidaan määritellä uskonnolliseksi? Tässä pro gradu -tutkimuksessa on yritetty tavoittaa joitain elementtejä uskonnollisuudesta Gunnar Grönblomin uskonnon määrittelyn avulla. Gunnar Grönblomin julkaisussa Dimensions of Religiosity esitetään tutkimuksia uskonnollisuudesta Tanskassa ja suomenruotsalaisilla Suomessa. Otoskoko oli suuri, sillä vastaajia oli Grönblomin tutkimuksissa noin Grönblom käytti tutkimuksessaan myös noin 140 kysymystä ja käsitteli aineistoa faktorianalyysilla. (Grönblom 1984, ) Gunnar Grönblom käytti amerikkalaisen sosiologi Charles Y. Glockin viittä uskonnollisuuden ulottuvuutta pohjanaan luodessaan uskonnollisuusasteikkoja omaan tutkimukseensa. Glock määritteli uskonnollisuuteen liittyvän esimerkiksi kokemuksellisen, ritualistisen, ideologisen ja älyllisen ulottuvuuden, joista Grönblom johti omaan tutkimukseensa kuuden ulottuvuuden asteikot liittyen uskonnolliseen uskoon, uskonnolliseen aktiviteettiin, uskonnolliseen kokemukseen, uskonnollisiin normeihin, uskonnolliseen tietämykseen ja institutionaaliseen uskonnollisuuteen. Uskonnollisen uskon ulottuvuuteen Grönblom liitti kristillisen uskon perinteisiä teemoja, kuten uskon Jumalaan, Jeesukseen, ikuiseen elämään, helvettiin ja ihmeisiin sekä mielipiteitä Raamatusta, ihmisyydestä ja kristillisyydestä yleisesti. Uskonnolliseen aktiviteettiin Grönblom liitti kirkon aktiviteetteihin ja seremonioihin osallistumisen, rukoilemisen, Raamatun ja uskonnollisen kirjallisuuden lukemisen sekä uskonnollisten radio- ja televisio-ohjelmien seuraamisen. Uskonnolliseen kokemukseen Gönblom määritteli liittyvän kokemuksen Jumalasta, Jeesuksesta, liturgiasta, elämän merkityksestä ja Jumalan ohjauksesta. Grönblom liitti uskonnollisten normien ulottuvuuteen kysymyksiä mielipiteistä siitä, mikä on oikein ja väärin arkipäiväisessä elämässä kristillisestä näkökulmasta katsottuna sekä siitä, että millainen rooli kristillisyydellä pitäisi olla nykyajan yhteiskunnassa. Uskonnolliseen tietoon Grönblom liitti tietämystä kirkon historiasta, Raamatusta, katekismuksesta ja kristillisistä dogmeista. Ja kuudenteen ulottuvuuteen eli institutionaaliseen 17

20 uskonnollisuuteen Grönblom liitti kysymyksiä ihmisten asenteesta kirkkoa kohtaan instituutiona eli kysymyksiä liittyen kansan kirkon tarvittavuuteen, kirkon lähetyksen menettelytapoihin, ja kirkon roolista liittyen syntymään, avioliittoon ja kuolemaan sekä kirkon roolista seksuaalisten kysymysten neuvonantajana. Uskonnollisen uskon, uskonnollisen aktiviteetin ja uskonnollisen kokemuksen yhteydessä hän mittasi erikseen uskonnollisuusasteikoilla kirkollisesti, kulttuurillisesti ja lahko- tai herätysliikkeellisesti suuntautuvia. (Grönblom 1984, 17, ) Tätä moniulotteista uskonnollisuuden mallia käytettiin osaltaan pohjana tässä pro gradu -tutkimuksessa. Uskonnollisuus liittyy myös osana ihmisen maailmankuvaan. Ilkka Niiniluoto määrittelee maailmankuvan olevan maailmaa koskeva perusteltujen väitteiden järjestelmällinen kokonaisuus. Maailmankuva on tieteellinen, jos kaikki siihen kuuluvat väitteet ovat tieteellisin menetelmin hankittuja ja perusteltuja sekä tiedeyhteisön hyväksymiä. Uskonnolliseen maailmankuvaan sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Metafyysiseen maailmankuvaan sisältyy taas väitteitä, jotka on perusteltu filosofisten argumenttien avulla. (Niiniluoto 1984, ) Niiniluodon mukaan maailmankuva ei yksinään riitä maailmankatsomukseksi. Maailmankatsomukseen tulee Niiniluodon mukaan sisältyä tietoteoria eli käsitys siitä, miten maailmaa koskevaa tietoa hankitaan ja perustellaan. Maailmankatsomukseen liittyy lisäksi maailmankuva ja arvoteoria, joka sisältää käsitykset hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, sekä näkemyksen ihmisen tehtävistä maailmassa. (Niiniluoto 1984, ) Länsimaisessa sosiologiassa arvoja on pidetty absoluuttisina käsitteinä ja riippumattomina lakeina, aineellisten tai ei-aineellisten objektien ominaisuuksina ja biologisista tarpeista juontuvina (Venkula & Rautevaara 1993, 3). Arvon käsite voidaan usein myös sekoittaa asenteeseen ja uskomukseen, ja monet voivat puhua niistä synonyymeina. Uskontotieteen ja sosiologian dosentti Helena Helven mukaan asenteiden, arvojen ja uskomusten välillä on riippuvuus ja vuorovaikutussuhde. Arvojen pohjalta muodostetaan asenteita, joita Helve kutsuu myös arvostuksiksi, ja uskomukset vaikuttavat asenteiden muodostumiseen. Abstraktien arvojen on oltava tiedostamattomanakin alustana tiedostetulle arvomaailmalle ja asenteiden kehittymiselle. Helven mukaan myös asenteiden muuttuessa arvot voivat muuttua. (Helve 1993, ) 18

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINE N ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot