Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Transkriptio

1 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

2 Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa Herätysliikkeiden laaja kirjo: poikkeavat toisistaan yksityisessä ja julkisessa uskonnonharjoituksessa ja suhteessa kirkkoon Akuutit keskustelut (mm. homoseksuaalisuus) ovat tuoneet pintaan polarisaation kirkossa Kirkko muuttuu työntekijöiden sukupolvenvaihdos muuttaa työorientaatiota 90 % seurakunnista katsoi yhteistyön herätysliikkeiden kanssa toteutuvan hyvin (2007)

3 3 Suomalaisista joka kymmenes kuuluu herätysliikkeisiin, saman verran on saanut vaikutteita siitä (Niemelä & Salomäki 2006) Aktiivisuus kirkossa on yhteydessä herätysliikkeisiin kuulumiseen Puolet aktiivisesti kirkon toimintaan osallistuvista kuuluu herätysliikkeisiin (Kirkkomonitor 2004) Herätysliikkeiden kannattajista Kolmannes (29 %) osallistuu kirkon toimintaan vähintään viikoittain Kolmannes (31 %) osallistuu ainakin kerran, pari kuukaudessa

4 4 Osallistuminen kirkon toimintaan (%)

5 5 Herätysliikkeillä merkittävä rooli kirkossa myös kokoonkutsujana Liikkeiden tarjonta rikastaa uskonnollista kenttää ja moninkertaistaa uskonnollisen osallistumisen mahdollisuuksia Vert. herätysliikkeiden nuorisotyö-, opiskelijaja perhetyö, seurat, musiikkitilaisuudet, lähetystilaisuudet jne

6 Jumalanpalvelukset Lähetyspiiri Viides herätysliike Seurat Herännäisyys Lestadiolaisuus Raamattupiiri Vapaaehtoistyö Vähintään kuukausittain osallistuivat (%) Gallup Ecclesiastica

7 Maallikot liikkeissä 7 Vapaaehtoisten työpanos herätysliikkeissä merkittävä laaja kirjo työtehtäviä Esim. herännäisyyden kirvesherätys Miehet kirkkojen rakentajina Lähes 500 henkilöä tehnyt yli talkootyötuntia Venäjällä ja Virossa Herätysliikkeiden kannattajat myös antavat rahaa hyväntekeväisyyteen huomattavasti enemmän kuin kirkon jäsenet keskimäärin

8 Sitoutuminen oppiin 8 Herätysliikkeiden kannattajille tyypillistä vahva sitoutuminen kirkon oppiin, esim. uskontunnustuksessa ilmaistuihin dogmeihin Herätysliikepapit vahvasti sitoutuneita kirkon uskoon (Niemelä 2004) Pienyhteisöt toimivat uskon tukijoina niin seurakuntalaisilla kuin työntekijöillä

9 Dogmiin sitoutuminen (uskoo vakaasti tai pitää tod. näk.) (%) Jeesus (Gallup Ecclesiastica 2011) 9

10 Dogmiin sitoutuminen (uskoo tai pitää 10 todennäköisenä) (%) (Gallup Ecclesiastica 2011)

11 YKSITYINEN 11 USKONNONHARJOITUS Suurelle osalle herätysliikkeiden kannattajia ominaista erittäin aktiivinen raamatunkäyttö: joka toinen lukee vähintään kerran viikossa Raamattua luetaan huomattavasti aktiivisemmin kuin Suomessa yleensä, ja aktiivisemmin kuin kirkon papit keskimäärin Päivittäin Raamattua lukee 5 % prosenttia suomalaisista 23 % papeista (vapaa-aikanaan) 28 % herätysliikkeiden kannattajista

12 RAAMATUNLUKU ERI 12 LIIKKEISSÄ

13 Meidän kirkko strategian 13 tavoitteita Hengellisen kasvun tukeminen Pienten ryhmien ja yhteisöjen syntyminen Jäsenten mahdollisuus kehittää toimintaa ja luoda uutta Kotien hengellisen elämän tukeminen, uskon ja kristillisten tapojen siirtäminen sukupolvelta toiselle Kirkon lähetystehtävän toteuttaminen

14 Herätysliikkeet kirkon tukena HERÄTYSLIIKEVÄKI SITOUTUNUTTA OPPIIN, TOIMINTAAN JA JÄSENYYTEEN Monipuolisesti sitoutuneita kirkon toimintaan ja oppiin (uskontunnustus) Sitoutumisen eri ulottuvuudet tukevat toisiaan Yhden elementin vahvistaminen vahvistaa muita Kanavoituuko sitoutumisen energia kirkon sisälle?

15 15 2. MAALLIKOVASTUUN TUKEMINEN Liikkeissä malli vapaaehtoiseen vastuunkantamiseen laaja-alaisesti Kirkossa vapaaehtoisuuteen tukeminen papereilla, entä käytännössä? Mitä voivat tehdä koulutetut, miehet, nuoret? Meidän kirkko - millaisia vapaaehtoistehtäviä tarjolla? Kirkko ei tarvitse raavasta suomalaista miestä (Alpo Järvi)

16 16 3. TRADITION SIIRTO Yhteisöllinen usko tukee yksilöä ja perinteen siirtoa Perheet yhdessä mukana uskonnonharjoituksessa Liikkeet tukevat paitsi julkiseen, myös yksityiseen uskonnonharjoitukseen