SISÄLLYS 1. KUMMATIN PÄIVÄKOTI.3 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT.3 3. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN.5 4.

Transkriptio

1 1

2 SISÄLLYS 1. KUMMATIN PÄIVÄKOTI TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Toiminnan suunnittelu Menetelmät ja työtavat Ryhmävasu SISÄLTÖALUEET Perushoito ja terveyskasvatus: Missä on hattu, missä on nuttu? Äidinkieli: Lorusta lukuhetkeen Matematiikka: Kiitos, yksi kauhallinen ja puolikas näkkäri Liikunta: Varpaat vauhtiin Musiikkikasvatus: Laulaen iloa saamme Kädentaidot: Vanha maalipurkki olan takaa kurkki Leikki ja draama: Tämä olis isä ja tämä olis äiti Ympäristökasvatus: Halataan puuta Eettinen ja uskontokasvatus: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on YHTEISTYÖ Kasvatuskumppanuus Muut yhteistyötahot ARVIOINTI MUUT VARHAISKASVATUSTA TUKEVAT SUUNNITELMAT JA TOIMINNAT..13 LIITE 1. RETKISUUNNITELMA KOKOPÄIVÄRETKEÄ VARTEN

3 1. KUMMATIN PÄIVÄKOTI Kummatin päiväkoti on perustettu v ja se sijaitsee Raahen kaupungissa Kummatin kaupunginosassa. Päiväkotimme tarjoaa päivähoitoa 1-6-vuotiaille lapsille arkipäivisin klo sekä esiopetusta klo 9-13 noudattaen perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. Pauhan ryhmä toimii jatketulla aukioloajalla klo 5.30 n välillä. Pienimmät lapset, alle 3-vuotiaat ovat Taskun, Pauhan ja Soinin ryhmissä, 3-5- vuotiaat lapset ovat Kallan ja Jyryn ryhmissä, Leton ryhmässä on 1-5 vuotiaita ja 6- vuotiaat lapset ovat Mitin eskariryhmässä. Ryhmien ikärakenne voi vaihdella vuosittain tarpeiden mukaan. Pidempää hoitopäivää tarvitsevat lapset pyritään aina sijoittamaan samanikäisten lasten ryhmiin, ääriaikoina kaikki lapset ovat Pauhassa. Jyry on ensisijaisesti ns. puolipäiväryhmä, mutta tarvittaessa siellä hoidetaan myös kokopäivälapsia. Päiväkodissamme on koulutettu, ammattitaitoinen ja pysyvä henkilökunta. Lounasruoka päiväkotiin tuodaan keskuskeittiöltä. Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodin ja koulun yhteisessä keittiössä. 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Kummatin päiväkoti toimii osana Raahen kaupungin varhaiskasvatusta. Tarjoamme laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta turvallisessa, lapsen kasvua tukevassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa ja vaalia lapsuutta vuorovaikutuksessa ympäristön, aikuisten ja toisten lasten kanssa. Lasten pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä kehitämme tekemällä loppuun aloitetut tehtävät. Omista tavaroista ja vaatteista sekä leikkivälineistä huolehtiminen on osa lasten arkipäivää. 3

4 3. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.1 Fyysinen oppimisympäristö Päiväkodissamme on jokaiselle ikäryhmälle omat tilat, jotka muotoutuvat lasten toiminnan tarpeiden, oppimisen ja kehityksen myötä. Lisäksi meillä on riittävästi tiloja pienryhmätoimintaan: pienten aula, sali, pikkukeittiö, verstashuone, kirjasto sekä erinomainen iso käytävä, joka mahdollistaa monta toimintaa. Eri-ikäisille lapsille soveltuvia monipuolisia leikki-, oppimis- ja liikuntavälineitä sekä materiaaleja on runsaasti tarjolla. Aidatulla piha-alueella on leikkivälineistöä, luonnonmäki sekä koivuja, joista osaan on kiipeily sallittu. Pihalla on runsaasti vapaata leikki- ja pelitilaa, joka on kaikkien ryhmien yhteisessä käytössä. Lähistöllä ovat liikunta-, uima- ja jäähallit sekä Koivuluodon urheilupuisto ja metsä sekä Kummatin keskuspuisto eli rekkapuisto. Kävelymatkan päässä ovat meri sekä kaupungin keskusta, jossa on kulttuuriin liittyvät palvelut. 3.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Päiväkotimme henkilökunnalle on tärkeää myönteinen, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri. Tavoitteenamme on, että vuorovaikutus kasvattajien, lasten ja vanhempien välillä olisi avointa ja luottamuksellista. Hyvien tapojen mukainen käyttäytyminen on meille tärkeää. Päiväkodin henkilöstöllä on yhteinen näkemys kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä sekä yhteinen tavoite näiden ehkäisemiseen ja ilmituleviin tapauksiin puuttumiseen. 4

5 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatusta toteutamme kokonaisuutena, jossa yhdistyvät lasten perushoito, kasvatus, leikki ja opetus. 4.1 Toiminnan suunnittelu Lapsia ja lasten leikkiä havainnoimalla saamme selville lasta kiinnostavat asiat sekä lapsen senhetkisen kehitystason. Toimintakauden alussa pidettävässä suunnittelupalaverissa koko henkilökunta tekee yhdessä toimintasuunnitelman tulevalle kaudelle. Joka ryhmässä teemme tarkempia suunnitelmia viikoittain, jossa huomioidaan kyseisen lapsiryhmän ikätaso, tarpeet, kiinnostuksen kohteet unohtamatta yksittäisen lapsen vahvuuksia sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarvetta. Suunnitelmien pohjana ovat Raahen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma sekä valtakunnalliset ohjeet. Yhdessä vanhempien kanssa teemme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu). 4.2 Menetelmät ja työtavat Kummatin päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitokäytäntöinä ovat tasavertaisuus, tasa-arvoisuus, lapsilähtöisyys, yksilöllisyyden huomioiminen, pienryhmätoiminta sekä omatoimisuuteen kannustaminen. Pidämme tärkeänä, että lapsella on päivittäin riittävästi aikaa omaehtoiselle leikille. Jokaisena viikonpäivänä painotamme eri sisältöalueita, joissa on mahdollista hyödyntää eri tilojen käyttöä ja pienryhmätoimintaa. Pienryhmässä on helpompi havainnoida ja ohjata lasta ja tarvittaessa antaa yksilöllistä tukea. Toimintatapoihimme kuuluvat myös tutkiminen, kokeileminen ja havainnoiminen. Menetelmät ja työtavat vaihtelevat ryhmittäin lasten ikäja kehitystaso huomioiden. 5

6 Aikuisen tehtävänä on tukea, innostaa ja tehdä toiminta lasta kiinnostavaksi. Vertaisryhmässä toimiessaan lapset oppivat ottamaan huomioon toisten lasten toiveita, tarpeita ja tunteita. Samalla se tukee lapsen sosiaalista kasvua ja vuorovaikutustaitoja Ryhmävasu Ryhmävasu on jokaisen ryhmän oma toimintasuunnitelma, joka pohjautuu lasten henkilökohtaisiin vasuihin, mielenkiinnon kohteisiin, lasten kehitystasoon sekä varhaiskasvatuksen sisältöihin ja teemoihin. 6

7 5. SISÄLTÖALUEET Päiväkotimme toiminnassa ja opetuksessa yhdistyvät eri sisältöalueet. Tavoitteenamme on herättää lapsen oma mielenkiinto uusia asioita kohtaan ja kehittää hänen aktiivisen oppimisen taitojaan 7

8 5.1 Perushoito ja terveyskasvatus: Missä on hattu, missä on nuttu? Lapsen turvallisuuden tunne perustuu arjen rutiineihin ja päivärytmiin, joita noudatamme jokaisessa ikävaiheessa lapsen kehitystason huomioiden. Lapsia kannustamme omatoimisuuteen. Alle 3-vuotiaiden kuivaksi oppiminen ja isompien lasten itsenäinen wc- käynti ovat osa terveyskasvatusta. Pukemista ja riisumista harjoittelemme päivittäin. Ruokailussa opettelemme hyviä pöytätapoja, totuttelemme uusiin makuihin ja ruokailuvälineiden käyttöön. Lisäksi opettelemme arvioimaan minkä verran ruokaa jaksaa syödä. Kädet pesemme aina ennen ruokailua, wc:ssä käynnin sekä nenän niistämisen jälkeen. Lasten kanssa keskustelemme sään vaikutuksesta pukeutumiseen. Ulkoilemme pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä melkeinpä säällä kuin säällä. Päivittäin huolehdimme siitä, että lapsella on mahdollisuus rauhalliseen lepohetkeen. 5.2 Äidinkieli: Lorusta lukuhetkeen Kielen kehitys on kaiken oppimisen perusta. Äidinkieli alkaa puheen kehityksen tukemisella esim. pienten ryhmissä asioiden ja käsitteiden nimeämisellä. Luemme satuja, riimejä, loruja ja arvoituksia, sadutamme ja lapsilla on mahdollisuus itse keksiä tarinoita. Leikimme sanoilla. Harjoittelemme keskustelutaitoja arjesta sekä lasta kiinnostavista ja askarruttavista asioista ja tapahtumista. Rohkaisemme lasta vuorovaikutukseen ja ilmaisemaan itseään puhumalla. Kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. 8

9 5.3 Matematiikka: Kiitos, yksi kauhallinen ja puolikas näkkäri Matematiikan peruskäsitteitä harjoittelemme kaikissa arjen toiminnoissa esim. vertailu: suurempi-pienempi, luokittelu: metsän eläimet - villieläimet, vastakohdat: kylmä - kuuma. Opettelemme taitoja toiminnallisesti ja leikinomaisesti peleissä sekä lapsille tuttujen materiaalien ja välineiden avulla. Käsitteet tulevat tutuiksi liikunnassa (tehdään jono), musiikissa (yksi pieni elefantti), ruokailussa, perushoitotilanteissa (montako nappia on villatakissa) ja leikissä. 5.4 Liikunta: Varpaat vauhtiin Liikuntaa harrastamme monipuolisesti. Aloitamme perusliikuntataitojen opettelemisesta (konttaaminen, kävely, juoksu, hyppääminen, tasapaino). Tutustumme erilaisiin liikuntavälineisiin (hernepussit, pallot, vanteet, leikkivarjo, hyppynarut) ja -paikkoihin. Liikunnassa harjoittelemme ohjeiden kuuntelemista ja niiden noudattamista. Tutustuminen lähiympäristöön tapahtuu kävelemällä. Jumppaamme päiväkodin omassa salissa ja liikuntahallissa. Urheilukenttä ja läheinen pururata tulevat myös tutuiksi. Jäähallissa käymme luistelemassa ja keskuspuistossa hiihtämässä. 5.5 Musiikkikasvatus: Laulaen iloa saamme Lapset tutustuvat monipuolisesti musiikkiin ja soittimiin (kehosoittimet, marakassit, rytmikapulat, triangeli). Myös liikunnassa käytämme musiikkia. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja omat esitykset piristävät arkeamme jokaviikkoisilla laulu- ja laululeikkihetkillä. Konserteissa käymme mahdollisuuksien mukaan. 9

10 5.6 Kädentaidot: Vanha maalipurkki olan takaa kurkki Lapset käyttävät eri tekniikoita (piirtäminen, maalaaminen, muovailu, painanta, ompelu) ja niihin liittyviä materiaaleja ohjatusti ja omaehtoisesti. Arvostamme lasten itsensä ja toisten tekemiä töitä ja tekemisen iloa; osan töistä laitamme kaikkien nähtäville ennen kuin lapset saavat ne kotiinsa. Käymme mahdollisuuksin mukaan näyttelyissä tutustumassa muiden töihin. 5.7 Leikki ja draama: Tämä olis isä ja tämä olis äiti Leikki on monen tasoista ja se kehittyy omaa tahtiaan jokaisen lapsen kohdalla. Leikki on tärkein oppimisen muoto ja väline. Päiväkodissamme on monenlaisia leikkitiloja sekä välineitä (vesileikki, pikkukeittiö, parvi, roolivaatteita ja monenkokoisia rakentelutarvikkeita) leikin kehittämiseen. Leikkiä havainnoidaan ja tarvittaessa sitä ohjataan. Leikkitaidot ja kaverisuhteet hioutuvat pikkuhiljaa yhteisissä tekemisissä. Luova leikki draaman muodossa antaa lapsille kokemuksia erilaisista rooleista, kehittää mielikuvitusta ja rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään. Teatteriesitykset rikastuttavat leikkiä. Arvostamme leikkiä ja ymmärrämme sen merkityksen oppimisessa ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Leikille on varattu paljon aikaa ja sitä voi halutessaan jatkaa. 5.8 Ympäristökasvatus: Halataan puuta Retkillä tutustumme omaan kotiseutuumme. Samalla teemme havaintoja vuodenaikojen vaihteluista ja niiden vaikutuksista ympäristöömme. Opettelemme luonnon kunnioittamista ja materiaalien kierrättämistä. Jokaisella ryhmällä on oma kierrätysvuoro. Retkillä kulkiessamme kiinnitämme huomiota liikennesääntöjen noudattamiseen sekä turvalliseen liikkumiseen. Lapsilla on käytössä huomioliivit. Kokopäiväretkille laaditaan oma turvallisuussuunnitelma (Liite 1). 10

11 5.9 Eettinen ja uskontokasvatus: Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on Kiinnitämme huomiota oikean ja väärän erottamiseen sekä toisen koskemattomuuteen ja anteeksipyytämiseen ja -antamiseen. Pettymysten sietokykyä sekä ristiriitatilanteiden ratkaisua harjoittelemme päivittäin arkipäivän toiminnoissa. Kunnioitamme vanhempien uskonnollisia arvoja. Toiminnassamme huomioimme kirkolliset juhlapyhät. Seurakunnan työntekijä vierailee päiväkodissamme säännöllisesti. Käymme kirkossa sekä muissa lapsille suunnatuissa seurakunnan tilaisuuksissa. 6. YHTEISTYÖ 6.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitamme vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilökunta sitoutuvat toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, pyydetään vanhempia saapumaan yhdessä lapsensa kanssa tutustumiskäynnille päiväkotiin. Tässä yhteydessä tutustutaan oman ryhmän tiloihin, toimintatapoihin ja henkilökuntaan ja täytetään tutustumislomake. Vanhempien kanssa pidettävässä keskustelussa teemme yhdessä lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman eli lapsen vasun. Muita yhteistyömuotoja ovat päivittäiset keskustelut, vanhempainillat, vanhempaintoimikunta sekä erilaiset tapahtumat ja juhlat. 11

12 6.2 Muut yhteistyötahot Teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa lähtien lapsen, lapsiryhmän, huoltajien ja/tai henkilökunnan tarpeista. Yhteistyötahojamme ovat: - kiertävä erityslastentarhanopettaja (kelto) - puhe-, toiminta-, musiikki ja fysioterapeutit - neuvola - perheneuvola - seurakunta - sosiaalityö - kehitysvammaisten palvelut - tulkkipalvelut - perusopetus 12

13 7. ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on suunnitella ja kehittää päiväkotimme varhaiskasvatusta. Päiväkodissamme arviointiin osallistuvat vanhemmat, lapset ja henkilöstö. Arviointimenetelmät vanhempien kanssa ovat keskustelut ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Lapset arvioivat itseään ja toimintaansa kasvun kansion ja tak-ohjelman avulla. Henkilöstön arviointimenetelminä ovat kehityskeskustelut sekä työyhteisön arviointikeskustelut. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioimme ja päivitämme vuosittain sekä tarpeen vaatiessa. 8. MUUT VARHAISKASVATUSTA TUKEVAT SUUNNITELMAT JA TOIMINNAT Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa sisältyy Raahen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Käytössämme on kolmiportainen malli, johon sisältyy yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukea toteutetaan lapsen omassa toimintaympäristössä. Lisäksi käytämme kielen kehityksen tukemiseen KILI-kerhoa ja sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun Askeleittain-ohjelmaa. Yhteistyössä neuvolan kanssa teemme osan 4-vuotis tarkastuksesta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta on oma kansio Maahanmuuttajalapsi päivähoidossa. Päiväkodissamme on oma esiopetussuunnitelma. 13

14 LIITE 1. RETKISUUNNITELMA KOKOPÄIVÄRETKEÄ VARTEN Retken päivämäärä /. Retkikohde Retkikohteeseen siirtyminen Lähtöaika Paluuaika Retken johtaja Turvallisuusyhdyshenkilö Ensiapuvastaavat Retkellä mukana olevat aikuiset, lukumäärä (Aikuisten nimet liitteessä) Retkellä mukana olevat lapset, lukumäärä (Lasten ja huoltajien tiedot liitteessä) Henkilökunnan tehtävät Lasten lukumäärän laskeminen ryhmittäin Yksittäisten lasten valvonta, liitteenä ryhmäkohtaiset suunnitelmat Turvallisuusriskit retkikohteessa ja matkalla retkikohteeseen ja takaisin 14