Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantakatsaus

Transkriptio

1 Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantakatsaus MAL-sopimussihteeristö

2 Asuntotuotanto 2

3 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot loppuvuosi 2018* ja 2019* kuntien arvioita Valmistuneita asuntoja, lkm * 2019* Helsingin seutu Tavoite Viiden vuoden keskiarvo ( liukuva) Sopimuskauden aikana valmistuva asuntotuotanto (loppuvuosi 2018* ja vuosi 2019* kuntien arvioita) Koko kauden asuntotuotantotavoite asuntoa ylittyy arvioiden mukaan n asunnolla. MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoite Toteutunut Toteutunut Arvio 2018* Arvio 2019* Valmistuvien asuntojen määrä 3

4 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen toteutuminen vuonna 2018 Helsinki Espoo Vantaa Valmistuneet asunnot v Valmistuneet asunnot v Valmistuneet Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Koko kauden tavoitteen ylittävä osuus Matkaa koko kauden tavoitteeseen Loppuvuoden 2018 arvioitu tuotanto huomioiden sopimuskauden asuntotuotantotavoite ylittyy Vantaalla ja Järvenpäässä jo vuoden 2018 lopussa. 4

5 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Sopimuskauden asuntotuotantotavoitteen toteutuminen vuonna 2018 Valmistunut asuntotuotanto yhteensä Valmistuneet toteutuma asunnot % koko kauden tavoitteesta * toteutuma % ko. vuosien tavoitteesta * toteutuma % koko kauden tavoitteesta Espoo % 109 % 79 % Helsinki % 83 % 60 % Kauniainen % 115 % 83 % Vantaa % 155 % 112 % PKS yhteensä % 105 % 76 % Hyvinkää % 86 % 62 % Järvenpää % 147 % 106 % Kerava % 94 % 68 % Kirkkonummi % 93 % 67 % Mäntsälä % 76 % 55 % Nurmijärvi % 118 % 85 % Pornainen % 20 % 14 % Sipoo % 78 % 57 % Tuusula % 59 % 43 % Vihti % 62 % 45 % KUUMA yhteensä % 92 % 67 % Helsingin seutu yhteensä % 102 % 74 % * Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio Seudun asuntotuotanto vastaa 60 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018 valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 74 % kauden tavoitteesta. Vuosien yhteenlasketuista vuositavoitteista toteutuma vastaa 102 %. 5

6 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Alkanut ja alkava* tuotanto Alkanut tuotanto (asuntojen lkm) * 2019* Helsingin seutu yhteensä Tavoitetaso Rakennusluvat Myönnetyt rakennusluvat (asuntojen lkm) * 2019* *Kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio vuosien 2018 ja 2019 asuntotuotannosta ja myönnettävistä rakennusluvista 6

7 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot * hallintamuodoittain *tilanne sekä seudun kuntien arvio koko vuoden toteutumasta. Arvio tehty syyskuussa % 53 % Yhteensä noin asuntoa 7 % 24 % ARA-vuokra pitkä korkotuki Asumisoikeus Vapaa-rahoitteinen vuokra** Vapaarahoitteinen omistus ** Sisältää valtion täytetakauksella rahoitetut vuokraasunnot Vuosien * asuntotuotannosta valtion tukeman tuotannon osuus on vajaa neljännes. 7

8 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema asuntotuotanto Asumisoikeustuotanto ARA-vuokra, pitkä korkotuki ARA-tavoitetaso Tuetun tuotannon tavoitetaso vuotisen korkotuen tavoitetaso * Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio * 2019* Alkanut ja alkava* valtion korkotukema asuntotuotanto * 2019* 8

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistunut ja valmistuva* valtion korkotukema vuokra-asuntotuotanto kunnittain * Helsinki Espoo Vantaa Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017 Valmistuneet Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Matkaa kauden tavoitteeseen * Vuoden 2018 loppuvuosi kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot 2017 Valmistuneet Arvio valmistuvat loppuvuosi 2018 Tavoite koko kausi 9

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valtion korkotukeman vuokra-asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018 ARA-vuokra-asuntotuotanto (pitkä korkotuki) Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot (pitkä korkotuki) toteutuma % koko kauden tavoitteesta * toteutuma % ko. vuosien tavoitteesta * toteutuma % koko kauden tavoitteesta Espoo % 74 % 54 % Helsinki % 72 % 52 % Kauniainen 0 0 % 0 % 0 % Vantaa % 99 % 72 % PKS yhteensä % 78 % 56 % Hyvinkää % 265 % 192 % Järvenpää % 211 % 153 % Kerava % 84 % 61 % Kirkkonummi % 171 % 125 % Mäntsälä % 248 % 181 % Nurmijärvi % 151 % 110 % Pornainen 0 0 % 0 % 0 % Sipoo % 288 % 209 % Tuusula % 150 % 109 % Vihti % 70 % 50 % KUUMA yhteensä % 175 % 127 % Helsingin seutu yhteensä % 91 % 66 % * Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio Seudun ARA-vuokra-asuntotuotanto on 51 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018 valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 66 % kauden tavoitteesta. Vuosien yhteenlasketuista vuositavoitteista toteutuma vastaa 91 %. 10

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valtion tukeman asuntotuotannon tavoitteiden toteutuminen vuonna 2018 Valtion tukema asuntotuotanto (ARA-vuokra & asumisoikeus) Valmistunut tuettu asuntotuotanto toteutuma * % koko kauden toteutuma % ko. tavoitteesta vuosien tavoitteesta * toteutuma % koko kauden tavoitteesta Espoo % 68 % 49 % Helsinki % 79 % 57 % Kauniainen 0 0 % 0 % 0 % Vantaa % 108 % 78 % PKS yhteensä % 82 % 59 % Hyvinkää % 165 % 119 % Järvenpää % 128 % 93 % Kerava % 97 % 70 % Kirkkonummi % 102 % 73 % Mäntsälä % 124 % 90 % Nurmijärvi % 76 % 55 % Pornainen 0 0 % 0 % 0 % Sipoo % 161 % 115 % Tuusula % 94 % 68 % Vihti % 35 % 25 % KUUMA yhteensä % 108 % 78 % Helsingin seutu yhteensä % 86 % 62 % * Vuoden 2018 loppuvuosi ja 2019 kuntien syyskuussa 2018 tekemä arvio Seudulle valmistunut valtion tukema korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntotuotanto on 48 % koko kauden tavoitteesta. Loppuvuonna 2018 valmistuvaksi arvioitu tuotanto huomioiden toteutuma on 62 % kauden tavoitteesta. Vuosien yhteenlasketuista vuositavoitteista toteutuma vastaa 86 %. 11

12 Asemakaavoitus asumiseen ja pääkaupunkiseudun asemakaavavaranto 12

13 Asemakaavoitus asumiseen Hyväksytty ja voimaan tullut uusi asumiseen asemakaavoitettu kerrosala Hyväksytyt Voimaan tulleet Tavoitetaso Tavoitetaso Uutta asumisen kerrosalaa on kaavoitettu 2018 alkuvuonna huomattavasti vähemmän kuin kahtena aiempana sopimusvuotena vastaavana ajankohtana. Uutta asuinkerrosalaa hyväksyttiin alkuvuonna alle puolet koko vuoden tavoitteesta. 13

14 Asemakaavoitus asumiseen Hyväksytty asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko sopimuskauden tavoitteeseen mennessä hyväksytty kerrosala on 62 % koko sopimuskauden tavoitteesta. Helsinki Vantaa Espoo Hyväksytty 2016 Hyväksytty 2017 Hyväksytty Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus

15 Asemakaavoitus asumiseen Voimaan tullut asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala suhteessa koko sopimuskauden tavoitteeseen mennessä voimaan tullut kerrosala on 67 % koko sopimuskauden tavoitteesta. Helsinki Vantaa Espoo Voimaan tullut 2016 Voimaantullut 2017 Voimaan tullut Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus

16 Asemakaavavaranto Asumisen asemakaavavaranto pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun asumisen asemakaavavaranto oli elokuussa 2018 n. 7,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kokonaismäärässä ei ole muutosta vuodenvaihteen tilanteeseen nähden. Kerrostalovarantoa (AK) oli 3,8 milj. ja pientalovarantoa (AP) 3,9 milj. kerrosneliömetriä. AK-varannon osuus on lievästi kasvanut ja AP-varannon osuus lievästi laskenut tammi-elokuun välisenä aikana. Lähde: SeutuRAMAVA -laskenta II/2018, joka kuvaa tilannetta elokuussa

17 Liikenteen infrastruktuuri 17

18 Liikenneinfrastruktuuri Raide-Jokerin allianssi aloitti toimintansa loppuvuodesta Klaukkalan ohikulkutie Mt 132:n yleissuunnitelman hyväksymispäätös on lainvoimainen. Raide-Jokerin toteutusmuodoksi valittiin allianssimalli. Kehitysvaiheen allianssi aloitti toimintansa vuoden 2017 lopussa. Rakentaminen alkaa vuonna 2019 ja tavoitteena on, että Raide-Jokerin liikenne alkaisi 2020-luvun alkupuolella. Valtion rahoitus on myönnetty vuoden 2017 budjetissa. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 -hankkeen yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Hankkeen tiesuunnitelman hyväksymispäätöksestä on valitettu, mutta asemakaava on lainvoimainen. Rakentaminen voidaan aloittaa alkuvuodesta 2019 ja tie valmistunee syksyllä Pisara-radan ratasuunnitelma valmistui MAL suunnittelun yhteydessä on muodostettu kokonaiskuva ja vaiheistettu toimenpidepolku Helsinki Pasila-välin rautatiejärjestelmän kehittämiseen. Tiemaksujen valmistelua on toteutettu ottamalla tiemaksut mukaan MAL suunnitelmaan yhtenä keinona saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet. MALsuunnitelmaluonnoksessa esitetään toteutuspolku tiemaksujen jatkovalmistelulle. Liikenteen hinnoittelu on vahvasti mukana myös ILMO45-työssä. 18

19 KUHA-toteutusohjelman seuranta KUHA-ohjelmasta on valmistunut tai aloitettu kymmenen hanketta Vuosien KUHA-hankkeiden toteuttamisohjelma hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa KUHA-ohjelman suuruus on sopimuksessa 30 M. Osittaisella yliohjelmoinnilla varauduttu mm. markkina- ja suunnittelumuutoksiin. Valtion kustannusosuus on kuitenkin enintään 15 miljoonaa euroa. Toteuttamisohjelman 17 hankkeen yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 20 miljoonaa euroa ja kuntien noin 15 miljoonaa euroa. Valtion kustannuksista 9,5 miljoonaa euroa kohdistuu KUUMA-kuntiin ja 10,5 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudulle. KUHA-ohjelmasta on valmistunut tai aloitettu kymmenen hanketta. Kolmen hankkeen kustannuksissa tai suunnittelutilanteessa on ilmennyt niin suuria muutoksia, ettei niitä toteuteta tällä suunnittelukaudella. Korvaavia hankkeita valmistellaan. Kustannusten jakautuminen Valtion rahoituksen kohdentuminen Kunnat 43 % (15 milj. ) Valtio 57 % (20 milj. ) KUUMAseutu 48 % (9,5 milj. ) Pääkaupunkiseutu 52 % (10,5 milj. ) 19

20 KUHA-toteutusohjelma ja kunnallistekniikan avustukset Pienillä kustannustehokkailla hankkeilla (KUHA) edistetään muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin edellytyksiä seudun eri osiossa. ARA:n myöntämät kunnallistekniikan avustukset kohdistuvat ensisijaisille kohdealueille. KUHA-hankkeet 1. Yhdyskunnantien vaihtopysäkit (Helsinki) (VALMISTUU ) 2.Mt 1130 Lapinkylän jalankulku- ja pyörätietie (Kirkkonummi) (VALMISTUU 2018) 3. Mt 120 Oikopolun alikulkukäytävä (Vihti) (VALMISTUI 2018) 4. Leppävaaran aseman opastimet (Espoo) (PERUUNTUNUT) 5. Raideliikenteen vaihdemuutokset Kirkkonummella (PERUUNTUNUT) 6. Kirkkonummen aseman liityntäpysäköinti (VALMISTUU 2019) 7. Järvenpään Haarajoen aseman liityntäpysäköinti (VALMISTUU 2018) 8. Melueste Mt 101, Sepänmäki (Helsinki) (VALMISTUU ) 9. Kt 50 / Suutarilantie Liikennevalot ja pysäkkijärjestelyt (Helsinki) (VALMISTUU ) 10. MAL-hankkeiden suunnittelu 11. Pääpyöräilyverkon parantamishankkeet 12.Mt 120/ mt 1324 (Lahnuksentie), liittymän parantaminen (Espoo) (VALMISTUU ) 13. Mt 1521 Nikinmäki Nikkilä, jalankulku- ja pyörätie (Vantaa, Sipoo) (VALMISTUU 2018) 14. Mt 1375 (Koivukylänväylä), jalankulku- ja pyörätie (Vantaa) (ALOITETAAN 2019) 15. Mt 1421 Eriksnäsintie Jokelantie, jalankulku- ja pyörätie (Järvenpää, Tuusula) (ALOITETAAN 2019) 16. Vt 4, väli Metsola Jokivarsi, melusuojaus (Vantaa) (Sopimusneuvottelut jatkuvat) 17.Keimolan uusi palvelualue (Vantaa) (SIIRTYNYT) 20

21 Liikennepalvelut 21

22 Kestävien kulkumuotojen palvelutason kehitys Kestävien kulkutapojen palvelutaso on parantunut: kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikenteen matkaketjua Helsingin kaupunkipyörien käyttö on ollut erityisen vilkasta metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. Kaupunkipyöräasemia oli Helsingissä 150 ja Espoossa on 105 asemaa. Kaupunkipyörillä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 3,2 miljoonaa yksittäistä matkaa ja ajettiin 6,4 miljoonaa kilometriä. Kaupungeilla oli saman toimittajan pyöriä yhteensä 2550 kappaletta ja sopimuskausi kattaa pyöräilykaudet Valtio on varannut kävelyn ja pyöräilyn investointiavustustukeen 3,5 M v Kuntien rahoitus joukkoliikenteessä on edelleen merkittävä (operointikustannukset n. 200 M / vuosi ja lisäksi joukkoliikenneinfrastruktuuriin panostukset). Merkittäviä palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä: o o HSL-jäsenkuntien muodostamalla alueella joukkoliikennepalvelut järjestetään myös jälkeen palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmat tulevat voimaan syysliikenteen 2019 alusta lähtien. Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on voimassa vuodet o Kaupunkipyöräpalvelu avautui Espoossa o Raitiovaunuihin tulivat heinäkuussa pysäkkikuulutukset ja lokakuussa ne laajenivat runkobussilinjoille 550 sekä 560. o Etelä-Espoon liityntäbussilinjastoon on toteutettu parannuksia v aikana. HSL-alueella tehtiin syyskuun 2018 loppuun mennessä 285,6 miljoonaa matkaa, eli 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. o o HSL:n myynnin ennustetaan kasvavan noin 4 prosenttia verrattuna vuoden 2017 myyntiin. Mobiililipun hintaa laskettiin vuodenvaihteessa 2,90 eurosta 2,20 euroon. Tammi elokuussa mobiililippuja on myyty lähes 40 miljoonalla eurolla. o Vyöhykeuudistus toteutetaan keväällä o Matkakorttien vaihto uutta tariffijärjestelmää varten on aloitettu lokakuussa. 22

23 Kestävien kulkumuotojen palvelutason kehitys Kestävien kulkutapojen palvelutaso, Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliiketoimet Koko Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määräraha vuodelle 2018 on 5,3 miljoonaa euroa. Se käytetään lähinnä joukkoliikenteen yhteishankintoihin kuntien kanssa ja kuntien valtionavustuksiin. o Helsingin seudulla ELY-keskuksen toimivalta-alueeseen kuuluvat Vihti, Nurmijärvi, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen. o Tuusulan osalta joukkoliikenne on osin ELYn tilaamaa vielä syksyyn 2019 saakka, jonka jälkeen suunnittelu- ja hankintavastuu siirtyy HSL:lle. o Nurmijärven joukkoliikenteen alueellinen käyttöoikeussopimus vuosiksi solmittiin kesäkuussa 2018 Nurmijärven Linja Oy:n kanssa. Uusi sopimus tuo muutoksia aikatauluihin, reitteihin ja lippuihin. Liikennepalvelulain voimaantulo aiheuttaa muutoksia hankinnoissa ja ELY-keskus on joutunut panostamaan enemmän resursseja ohjaukseen ja neuvontaan. o o o Markkinaehtoisen liikenteen pelkkä ilmoitusvelvollisuus 60 vrk ennen liikenteen muutoksia aiheuttaa ELYssä ja kunnissa työlästä liikenteiden tilan seurantaa, koska automaattisesti toimivaa muutostietoja ilmoittavaa sovellusta ei ole ollut vielä käytettävissä. Lyhyt ilmoitusaika liikenteiden päättyessä edellyttää jatkossa kunnilta ja ELYltä hyvin nopeaa reagointia sekä korvaavan liikenteen hankintojen ja niiden kustannusten kattamiseksi. Palvelutason luotettavuus asiakkaan kannalta on jatkossa epävarmempaa ja markkinoille tulleet erilaiset lipputuotteet edellyttävät joukkoliikenteen käyttäjiltä aiempaa enemmän tiedonhankintaa ja hintavertailuja. 23

24 Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Liityntäpysäköinnin kohteiden rahoituksesta ei ole päästy eteenpäin MAL-sopimuksessa sovittiin liityntäpysäköintihankkeiden kustannusten jakamisesta. Pohjana sopimusratkaisulle toimi vuoden 2016 alussa valmistunut Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuujakomallin pilotointi Pasila Riihimäki-ratakäytävässä (6/2016 HSL). Helsingin seudun liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmatyössä (8/2017 HSL) on päivitetty liityntäpysäköintialueiden seudullisuusluokitukset sekä seudullisesti merkittävien alueiden tavoitepaikkamäärät vuoteen Toimenpideohjelman seurantaa on tehty seudullisessa liityntäpysäköinnin yhteistyöja seurantaryhmässä. o Tavoitteena on toteuttaa seudullisesti merkittäville alueille noin autopaikkaa ja pyöräpaikkaa vuosina o Yhteensä paikkojen kustannuksiksi on laskettu noin 80 miljoonaa euroa. Useat kunnat ovat käynnistäneet neuvotteluja liityntäpysäköintikohteiden kustannusten jaosta sopimiseksi. o Neuvotteluissa ei olla päästy ratkaisuun, jossa valtio osallistuisi hankkeiden toteutukseen (esim. Kalasatama, Kerava). Hallituksen esityksen Liikennepalvelulain 3. vaiheesta mukaan on julkisen liikenteen liityntäpysäköintiä tarjoavan yrityksen tai yhteisön tarjottava liityntäpysäköintiä tasapuolisin ehdoin kaikkien liikkumis- ja yhdistämispalvelun tarjoajien asiakkaille. 24

25 Toimet, joita osapuolet yhteistyössä edistävät - Toteutuminen Lisätietoja seurannasta Yhteentoimivan tunnistepohjaisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönotto Reaaliaikaisen matkustajainformaation kattavuutta ja laatua, avoimen datan ja rajapintojen käyttöä ja avoimeen sovelluskoodiin perustuvia ratkaisuja Matkaketjujen toimivuutta kansainvälisessä ja valtakunnallisessa liikenteessä erityisesti solmu- ja vaihtokohteissa Helsinki-Vantaan lentokenttäaluetta kehitetään maamme merkittävimpänä kansainvälisenä lentokenttänä Toimivien seudullisten joukkoliikennepalvelujen toteutumista ja yhtenäisen joukkoliikennealueen muodostumista seudulle Raskaan liikenteen pysäköintiä koskevien seudullisten linjausten laadintaa Uusien käyttövoimien lisääminen joukkoliikenteessä Valtion liikenteeseen kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia ohjataan kokonaisuutena, jotta vaikuttavuus paranee. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat sovitaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua. Syvennetään kuntien yhteistyötä M,A,L suunnittelussa Lippujen ostaminen mahdollista monikanavaisesti. Tunnistepohjaisen järjestelmän määrittelytyö on käynnistetty yhdessä TVV LMJ:n kanssa. Reaaliaikainen reittiopas käynnissä ja liikennepalvelulain edellyttämät rakenteet kunnossa. Reittioppaassa kulkumuodoista voi nyt valita myös pyöräilyn ja kävelyn. Lähi- ja kaukojunaliikenteen integraatio etenee solmuissa ja tietorajapinnoissa. Valtakunnalliset liikenteelliset solmukohdat ja niiden merkitys -työ käynnissä. Rautatieasemien infonäyttöjen tiedot myös mobiilisovelluksina. Finavia sai EU-rahoitusta uudelle matkakeskushankkeelleen. Tuusula ja Siuntio liittyivät HSL-alueeseen v alusta. Vyöhykeuudistus toteutetaan keväällä Raskaan liikenteen toteutus- ja vastuunjakomallityö etenee. Rekkaparkkien toteutus kangertelee. HSL-liikenteessä biopolttoaineissa ei olla edetty aivan HSL:n tavoitteiden mukaisesti. Sähköbussien latauspalvelu on valittu. Ensimmäiset sähköbusseilla ajettavat linjat ovat kilpailutuksessa. ELY-keskuksen joukkoliikennehankinnoissa ollaan siirtymässä hieman tiukempiin kalustovaatimuksiin. Markkinaehtoisessa liikenteessä ei ole kalustovaatimuksia. MAL luonnos on valmistunut ja se on lähetetty lausunnoille MAL luonnos on valmistunut ja se on lähetetty lausunnoille

26 Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, HSY ja Uudenmaan liitto Rakennusmaavarantotiedot: HSY:n SeutuRAMAVA II/2018 Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus 26

27 Lisätiedot: MAL-sihteeristön puheenjohtaja, asuntoneuvos Tommi Laanti, ympäristöministeriö Puh , 27