Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 1 (8) Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli 454 (745) miljoonaa euroa Sijoitusten kolmen kuukauden tuotto oli 2,0 (3,4) prosenttia, sijoitusten markkina-arvo oli 38,7 (36,2) miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma oli vahva (8 424) miljoonaa euroa; 32,9 (30,1) prosenttia vastuuvelasta ja 2,3 (2,1)-kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö Maailmantalouden elpyminen jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Edellytykset kasvun vahvistumiselle ovat hyvät. Finanssipolitiikan ja luotonannon pitkään jatkuneen kiristämisen hellittäminen ovat antaneet tilaa kysynnän kasvulle. Elpyminen on kuitenkin epätasaista. Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että euroalueella ovat edelleen tärkeässä roolissa kasvun ja pääomamarkkinoiden myönteisen vireen ylläpitäjinä. Talouden yleisestä vahvistumisesta huolimatta myös riskit kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan kääntävän rahapolitiikkansa suuntaa, ja tämä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Kasvavia riskejä aiheuttavat Ukrainan kriisi, kehittyvien talouksien kasvun hidastuminen, huoli Kiinan rahoitussektorin epätasapainosta ja inflaation hitaudesta euroalueella. Talous elpyi vahvimmin Yhdysvalloissa, missä on nyt hyvät edellytyksen talouskasvun vauhdittumiseen ja kasvupohjan laajenemiseen. Korot ovat edelleen matalalla, rahapolitiikan välittyminen reaalitalouteen toimii, julkisen talouden umpisolmu on saatu avattua ja työllisyys on parantunut. Myös varallisuusarvojen nousu tukee edelleen kotimarkkinakysyntää. Kun yrityssektorin näkymät paranevat, voidaan odottaa investointisyklin vahvistumista. Talouden hitaan elpymisen odotetaan jatkuneen euroalueella vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tilanne on tasapainottunut ongelmamaissa. Talouden kasvu on kuitenkin edelleen vaisua ja kasvun lähteenä on erityisesti kotimarkkinakysyntä, jonka odotetaan tukevan taloutta myös lähikuukausina. Velkakriisin jäljiltä sopeutuminen rahaliiton uudistuneeseen talouden ohjausjärjestelmään edellyttää edelleen tiukkaa talouskuria monissa maissa. Samanaikaiset säästötoimet ja palkkojen hidas nousu painavat kasvua vielä pitkään. Suomen talouden kasvunäkymät pysyivät heikkoina vuoden ensimmäisen neljänneksen ajan. Talouttamme koettelevat rakennemuutos ja vaikea suhdannetilanne yhtä aikaa. Sekä viennin jalostusarvo ja vientimäärät ovat heikentyneet olennaisesti. Suomen taloudelle on tyypillistä elpyminen vientikysynnän kasvun kautta maailman talouden kasvun vanavedessä. Nyt Venäjän talouden heikkeneminen ja Ukrainan kriisi varjostavat elpymistä. Työmarkkinatilanne on heikentynyt, ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorit kertoivat vaisuista odotuksista. Maan hallitus teki kehysriihessään maaliskuun lopulla päätöksiä mittavista julkisen talouden kiristyksistä. Julkisen talouden sopeuttaminen ja kestävyysvajeen paikkaaminen ovat välttämättömiä toimia tilanteen tervehdyttämiseksi. Talouden kiristäminen ja matalat palkankorotukset heikentävät ostovoiman kasvua, mikä näkyy kotimarkkinakysynnän kasvun hidastumisena. Työeläkejärjestelmä Osana kehysriihen päätöksiä hallitus esittää TyEL-indeksin leikkaamista 0,4 prosenttiin kaikissa TyELindeksisidonnaisissa sosiaaliturvaetuuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös Varman maksamiin eläkkeisiin 0,4 prosentin korotuksia vuoden 2015 alusta. Osana kehysriihen ratkaisuja keskeiset työmarkkinajärjestöt uusivat maan hallitukselle sitoumuksensa neuvotella eläkejärjestelmän uudistamisesta niin että uudistettu työeläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntö on voimassa vuonna Työeläkejärjestelmällä on tärkeä rooli kestävyysvajeen paikkaamisessa.

2 2 (8) Työeläkerahastot ja niille saatavat tuotot sekä toisaalta pidemmät työurat helpottavat kestävyysvajeen hallintaa. Työeläkejärjestelmän oma rahoitus on vakaalla pohjalla, ja talouteen vakautta luovan vahvan eläkejärjestelmän merkitys korostuu vallitsevassa talousympäristössä. Vastuuvelan tuottovaatimus koostuu 3,0 (3,0) prosentin rahastokorosta, eläkevastuiden täydennyskertoimesta ja osaketuottokertoimesta. Täydennyskertoimen arvo oli 1,04 (0,71). Vuoden 2013 vuositason osaketuottokerroin oli 19,92 prosenttia. Vanhimpien takaisinlainojen, vakuutusmaksujen ja eräiden muiden erien korkona käytetään perustekorkoa, joka oli alkuvuonna 4,5 prosenttia. TyEL-vakuutuksen keskimääräinen maksu on 23,6 (22,8) prosenttia palkoista, mistä palkansaajan maksuosuus on 5,55 (5,15) prosenttia alle 53-vuotiailla ja 7,05 (6,5) prosenttia tätä vanhemmilla. YEL-maksu on 23,3 (22,5) prosenttia vahvistetusta työtulosta alle 53-vuotiailla ja 24,8 (23,85) prosenttia tätä vanhemmilla. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli kolmelta kuukaudelta 454 (745) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos 439 (741) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot 775 (1 204) miljoonaa euroa ylittivät alkuvuonna vastuuvelalle hyvitettävän koron, joka oli 325 (455) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli 7 (-2) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 8 (6) miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tarkka vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskenta viimeistellään toisen neljänneksen aikana ja siten mm. maksutuloon, vakuutuskantaan, vakuutusliikkeen tulokseen, hoitokustannustulokseen ja hyvityksiin liittyvät luvut niin tuloslaskelmassa kuin taseessa ovat arvionvaraisia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Vuosilaskennan vaikutus kokonaistulokseen ei yleensä ole merkittävä. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun lopussa (8 424) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 32,9 (30,1) prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna turvaavalla tasolla eli 2,3 (2,1)-kertainen. Varsinainen vastuuvelka oli (27 534) miljoonaa euroa. Edellisen lisäksi vastuuvelkaan sisältyy taseen mukaisesti vakavaraisuuspääomaan kuuluvaa osittamatonta lisävakuutusvastuuta (1 127) miljoonaa euroa ja sijoitustuottojen puskurina toimivaa osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta 752 (385) miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä oli maaliskuun lopussa (1 106) miljoonaa euroa. Vastuuvelan kate oli 123 (121) prosenttia vastuuvelasta. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli maaliskuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset olivat tammi maaliskuussa (1 104) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin alkuvuonna eli 7,3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Varma jatkaa asiakasyritystensä sekä niiden työterveyshuollon kanssa pitkäjänteistä ja tuloksekkaaksi osoittautunutta työtä eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Varma noudattaa hyvän vakuutustavan mukaisia periaatteita. Varmassa työeläkevakuutukseen tai sijoitustoimintaan liittyvät liiketoimet tehdään markkinaehdoin. Sijoitustoiminta Varman sijoitustulos kehittyi positiivisesti ja vakavaraisuus vahvistui tammi-maaliskuussa. Sijoitusten tuotto oli 2,0 (3,4) prosenttia. Sijoitusten arvo oli maaliskuun lopussa (37 244) miljoonaa euroa. Vakavaraisuus nousi 32,9 (30,1) prosenttiin. Osavuosikatsauksessa esitettävät tuotot ovat katsauskauden periodituottoja. Talousympäristössä oli epävarmuutta ja runsaasti heiluntaa, mutta sijoitusten kehitys oli myönteistä. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat osakesijoitukset, mutta myös muiden omaisuusluokkien tuotot olivat selkeästi positiiviset. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli maaliskuun lopussa 8,1 prosenttia ja kymmenen vuoden 5,5 prosenttia. Vastaavat reaalituotot olivat 6,1 ja 3,5 prosenttia.

3 3 (8) Sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken ei tapahtunut alkuvuodesta merkittäviä muutoksia. Osakesijoitusten osuus pieneni marginaalisesti ja korkosijoitusten osuus puolestaan kasvoi. Talouden lisääntynyt epävarmuus kasvatti volatiliteettia osakemarkkinoilla, mutta siitä huolimatta kurssikehitys oli vahvaa. Odotukset talouskehityksen vahvistumisesta ja rahapolitiikan suunnan muuttumisesta Yhdysvalloissa heiluttelivat myös korkoja. Pitkät korot ovat edelleen ennätyksellisen matalalla sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Talouskasvun vauhdittumisen myötä odotukset pitkien korkojen jonkinasteisesta noususta kasvavat. Korkosijoitusten tuotto 1,4 (0,6) prosenttia kehittyi vallitsevaan matalaan korkotasoon nähden hyvin. Korkosijoitukset olivat (8 571) miljoonaa euroa: niistä lainasaamiset olivat (2 368), joukkovelkakirjat (8 103) ja muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 874 (-1 901) miljoonaa euroa. Valtionlainojen ja yritysten joukkovelkakirjalainojen tuottoa paransi juoksevan koron lisäksi korkotason hienoinen lasku alkuvuoden aikana, mikä kohotti lainojen markkina-arvoa. Lainasaamisten pääosa on TyELlainoja ja niiden tuotto oli odotusten mukainen, mutta junior-lainojen arvonmuutokset pienensivät kokonaistuottoa. Rahamarkkinasijoitusten tuotto oli lievästi negatiivinen. Alkuvuonna lainasaamisten tuotto oli 0,1 (1,2), joukkovelkakirjojen 2,0 (0,5) ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja talletusten -0,1 (0,0) prosenttia. Tammi-maaliskuun aikana osakekursseja heiluttivat Ukrainan kriisi ja sen laajeneminen, huoli Kiinan talouskasvun kestävyydestä sekä odotukset Yhdysvaltain keskuspankin rahapoliittisen elvytyksen pienenemisestä. Kansantalouden heikkoudesta huolimatta suomalaisten osakkeiden kurssikehitys oli alkuvuodesta vahvaa. Kotimaan taloutta varjostivat heikon kasvun lisäksi nopeasti heikentyneet Venäjän vientinäkymät. Osakesijoitusten tuotto oli kuitenkin hyvä, 2,6 (7,6) prosenttia. Osakesijoitukset olivat (14 285) miljoonaa euroa: niistä noteeratut osakkeet (10 938) miljoonaa euroa, pääomasijoitukset (2 417) ja noteeraamattomat osakesijoitukset (930) miljoonaa euroa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 2,2 (8,2) prosenttia, pääomasijoitusten 2,8 (2,7) prosenttia ja noteeraamattomien osakesijoitusten 6,4 (15,6) prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 2,1 (1,3) prosenttia. Kiinteistösijoitukset olivat (4 462) miljoonaa euroa: suorat kiinteistösijoitukset olivat (3 967) ja kiinteistösijoitusrahastot 550 (494) miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,5 (1,5) ja kiinteistösijoitusrahastojen 6,5 (-0,5) prosenttia. Alkuvuonna hankinnat ja peruskorjaukset olivat 12 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myynnit 8 miljoonaa euroa. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinaa kohtaan nosti tammi-maaliskuun transaktiovolyymin 500 miljoonaan euroon; tämä oli vilkkain ensimmäinen vuosineljännes sitten vuoden Toimitilojen ylitarjonta näkyy vuokrausmarkkinoilla. Muiden sijoitusten tuotto oli 2,0 (2,5) prosenttia. Muut sijoitukset (6 184) miljoonaa euroa koostuivat hedge-rahastosijoituksista (4 303), hyödykesijoituksista 259 (109) ja muista sijoituksista 836 (1 772) miljoonaa euroa. Hedge-rahastosijoitukset kehittyivät tasaisesti ja niiden tuotto oli 2,4 prosenttia. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osake- ja hedge-rahastosijoituksissa. Yhtiön toimintapolitiikkana on lähtökohtaisesti suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 170) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman jaksotetut kokonaisliikekulut olivat alkuvuonna 36 (37) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 36 (33) prosenttia, tietohallinnon kuluja 29 (34) prosenttia, lakisääteisiä maksuja 9 (8) prosenttia ja muita kuluja 26 (25) prosenttia. Varma käytti liikekuluihin 76 (81) prosenttia saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Alkuvuoden hoitokustannusylijäämä oli 8 (6) miljoonaa euroa.

4 4 (8) Varman emoyhtiön henkilöstömäärä maaliskuun lopussa oli 549 (568). Kuukauden lopussa henkilöstöstä eläke- ja asiakkuudet -toiminnoissa työskenteli 57 (58) prosenttia, sijoitustoiminnossa 13 (13) prosenttia ja muissa toiminnoissa 30 (29) prosenttia. Yhtiön hallinto Varman varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle tilikaudelta Lisäksi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin Matti Rihko ja Jorma Vehviläinen. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Tapio Kuula (puheenjohtaja), Martti Alakoski (varapuheenjohtaja), Juri Aaltonen, Berndt Brunow, Petri Castrén, Erkki Etola, Stig Gustavson, Tauno Heinola, Tapio Korpeinen, Päivi Kärkkäinen, Olli Luukkainen, Ilkka Nokelainen, Lauri Peltola, Hannu Penttilä, Juhani Pitkäkoski, Pertti Saarela, Kari Sairo, Mika Seitovirta, Saana Siekkinen, Jorma J. Takanen, Arja Talma, Leena Vainiomäki, Kari Virta, Anssi Vuorio, Satu Wrede ja Göran Åberg. Varman tilintarkastajiksi valittiin KHT Petri Kettunen ja KHT Paula Pasanen. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT Marcus Tötterman ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Varman uusina hallituksen jäseninä aloittivat Petri Niemisvirta, Jari Paasikivi ja Antti Palola. Varman hallituksen jäseninä jatkavat Riku Aalto, Mikael Aro, Johanna Ikäheimo, Kari Jordan, Ari Kaperi, Lasse Laatunen, Karsten Slotte, Kai Telanne ja Veli-Matti Töyrylä. Hallituksen varajäseninä jatkavat Mikko Ketonen, Arto Kuusiola ja Liisa Leino. Hallitus on keskuudestaan valinnut puheenjohtajaksi Kari Jordanin ja varapuheenjohtajiksi Jari Paasikiven ja Antti Palolan. Varman toimitusjohtajana on alkaen toiminut KTT Risto Murto. Varman sijoitustoiminnosta vastaavana johtajana aloitti VTM Reima Rytsölä. Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Yhtiö on uudistanut kannustinjärjestelmiään vuodelle Uudistuksen tavoitteena on ollut yksinkertaistaa palkitsemista siten, että se tukee paremmin johtamista. Varman kannustinjärjestelmä koostuu henkilöstön, avainhenkilöiden ja sijoitustoiminnan järjestelmistä. Palkitsemiskokonaisuutta on pelkistetty siten, että yksi henkilö kuuluu jatkossa yhteen järjestelmään. Varma on julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. Johdon pörssiomistustiedot päivitetään vuosineljänneksittäin. Varmassa noudatettava sisäpiirimääräys edellyttää ennakkokonsultointia pörssiarvopapereita koskeviin kauppoihin pysyviksi sisäpiiriläisiksi määritellyiltä varmalaisilta. Näihin kuuluvat sijoitustoiminnon koko henkilöstö sekä Varman toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet. Ennakkokonsultoinnissa pyydetään compliance officerilta lupa ennen kaupan toteuttamista. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei Varmassa ole sisäpiiritietoa, joka koskee asianomaista pörssiarvopaperia. Pysyvää sisäpiiriläistä koskee myös ns. lyhyen kaupan kielto, joka on Varmassa kolmen kuukauden pituinen. Toteutetuista kaupoista pidetään Varman sisäistä rekisteriä, jonka tiedot ovat tarvittaessa käytettävissä viranomaisvalvontaa varten. Varman hallituksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenistä sekä toimitusjohtajasta ja muista johtoryhmään kuuluvista johtajista pidetään yhtiön sisäistä lähipiirirekisteriä. Kaupat ja muut transaktiot, jotka Varma yhtiönä tekee lähipiirirekisteriin merkityn kanssa, on hyväksyttävä hallituksen kanssa ennen niiden toteuttamista. Rekisterin tiedot kerätään ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan vuosittain. Rekisteriin merkittyjen kanssa tehdyt kaupat ja muut lähipiiritransaktiot julkistetaan vuosittain. Varma julkaisi maaliskuun alussa vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja omaisuusluokkakohtaiset käytännöt, jotka kattavat Varman koko sijoitusomaisuuden. Periaatteet määrittelevät yleiset linjaukset, joita sovelletaan omaisuusluokkakohtaisesti, kunkin omaisuusluokan ominaispiirteistä riippuen. Periaatteiden soveltaminen käydään kattavasti läpi omaisuusluokittain julkistetuissa käytännöissä.

5 5 (8) Riskienhallinta Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu on elpymässä. Kasvun veturina toimii Yhdysvaltain talous. Suomen talous elpyy hitaasti. Ukrainan kriisi ja Venäjän talouden heikkeneminen varjostavat viennin kasvua. Parantuneista maailman talouden näkymistä huolimatta myös riskit ovat kasvaneet. Yhdysvalloissa rahapolitiikan normalisoinnin nopeus ja aikataulu ja koron nousuun sopeutuminen vaativat tarkkoja askeleita. Markkinoiden volatiliteetti voi kasvaa ja voimakkaiden liikkeiden voidaan odottaa jatkuvan pääomamarkkinoilla. Ennätyksellisen vahva taloudellinen asema ja vakavaraisuus ovat Varmalle tärkeä kilpailuetu vaihtelevissa markkinaolosuhteissa. Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on tulevinakin vuosina taloudellisesti kestävällä pohjalla ja etuudet hyvin turvattu, kun talouden kasvu säilyy kohtuullisena. Eläkkeiden turvaamisen näkökulmasta vaisu palkkasummakehitys on lähivuosina haaste. Varma haluaa hoitaa oman tehtävänsä - eläkkeiden turvaamisen - mahdollisimman tehokkaasti. Varman vakavaraisuus on ennätyksellinen vahvalla tasolla. Varma tavoittelee toimialan kehittämisessä tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli maaliskuun 2014 lopussa 38,7 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Pekka Pajamo, puh Viestintäjohtaja Satu Perälampi, puh tai LIITE: Taulukot

6 6 (8) Tase käyvin arvoin, emoyhtiö Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö

7 7 (8) Sijoitukset käyvin arvoin Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 4,1. 1) Sisältää johdannaisten vaikutuksen riski- ja perusjakauman erotukseen. 2) Volatiliteetti on laskettu kaikista (ei pelkästään julkisyhteisöjen) joukkovelkakirjalainoista. Kokonaistulos vuosineljänneksittäin

8 8 (8) Vakavaraisuus Vakavaraisuuden kehitys Luvut ovat kulloinkinn voimassa olleen lainsäädännön mukaisia.