Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 1 (10) Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli (430) miljoonaa euroa. Sijoitusten kuuden kuukauden tuotto oli 5,0 (3,2) prosenttia, sijoitusten markkina-arvo oli 39,6 (36,0) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva (8 110) miljoonaa euroa; 34,9 (28,8) prosenttia vastuuvelasta ja 2,5 (2,1) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö Maailmantalouden suhdannekuva vahvistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Usko maailmantalouden kasvun nopeutumiseen siivitti osakemarkkinoita merkittävään nousuun. Keskuspankit olivat edelleen tärkeässä roolissa kasvun ylläpitäjinä. Mittavan rahapoliittisen elvytyksen vaikutukset näkyvät pääomamarkkinoilla enemmän kuin reaalitaloudessa. Myös talouden riskitekijät vahvistuivat, mikä aiheutti ajoittain levottomuutta markkinoilla. Keskuspankkien toimien ja pääomamarkkinoiden kehityksen keskinäisen herkkyyden lisäksi epävarmuutta lisäsivät geopoliittiset konfliktit etenkin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Yhdysvalloissa reaalitalouden kehitys oli pettymys odotuksiin verrattuna. Siitä huolimatta positiiviset merkit Yhdysvaltain taloudessa ovat edelleen vahvoja. Työmarkkinatilanne on kohentunut, mikä tukee kotimarkkinoiden kasvua. Osakemarkkinoiden vahva kehitys ja varallisuusarvot vahvistavat kulutuskysyntää. Euroalueella kokonaisuutta tarkastellen reaalitalouden tilanne koheni jonkin verran. Kasvu ja elpyminen jatkuvat verkkaista ja epätasaista tahtia. Työttömyys vaivaa Eurooppaa ja talouskurin vaatimat rakenteelliset uudistukset ja säästötoimet olivat edelleen käynnissä monissa maissa. Vahva euro ja huoli euroalueen hidastuvasta inflaatiosta saivat Euroopan keskuspankin kääntymään poikkeustoimien kannalle kesäkuun kokouksessaan. Suomen talouden näkymät olivat varsin heikot. Tuotanto on supistunut jo kahden vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Rakenteellinen murros painaa taloutta pitkään. Suomen taloudelle on tyypillistä elpyminen vientikysynnän kasvun kautta maailmantalouden kasvun vanavedessä. Vientivolyymien kasvu on jäänyt jälkeen vientimarkkinoiden kasvusta maailmankaupan elpymisen myötä. Rakenteelliset haasteet koettelevat lähes kaikkia elinkeinoelämän sektoreita. Venäjän talouden heikkeneminen ja Ukrainan kriisi heikensivät osaltaan elpymistä. Työmarkkinatilanne on heikentynyt ja ostovoiman heikon kasvun myötä myös kotimarkkinat ovat alavireessä. Kesäkuussa käytyjen minihallitusneuvottelujen yhteydessä päätettiin maltillisista elvytystoimista. Työeläkejärjestelmä Yksityisen sektorin lakisääteisten työeläkkeiden rahoitus on vahvalla pohjalla myös epävarmoissa taloudellisissa olosuhteissa. Vakaan työeläkejärjestelmän ja turvattujen eläke-etujen merkitys korostuu vallitsevassa talousympäristössä. Työeläkejärjestelmällä ja sen uudistamisella on suuri merkitys, kun pyritään pidentämään työuria talouskasvun edellytysten parantamiseksi ja kestävyysvajeen paikkaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan työeläkejärjestelmän uudistamisesta niin, että uudistettu työeläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntö on voimassa vuonna Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista odotetaan tuloksia syksyllä.

2 2 (10) Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli kuudelta kuukaudelta (430) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos (421) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot, (1 112) miljoonaa euroa, ylittivät alkuvuonna vastuuvelalle hyvitettävän koron, joka oli 792 (691) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli 27 (-7) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 14 (16) miljoonaa euroa. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli kesäkuun lopussa (8 110) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 34,9 (28,8) prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna turvaavalla tasolla eli 2,5 (2,1) -kertainen. Varsinainen vastuuvelka oli (27 778) miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan sisältyy taseen mukaisesti vakavaraisuuspääomaan kuuluvaa osittamatonta lisävakuutusvastuuta (1 152) miljoonaa euroa ja sijoitustuottojen puskurina toimivaa osaketuottosidonnaista lisävakuutusvastuuta 915 (343) miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä oli kesäkuun lopussa (1 101) miljoonaa euroa. Vastuuvelan kate oli 122,7 (119,5) prosenttia vastuuvelasta. Liitteessä esitetään Varman tase ja tuloslaskelma käyvin arvoin, vakavaraisuus ja sen kehitys, sijoitusten määrät ja kannat käyvin arvoin riskin mukaisesti ryhmiteltyinä, kokonaistulos vuosineljänneksittäin sekä Finanssivalvonnan määräysten edellyttämät puolen vuoden tunnusluvut. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli kesäkuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut korvaukset olivat tammi kesäkuussa (2 235) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin alkuvuonna , joka on hieman edellisvuotta vähemmän. Varmassa oli kesäkuun lopussa vakuutettuna ( ) työntekijää ja yrittäjää. Vakuutettujen määrään on vaikuttanut työvoiman määrän lasku yleisen taloudellisen kehityksen seurauksena. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kuluvan vuoden aikana vähentynyt merkittävästi, ja keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on hieman noussut. Myös hakemusten hylkäysosuus on pienentynyt. Varman pitkäjänteinen yhteistyö asiakasyritystensä ja niiden työterveyshuollon kanssa eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi on entisestään lisääntynyt. Tämä näkyy mm. ammatillisen kuntoutuksen edelleen jatkuvana kasvuna. Varma noudattaa hyvän vakuutustavan mukaisia periaatteita. Varma tekee työeläkevakuutukseen tai sijoitustoimintaan liittyvät liiketoimet markkinaehdoin. Varma kiinnittää huomiota siihen, etteivät asiakassiirtojen yhteydessä hankittavan uuden omaisuuden arvostusperiaatteet tai tuottotaso loukkaa vanhan vakuutuskannan etuja. Sijoitustoiminta Varman sijoitustulos kehittyi tammi kesäkuussa hyvin ja vakavaraisuuspääoma vahvistui ennätyskorkeaksi yli 10 miljardiin euroon. Sijoitusten tuotto oli 5,0 (3,2) prosenttia. Sijoitusten arvo oli kesäkuun lopussa (35 996) miljoonaa euroa. Vakavaraisuus nousi 34,9 (28,8) prosenttiin. Tammi kesäkuun aikana talousympäristössä oli ajoittain epävarmuutta ja runsaasti heiluntaa, mutta sijoitusten kehitys oli erittäin hyvä. Osakekurssit vahvistuivat merkittävästi ja korkotason lasku paransi korkosijoitusten tuottoa. Myös kiinteistöjen ja muiden sijoitusten tuottokehitys oli vahvaa. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat osakesijoitukset. Euroopan keskuspankin toimenpiteet pudottivat korkotasoa jo valmiiksi ennätysmatalalta tasoltaan. Korkosijoitusten vaatimattomat tuotto-odotukset ovat tukeneet osakekursseja pitkään, mikä antaa syytä varovaisuuteen. Pörssiyhtiöiden tuloskunto ja osingonjakokyky ovat säilyneet hyvinä, mutta arvostustasot ovat historiallisesti tarkasteltuna melko korkeita.

3 3 (10) Sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken osakesijoitusten osuus pieneni vuoden ensimmäisellä puoliskolla 37 (39) prosenttiin ja muiden sijoitusten osuus kasvoi 20 (16 prosenttiin). Korkosijoitusten osuus kasvoi 32 prosenttiin (28 vuoden alussa) ja kiinteistöjen osuus säilyi vuoden vaihteen tasolla. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli kesäkuun lopussa 7,9 prosenttia ja kymmenen vuoden 5,8 prosenttia. Vastaavat reaalituotot olivat 5,8 ja 3,8 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto 3,2 (0,2) prosenttia kehittyi vallitsevaan matalaan korkotasoon nähden erittäin hyvin. Korkosijoitukset olivat (12 051) miljoonaa euroa: niistä lainasaamiset olivat (2 264), julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat (3 388), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat (5 092) ja muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (-4 654) miljoonaa euroa. Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainojen tuottoa paransi juoksevan koron lisäksi korkotason lasku alkuvuoden aikana, mikä kohotti lainojen markkina-arvoa. Lainasaamiset ovat pääosin TyEL-lainoja ja niiden tuotto oli odotusten mukainen, mutta junior-lainojen arvonmuutokset pienensivät lainasaamisten kokonaistuottoa. Rahamarkkinasijoitusten tuotto oli vallitsevan lyhyiden korkojen tason mukaisesti nollassa. Alkuvuonna lainasaamisten tuotto oli 1,0 (2,2), julkisyhteisöiden joukkovelkakirjojen 3,6 (-1,5), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjojen 4,8 (0,7) ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja talletusten 0,0 (0,1) prosenttia. Tammi kesäkuun aikana osakekursseja heiluttivat Ukrainan kriisi ja sen laajeneminen, huoli Kiinan talouskasvun kestävyydestä sekä odotukset Yhdysvaltain keskuspankin velkaelvytyksen pienenemisestä. Osakekurssit kuitenkin vahvistuivat trendinomaisesti ja osakesijoitusten tuotto oli erittäin hyvä, 7,2 (7,1) prosenttia. Osakesijoitukset olivat (13 062) miljoonaa euroa: niistä noteeratut osakkeet (9 757) miljoonaa euroa, pääomasijoitukset (2 369) ja noteeraamattomat osakesijoitukset 871 (937) miljoonaa euroa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 7,0 (6,8) prosenttia, pääomasijoitusten 8,0 (5,0) prosenttia ja noteeraamattomien osakesijoitusten 7,5 (17,2) prosenttia. Kotimaan taloutta varjostivat heikon kasvun lisäksi heikentyneet Venäjän vientinäkymät. Kansantalouden heikkoudesta huolimatta suomalaisten osakkeiden kurssikehitys oli alkuvuodesta vahvaa. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 3,2 (2,8) prosenttia. Kiinteistösijoitukset olivat (4 464) miljoonaa euroa: suorat kiinteistösijoitukset olivat (3 926) ja kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 545 (538) miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 2,5 (2,8) ja kiinteistösijoitusrahastojen 7,9 (3,1) prosenttia. Alkuvuonna hankinnat ja peruskorjaukset olivat 33 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myynnit 36 miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana Varma julkisti järjestelyn, jossa se tulee myymään 22 logistiikka- ja teollisuuskiinteistöään uudelle perustettavalle kiinteistösijoitusyhtiö Certeum Oy:lle. Lisäksi Varma myi puolet omistamistaan SATO Oyj:n osakkeista hollantilaiselle eläkesijoittaja APG:lle. Muiden sijoitusten tuotto oli 5,4 (1,6) prosenttia. Muut sijoitukset (6 419) miljoonaa euroa koostuivat hedge-rahastosijoituksista (4 657), hyödykesijoituksista 250 (-9) ja muista sijoituksista 880 (1 771) miljoonaa euroa. Hedge-rahastosijoituksia kasvatettiin katsauskauden aikana ja niiden osuus sijoituksista nousi 17:ään prosenttiin. Hedge-rahastot kehittyivät tasaisesti ja niiden tuotto oli 5,5 (4,4) prosenttia. Myös muiden sijoitusten tuotto oli hyvä, 4,6 (-4,5) prosenttia. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osake- ja hedge-rahastosijoituksissa. Varman politiikkana on lähtökohtaisesti suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 248) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman kokonaisliikekulut olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 73 (73) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 34 (33) prosenttia, tietohallinnon kuluja 30 (32) prosenttia, lakisääteisiä maksuja 9 (9) prosenttia ja muita kuluja 27 (26) prosenttia. Varma käytti liikekuluihin 78 (77) prosenttia saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Kauden hoitokustannusylijäämä oli 14 (16) miljoonaa euroa.

4 4 (10) Varman emoyhtiön henkilöstömäärä kesäkuun lopussa oli 546 (567). Kesäkuun lopussa henkilöstöstä työskenteli eläke-, vakuutus- ja asiakasyhteystoiminnoissa 57 (58) prosenttia, sijoitustoiminnossa 13 (13) prosenttia ja muissa toiminnoissa 30 (29) prosenttia. Yhtiön hallinto Varman hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan puheenjohtajiston. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Tapio Kuula ja varapuheenjohtajana Martti Alakoski. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Satu Wrede. Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varma on myös julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. Johdon pörssiomistustiedot päivitetään vuosineljänneksittäin. Yhteenveto Varmassa noudatettavista sisäpiirimääräyksistä on luettavissa Varman verkkosivuilla. Varman maaliskuun alussa julkaisemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja omaisuusluokkakohtaiset käytännöt, jotka kattavat Varman koko sijoitusomaisuuden, ovat luettavissa Varman verkkosivuilla. Riskienhallinta Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Tulevaisuuden näkymät Maailmantaloudessa suhdannekuva on kaksijakoinen. Yhdysvaltojen talous on jatkanut vahvistumistaan, mutta euroalueella ja Suomessa näkymät ovat edelleen vaisut. Venäjän talouden heikkeneminen varjostaa koko Euroopan ja erityisesti Suomen talouskasvun vahvistumista. Suomi on menettänyt asemiaan vientimarkkinoilla ja viennin jalostusarvo on laskenut. Vientikysynnän elpymisen dynaamiset vaikutukset saattavat siksi jäädä totuttua vaisummiksi elpymisen vahvistuessa. Erityistä huolta Suomen taloudelle aiheuttaa EU:n ja Venäjän välisten taloudellisten suhteiden kiristyminen. Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla jatkuu. Pääomamarkkinoiden kehitys on paikoitellen ollut sangen vahvaa suhteessa reaalitalouden tilanteeseen, mikä lisää epävarmuutta vallitsevan trendin kestävyydestä. Onnistuminen rahapolitiikan sopeuttamisessa muuttuviin olosuhteisiin on kriittistä talouden kasvun ja pääomamarkkinoiden vakaan kehityksen varmistamiseksi. Suomalainen työeläkejärjestelmä säilyy luotettavana, ja se on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Työurien pidentäminen on tärkeää talouden kasvuedellytysten kannalta ja ikääntymisen aiheuttamien julkisten menojen kasvun rahoittamiseksi. Lakisääteisten työeläkkeiden rahoittaminen vaatii hyvää työllisyyttä ja vakaata palkkasumman kehitystä pidemmällä aikavälillä.

5 5 (10) Varman vakavaraisuus on toimialalla vahva niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Varma korostaa edelleen työeläkeyhtiön vastuuta ammattimaisesta sijoitustoiminnan riskienhallinnasta sekä toimialan tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja kilpailun edellytysten lisäämistä. Työeläkevakuutusyhtiön tulee hoitaa sille määritetty tehtävä nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli kesäkuun 2014 lopussa 39,6 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Pekka Pajamo, puh Viestintäjohtaja Satu Perälampi, puh tai LIITE: Taulukot

6 6 (10) Tase käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 6/2014 6/ /2013 Vastaavaa Sijoitukset Saamiset Kalusto Vastattavaa Oma pääoma Arvostuserot Tasoitusmäärä Osittamaton lisävakuutusvastuu Vakavaraisuuspääoma yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Varsinainen vastuuvelka Yhteensä Muut velat Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 1-6/ / /2013 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos Sijoitustoiminnan nettotulos Kokonaisliikekulut Verot Kokonaistulos *) *) Tulos käyvin arvoin ennen lisävakuutusvastuiden ja tasoitusmäärän muutosta Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos Hoitokustannustulos Kokonaistulos

7 7 (10) VAKAVARAISUUS Vakavaraisuuspääoma (Prosenttina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta) Vakavaraisuusraja 14,1 13,8 14,5 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 56,6 55,2 57,8 Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 31,0 24,9 27,7 Vakavaraisuuspääoma 34,9 28,8 31,6 Vakavaraisuuden kehitys Luvut ovat kulloinkin voimassa olleen lainsäädännön mukaisia.

8 8 (10) Sijoitukset käyvin arvoin /2014 6/ / / / / kk Markkina-arvo Markkina-arvo Markkina-arvo Tuotto Tuotto Tuotto Volati- Perusjakauma Riskijakauma Perusjakauma Riskijakauma Perusjakauma Riskijakauma MWR MWR MWR liteetti milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % milj. % % % % Korkosijoitukset 1) ,2 0,2 1,2 Lainasaamiset ,0 2,2 3,3 Joukkovelkakirjalainat ,3-0,3 0,8 2,2 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat ,6-1,5-1,8 Muiden yhteisöiden joukkovelkakirjalainat ,8 0,7 3,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,0 0,1-0,4 Osakesijoitukset ,2 7,1 21,8 Noteeratut osakkeet ,0 6,8 23,7 8,8 Pääomasijoitukset ,0 5,0 12,1 Noteeraamattomat osakkeet ,5 17,2 26,7 Kiinteistösijoitukset ,2 2,8 3,1 Suorat kiinteistösijoitukset ,5 2,8 2,0 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,9 3,1 11,6 Muut sijoitukset ,4 1,6 4,5 Hedge-rahastosijoitukset ,5 4,4 8,8 1,7 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset ,6-4,5-6,3 Sijoitukset yhteensä ,0 3,2 9,0 2,9 Johdannaisten vaikutus Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 4,5. 1) Sisältäen kertyneet korot Kokonaistulos vuosineljänneksittäin

9 9 (10) Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/ / /2013 Vakuutusmaksutulo, milj Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % 5,0 3,2 9,0 6/2014 6/ /2013 Vastuuvelka, milj Vakavaraisuuspääoma, milj % vastuuvelasta 1) 34,9 28,8 31,6 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,5 2,1 2,2 Tasoitusmäärä, milj Eläkevarat, milj. 2) TYEL-palkkasumma, milj. 3) YEL-työtulosumma, milj. 3) ) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 2) Vastuuvelka + arvostuserot 3) Arvio vakuutettujen koko vuoden palkka- ja työtulosummasta Sijoitukset käyvin arvoin Finanssivalvonnan määräysten mukaan jaoteltuina Perusjakauma Riskijakauma 6/2014 6/ /2013 6/2014 6/ /2013 milj % milj % milj % milj % milj % milj % Korkosijoitukset yhteensä , , , , , ,2 Lainasaamiset 1) , , , , , ,4 Joukkovelkakirjalainat 1) , , , , , ,5 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) , , , , , ,7 Osakesijoitukset yhteensä , , , , , ,1 Noteeratut osakkeet 3) , , , , , ,7 Pääomasijoitukset 4) , , , , , ,8 Noteeraamattomat osakkeet 5) 871 2, , , , , ,7 Kiinteistösijoitukset yhteensä , , , , , ,4 Suorat kiinteistösijoitukset , , , , , ,9 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 545 1, , , , , ,5 Muut sijoitukset , , , , , ,3 Hedge-rahastot 6) , , , , , ,9 Hyödykerahastot 1 0,0-7 0,0 0 0, ,6-9 0, ,5 Muut sijoitukset 7) 880 2, , , , , ,9 Sijoitukset yhteensä , , , , , ,0 Johdannaisten vaikutus 191 0, , ,0 Sijoitukset yhteensä , , , , , ,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,5 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin

10 10 (10) Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Sijoitustoim. nettotuotot markkina-arvo 8) Sitoutunut pääoma 9) Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto-% sitoutuneelle pääomalle Tuotto /% sit. pääomalle milj. euroa milj. euroa % % % Korkosijoitukset yhteensä ,2 0,2 1,2 Lainasaamiset 1) ,0 2,2 3,3 Joukkovelkakirjalainat 1) ,3-0,3 0,8 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) ,0 0,1-0,4 Osakesijoitukset yhteensä ,2 7,1 21,8 Noteeratut osakkeet 3) ,0 6,8 23,7 Pääomasijoitukset 4) ,0 5,0 12,1 Noteeraamattomat osakkeet 5) ,5 17,2 26,7 Kiinteistösijoitukset ,2 2,8 3,1 Suorat kiinteistösijoitukset ,5 2,8 2,0 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,9 3,1 11,6 Muut sijoitukset ,4 1,6 4,5 Hedge-rahastosijoitukset 6) ,5 4,4 8,8 Hyödykesijoitukset 1 6 Muut sijoitukset 7) ,6-4,5-6,3 Sijoitukset yhteensä ,0 3,2 9,1 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot,kulut ja liikekulut Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,0 3,2 9,0 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos - kauden aikan tapahtuneet kassavirrat 'Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat