Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 1 (9) Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli (454) miljoonaa euroa. Sijoitusten kolmen kuukauden tuotto oli 5,3 (2,0) %, sijoitusten markkina-arvo oli 42,6 (38,7) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva (9 595) miljoonaa euroa; 38,1 (32,9) % vastuuvelasta ja 2,5 (2,3) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö Euroopan keskuspankin osto-ohjelma tukee markkinoita Odotukset euroalueen talouden virkistymisestä ovat hieman kohentuneet. Euroopan keskuspankki aloitti uudet rahapoliittiset toimet euroalueen talouden tukemiseksi ja inflaation vauhdittamiseksi sitoutumalla ostamaan kuukausittain euroalueen valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta noin 60 miljardilla eurolla. Tavoitteena on luoda odotuksia vahvasta sitoutumisesta inflaatiotavoitteen saavuttamiseen. Rahapoliittiset toimet matala korko ja kasvanut likviditeetti ovat tukeneet osakemarkkinoiden nousua. Euron kurssi on heikentynyt, mikä tukee osaltaan euroalueen kilpailukykyä. Keskuspankin merkittävä tavoite on tukea yritysten rahoitusolosuhteiden kehittymistä suotuisaan suuntaan talouskasvun voimistamiseksi. Rahapolitiikalla pyritään vahvistamaan investointikysynnän kasvun edellytyksiä yksityisellä sektorilla. Pääomamarkkinoilla negatiivinen korko tai nollakorko on pitkäaikaiselle eläkesijoittajalle haasteellinen toimintaympäristö. Rahapolitiikan lopullisia vaikutuksia euroalueella on liian aikaista arvioida. Rahapoliittisten toimien lisäksi taloutta yritetään euroalueella elvyttää investointeja vauhdittamalla esimerkiksi erityisen investointirahaston avulla. Euroalueen kasvun kannalta olennaista on myös maailman talouden kehitys. Yhdysvalloissa kehitys on ollut vahvaa. Öljyn matala hinta tuki kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Talouskasvun Yhdysvalloissa ei odoteta merkittävästi vahvistuvan eikä se pelkästään riitä vetämään maailmantaloutta. Vahvistunut dollari, matalat raaka-aineiden hinnat ja teollisuusmaiden kysynnän vaimeus ovat painaneet myös kehittyviä talouksia. Geopoliittinen epävarmuus heijastui talouteen. Maailmantaloudessa kasvu on pitkään jatkunut suhteellisen laimeana verrattuna finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan. Suomen taloudessa haasteita Suomen talouden kehitys jatkui vaimeana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kansantalouden kokonaistuotanto supistui helmikuussa edellisvuodesta. Teollisuudessa tuotantovolyymit supistuivat tammi helmikuussa edelleen. Yritysten luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat edelleen matalalla tasolla, joskin maaliskuussa niissä raportoitiin pientä elpymistä. Työllisyystilanne on heikentynyt edellisvuodesta.

2 2 (9) Odotukset euroalueen elpymisestä tukevat toteutuessaan kasvua myös Suomessa. Elinkeinorakenteen uudistuminen on hidasta, ja Suomen hintakilpailukyky on edelleen heikko. Elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisen vaikutus Suomen kokonaistuotantoon ja sen jalostusasteeseen on merkittävä. Myös Suomen julkisessa taloudessa liikkumavara on kapea. Eläkeuudistuksen valmistelu etenee Vuonna 2017 voimaantulevaa eläkeuudistusta koskevan lainsäädännön valmistelu etenee kolmikantaisesti sosiaalija terveysministeriön johdolla. Varma valmistautuu omalta osaltaan eläkeuudistuksen ja uuden lainsäädännön toimeenpanoon ja asiakkaidensa erinomaiseen palveluun. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vahvan eläkejärjestelmän merkitys korostuu. Kun palkkasumman kasvu on väistämättä hidasta lähivuosina, on sijoitustoiminnassa onnistuminen erityisen tärkeää. Työeläkeuudistusta koskevan sopimuksen myötä työeläkejärjestelmän rahoitus on saatu tasapainoon, ja nyt tiedossa olevan maksutason arvioidaan riittävän pitkälläkin tähtäimellä. Varman nykyisille ja tuleville eläkkeensaajille sekä eläketurvan rahoittajille on tärkeää, että luottamus luvattuihin eläke-etuihin säilyy ja että maksutaso on ennakoitava. TyEL-vakuutuksen keskimääräinen maksu vuonna 2015 on 24,0 (23,6) % palkoista, mistä palkansaajan maksuosuus on 5,70 (5,55) % alle 53-vuotiailla ja 7,20 (7,05) % tätä vanhemmilla. YEL-maksu on 23,7 (23,3) % vahvistetusta työtulosta alle 53-vuotiailla ja 25,20 (24,8) % tätä vanhemmilla. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli kolmelta kuukaudelta (454) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos (439) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot (775) miljoonaa euroa ylittivät alkuvuonna vastuuvelalle hyvitettävän koron, joka oli 708 (325) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli 6 (7) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 8 (8) miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tarkka vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskenta viimeistellään toisen neljänneksen aikana ja siten maksutuloon, vakuutuskantaan, vakuutusliikkeen tulokseen, hoitokustannustulokseen ja hyvityksiin liittyvät luvut niin tuloslaskelmassa kuin taseessa ovat arvionvaraisia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Vuosilaskennan vaikutus kokonaistulokseen ei yleensä ole merkittävä. Varman vakavaraisuus vahvistui vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun lopussa (9 595) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 38,1 (32,9) %. Vakavaraisuuspääoma koostuu omasta pääomasta 108 (102) miljoonaa euroa, käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä arvostuseroista (6 943) miljoonaa euroa, tasoitusmäärästä (1 125 miljoonaa euroa ja osittamattomasta lisävakuutusvastuusta -923 (1 425) miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan luetaan osittamattoman lisävakuutusvastuun ja tasoitusmäärän lisäksi varsinainen vastuuvelka (28 380) miljoonaa euroa ja osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (752) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna turvaavalla tasolla eli 2,5 (2,3)-kertainen. Vastuuvelan kate oli 138 (123) % vastuuvelasta. Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli maaliskuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset olivat tammi maaliskuussa (1 135) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin alkuvuonna kpl eli 2,5 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

3 3 (9) Varma jatkaa asiakasyritystensä sekä niiden työterveyshuollon kanssa pitkäjänteistä ja tuloksekkaaksi osoittautunutta työtä eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Sijoitustoiminta Varman sijoitustulos kehittyi tammi maaliskuussa vahvasti ja korkea vakavaraisuus parani entisestään. Sijoitukset tuottivat 5,3 (2,0) % ja sijoitusten arvo oli maaliskuun lopussa (38 733) miljoonaa euroa. Vakavaraisuus nousi ennätykselliseen 38,1 (32,9) %:iin vastuuvelasta. Vuosineljänneksen aikana liikkeet pääomamarkkinoilla olivat poikkeuksellisen suuria. Osakekurssit erityisesti Euroopassa nousivat voimakkaasti ja euro heikkeni merkittävästi Yhdysvaltain dollariin nähden. Euroopan keskuspankki ilmoitti tammikuussa valtion velkakirjojen ostoista markkinoilta ja käynnisti ns. PSPP-ohjelman (Public Sector Purchase Program) maaliskuussa. Toimenpiteiden johdosta korkotaso laski edelleen alhaiselta tasoltaan. Saksan kymmenen vuoden korko putosi 0,18 %:iin, ja monet lyhyempien maturiteettien korkotasot ovat negatiivisia. Talousympäristö Suomessa ja Euroopassa säilyi edelleen haastavana ja kasvuodotukset matalina. Markkinaodotukset kasvusta kuitenkin aavistuksen paranivat, mikä yhdistettynä korkojen heikkoon tuotto-odotukseen ohjasi varoja osakesijoituksiin. Varman sijoitusten allokaatiossa eri omaisuusluokkien kesken ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osakekursseissa on takana pitkä nousujakso ja arvostustasot ovat historiallisesti korkeita, mikä antaa syytä varovaisuuteen. Osake- ja kiinteistösijoitusten osuus pieneni marginaalisesti ja korkosijoitusten osuus puolestaan kasvoi. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat osakesijoitukset, mutta myös muiden omaisuusluokkien tuotot olivat selkeästi positiiviset. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli maaliskuun lopussa 6,7 % ja kymmenen vuoden 5,8 %. Vastaavat reaalituotot olivat 4,8 ja 3,9 %. Korkosijoitusten tuotto 2,0 (1,5) % kehittyi korkotason laskun ansiosta hyvin. Korkosijoitukset olivat (13 308) miljoonaa euroa: niistä lainasaamiset olivat (1 859), julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat (4 617), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjat (5 959) ja muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (874) miljoonaa euroa. Alkuvuonna lainasaamisten tuotto oli 0,8 (0,1), julkisyhteisöiden joukkovelkakirjojen 2,3 (1,8), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjojen 2,6 (2,2) ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja talletusten 0,3 (-0,1) %. Tammi-maaliskuun aikana osakekurssit nousivat voimakkaasti. Kehitys oli erityisen vahvaa Suomessa ja muualla Euroopassa kurssien ottaessa kiinni jättämää Yhdysvaltain kehityksestä. Osakesijoitusten tuotto oli erittäin hyvä, 9,6 (2,6) %. Osakesijoitukset olivat (14 676) miljoonaa euroa: niistä noteeratut osakkeet (11 391) miljoonaa euroa, pääomasijoitukset (2 235) ja noteeraamattomat osakesijoitukset (1 050) miljoonaa euroa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 11,7 (2,2) %, pääomasijoitusten 2,6 (2,8) % ja noteeraamattomien osakesijoitusten 1,5 (6,4) %. Kotimaan taloutta varjostivat heikon kasvun lisäksi haastavina jatkuneet vientinäkymät, joskin euron heikkeneminen sekä öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen lasku antanevat lupausta paremmasta. Kansantalouden heikkoudesta huolimatta suomalaisten osakkeiden kurssikehitys oli alkuvuodesta erittäin vahva kotimaisten noteerattujen osakkeiden tuoton ollessa 18,4 %.

4 4 (9) Kiinteistösijoitusten tuotto oli vakaa 2,0 (2,1) %. Kiinteistösijoitukset olivat (4 294) miljoonaa euroa: suorat kiinteistösijoitukset olivat (3 743) ja kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 545 (550) miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 (1,5) ja kiinteistösijoitusrahastojen 7,0 (6,5) %. Alkuvuonna hankinnat ja peruskorjaukset olivat 7 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myynnit alle yksi miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana Varma hankki osuuden tukholmalaisesta Skärholmen Centrumista, joka on yksi Ruotsin suurimmista kauppakeskuksista. Muiden sijoitusten tuotto oli 4,7 (1,9) %. Muut sijoitukset (5 177) miljoonaa euroa koostuivat lähes kokonaisuudessaan hedge-rahastosijoituksista (4 919) miljoonaa euroa. Hedge-rahastosijoitukset kehittyivät tasaisesti, ja niiden tuotto oli 4,3 %. Dollarin vahvistuminen paransi tuottoa. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osake- ja hedge-rahastosijoituksissa sekä yritysten joukkovelkakirjalainoissa. Politiikkana on ollut suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Katsauskauden aikana normaalia suurempi osa valuuttapositiosta pidettiin avoimena, jolloin dollarin vahvistuminen paransi tulosta. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 156) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman jaksotetut kokonaisliikekulut olivat tammi maaliskuussa 28 (36) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 43 (36) %, tietohallinnon kuluja 24 (29) %, lakisääteisiä maksuja 10 (9) % ja muita kuluja 23 (26) %. Varma käytti liikekuluihin 76 (76) % saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Alkuvuoden hoitokustannusylijäämä oli 8 (8) miljoonaa euroa. Varman emoyhtiön henkilöstömäärä maaliskuun lopussa oli 558 (549). Kuukauden lopussa henkilöstöstä eläke- ja asiakkuudet -toiminnoissa työskenteli 57 (57) %, sijoitustoiminnossa 13 (13) % ja muissa toiminnoissa 30 (30) %. Yhtiön hallinto Varman varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle tilikaudelta Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin Jarmo Hyvärinen, Kari Jordan, Erkki Järvinen, Hannu Kottonen, Päivi Leiwo ja Christoph Vitzthum. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Juri Aaltonen, Martti Alakoski (varapuheenjohtaja), Petri Castrén, Erkki Etola, Stig Gustavson, Tauno Heinola, Tapio Korpeinen, Päivi Kärkkäinen, Olli Luukkainen, Ilkka Nokelainen, Lauri Peltola, Juhani Pitkäkoski, Matti Rihko, Pertti Saarela, Mika Seitovirta, Saana Siekkinen, Leena Vainiomäki, Jorma Vehviläinen, Kari Virta, Anssi Vuorio, Satu Wrede ja Göran Åberg. Varman tilintarkastajiksi valittiin KHT Petri Kettunen ja KHT Paula Pasanen. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT Marcus Tötterman ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

5 5 (9) Varman uusina hallituksen jäseninä aloittivat Berndt Brunow, Jyri Luomakoski ja Ilkka Oksala. Uutena varajäsenenä aloitti Eija Hietanen. Varman hallituksen jäseninä jatkavat Riku Aalto, Mikael Aro, Johanna Ikäheimo, Ari Kaperi, Jari Paasikivi, Antti Palola, Petri Niemisvirta, Kai Telanne ja Veli-Matti Töyrylä. Hallituksen varajäseninä jatkavat Mikko Ketonen ja Liisa Leino. Hallitus on keskuudestaan valinnut puheenjohtajaksi Berndt Brunowin ja varapuheenjohtajiksi Jari Paasikiven ja Antti Palolan. Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varma on julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. Johdon pörssiomistustiedot päivitetään vuosineljänneksittäin. Varma on julkistanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja omaisuusluokkakohtaiset käytännöt, jotka kattavat Varman koko sijoitusomaisuuden. Periaatteet määrittelevät yleiset linjaukset, joita sovelletaan omaisuusluokkakohtaisesti, kunkin omaisuusluokan ominaispiirteistä riippuen. Riskienhallinta Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden uskotaan jatkavan maltillista kasvuaan. Euroopassa odotukset elpymisestä liittyvät nyt erityisesti keskuspankin rahapolitiikan vaikutuksiin, joita ei vielä pidemmällä tähtäimellä tiedetä. Geopoliittinen epävarmuus varjostaa talousnäkymiä etenkin Euroopassa. Nollakorko tai negatiivinen korko on haastava toimintaympäristö. Kurssikehitys osakemarkkinoilla on paikoin jatkunut pitkään erittäin vahvana, etenkin suhteutettuna reaalitalouden kehitykseen. Suomessa taloustilanne on haasteellinen.

6 6 (9) Eläkerahastoinnin ja eläkevaroille saatavan tuoton merkitys eläkkeiden turvaamisessa korostuu, kun palkkasumman kasvu on hidastunut. Varman vakavaraisuusasema on erittäin vahva ja se antaa hyvin liikkumatilaa volatiileilla markkinoilla. Varma valmistautuu eläkeuudistuksen toimeenpanoon. Varman haluaa hoitaa oman tehtävänsä eläkkeiden turvaamisen ja asiakkaidensa eläkeasioiden hoidon myös lainsäädännön muutostilanteissa mahdollisimman tehokkaasti. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2014 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,0 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli maaliskuun 2015 lopussa 42,6 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Pekka Pajamo, puh tai Viestintäjohtaja Satu Perälampi, puh tai LIITE: Taulukot

7 7 (9) Tase käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 3/2015 3/ /2014 Vastaavaa Sijoitukset Saamiset Kalusto Vastattavaa Oma pääoma Arvostuserot Tasoitusmäärä Osittamaton lisävakuutusvastuu Vakavaraisuuspääoma yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Varsinainen vastuuvelka Yhteensä Muut velat Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 1-3/ / /2014 Vakuutusmaksutulo Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos Sijoitustoiminnan nettotulos Kokonaisliikekulut Verot Kokonaistulos *) *) Tulos käyvin arvoin ennen lisävakuutusvastuiden ja tasoitusmäärän muutosta Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos Hoitokustannustulos Kokonaistulos

8 8 (9) Sijoitukset käyvin arvoin /2015 Markkina-arvo Perusjakauma Riskijakauma milj. % milj. Korkosijoitukset 1) Lainasaamiset Joukkovelkakirjalainat Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat Muiden yhteisöiden joukkovelkakirjalainat Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Osakesijoitukset Noteeratut osakkeet Pääomasijoitukset Noteeraamattomatt osakkeet Kiinteistösijoituksett Suorat kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoituksett Muut sijoitukset Hedge-rahastosijoitukset Hyödykesijoituksett Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Johdannaisten vaikutus Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä /2014 Markkina-arvo Riskijakaumaa % milj Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 5,0. Vertailuluvut ovat muuttuneet aiemmin raportoidusta: inflaatiojoukkovelkakirjalainat on siirretty Muista sijoituksista Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainoihin. 1) Sisältäen kertyneett korot 12/ / / / kkk Markkina-arvo Tuotto Tuotto Tuotto Volati- Riskijakauma MWR MWR MWR liteetti % milj. % % % % ,0 1,5 5, ,8 0,1 2, ,4 2,0 7,1 1, ,3 1,8 7, ,6 2,2 6, ,3-0,1 0, ,6 2,6 9, ,7 2,2 7,4 9, ,6 2,8 13, ,5 6,4 19, ,0 2,1 3, ,2 1,5 3, ,0 6,5 8, ,7 1,9 8, ,3 2,4 7,8 1, ,3 2,0 7,1 3, Kokonaistulos vuosineljänneksittäinn

9 9 (9) Vakavaraisuuspääoma ja sen rajat (Prosenttina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta) Vakavaraisuusraja 15,3 14,0 15,8 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 61,2 56,2 63,1 Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 34,2 29,0 30,1 Vakavaraisuuspääoma 38,1 32,9 34,0 Vakavaraisuuden kehitys