Varman osavuosiraportti

Transkriptio

1 1 (9) Varman osavuosiraportti Vertailuluvut suluissa ovat mukaiset, ellei toisin ole ilmoitettu. Kokonaistulos oli -754 (1 455) miljoonaa euroa. Sijoitusten kolmen kuukauden tuotto oli -1,4 (5,3) %, sijoitusten markkina-arvo oli 41,1 (42,6) miljardia euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vahva (11 709) miljoonaa euroa; 28,6 (38,1) % vastuuvelasta ja 2,0 (2,5) -kertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Taloudellinen toimintaympäristö Talouskehitys on epätasaista ja globaalitalouden riskejä ovat huoli rahoitusjärjestelmän hauraista kohdista ja Kiinan kasvun heikentymisen aiheuttamat reaktiot sekä terrori-iskujen, geopoliittisten kriisien ja pakolaisvirtojen aiheuttama epävarmuus. Raaka-aineiden hinnat ovat edelleen alamaissa, vaikka öljyn hinta onkin toisen vuosineljänneksen alussa kääntynyt pieneen nousuun. Raaka-aineiden matalat hinnat painavat kehittyviä talouksia. Heiluntaa globaalitaloudessa Talouden kasvu Yhdysvalloissa jatkui. Suhdannekierrossa Yhdysvaltain talous on Eurooppaa edellä. USA:ssa suhdannekuvaa varjostivat globaalin kysynnän kasvun hidastuminen sekä vahva dollari. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talousindikaattorit olivat osin ristiriitaisia. Työmarkkinat ovat kehittyneet hyvin, mutta toisaalta uusien tilausten määrä supistui helmikuussa. Yhdysvaltain keskuspankki Fed seuraa kotimaan ohella tarkkaan maailmantaloutta arvioidessaan rahapolitiikan kiristämistä. Kiinassa talouden kasvun hidastuminen on talouden rakennemuutoksen myötä väistämätöntä, mikä on ollut tiedossa jo pitkään. Kiinassa on ylikapasiteettia ja rahoitusmarkkinoihin liittyvää epävarmuutta. Huolta aiheuttaa se, tapahtuuko talouden rakenteellinen muutos ja kasvun hidastuminen hallitusti. Öljyn matala hinta ja talouspakotteet lamauttavat Venäjän taloutta, missä erityisesti kotimarkkinoiden kysyntä on romahtanut. Venäjällä talouden rakenteet ovat edelleen sangen kehittymättömät ja yksipuoliset. Venäjän talous hyötyy öljyn kallistumisesta, sitten kun hinnan nousu vahvistuu. Euroopan keskuspankki lisäsi elvytystoimia Euroalueella talouden kasvu jatkui kohtuullisena. Vaihtotaseiden alijäämät ovat pienentyneet ja velkaantuminen hidastunut. Velka-asteet ovat korkeita ja painavat monia eurotalouksia pitkään. Eurotalouksien välillä on merkittäviä eroja. Parhaassa vedossa ovat olleet entiset kriisimaat Irlanti ja Espanja, ja perää pitää Kreikka. Suomen kasvu on toiseksi heikointa. Euroopan keskuspankki päätti maaliskuun kokouksessaan kasvattaa kuukausittaisia velkaostojaan 80 miljardiin euroon ja laajentaa ne koskemaan myös muita kuin rahoituslaitosten lainoja. Keskuspankki alensi myös talletuskorkoa sekä lisäsi pankkien mahdollisuuksia pitkäaikaiseen lainoittamiseen. Keskuspankin toimilla pyritään yhä elvyttämään taloutta, pitämään valuuttakurssi kasvua ja vientiä tukevana sekä tukemaan pankkien luotonantoa negatiivisen reaalikoron ympäristössä. Työttömyyden aleneminen jatkui euroalueella. Eurostatin tietojen mukaan työttömyys aleni noin prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta työttömyys on edelleen suuri ongelma monissa maissa.

2 2 (9) Suomen talous on pudonnut Pohjoismaiden kelkasta Suomi on jäänyt pohjoismaisesta viiteryhmästä jälkeen. Elintasoero muihin Pohjoismaihin repeää, mikäli taloudessa ei saada käännettä aikaan. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä saavutettiin alustava yhteisymmärrys kilpailukykysopimuksesta, jonka odotetaan toteutuessaan kohentavan kustannuskilpailukykyä ja parantavan talouden kasvua keskipitkällä aikavälillä. Teollisuuden tuotantoluvut eivät vielä anna aihetta iloon helmikuussa tuotantovolyymi kasvoi 1,5 % kutistuttuaan tammikuussa 2 % edellisvuodesta. Teollisuuden luottamus on edelleen pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa heikompi, mutta koheni hieman maaliskuussa. Tuotantomäärien odotetaan kasvavan vaimeasti. Suomessa luottamus oli euromaiden toiseksi heikointa. Myös palvelualoilla yritysten luottamus on tavanomaista heikompaa ja heikkeni edelleen. Rakentamisessa odotukset ovat keskimääräistä tasoa korkeammalla. Työmarkkinoilla tilanne jatkui vaisuna. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt tilastojen valossa. Kuluttajien talousodotukset ovat edelleen varovaiset. Kuluttajien luottamus vahvistui hieman maaliskuussa. Kotimarkkinoilla on mennyt hieman vientiä paremmin, mutta kotitalouksien tulojen kasvu on vaimeaa lähivuosina. Työeläkkeet on hyvin turvattu myös epävarmoina aikoina Työeläkkeet on hyvin turvattu myös turbulentissa talousympäristössä. Vahvan vakavaraisuuden ansioista Varma on hyvin varautunut myös jyrkkiin muutoksiin markkinoilla. Päähuomio on vakavaraisuuden ohella ollut aktiivisessa sijoitusomaisuuden hajauttamisessa ja huolellisessa riskienhallinnassa. Varma valmistautuu vuoden 2017 alussa voimaantulevaan eläkeuudistukseen yhdessä asiakkaidensa kanssa. Eläkeuudistuksen tavoitteena ovat pidemmät työurat. Varma on vahva osaaja työkykyjohtamisen ja työeläkekuntoutuksen asiantuntijana ja tukee asiakasyrityksiään ja vakuutettuja asiakkaita työurien pidentämisessä. Finanssivalvonta täsmensi työhyvinvointitoimintaa koskevia ohjeita työeläkeyhtiöille. Varma on ottanut uudet ohjeet käyttöön ja kohdentaa yhdessä asiakkaidensa kanssa työhyvinvointipalveluiden painopisteitä uusien ohjeiden mukaan. Varman taloudellinen kehitys Kokonaistulos käyvin arvoin oli kolmelta kuukaudelta -754 (1 455) miljoonaa euroa. Kokonaistuloksen selvästi tärkein osatekijä on sijoitustoiminnan tulos -746 (1 441) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -573 (2 149) miljoonaa euroa ja vastuuvelalle hyvitettävä korko oli 174 (708) miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen arvioitu tulos oli -16 (6) miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 9 (8) miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tarkka vakuutusmaksujen ja vastuuvelan laskenta viimeistellään vuoden 2016 toisen neljänneksen aikana ja siten maksutuloon, vakuutuskantaan, vakuutusliikkeen tulokseen, hoitokustannustulokseen ja hyvityksiin liittyvät luvut niin tuloslaskelmassa kuin taseessa ovat arvionvaraisia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Vuosilaskennan vaikutus kokonaistulokseen ei yleensä ole merkittävä. Varman vakavaraisuus heikkeni jonkin verran vuoden alun tilanteesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun lopussa (vuoden alussa 9 956) miljoonaa euroa ja suhteessa vastuuvelkaan 28,6 (vuoden alussa 31,4) %. Vakavaraisuuspääoma koostuu omasta pääomasta 114 (113) miljoonaa euroa, käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välisistä arvostuseroista (9 755) miljoonaa euroa, tasoitusmäärästä (1 171) miljoonaa euroa ja osittamattomasta lisävakuutusvastuusta -303 (-1 083) miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan luetaan osittamattoman lisävakuutusvastuun ja tasoitusmäärän lisäksi varsinainen vastuuvelka (30 260) miljoonaa euroa ja osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (1 402) miljoonaa euroa. Vakavaraisuuspääoma oli vakavaraisuusrajaan verrattuna turvaavalla tasolla eli 2,0 (1,9)-kertainen. Vastuuvelan kate oli 125,3 (130,6) % vastuuvelasta.

3 3 (9) Vakuutustoiminta Varman eläkkeensaajien lukumäärä oli maaliskuun lopussa ( vuoden alussa). Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset olivat tammi maaliskuussa (1 193) miljoonaa euroa. Uusia eläkepäätöksiä tehtiin alkuvuonna kappaletta, saman verran kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Varma jatkaa asiakasyritystensä sekä niiden työterveyshuollon kanssa pitkäjänteistä ja tuloksekkaaksi osoittautunutta työtä eläkekustannusten hallinnan ja työssä jatkamisen tukemiseksi. TyEL-vakuutuksen keskimääräinen maksu vuonna 2016 on 24,0 (24,0) % palkoista, mistä palkansaajan maksuosuus on 5,7 (5,7) % alle 53-vuotiailla ja 7,2 (7,2) % tätä vanhemmilla. YEL-maksu on 23,6 (23,7) % vahvistetusta työtulosta alle 53-vuotiailla ja 25,1 (25,2) % tätä vanhemmilla. Varman vakuutusmaksutulo oli (1 131) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta Varman tammi maaliskuun sijoitustuotto painui negatiiviseksi alkuvuoden mittavan osakemarkkinalaskun vuoksi. Korkosijoitusten tuottoja painoi samaan aikaan luottoriskien korkeampi hinnoittelu erityisesti heikompilaatuisissa lainasijoituksissa. Sijoitusten hajautus valtionlainoihin ja kiinteistöihin vaimensi alkuvuoden markkinaliikkeiden vaikutusta sijoitussalkkuun. Sijoitukset tuottivat -1,4 (5,3) % ja sijoitusten arvo oli maaliskuun lopussa (vuoden alussa ) miljoonaa euroa. Suurista osakemarkkinaliikkeistä johtuen vakavaraisuus on pienentynyt ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta se pysyi edelleen korkealla 28,6 (vuoden alussa 31,4) % tasolla. Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sijoitusmarkkinoita painoivat huolet Kiinan talouskasvun heikkenemisestä sekä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen mittava lasku. Vuoden ensimmäisellä viikolla Kiinan osakemarkkinat syöksyivät laskuun tartuttaen markkinalaskun globaalisti muillekin osakemarkkinoille. Heikentynyttä markkinasentimenttiä painoi lisäksi öljyntuottajamaiden ylituotannosta aiheutunut öljyn hinnan putoaminen alle 30 dollariin barrelilta. Matala öljyn hinta on kasvattanut huolia sekä öljyteollisuuden konkurssiuhkista että monien öljyntuottajamaiden kansantalouden tilasta. Euroopan keskuspankki ilmoitti maaliskuussa lisäävänsä mittavasti rahapoliittista elvytystään mm. laskemalla keskuspankkikorkojaan, kasvattamalla kuukausittaisia lainaostojaan sekä laajentamalla osto-ohjelmaansa valtionlainoista yrityslainoihin. Yhdysvaltojen keskuspankki nosti ensimmäistä kertaa ohjauskorkoaan joulukuussa 2015, mutta ilmoitti maaliskuun 2016 kokouksessa pidättäytyvänsä toistaiseksi koronnostoista maailmatalouden kasvaneiden riskien vuoksi. Tämän seurauksena korot ovat jatkaneet laskuaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Maailmantalouden kasvaneista riskeistä huolimatta talouskasvu on pysynyt positiivisena sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Yhdysvaltojen työllisyys on kasvanut tasaisen vahvasti ja toteutunut pohjainflaatio on osoittanut varovaisia kasvun merkkejä. Sijoitusmarkkinoita ovat kuitenkin painaneet teollisuuden heikentyneet odotukset sekä öljyn matalalle painunut hinta, joka on vaikuttanut erityisesti energiasektorin osakkeisiin ja lainoihin. Läntisten teollisuusmaiden positiivisina säilyneet talouskasvuodotukset yhdistettynä korkosijoitusten mataliin tuottoodotuksiin kannustivat edelleenkin allokoimaan kansainvälisesti hajautettuihin osakesijoituksiin. Sijoitusten hajautus valtionlainoihin, kiinteistöihin sekä listaamattomiin arvopapereihin vaimensi osakemarkkinoiden voimakkaista liikkeistä koituneita riskejä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Varman sijoitusallokaatiossa osakeriskiä on vähennetty allokoimalla sijoituksia noteeratuista osakkeista korkosijoituksiin. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat noteeraamattomat osakesijoitukset sekä suorat kiinteistösijoitukset, jotka eivät kärsineet alkuvuoden osakemarkkinalaskusta. Sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli maaliskuun lopussa 4,4 % ja kymmenen vuoden 4,3 %. Vastaavat reaalituotot olivat 3,3 ja 2,5 %.

4 4 (9) Korkosijoitusten tuotto 0,2 (2,0) % kääntyi niukasti positiiviseksi johtuen luottoriskin korkeamman hinnoittelun aiheuttamasta yrityslainojen hintojen laskusta maailmantalouden näkymien heikentyessä. Sen sijaan valtionlainat tuottivat hyvin laskevien korkojen siivittämänä. Korkosijoitukset olivat (10 636) miljoonaa euroa: niistä lainasaamiset olivat (1 508), julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat (4 916), muiden yhteisöjen joukkovelkakirjat (6 695) ja muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (-2 479) miljoonaa euroa. Alkuvuonna lainasaamisten tuotto oli 0,8 (0,8) %, julkisyhteisöiden joukkovelkakirjojen 1,1 (2,3) %, muiden yhteisöjen joukkovelkakirjojen -0,3 (2,6) % ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja talletusten -0,1 (0,3) %. Osakemarkkinoiden tammikuussa alkanut voimakas lasku jatkui öljyn hinnan halpenemisen myötä aina helmikuun puoleen väliin asti. Öljyn hinnan tasaantuminen sekä odotukset keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan jatkumisesta saivat osakemarkkinat hieman palautumaan vuosineljänneksen loppua kohti. Osakemarkkinalaskun myötä osakesijoitusten tuotot jäivät negatiivisiksi ja olivat -3,1 (9,6) %. Myös suomalaisten osakkeiden tuotto jäi alkuvuoden aikana muiden osakemarkkinoiden tavoin negatiiviseksi. Osakesijoitukset olivat (16 480) miljoonaa euroa: niistä noteeratut osakkeet (12 723) miljoonaa euroa, pääomasijoitukset (2 686) ja noteeraamattomat osakesijoitukset 767 (1 071) miljoonaa euroa. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli -5,0 (11,7) %, pääomasijoitusten 2,5 (2,6) % ja noteeraamattomien 8,2 (1,5) %. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 (2,0) %. Kiinteistösijoitukset olivat (3 926) miljoonaa euroa: suorat kiinteistösijoitukset olivat (3 381) ja kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 631 (545) miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 1,2 (1,2) ja kiinteistösijoitusrahastojen 1,4 (7,0) %. Alkuvuonna hankinnat ja peruskorjaukset olivat 27 miljoonaa euroa sekä kiinteistöjen myynnit 194 miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana Varma toteutti vuoden 2015 lopulla julkistetun liiketilajärjestelyn myyden 191,5 miljoonan euron kiinteistösalkun Serena Properties AB:lle. Lisäksi Varma osti Helsingin Yrjönkatu 17:ssa sijaitsevan hotellikiinteistön. Myös muut sijoitukset kärsivät epävakaasta sijoitusmarkkinaympäristöstä saavuttaen -2,1 (4,7) % tuoton. Muut sijoitukset, (7 843) miljoonaa euroa, koostuivat lähes kokonaisuudessaan hedgerahastosijoituksista (7 526) miljoonaa euroa. Hedgerahastosijoitusten tuotot reagoivat negatiivisesti sijoitusmarkkinoiden riskipreemioiden kasvuun heikentyneessä sijoitusmarkkinaympäristössä. Hedgerahastojen tuotto oli -2,0 (4,3) %. Dollarin heikentyminen alkuvuoden aikana on hieman huonontanut tuottoa. Varmalla on dollarimääräisiä sijoituksia erityisesti osake- ja hedgerahastosijoituksissa sekä yritysten joukkovelkakirjalainoissa. Käytäntönä on ollut suojata pääosa valuuttakurssiriskistä. Alkuvuoden aikana Yhdysvaltain dollarin heikentyminen pienensi hieman tulosta. Valuuttatulos sisältyy eri omaisuusluokkien sijoitustuottoon. Sijoitusten markkinariski on suurin yhtiön tulokseen ja vakavaraisuuteen kohdistuva riski. Osakkeiden osuus sijoitusten markkinariskistä on selkeästi suurin. Varman sijoitusten kokonaisriskiä mittaava VaR-luku oli (1 446) miljoonaa euroa. Liikekulut ja henkilöstö Varman jaksotetut kokonaisliikekulut olivat tammi maaliskuussa 36 (36) miljoonaa euroa. Liikekuluista henkilöstökuluja oli 35 (43) %, tietohallinnon kuluja 29 (24) %, lakisääteisiä maksuja 8 (10) % ja muita kuluja 28 (23) %. Varma käytti liikekuluihin 74 (76) % saaduista vakuutusmaksuihin sisältyvistä hoitokustannusosista. Alkuvuoden hoitokustannusylijäämä oli 9 (8) miljoonaa euroa. Varman emoyhtiön henkilöstömäärä maaliskuun lopussa oli 549 (558). Kuukauden lopussa henkilöstöstä eläke- ja asiakkuudet -toiminnoissa työskenteli 56 (57) %, sijoitustoiminnossa 13 (13) % ja muissa toiminnoissa 31 (30) %.

5 5 (9) Yhtiön hallinto Varman varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle tilikaudelta Hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi valittiin Jukka Jäämaa, Timo Karttinen, Niina Koivuniemi, Ville Kopra, Timo Koskinen ja Jari Suominen. Hallintoneuvoston jäseninä jatkavat Kari Jordan (puheenjohtaja), Martti Alakoski (varapuheenjohtaja), Satu Wrede (varapuheenjohtaja), Juri Aaltonen, Petri Castrén, Erkki Etola, Stig Gustavson, Tauno Heinola, Jarmo Hyvärinen, Erkki Järvinen, Tapio Korpeinen, Päivi Kärkkäinen, Päivi Leiwo, Olli Luukkainen, Ilkka Nokelainen, Lauri Peltola, Matti Rihko, Leena Vainiomäki, Jorma Vehviläinen, Christoph Vitzthum, Anssi Vuorio ja Göran Åberg. Varman tilintarkastajiksi valittiin KHT Petri Kettunen ja KHT Paula Pasanen. Varatilintarkastajiksi valittiin KHT Marcus Tötterman ja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Varman hallituksen jäseninä jatkavat Berndt Brunow, Riku Aalto, Mikael Aro, Johanna Ikäheimo, Ari Kaperi, Jyri Luomakoski, Petri Niemisvirta, Ilkka Oksala, Jari Paasikivi, Antti Palola, Kai Telanne ja Veli-Matti Töyrylä. Hallituksen varajäseninä jatkavat Eija Hietanen, Mikko Ketonen ja Liisa Leino. Hallitus on keskuudestaan valinnut puheenjohtajaksi Berndt Brunowin ja varapuheenjohtajiksi Jari Paasikiven ja Antti Palolan. Varman verkkosivuilla on esitetty selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys. Selvitykset perustuvat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jota Varma noudattaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaan soveltuvin osin. Varma on julkistanut johtoryhmään kuuluvien johtajiensa omistukset julkisesti noteeratuissa yhtiöissä verkkosivuillaan. Varma on julkistanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja omaisuusluokkakohtaiset käytännöt, jotka kattavat Varman koko sijoitusomaisuuden. Periaatteet määrittelevät yleiset linjaukset, joita sovelletaan omaisuusluokkakohtaisesti, kunkin omaisuusluokan ominaispiirteistä riippuen. Riskienhallinta Varman olennaiset riskit liittyvät sijoitustoimintaan ja tietojenkäsittelyyn. Taloudellisesti merkittävimpiä ovat sijoitusriskit. Eläkevakuutustoiminnan riskejä ovat eläke- ja vakuutuskäsittelyyn sekä toimialan yhteisten järjestelmien toimivuuteen liittyvät riskit. Hallitus on vahvistanut yhtiön kaikkia riskejä koskevan riskienhallintasuunnitelman. Vuositilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan tarkemmin vakuutus-, sijoitus-, operatiivisia ja muita riskejä hallintakeinoineen sekä esitetään eräitä määrällisiä tietoja. Varman hallituksen sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoituksille asetettavat yleiset turvaavuustavoitteet, hajautus- ja likviditeettitavoitteet sekä valuuttaliikkeen järjestämisen periaatteet. Vakavaraisuutta ja vastuuvelan katetta laskettaessa otetaan huomioon sijoitusriskit niiden todellisen luonteen mukaisesti. Sijoitussalkun hajauttaminen perustuu omaisuusluokkien tuottokorrelaatiot huomioivaan allokointiin. Varman riskiasema ei muuttunut katsauskauden aikana. Vastuullisuus Varman yritysvastuun tavoitteisiin kuuluu ilmastonmuutoksen hillintä. Vastatakseen tähän tavoitteeseen Varma aloitti sijoituksissa hiilijalanjäljen laskennan ja oman toimitalonsa Green Office -toiminnan. Toisella vuosineljänneksellä julkistetaan sijoitusten hiilijalanjälki ja Varman sijoituksia ohjaava ilmastopolitiikka.

6 6 (9) Sosiaalisen vastuun kehittämiseksi Varma allekirjoitti monimuotoisuussitoumuksen ja liittyi mukaan yritysten monimuotoisuusverkostoon. Lisäksi yhtiön varma.fi-verkkosivuilla on julkaistu osio, jossa kerrotaan vastuullisuustavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Vastuullisuudesta raportoitiin myös vuosikertomuksessa Tulevaisuuden näkymät Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu ja markkinoilla on odotettavissa heiluntaa myös loppuvuoden ajan. Globaalin talouden hidastuminen jarruttaa euroalueen kasvua. Euroopassa odotetaan Britannian kansanäänestystä EUjäsenyydestä ja uutta mittelöä Kreikan velkataakan rahoittamisesta. Suomen talouden varovaisen kasvun odotetaan jatkuvan kuluvan vuoden aikana, mikäli maailmantalouden ja euroalueen kehitys toteutuu konsensusennusteiden mukaisena. Teollisuustuotannon usean vuoden ajan jatkuneen lähes yhtäjaksoisen supistumisen odotetaan päättyvän vihdoin ja tuotantovolyyminen kääntyvän hienoiseen kasvuun vientikysynnän vahvistumisen ja valuuttakurssin odotetun heikkenemisen myötä. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan toteutuessaan parantavan suomalaisen työn kustannuskilpailukykyä ja Suomen talouden kasvua keskipitkällä aikavälillä. Kilpailukykysopimuksen myötä osa työnantajien nyt maksamista työeläkevakuutusmaksuista siirtyy palkansaajien maksettavaksi. Varma valmistautuu eläkeuudistuksen toimeenpanoon. Varma haluaa hoitaa oman tehtävänsä eläkkeiden turvaamisen ja asiakkaidensa eläkeasioiden hoidon myös lainsäädännön muutostilanteissa mahdollisimman tehokkaasti. Helsinki, Risto Murto toimitusjohtaja Tässä osavuosiraportissa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia emoyhtiön lukuja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla yli henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2015 Varman maksutulo oli 4,6 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,2 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli maaliskuun 2016 lopussa 41,1 miljardia euroa. LISÄTIETOJA: Pekka Pajamo, talousjohtaja, puh tai Katri Viippola, johtaja, HR, viestintä ja vastuullisuus, puh tai LIITE: Taulukot

7 7 (9) Tase käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 3/2016 3/ /2015 Vastaavaa Sijoitukset Saamiset Kalusto Vastattavaa Oma pääoma Arvostuserot Tasoitusmäärä Osittamaton lisävakuutusvastuu Vakavaraisuuspääoma yhteensä Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Varsinainen vastuuvelka Yhteensä Muut velat Tuloslaskelma käyvin arvoin, emoyhtiö milj. 1-3/ / /2015 Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos Hoitokustannustulos Kokonaistulos

8 8 (9) Sijoitukset käyvin arvoin /2016 3/ / / / / kk Markkina-arvo Markkina-arvo Markkina-arvo Tuotto Tuotto Tuotto Volati- Perusjakauma Riskijakauma Riskijakauma Riskijakauma MWR MWR MWR liteetti milj. % milj. % milj. % milj. % % % % Korkosijoitukset 1) ,2 2,0-0,4 Lainasaamiset ,8 0,8 2,4 Joukkovelkakirjalainat ,3 2,4-0,9 2,3 Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat ,1 2,3-2,5 Muiden yhteisöiden joukkovelkakirjalainat ,3 2,6 0,4 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ,1 0,3 0,5 Osakesijoitukset ,1 9,6 8,8 Noteeratut osakkeet ,0 11,7 8,0 12,6 Pääomasijoitukset ,5 2,6 7,8 Noteeraamattomat osakkeet ,2 1,5 21,2 Kiinteistösijoitukset ,2 2,0 3,3 Suorat kiinteistösijoitukset ,2 1,2 2,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,4 7,0 9,9 Muut sijoitukset ,1 4,7 3,5 Hedge-rahastosijoitukset ,0 4,3 3,9 2,7 Hyödykesijoitukset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä ,4 5,3 4,2 5,1 Johdannaisten vaikutus Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 3,8. 1) Sisältäen kertyneet korot Kokonaistulos vuosineljänneksittäin

9 9 (9) Vakavaraisuuspääoma ja sen rajat (Prosenttina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta) Vakavaraisuusraja 14,4 15,3 16,8 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä 57,5 61,2 67,4 Vakavaraisuuspääoma ennen tasoitusmäärää 25,2 34,2 27,7 Vakavaraisuuspääoma 28,6 38,1 31,4 Vakavaraisuuden kehitys