KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PORVOON-SIPOON KALASTUSALUE Ehdotus, joka kalastusalueen hallitus käsittelee

2 1 ESIPUHE 5 YHTEENVETO 6 2 PERUSOSA KALASTUSALUEEN YLEISTIEDOT 2.2 VEDENLAATU AMMATTIKALASTUS Saaliit Kalastajakillat ja ammattikalastajien määrä 2.4 KALASTUSOIKEUS, KALASTUSLUVAT, KALASTUSTURISMI Kalastusoikeus nykyisen lainsäädännön mukaan Kalastusmatkailuyritykset 2.5 VAPAA-AJANKALASTUS Vapa-aikakalastusyhdistykset Kalastajien määrä, saaliit ja välineet 2.6 KALASTON KUNTO JA KUTUALUEET Ahven Hauki Kuha Meritaimen made Lohi Siika Silakka Kilohaili Ankerias 2.7 KALASTUKSEEN VAIKUTTAVIA MÄÄRÄYKSIÄ Viehekalastuskieltoalueet Lohi- ja siikapitoiset vesistöt Yleisvesialue Kalaväylät Kalastusalueen päätökset Kuntien päätökset Muiden vedenomistajien päätökset ELY-keskuksen päätökset Naapuri-kalastusalueiden määräykset ISTUTUKSET 2.9 MUUT KALAVEDENHOITOTOIMENPITEET 2.10 KALASTUKSENVALVONTA 2.11 MUUT KALASTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Halli ja norppa Merimetso Muut 2

3 3 3 KALASTUSALUEEN TAVOITTEET 3.1 MONIPUOLINEN KALASTUS JA VESIEN HYÖDYNTÄMINEN 3.2 SUURIN MAHDOLLINEN PYSYVÄ TUOTANTO 3.3 VAROVAISUUSPERIAATE 3.4 TÄRKEIDEN KUTU- JA POIKASALUEIDEN SUOJELU 3.5 VEDENLAADUN JA ELINYMPÄRISTÖN SUOJELU 3.6 YHTEISTYÖ 3.7 KALASTUKSEN JA SIIHEN TUKEUTUVIEN ELINKEINOJEN KEHITYSTEN TUKEMINEN 4 TOIMENPITEET 4.1 HALLINTO 4.2 YHTEISTYÖ 4.3 TIEDOTUS 4.4 ISTUTUKSET Suuntaviivat Neuvoja istuttajille 4.5 Kalataloudellisen toimenpideohjelman ja kalatiestrategian mukaiset KUTUALUEKUNNOSTUKSET ja KALATIET Storängsbäcken Ilolan joki Storängsbäcken (Åbyn puro) Stensbölen puro Porvoon joki, sis. Vähäjoki sivuhaaroineen Storängsbäcken Orrträskin puro Sommaträskin puro Utterträskin puro Gammelbackan puro Mänsasin puro Mustijoki, sis. Kungsbäcken Kulloon puro Sköldvikin puro Dybäcken Nutabäcken Nevaksen joki Hangelbyn puro Sipoon joki Majviksbäcken Fallbäcken 4.6 MUUT KALAVEDEN HOITOTOIMENPITEET Suuntaviivat

4 Neuvoja 4.7 KALASTUSSÄÄNTÖJÄ Toimenpiteitä joihin kalastusalue voi ryhtyä Suuntaviivat 4.8 KALASTUSALUEEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA TOISTEN PÄÄTÖKSIIN 4.9 OHJEITA JA NEUVOJA KALASTAJILLE 4.10 KALASTUKSENVALVONTA 4.11 OSAKASKUNNAT 4.12 KALASTUSLUVAT JA KALASTUSOPASTOIMINTA 4.13 HYLKEET JA MERIMETSOT YM 5 TALOUS 5.1 TOIMINTA-AVUSTUS 5.2 VEDENOMISTAJAKORVAUKSET 6 SEURANTA 7 YHTEYSTIEDOT 8 LIITTEET

5 5 ESIPUHE Suomi on jaettu kalastusalueisiin Kalastuslain (286/82) kappale 9 mukaisesti. Näiden tulee yhden tai usean kunnan alueella muodostaa kalataloudellisesti yhtenäisen alueen, jossa kalastusolosuhteita järjestettäessä on tarkoituksenmukaista ryhtyä yhtenäisiin toimenpiteisiin. Kalastusalueen on laadittava alueelle käyttö- ja hoitosuunnitelma. Käyttö- ja hoitosuunnitelma neuvoo miten sekä vedenomistajien että viranomaisten tulisi hoitaa alueen kalastoa ja järjestää kalastusta. Porvoon-Sipoon kalastusalueen rajat vahvistettiin xx.xx.xxx Korkeimman Hallintooikeuden päätöksellä nro xxxx. Nyt voimassa olevat ohjesäännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa ja ELY-keskus vahvisti ne Nyt voimassa olevat käyttö- ja hoitosuunnitelma otettiin Porvoonseudun osalta käyttöön vuosikokouksessa 2007 ja Sipoon osalta vuosikokouksessa xxxx. Porvoon-Sipoon kalastusalueella on ainutlaatuinen taimenkanta, nimittäin Sipoon joessa lisääntyvä meritaimen-kanta. Kalastuslaki uudistetaan kokonaan paraikaa. Kalastusaluehallintoon tulevia muutoksia on mahdollisuuksien mukaan, riippuen milloin pykälät ovat astuneet/tulevat astumaan voimaan, otettu huomioon tätä suunnitelmaa laadittaessa. Tämän suunnitelman on laatinut Nylands Fiskarförbund r.f:n toiminnanjohtaja iktyonomi Christian Lindén

6 6 1 YHTEENVETO ALUEEN KUVAUS JA YHTEENVETO Porvoon-Sipoon kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Kalastusalueen nimi ja numero nro 109 Porvoon-Sipoon kalastusalue, Pinta-ala Kotikunta ,61 ha Porvoon kaupunki Kunta ja alue Porvoon kaupunki sekä Etelä Suomi Sipoon kunta ja Loviisan kaupunki ELY-keskus Jäsenistö Uusimaa vesikiinteistöä joista jaettuja käsittäen n ha 372 yhteisiä käsittäen n ha 108 osakaskunnan yhteystiedot on tiedossa, 149 vesikiinteistön pinta-ala on > 50 ha 4 kalastajakiltaa 3 vapaa-aikakalastusseuraa, jotka SVK:n jäsenseuroja Jäsenyys Nylands Fiskarförbund rf Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Naapurikalastusalueet Helsingin (nro 107), Vantaan joen (nro 120), Mäntsälä-Pornaisten (nro 121), Porvoonjoen (nro 122) sekä Itäisen Uudenmaan (nro 111)

7 7 Porvoon-Sipoon kalas- Rauhoituspiirit (Kalastuslaki 43 ) tusalueen määräämät kalastusrajoitukset Pirttisaaren lahti, Marholms fladan ja Bodön salmi Kaikki kalastus paitsi onkiminen on kielletty vuoteen 2024 asti. Långviken suualue mukaanlukien Kalastus kielletty ajalla vuosina Siverfjärden Kaikki kalastus paitsi mato-onki ja katiska on kielletty ajalla vuoteen 2023 asti. Porvoon kaupungin kalavedet 1, 2 ja 2 a sekä kiinteistöjen Stensböle ja Wenzelgård vesialueet Kaikki kalastus on kielletty ajalla vuosina Poikkeus: ELY-keskuksen kanssa poistokalastussopimuksen tehneet ammattikalastajat, saavat kyseisellä alueella pyytää särki- ja lahnansukuista kalaa. Muut lajit on vapautettava. Sipoon lahti, lahden suulta moottoritiesilloille, josta rauhoituspiiri jatkuu Sipoon joen rauhoituspiirinä. Kaikki kalastus on kielletty ajalla vuosina Sipoon joki, Mustijoki, Porvoon joki ja Ilolan joki Kaikki kalastus paitsi onkiminen, pilkkiminen ja katiska on kielletty ajalla vuosina Alamitat (Kalastuslaki 35 ) Kuhan alamitta on 40 cm aina asti koko Porvoon- Sipoon kalastusalueella Solmuvälit (Kalastuslaki 32 ja 37 ) Porvoon-Sipoon kalastusalue on päättänyt jatkaa solmuvälirajoituksen (KaL 1, 32 ) vanhan Porvoonseudun kalastusalueella. Pienin sallittu solmuväli 1,8 m syvemmissä verkoissa on 50 mm. Rajoitus ei koske 1 luokan ammattikalastajia. Rajoitus on voimassa Sama rajoitus koskee vanha Sipoon kalastusalueen alueella, viiden vuoden ylimenokaudella Tämä rajoitus on suositus asti.

8 8 Rajoitus ei koske silakan, kilohailin, kuoreen ja syöttikalan verkkokalastusta. Suojelualueet Luonnonsuojelualueet kronologisessa järjestyksessä Söderskär (1930) ha josta ha vettä Tunnholmen (1932) 149 ha josta 120 ha vettä Ruskis (1945) 235 ha Mjåviken (1948) 5 ha josta 3 ha vettä Långören (1970) ha josta ha vettä (ei kalastusalueen rajojen sisäpuolella) Gåsholm-Sandö (1972) 16 ha josta 8 ha vettä Stensböle III (1998) 271 ha josta 224 ha vettä Stensbölen selkä Bjurmossaträsk (2004) Sommarträsk (2005) Suur-Pellingin ulkokalliot Pikku-Pernajanlahti (2008) Kaupunginselkä-Stensbölenselkä (2009) 19,6 ha 2,8 ha 25,5 ha 235 ha 243 ha Hylkeensuojelualueet Sandkallan ja Stora Kölhällen yhteensä ha

9 9 2 PERUSOSA 2.1 Kalastusalueen yleistiedot Porvoon-Sipoon kalastusalue sijaitsee Sipoon kunnassa, Porvoon ja Loviisan kaupungeissa itäisellä Uudellamaalla, naapureinaan lännessä Helsingin ja Vantaan kaupungit / Helsingin ja Vantaanjoen kalastusalueet, pohjoisessa Pornaisten ja Askolan kunnat sekä Mäntsälän kaupunki / Mäntsälä-Pornaisten kalastusalue ja Porvoon joen kalastusalue sekä idässä Loviisan kaupunki / Itäisen Uudenmaan kalastusalue. Alueen vesipinta-ala on yhteensä ,61 hehtaaria ja alueeseen kuuluu pääasiassa Sipoon ja Porvoon sekä läntisimmän Loviisan edustan merialuetta. Merialue koostuu useasta, pääsääntöisesti pohjoisluoteis eteläkaakois suuntaisista, kapeista selistä /lahdista (Pikku-Pernajanlahti, Seitlahdenselkä, Orrenkylänselkä, Svartbäckinselkä, Kalkkitehtaanselkä ja Simsalönselkä). Näitä selkiä ja lahtia erottaa kaksi isompaa saarta, Wessölandet ja Emäsalo sekä muutama saariryhmittymä, Pellinki ja Herrskär, Kalvö Onas - Söderskär, Söderkulla- ja Norrkullalandet sekä Granö. Alueella on neljä merkittävän kokoista vesistöä; Sipoon joen vesistö, Mustijoen vesistö, Porvoon joen vesistö sekä Ilolan joen vesistö. Alueella on rekisteriyksikköä ja näistä kpl on jaettuja ja 372 kpl jakamattomia yksikköä. Alueella on yhteystiedot 108 kpl osakaskuntaan. Noin 9 % yksiköistä on pinta-alaltaan 50 ha tai isompia. Vedenomistajarekisteriä ylläpitää kalastusalueen isännöitsijä. Porvoon-Sipoon kalastusalueella ammattimaista kalastusta harjoittaa vuosittain parisen kymmentä henkilöä. Kesäisin lohenkalastus PU-rysillä on alueen ammattikalastajien keskeisin kalastusmuoto, kun kuhan kalastus dominoi muina vuoden aikoina. Ammattikalastuksen kokonaissaalis on noin tonnia. Alueella vapaa-aika-kalastusta harjoittavien lukumäärä on mahdoton arvioida, koska ainakin alueen kuhakanta houkuttelee kalastajia koko etelä Suomesta, jolloin myös vapaa-aikakalastajien saalis on mahdoton arvioida, mutta oltaneen suuruusluokkaa 500 tonnia. Luvan vaativaa kalanviljelyä ei Porvoon-Sipoon kalastusalueella esiinny. Sipoon joen vesistö Sipoon joki on noin 40 kilometriä pitkä, usealla sivuhaaralla. 30 kilometriä joesta on Sipoon kunnan alueella ja täten Porvoon-Sipoon kalastusalueella. Joessa on oma alkuperäinen meritaimenen kanta, mikä edellyttää koko vesistön erityiskohtelua. Jokeen kudulle nouseville meritaimenille löytyy ainakin 5 koskea, joiden yhteispituus on noin 800 m.

10 Brobölen säännöstelypato muodosti ennen meritaimenelle nousuesteen, mutta luvulla rakennettiin padolle kalatie. Meritaimenella on nyt saavutettavanaan useampia koskia ja noussee tulevaisuudessa yhä ylemmäs vesistöön. Vesistön yläosien puroissa esiintyy purotaimenia, joilla olleen sama geneettinen tausta kuin meritaimenella. Joen yläosien ja sivuhaarojen purotaimenet voivat muodostaa geneettisen reservin, jolla tulevaisuudessa voidaan vahvistaa meritaimenen kantaa. Puro- ja meritaimen ovat saman lajin ekologisia ala-muotoja. Vaelluskäyttäytyminen on se joka niitä. Sipoon joen meritaimenkanta eroaa geneettisesti muista suomalaisista taimen-kannoista, mutta on kuitenkin lähempänä suomalaisia kuin eestiläisiä. Byabäcken on meritaimenelle erityisen tärkeä, koska siinä on koskialuetta muttei yhtään vaellusestettä. Koskien vesisammal-kasvillisuuden seassa esiintyy suurin määrin katkarapua, Gammarus pulex, jotka ovat taimenelle tärkeää ravintoa. Savijärvi Savijärven pinta-ala on 39,7 ha ja rantaviivaa on m, valuma-alueen pinta-ala on 298 ha, keskisyvyys 1,6 m ja suurin syvyys 2,6 m. Järven vesitilavuus on m 3 ja koko vesimassan vaihto kestää keskimäärin 262 vuorokautta, virtaama on 0,028 m 3 /s. Järvi luokitellaan erittäin eutroofiseksi ja kalkkirikkaaksi, ja sen yleinen käyttökelpoisuus vuosina oli välttävä ja huono vuosina sekä Muina vuosina käyttökelpoisuutta ei ole arvioitu vaan ainoastaan vedenlaatua, joka silloin on ollut huono. 10 Hangelby puron vesistö ( vesistönumero ) Taasianjärvi ( ) Taasianjärvi jakaantuu kahden osakaskunnan kesken; jolla on 42 osakasta ja pinta-ala 8,946 ha josta osa on vesijättöä sekä jolla on 27 osakasta ja pinta-ala 16,144 ha. Järven kokonaispinta-ala on 18,4 ha ja rantaviiva 2,014 km. Valuma-alueen pinta-alaksi on aikaisemmin määritetty 58 ha, mutta Rambollin tutkimusten mukaan se on 52,7 ha, järvi mukaan lukien 72 ha. Keskisyvyys on 1,67 m ja suurin syvyys 5,4 m. Vesitilavuus on arvioitu olevan m 3. Koko vesimassa vaihtuu 711 vuorokaudessa, keskiläpivirtaama on 0,005 m 3 /s. Järvessä ei ole saaria. Mustijoen vesistö Mustijoki on noin 70 ja 80 km pitkå, valuma-alue on 783 m 2, josta 1,5 % on järvipintaalaa. Mustijoen lähteet ovat sekä Hunttijärvi (72,4 metriä meren pinnasta) että Sulkavanjärvi (80,2 mmp) ja valuu kahtena haarana Mäntsälänjoki (70 km) sekä Hirvihaarajoki (80 km) kunnes ne Mäntsälän keskustan eteläpuolella yhdistyvät Mustijoeksi. Virtaama vaihtelee 0,02 m 3 /s ja 148 m 3 /s välillä, keskivirtaama on 6,5 m 3 /s. Suurimmat järvet ovat: Kilpijärvi 2,7 km 2, Hunttijärvi 1,5 km 2, Kotojärvi 1,5 km 2 ja Suojärvi 1,1 km 2. Valuma-alueella on 27 kpl yhtä hehtaaria suurempia järviä.

11 Kolme jäteveden puhdistamoa päästävät puhdistetut jätevetensä jokeen: Mäntsälän puhdistamo (Mäntsälänjoki, Mäntsälä), Kirveskosken puhdistamo (Mustijoki, Pornainen) (ei käytössä?) sekä Hinthaaran puhdistamo (Mustijoki, Porvoo). Joella toimii kolme vesivoimalaa: Laukkoski, Halkiankoski ja Tyysterin Myllykoski Porvoossa. Brasaksessa lähellä jokisuuta on lisäksi pohjapato ja pumppaamo, josta toimitetaan Hackalandetin tekojärveen makeaa vettä Sköldvikin teollisuusalueen käyttötarpeisiin. Vuonna 1994 rakennettiin, Porvoonseudun kalastusalueen aloitteesta, Brasaksen padolle toimiva kalatie. Kalan vaellusta ylemmäs jokeen pysäyttää Tyysterin Myllykosken voimalapato. 11 Kungsbäcken laskee Mustijokeen Brasaksen padon ja Tyysterin kosken välille ja meritaimenella on tällöin vapaat vaellusmahdollisuudet Kungsbäckenin kutualueille. Meritaimenen luonnonkutua on voitu todeta purossa, kalatien valmistuttua, sekä puro- ja koskikunnostuksien ja mätirasia-istutusten jälkeen. Porvoon joen vesistö Porvoon joki on yhteensä 143 km pitkä ja valuma-alueen pinta-ala km 2. Korkeuseroa lähdevesistöjen Lahdessa ja suualueen Porvoossa välillä on 68 m, mikä vastaa 70 cm/km. Keskivirtaama on m 3 /s, vaihtelee 0,6 m 3 /s ja 203 m 3 /s välillä. Strömsbergin voimalaitospato, 8 km jokisuulta, muodosti täydellisen vaellusesteen 1900 luvun alusta saman vuosisadan loppuun, jolloin padolle rakennettiin kalatie. Korkeuseroa koskessa on yhteensä 12 m, mutta koskikunnostuksin (3 m) saatiin kalatien korkeuseroa laskettua 9 m, mikä silloin oli Pohjoismaissa luonnonmukaisesti rakennettujen kalateiden ennätys. Valitettavasti kalatie toimii tyydyttävästi, ainoastaan sopivilla veden virtaamilla joten korjauksiin on ryhdyttävä, jotta pääuomaa pitkin padolle nousseet kalat, löytäisivät kalatien ja sitä pitkin padon yli. Kalatie yhdistyy joen pääuomaan noin 300 m padosta. Porvoon joella on vain yksi merkittävä sivujoki Porvoon-Sipoon kalastusalueella, Vähäjoki joka laskee Porvoon jokeen Strömsbergin alapuolella. Meritaimenen on todettu satunnaisesti kutevan Vähäjoessa, jokeen kun ei ole vaellusesteitä. Itä-Uudenmaan ja Porvoon joen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. on suorittanut useita kunnostuksia ja istutuksia Vähäjokeen ja sen sivuhaaroihin, kuten myös Porvoon joen pääuomaan, muun muassa Strömsbergin kosket ja kalatie sekä Henttalankoski (500 m). Ilolan joen vesistö Ilolan joki on 37 km pitkä ja alkulähteenä on Järvelänjärvi, Valuma-alueen pinta-ala on 309 km 2 josta 3,6 % on järvipintaa. Ilolan joki laskee Pikku-Pernajan lahteen Sannaisissa. Joen keskivirtaama on 2,4 m 3 /s.

12 Postimäen padon jäänteet noin 8 km jokisuusta eivät sopivalla virtaamalla muodosta vaellusestettä, mutta Kankurinmäen pato 4 km ylävirtaan muodosti täydellisen vaellusesteen marraskuuhun 2015 asti, kun siihen valmistui tekninen kalatie. Suurimmat sivuhaarat Porvoon-Sipoon kalastusalueella ovat; Storängsbäcken lähellä jokisuuta, Myllykylänjärven puro, jonka pato muodostaa vaellusesteen järveen, Vadbäcken joka laskee jokeen Postimäen ja Kankurinmäen välillä. Vadbäckenissä on suoritettu joitakin kunnostuksia ja meritaimenen mätirasiaistutuksia, kuten myös pääuomaan. Lohijärven (Gäddträsket) maapato muodostaa sekin vaellusesteen, kun taas pääuoman pohjapato Sannaisissa ei muodosta vaellusestettä. Vadbäckenissä on esiintynyt meritaimenen luontaista lisääntymistä Vedenlaatu Merialue Sipoon edustan merialueen suurimmat pistekuormittajia ovat Vuosaaren satama sekä siellä oleva Helsingin Energia OY:n voimalaitos sekä Kalkkitehdas Kalkkirannassa. Porvoon edustan merialueen suurimmat pistekuormittajia ovat Sköldvikin teollisuusalue ja Porvoon kaupungin jätevedet jotka johdetaan Svartbäckin selälle. Nämä vaikuttavat myös Sipoon meriveden laatua, koska Suomenlahden pohjoisrannikolla merivedet virtaavat länteen. Vedenlaatuun meressä vaikuttavat lisäksi Sipoon joen, Mustijoen, Porvoon joen ja Ilolan joen sekä useiden purojen virtaamien tuomat kuormitteet sekä muun muassa maanviljelyn aiheuttama hajakuormitus. Meriveden laatu Suomenlahdella on sekä ekologisesti että virkistys- ja muun käytön kannalta tyydyttävä. Sipoon joen vesistö Savijärvi Savijärvi on pinta-alaltaan 39,7 ha ja rantaviivaa on m, valuma-alueen pinta-ala on 298 ha, keskisyvyys 1,6 m ja suurin syvyys 2,6 m. Järven vesitilavuus on m 3 ja koko vesimassa vaihtuu keskimäärin 262 vuorokaudessa, virtaaman ollessa 0,028 m 3 /s. Järvi luokitellaan erittäin eutroofiseksi ja kalkkirikkaaksi, jonka yleinen käyttökelpoisuus vuosina oli välttävä ja huono vuosina sekä Muina vuosina käyttökelpoisuutta ei ole luokiteltu vaan ainoastaan vedenlaatua, joka silloin on ollut huono. Näkösyvyyttä on ollut 2 m yksittäisinä näytteen otoissa, muutoin 0,5-1 m vuosina Näkösyvyys on 2000 luvulla ollut keskimäärin alle 1 m. Happikatoa esiintyy joka talvi, mutta tammikuussa 2008, happea oli peräti 12 mg/l pohjan lähellä.

13 Uudenmaan ympäristökeskus (nykyinen ELY-keskus) on seurannut Savijärven veden laatua. Savijärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma 1988 (Maa ja Vesi Oy) sekä hoito- ja käyttösuunnitelma 2005 (Vinni). Molemmissa suunnitelmissa ehdotettiin vedenpinnan nostoa, vesikasvillisuuden rajoittamiseksi sekä joitakin pienempiä ruoppauksia sekä veden hapettamista, kaikki järven virkistysarvon nostamiseksi. Jälkimmäisessä ehdotettiin myös saostus-altaiden ja suojavyöhykkeiden perustamista sekä hoitokalastusta ja petokalojen istuttamista. Kalastuskunta on poistanut kasvillisuutta vuosina ja Veden hapettamista kokeiltiin talvella Lisäksi nuottaamalla on parannettu kalaston rakennetta vuosina Savijärvi on matala ja runsasravinteinen järvi, jossa säännöllisesti esiintyy leväkukintaa. Kalastoa dominoi ruutana. Mörtträsket Mörträsket on matala, runsasravinteinen umpeen kasvava järvi, jossa ei ole yhtään kunnostustoimenpidettä suoritettu. Pinta-ala on 4,1 ha ja rantaviivaa 1060 m. Järven keskisyvyyttä ei ole mitattu mutta sen arvioidaan olevan korkeintaan 1 m ja suurin syvyys 2 m. Valuma-alueen pinta-ala on 32,6 ha. Vesitilavuudeksi on arvioitu m 3. Vesimassa vaihtuu 154 vuorokaudessa ja virtaamanopeus on 0,003 m 3 /s. Näkösyvyys on vaihdellut 0,4 ja 1,0 m välillä ja väriarvo 15 ja 460 mg Pt/l välillä, mikä osoittaa että Mörtträsketin vesi on humuspitoista. Kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä on ollut µg/l loppukesäisin, 2 m:n syvyydessä on mitattu 180 µg/l fosforia. Talvisin arvot ovat olleet alhaisempia. Pintaveden kokonaistyppipitoisuus on ollut µg/l. Järveä on selvästi reheväksi, ajoittain jopa ylireheväksi, jossa esiintyy sisäistä kuormitusta. Happitilanne on olut erittäin huono lopputalvisin vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen happitilanne on hieman parantunut. Kesäisin happitilanne on ollut hyvä. ELY-keskuksella ei ole tietoa järven kalastosta. Hangelbypuron vesistö Taasianjärvi Ramboll on tutkinut Taasianjärven veden laatua Sipoon kunnan tilauksesta vuonna Kolmen näytteenoton tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa, keskiarvot, minimi- ja maximiarvot. muuttuja yksikkö keskiarvo minimi Maximi näkösyvyys m 2,4 1,0 3,8 alkaliniteetti mmol/l 0,399 0,194 0,500 johtokyky ms/m 8,3 6,0 11,0 Hapen kyllästysaste % 73, Liuenneen hapen määrä mg/l 7,6 1,5 13 kemiallinen hapen kulutus mg/l 7,3 6,1 8,6 väriarvo mgpt/l 30, ph 7,3 6,6 8,3 13

14 14 klorofylli-a µg/l 14,2 4,7 31 totaalifosfori µg/l 25, fosfaatti-fosfori µg/l 5,0 1 9 totaalityppi µg/l 728, ammonium-typpi µg/l 106, nitraatti-typpi µg/l 50, nitriitti-typpi µg/l 1,5 0,5 2 mangaani, Mn mg/l 0,1 0,018 0,15 rauta, Fe mg/l 215, sameus FNU 2,7 0,62 6,6 sameus NTU 2,2 1,1 3,9 Mustijoen vesistö Mustijoen veden laatua seuraa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, yhteistarjkkailuna Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (KEUDA), Saaren kartanon puhdistamon, Mäntsälän Veden kirkonkylän puhdistamon sekä Pornaisten kunnan puhdistamon Kirveskoskella ja Porvoon kaupungin puhdistamon Hinthaarassa puolesta. Kolme jätevedenpuhdistamoa johtavat puhdistetut jätevetensä Mustijoen vesistöön, Saarenjoki ja Mäntsälän joki mukaan lukien; Saaren kartanon, Mäntsälän kirkonkylän ja Hinthaaran puhdistamot. Pornaisten kunnan Kirveskosken puhdistamon toiminta loppui huhtikuussa 2008, jonka jälkeen jätevedet on johdettu Keravan kautta Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Joen suurin pistekuormittaja on Mäntsälän kirkonkylän puhdistamo, joka vastaa % puhdistamojen kokonais-fosfori- ja typpipäästöistä. Hajakuormituksen vaikutus joen veden laatuun on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin puhdistamojen yhteisvaikutus. Maanviljely vastaa 2/3 joen kokonaistyppi- ja fosforikuormituksista, puhdistamojen vuotuisen osuuden ollessa 3 % typen osalta ja 1 % fosforikuormituksesta. Joen happitilanne on pääosin ollut hyvä, tai joiltakin osin tyydyttävä, paitsi Mäntsälän taustapisteellä 4,0, jossa happipitoisuus elokuussa 2014 on ollut vain 4,1 mg/l. Sääolosuhteet aiheuttivat huomattavasti korkeampia sameus-, kiintoaines-, kokonaisfosfori- ja typpiarvoja, normaaliin vuosiin verrattuna. Taulukko näytteenoton analyysituloksista Saaren Saaren Mäntsälän Mäntsälän Mäntsälän Mäntsälän Porvoon vesi Porvoon vesi kartano kartano vesi vesi vesi vesi Saarenjoki Saarenjoki Mäntsälänjoki Mäntsälänjoki Mustijoki Mustijoki Mustijoki Mustijoki Piste 1,0 puhdistam. yläpuolella Piste 0,4 puhdistam. alapuoli. Piste 4,0 puhdistamon yläpuolella Piste 1,5 puhdistamon alapuolella Tausta 47,5 ennen Mäntsälänj. Piste 46,9 Mäntsälänj. jälkeen Piste 15,5 puhdistamon yläpuolella Piste10,7 puhdistamon alapuolella Lämpötila C 1,6 1,4 2,6 2,5 2,6 2,6 3,5 3,3 haju hajuton hajuton hajuton hajuton hajuton hajuton hajuton hajuton ulkonäkö Vähän Vähän Vähän Vähän Vähän Vähän Väh.samea. Väh.samea. samea samea samea samea samea samea kellertävä kellertävä E. coli kpl/ > ml suolistoper. kpl/ enterokok 100 ml kokonais µg/l fosfori Kokonaistyppi µg/l

15 15 Taulukko näytteenoton analyysituloksista Ammooni- µg/l typpi COD (Mn) mg/l kiintoaines mg/l GFC Sähk.johtokyky ms/m 12,0 12,4 13,5 15, ,5 14 ph 7,2 7,3 7,2 7,2 7,3 7,2 7,4 7,3 sameus NTU happimäärä Mg/l 9,0 9,3 8,5 9,3 7,4 12,1 6,9 12,5 Hapenkyll. % Saaren Saaren Mäntsälän Mäntsälän Mäntsälän Mäntsälän Porvoon vesi Porvoon vesi kartano kartano vesi vesi vesi vesi Saarenjoki Saarenjoki Mäntsälänjoki Mäntsälänjoki Mustijoki Mustijoki Mustijoki Mustijoki Piste 1,0 puhdistam. yläpuolella Piste 0,4 puhdistam. alapuoli. Piste 4,0 puhdistamon yläpuolella Piste 1,5 puhdistamon alapuolella Tausta 47,5 ennen Mäntsälänj. Piste 46,9 Mäntsälänj. jälkeen Piste 15,5 puhdistamon yläpuolella Piste10,7 puhdistamon alapuolella Lämpötila C 19,3 19,4 20,0 19,5 21,2 23,1 23,3 23,3 E. coli kpl/ ml Suolistop. kpl/ enterokok 100 ml kokonais µg/l fosfori Fosfaattifosf. µg/l liuk. NPC Kokonaistyppi µg/l Ammooni µg/l < typpi nitriittityppi µg/l Nitraatti- ja µg/l nitriittityppi COD (Mn) mg/l , kiintoaines mg/l 3,6 6,4 7,6 5,2 9,8 7,3 4,4 4,5 GFC Sähk. ms/m 13,5 14,5 17,8 22,4 13,6 15,2 15,5 15,7 johtokyky ph 7,2 7,4 7,0 7,1 7,3 7,4 7,4 7,4 sameus NTU 6,6 6, ,1 8,7 väriarvo mg Pt /l Happipitoisuus Mg/l 7,7 8,7 4,1 5,4 6,1 8,2 7,5 6,9 Hapen kylläisyys % Porvoon joen vesistö Porvoon joen vedenlaatua seuraa Ramboll Finland Oy; Lahti Aqua Oy, Orimattilan veden ja Nastolan kunnan veden yhteisseurantana. Seurantaa keskitetään veden kemiallisen laatuun kyseisten kuntien puhdistetun jätevesien purkupaikkojen ylä- ja alapuolille. Lahti Aqua Oy on velvoitettu varmistamaan että puhdistetun jäteveden lisäksi virtaama on vähintään 1 m 3 /s ja että veden happipitoisuus on vähintään 4 mg/l 7 näytteenottopisteessä Lahdesta alavirtaan. Tämä varmistetaan tarvittaessa pumppaamalla puhdasta vettä jokeen Vesijärvestä. vuonna 2013 Lahti Aqua Oy johti yhteensä m 3 vettä Vesijärvestä Porvoon jokeen. Vuonna 2012 johdettiin m 3. Porvoon joen vesi on yleisesti ottaen sameaa, kiintoaineen ja humuksen määrät ovat korkeat. Pääuoman happitilanne on pääsääntöisesti hyvä. Lähdevesistöissä vesi on

16 16 kirkkaampaa parempilaatuista kuin joen alajuoksussa, mikä käy ilmi alla olevasta taulukosta: Näytteenottopiste km jokisuulta 115,7 77,5 40,3 4,5 Sameus NTU väriarvo, suodatettu mg Pt/l ph 6,9 7,1 7,3 7,4 johtokyky ms/m hapen määrä mg/l 8,6 9,1 10,0 11,2 kiintoaineet mg/l CODMn mg/l BOD7 mg/l 2,4 4,5 3,0 3,1 Porvoon jokeen vetensä johtavasta seitsemästä jätevedenpuhdistamosta, Kariniemen ja Ali-Juhakkalan Lahdessa päästöt ovat ylivoimaisesti suurimmat. Keskimäärin m 3 /d puhdistettua jätevettä johdettiin Porvoon jokeen vuonna Kariniemi päästi m 3 ja Ali-Juhakkala m 3 vuorokaudessa. Biologinen hapenkulutus oli keskimäärin (Bod 7 ATU) 218 kg/d. Fosforikuormitus oli vuonna 2013 keskimäärin 10,5 kg/p ja typpikuormitus 726 kg/p. Keskikuormitus 2013 yläjuoksujen ja jokisuun välillä verrattuna Lahden alapuoli jokisuu Porvoossa Veden keskivirtaama 6,5 m 3 /s 14,1 m 3 /s kiintoaines 24,4 mg/l kg/d 25,7 mg/l kg/d kem.hapenkul. COD 16 mg/l 9936 kg/d 15 mg/l kg/d typpi N 4475 µg/l 2241 kg/d 2858 µg/l 3821 kg/d NO3-N 2936 µg/l 1358 kg/d 1812 µg/l 2375 kg/d NH4-N 319 µg/l 171 kg/d 59 µg/l 98 kg/d fosfori P 109 µg/l 68 kg/d 126 µg/l 240 kg/d Seitsemän puhdistamon yhteiset päästöt jokeen olivat 3,8 tonnia fosforia, mikä on 4,3 % Porvoon joen mukana mereen kulkeutuneesta fosforista vuonna 2013 ja 265 tonnia typpeä joka on 19 % kokonaiskuormituksesta. Jokiveden mukana mereen kulkeutui vuonna 2013; tonnia kiintoainesta, 88 tonnia fosforia ja tonnia typpeä. Ilolan joen vesistö Porvoon Vesi seuraa Ilolan joen veden laatua. Näytteenotto antoi seuraavat tulokset: Näytteenottopiste Storängs- Storängs- Ilolan joki Ilolan joki bäcken 0,7 bäcken 0,4 0,5 0,0

17 17 (tausta) lämpötila C 5,8 5,8 5,8 x happimäärä mg/l 10,6 10,8 10,4 10,3 hapen kyllästysaste % x ph 6,7 6,8 6,9 6,9 johtokyky ms/m sameus NTU väriluku,filtr./sedim. mgpt/l alkaliteetti mmol/l 0,33 0,34 0,45 0,44 kem.hapentarv.codmn mgo/l ammoniumtyppi µgn/l nitriittityppi µgn/l 5 5 5,9 5,3 nitraatti+nitriittityppi µgn/l kokonaistyppi µgn/l fosfaattifosfori µg/l kokonaisfosfori µg/l fekaaliset koli.bakt. pmy/100ml suolisto. enterokokit pmy/100ml Veckjärvi Storträsk Veckjärven Storträskin vedenlaatua ovat useampi taho seuranneet, muun muassa Porvoon maalaiskunnan ympäristösuojelutoimisto yhteistyössä Porvoon Ammattiopiston laboranttiopiskelijoiden kanssa. Hapenpuutetta on esiintynyt ja myös hetkellinen täydellinen happikato vuosituhannen alussa, jolloin esiintyi kalakuolemaa ja jokirapuja ryömi kuivalle maalle pakoon. Järven ph-arvo on ollut 5,7-6,5. Vesi on humuspitoista. Ramboll Finland Oy seuraa Itä-Uudenmaan Jätehulto OY:n puolesta, vedenlaatua niissä vesistöissä joita pitkin vettä johdetaan pois Domargårdin jäteasemalta, muun muassa Veckjärven Storträskiin Lillträskin kautta ja Vadbäckeniin. Vuonna 2015 pintaveden laatu oli edellisvuosien tasolla Oja 1 Storängsdiket 0,3 Oja 3 Nykrogsbäcken 0,5 Oja 4/12 Nykrogsbäcken näytesyvyys m 0,5 0,1 0,1 0,1 virtaama l/s 0,5 0,5 0,4 40 lämpötila C 8,0 11,2 11,9 14,7 Fek.koli.bakt Pmy/ ml sameus NTU ,6 väriarvo Mg Pt/l ph 7,5 7,5 7,0 6,8 Sähk. johtokyky ms/m happipitoisuus mg/l 7,5 5,8 2,3 6,9 Hapen kylläisyys. % BOD 7 mg/l 2,0 <2,0 4,5 <2,0 Vadbäcken 2/09, Vadbäcken 2,4

18 18 CODCr mgo2/l Kloriidi (Cl) mg/l kokonaistyppi µg/l Ammoonityppi µg/l kokonaisfosfori µg/l rauta, liuennut µg/l öljy-hiilivedyt mg/l <0,05 <0,05 välitisleet mg/l <0,05 <0,05 raskaat öljyhiilivedyt mg/l <0,05 <0,05 Myllykylän järvi Porvoon Vesi käyttää Myllykylänjärveä, vara-vedenottamona ja seuraa siksi ajoittain järven vedenlaatua. Näytteet otetaan kahdesti vuosittain järven laskupurosta. Taulukossa alla on vuosina otettujen näytteiden keskiarvot. Medeltal Kolibakterier kpl/100ml 285 Ammonium NH4 mg/l 0,031 CODMnO4-behov mg/l 21 Mangaani Mn mg/l 0,044 Järn Fe mg/l 0,32 Fosfatfosfor mg/l 0,011 Ledningsförmåga ms/m 18 Totalkväve N mg/l 0,41 hårdhet mmol/l 0,19 Alkalitet mmol/l 0,17 Kok.pes.luku 22 C 72h kpl/ml 1850 ph-värde 6,9 Grumlighet NTU 4,6 Färgvärde mgpt/l 27,2 Temperatur C 9,7 Esch.coli kpl/100ml 49,4 Totalfosfor P mg/l 0,023 Fluor F mg/l 0,12 Aluminium Al mg/l 0,21 Klorid Cl mg/l 3,3 Sulfat SO4 mg/l 10,2 Fek.kolibakterier kpl/100ml 57 Totalfosfat mg/l 0,041 CODMn mg/l 6,8

19 Ammattikalastus Viime vuosina ammattikalastajien lukumäärä on ollut noin 20 Porvoon-Sipoon kalastusalueen merialueella. Kesäisin lohen ja meritaimenen rysäpyynti on alueen ammattikalastajien keskeisin kalastusmuoto, kuhankalastuksen ollessa pääroolissa syksyisin ja talvisin. Myös siiankalastuksella on merkitys. Lohi- ja meritaimensaaliit ovat pienentyneet viimeisten vuosien aikana, vähentyneiden istutuksien sekä lisääntyneiden hylje- ja merimetsovahinkojen johdosta. Kuhan saaleissa esiintyy variaatiota joka lähinnä johtuu luontaisista lyhytaikaisista kannanvaihteluista. Kuhan voimaperäinen pyynti joka alkoi kannan vahvistuttua, voi myös vaikuttaa kannan kokoon. Hauki-, ahven- ja siika-saaliit ovat kasvaneet verrattuna 1990-luvun alkuun luvulla särki- ja lahna-sukuisten kalojen poistopyynti on antanut suurimpia saaliita painoon katsottuna. Silakan ja kilohailin pyyntiä rehuksi ei enää esiinny samassa mittakaavassa kuin 1980-luvulla Saaliit Riista- ja kalantutkimuslaitos esittää ammattikalastuksen saaliit alueittain, sellaisen järjestelmän mukaan jossa vesialueet on jaettu ruutuihin. Ruutu-jako on tehty siten että Porvoon-Sipoon kalastusalue sijaitsee osa-ruudussa 54. Alla olevassa ammattikalastajien saalisesityksessä on myös Porvoon-Sipoon kalastusalueen ulkopuolisten ammattikalastajien saaliit huomioitu, mutta saalistilastot antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan alueen kalakantojen tilasta. Uudenmaan ammattikalastajien saalistilastoa vuosilta tonneissa Laji Silakka Kilohaili Turska Kampela Hauki Muikku Siika Lohi Taimen Kirjolohi Norssi/kuore Lahna Säyne Särki Made Ahven Kuha Muut Yhteensä

20 20 Porvoossa ja Sipoossa asuvien ammattikalastajien saaliit vuosina LAJI 2010 kg 2010 kpl 2011 kg 2011 kpl 2012 kg 2012 kpl 2013 kg 2013 kpl 2014 kg 2014 kpl 2015 kg 2015 kpl Ahven Ankerias Hauki Kampela Kiiski 96 Kilohaili Kirjolohi Kuha Kuore Lahna Lohi Made Makrilli 2 Piikkikampela 9 6 Siika Silakka Suutari Särki Säyne Meritaimen Turska Muut Simppu 1 SUMMA Kalastajakillat ja ammattikalastajien lukumäärä Porvoon-Sipoon kalastusalueella toimii 4 kalastajakiltaa: Sipoon kalastajakillalla on n. 34 jäsentä joista n. 10 on aktiivisia ammattikalastajia. Pirttisaaren kalastajakillalla on jäsentä joista vain 1 aktiivi ammattikalastaja. Porvoon kalastajakillalla on 12 jäsentä joista 2 aktiivisia ammattikalastajia. Pellingin kalastajakillalla on runsaat 30 jäsentä joista 7-10 aktiivisia ammattikalastajia

21 Kalastusoikeus, kalastusluvat, kalastusmatkailu Kalastusoikeus nykyisen lainsäädännön mukaan Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei kalastuslaissa muuta säädetä. Yleisellä vesialueella meressä on jokaisella Suomessa vakinaisesti asuvalla Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta. Pohjoismaalaisilla kansalaisilla on yleisellä vesialueella meressä kotipaikasta riippumatta oikeus kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Kunnassa muutoin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa muikun, kuoreen, silakan ja kilohailin pyyntiä verkolla meressä myös yleiseen vesialueeseen kuulumattomalla, kunnassa olevalla vesialueella, joka sijaitsee ulkosaaristossa tai aavaa selkää vastassa. Milloin tällainen vesialue on kylänrajan sisäpuolella, kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuva henkilö saa harjoittaa siellä myös koukkukalastusta, ei kuitenkaan pitkällä siimalla Jokaisella vuotiaalla on, maksamalla läänikohtainen viehekalastuslupa, oikeus harjoittaa yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä viehekalastusta, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä. Edellä mainittu kalastus on kuitenkin kiellettyä: - lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja - niillä vesialueilla, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. (esim. ELYkeskuksen määräämät viehekalastuskieltoalueet) Onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskilpailuja sekä muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia varten on saatava myös kalastusoikeuden haltijan lupa. Kalastuslupajärjestelmä ja maksut < 18 v ja > 65 v vuotiaat ONGINTA JA Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton, yleiskal.oikeus PILKINTÄ 1) 2) VAPAKALASTUS Ei valtion kalastuksenhoitomaksua Valtion kalast.hoitomaksu Heitto- tai vetouistelu Ei läänikohtaista viehekalastus- sekä lisäksi joko läänikoht. yhdellä vavalla1), 3) maksua viehekalastusmaksu tai vedenomistajan lupa MUU KALASTUS Ei valtion kalastuksenhoitomaksua Valtion kalast.hoitomaksu Vetouistelu useam. Aina vedenomistajan lupa sekä aina vedenomistajan Kuin yhdellä vavalla lupa Muu kalastus ja ravustus 1) Kalastusoikeus ei kuitenkaan koske lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa eikä sellaisilla vesialueilla joilla kalastus on jonkun muun lainsäädännön nojalla kielletty 2) Saa käyttää vapaa joka on varustettu heittokalastukseen soveltumattomalla kelalla.

22 3) Lääninkohtaiseen viehekalastusoikeuteen nojautuva kalastus voidaan eri päätöksillä kieltää joillakin vesialueilla. Valtion kalastuksenhoitomaksu suoritetaan lähtien Maa- ja metsätalousministeriön pankkitilille: FI Kalastuksenhoitomaksu on vuonna 2014: 24 /kalenterivuosi tai 7 /seitsemän päivää. Maksu on henkilökohtainen ja koskee myös omilla vesillään kalastavaa. Etelä Suomen läänin viehekalastusmaksu suoritetaan lähtien Maa- ja metsätalousministeriön pankkitilille: FI Viehekalastusmaksu on vuonna 2014: 31 /kalenterivuosi tai 7 /seitsemän päivää. Maksu on henkilökohtainen. Uusi kalastuslaki astuu voimaan jonka myötä myös kalastus silakanlitkalla on maksuton yleiskalastusoikeus, vertaa onki ja pilkki. Kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehekalastusluvat yhdistetään yhdeksi koko maata kattavaksi kalastonhoitomaksuksi. Maksu on 39 /vuosi, 12 /viikko ja 5 /vuorokausi. Uuden kalastonhoitomaksun voi maksaa alkaen osoitteessa tai puhelinpalvelussa , joka vastaa arkisin klo Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä ELY-keskuksen myöntämät luvat kalastusopastoiminnan harjoittamiseen Kalastusmatkailun toimintaedellytysten turvaamiseksi ELY-keskus voi myöntää koko toimialuettaan tai sen osaa koskevan luvan järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia, joihin osallistuu enintään kuusi kalastajaa kerrallaan ja joissa harjoitetaan onkimista, pilkkimistä tai viehekalastusta. Lupaa haetaan kirjallisesti, ja se voidaan myöntää, jos kalakantojen kestävä hyödyntäminen tämän sallii. Lupa voi olla voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. ELY-keskuksen tulee luvassa asettaa alueellisia kalastusrajoituksia tai päiväkohtaisia saaliskiintiöitä, jos kalataloudelliset näkökohdat tai alueen kalakantojen tila sitä edellyttävät. ELY-keskuksen tulee pyytää toimialueensa kalastusalueilta vuosittain lausunto alueellisten kalastusrajoitusten ja päiväkohtaisten saaliskiintiöiden asettamiseen vaikuttavista seikoista. ELY-keskus voi peruuttaa luvan, jos luvanhaltija olennaisesti rikkoo asetettuja ehtoja eikä luvanhaltija elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen huomautuksesta ja varoituksesta huolimatta lopeta ehtojen rikkomista. Kalastusmatkailuyrittäjän tulee tarkoitetun luvan saatuaan suorittaa kalenterivuosittain valtiolle 100 euron suuruinen viehekalastusmaksu kunkin läänin osalta, jonka alueella kalastusmatkailuyrittäjä järjestää kalastusmatkailutilaisuuksia. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt 30 kalastusoppaalle lupa (marraskuu 2015) harjoittaa toimintaansa, näistä 29 koskee koko ELY-keskuksen toimialueen ja siten myös Porvoon-Sipoon kalastusalueen.

23 Kalastusoppaita ei ole velvoitettu ilmoittamaan saaliinsa, mutta ne kalastusoppaat, jotka ovat ilmoittaneet saaliinsa, ovat keskimäärin ottaneet talteen (kokonaissaalis vapautetut kalat); hauki Kuha Taimen Lohi Kirjolohi Ahven 26,9 kpl 8,9 kpl 1,3 kpl 0,2 kpl 2,3 kpl 31,7 kg mikä oli 9,1 % 25,8 % 13,6 % 7,0 % 33,8 % 49,6 % kokonaissaaliista vuonna 2013 Vastaavat luvut niiden 8 oppaan osalta, jotka ovat toimineet pelkästään ELY-keskuksen luvalla ovat; Haui Kuha Taimen Lohi Kirjolohi Ahven 32,5 kpl 7,4 kpl 0,3 kpl 0,2 kpl 0,0 kpl 55,4 kg mikä oli 10,5 % 19,0 % 6,9 % 18,9 % 0,0 % 64,9 % kokonaissaaliista vuonna Vapaa-ajankalastus Virkistyskalasusyhdistykset Kalastusalueen tiedossa on kolme alueella toimivaa, jotka ovat Vapaa-aikakalastajien keskusjärjestön jäseniä. Porvoon Talvionkijat ry, n.130 jäsentä. Yhdistyksen toimintaan kuuluu onki- ja pilkkikilpailujen järjestäminen sekä nuorisotyö. Porvoon Poliisien Kala/Erä ry, 21 jäsentä. Loviisan seudun eränkävijät ry, 148 jäsentä Kalastajien lukumäärä, saaliit ja pyydykset Tiedot virkistyskalastajien lukumäärästä ja saaliista perustuu RKTL:n kyselyyn vuodelta 2009, eli 6 vuotta vanhoihin tietoihin. Kyselyn perusteella Uudellamaalla asui vuonna 2009 noin vapaa-aikakalastajaa, näistä talouden jäsentä harrasti vapaa-ajankalastusta Uudellamaalla. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuinka monta kalastusvuorokautta eri kalastustavoin/- luvin Uudellamaalla sekä Porvoonseudun ja Sipoon kalastusalueilla on vietetty, lopuksi kalastusalueet yhteenlaskettuna.

24 24 onki- ja viehekal. viehekal. Viehekal. muu kalas. yhteensä pilkki läänilupa ikä vedenom. vedenom. Uusimaa Porvoons Sipoo P-S ka % 16,66 16,14 11,16 11,51 16,20 15,5 Alla olevasta taulukosta käy ilmi muutaman kalalajin arvioidut kokonaissaaliit tonneissa Uudellamaalla, Porvoonseudulla ja Sipoossa sekä kahdella viimemainituilla yhteensä. Ahven hauki kuha lahna särki taimen Uusimaa Porvoons Sipoo P-S a % 17,37 20,03 20,00 14,67 17,41 43,59 Vertaamalla Porvoon-Sipoon kalastuspäivien prosentuaalista osuutta (11,2 16,7 %) koko Uudenmaan kalastuspäivistä, alueen saaliin prosentuaaliseen osuuteen (14,7 43,6 %) koko Uudenmaan saaliista, voidaan todeta että Porvoon-Sipoon kalakannat olivat vuonna 2009 Uudenmaan keskiarvoa paremmat, tai ainakin helpommin pyydettävissä. 2.6 Kalakannan tila ja kutualueet Ammattikalastajien saaleissa Porvoon-Sipoon kalastusalueella on havaittavissa selvä nousu särjen, lahnan ja suutarin osalta, mikä lähinnä on selitettävissä poistokalastuksella ja sen saaliin menekillä. Kaikkien muiden lajien osalta saaliinvaihtelua esiintyy vuosittain tai pidemmällä ajanjaksolla. Pidemmällä tähtäimellä näyttävät kuhansaaliit hitaasti pienenevän 1990-luvun puolivälistä lähtien, vaikkakin kuhan pyydysyksikkösaaliit hitaasti ovat kasvaneet samanaikaisesti (koskee pyyntiruutua 54). Ahvenen osalta sekä saalis että pyydysyksikkösaalis ovat kasvaneet hiukan 1980-luvun alusta lähtien. Hauen saaliit ovat myös kasvaneet hitaasti 80-luvulta lähtien ja pyydysyksikkösaaliit ovat nousseet 80-luvun tasolle. Porvoon-Sipoon kalastusalueen vapaa-aikakalastuksen saaleista ei ole laadittu luotettavaa kattavaa tilastoa, mutta ainakin alueen kuhakannat houkuttavat vapaa-aikakalastajia koko etelä Suomesta. Sipoon kalastusalue teetti alueensa järviä koskevan kyselyn. Työn suoritti Gustaf Nordenswan, joka haastatteli järvien asukkaita ja tarkasti seuraavia järviä; Tasträsk, Massby ja Kallbäck.

25 25 Kalasto; ahven, vähän haukea ja särkeä Kalastusvälineet; onki, pilkki, vähän heittouistelua sekä katiska keväisin Istutukset; Siianpoikasia 2009 Muuta; Luokka 1, Sipoon kunta poistatti > 40 tonnia kasvillisuutta vuosina Grundträsk, Massby Kalasto; runsaasti ruutanaa ja muutama ahven Kalastusvälineet; katiska Istutukset; 20 ahventa 2010 ja 2011 Muuta; Luokka 2, täydellinen happikato talvisin, -> vain ruutana selviää Molnträsk, Massby ja Gesterby Kalasto; hauki ja ahven, rapu? Kalastusvälineet; onki ja pilkki, rysä ja katiska luvuilla Istutukset; Siianpoikasia 2009 Muuta; Luokka 1, iso potentiaali kalajärvenä Mjödträsk, Massby Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; ahven ja särki, hauki vähentynyt onki, pilkki Luokka 1, melko karu Linnarträsk, Massby Kalasto; ahven, hauki, aikaisemmin myös särki Kalastusvälineet; onki ja heittouistelu, aiemmin rysä ja katiska ( luvut) Istutukset; Muuta; Luokka 2, Byträsk, Träskby Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; hauki, ahven ja särki, nousevat merestä kutemaan vähän onki ja lippo, purossa (venäl.), aiemmin rysä ja katiska Luokka 3, < 1 m syvä, hetteikköiset rannat, tärkeä kutualue? Storträsk + Kittsträsk, Gesterby Kalasto; aiemmin runsaasti haukea ja särkeä, ahven, Kittsträskissä ruutanaa Kalastusvälineet; onki ja heittouistelu, aiemmin pikkurysä, verkko ja katiska Istutukset; Suutari ~ 1980 Muuta; Luokka 3, huonoin Sipoossa, näkösyvyys < 0,3 m, umpeenkasvava Helgträsk, Hindsby Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; hauki, ahven, särki, suutari ja lahna eniten heittouistelu ja onki, aiemmin katiska ja iskukoukku useita istutuksia -50 luvulla, mm lahnaa Sipoon joesta, ankerias, kuha ja siika sekä 150 kpl haukia á 1 kg -60 luvulla Luokka 2, hyvä kalasto Fiskträsk, Hindsby ja Immersby

26 26 Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; Byträsk, Immersby Kalasto; vähentynyt Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; Hampträsk, Immersby Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; Vägaträsk, Immersby Kalasto; Kalastusvälineet; Istutukset; Muuta; ahven, hauki ja suutari, ei enää särkeä eikä rapua heittouistelu, onki, pilkki, verkko, katiska ja iskukoukku karppi 1970 luvulla Luokka 1, järveä kalkittu helikopterin avulla 1990 luvulla, iso melko karu järvi, suuri potentiaali kalajärvenä, vedenlaatu ja koko ahven, hauki, särki, ruutana, suutari ja rapu joka vähent.paljon eniten heittouistelu, onki, aiemmin katiska keväisin ja iskukoukku talvisin 500 kuhanpoikasta 2007, lahnaa Sipoon joesta 1960 luvulla Luokka 1, aiemmin hyvä rapuvesistö (uudelleen?) hauki, ahven, särki, aiemmin myös ruutana katiska, onki, vähän heittouistelua ja muutama nuottaus (koe) Luokka 3, Hanke-järvi; vesinäyte, koekalastus, ruoko-poisto talvisin ei kalaa, mutta melko paljon haukea, ahventa ja särkeä nousee keväisin merestä järveen kutemaan erittäin vähän kalastusta nykyisin, aiemmin rysä ja katiska Luokka 3, näkösyvyys < 0,5 m, umpeenkasvanut, happikato talvisin Seuraavilla järvillä Nordenswan ei käynyt; Hangelbyträsket, Hangelby, luultavasti jotain kalaa Mörträsk, Massby ja Västerskog, nykyisin ei kalaa, vesi saastunut Ormträsk, Kallbäck, aiemmin oikein mustia ahvenia, hävinneet hapenpuutteen takia? Genaträsk, Immersby, mahdollisesti ruutnaa ja pikku-ahvenia Abborrträsk, Hindsby, runsaasti ruutanaa ja muutama ahven Katronträsk, Kantorträsk ja Trollträsket, Hindsby, ovat kaikki erittäin pieniä metsälampia, joiden vedet ovat humuspitoiset ja happamat, todennäköisesti ei kalaa, mahdollisesti ruutanaa? Yleisesti Ahven Ammattikalastuksen ahvensaaliit kalastusalueella ovat 2010 luvulla olleet 8 17 tonnia vuosittain. Saalisvaihtelu on normaali ja ahvenen kanta näyttää olevan alueella vahva. Ahvenen kudulle sopivia alueita löytyy koko alueelta Lahna Vuonna 2010 alueen lahna-saalis oli 2 tonnia, jonka jälkeen se on vaihdellut 10 ja 30 tonnin välillä. Menekki rajoittaa lahnan pyyntiä ja saaliita eniten. Ylitiheää kantaa tulisi vähentää radikaalisesti. Ravintokilpailu on johtanut lahnojen hitaampaan kasvuun.

27 2.6.3 Hauki Ammattikalastuksen haukisaaliit alueella ovat olleet n. 8 tonnia, paitsi vuosina 2013 ja 2014 jolloin saaliiksi saatiin noin 17 tonnia. Hauen kudulle sopivia rantoja löytyy useassa paikassa varsinkin sisäsaaristossa. Ulkosaaristossa hauen kutu ei enää onnistu yhtä hyvin kuin aikaisemmin Kuha Vuosien 2010 ja -11 kuhasaaliit olivat noin 42 tonnia, vuosina noin 32 tonnia sekä vuoden 2015 lokakuun loppuun mennessä vain 22 tonnia. Kuha on ollut tärkein saalislaji alueen ammattikalastukselle. Kuhakantaan selvästi eniten vaikuttava tekijä on veden lämpötila kuhanpoikasen ensimmäisenä kesänä. Viisi - seitsemän vuotta oikein lämpimän kesän jälkeen kuhan saaliit ovat paljon paremmat kuin ne ovat yhtä monta vuotta kylmän kesän jälkeen. Porvoon-Sipoon kalastusalueen kuhakannat kuuluvat Suomen rannikon vahvimpiin. Kuhan tärkeimmät kutualueet löytyvät kaikkien jokisuistojen ulkopuolella, kuten esimerkiksi, Pikku-Pernajanlahti ja Haikkoonselkä Meritaimen Alueen meritaimenen saalis oli vuosikymmenen alussa liki tonnia (3,3 t v. 2012), laskeakseen v ,8 tonniin ja ,3 tonniin. On vaikeaa arvata mistä tämä johtuu; luonnonkutu ja istutukset epäonnistuneet. Sipoon joessa on vieläkin elävä oma alkuperäinen taimenkantansa ja joesta löytyy sille kutualueita. Kolmessa muussa joessa sivuhaaroineen tapahtuu myös ajoittaista taimenen kutua. Kaikissa neljässä joessa on kutusoraikkojen kunnostusta suoritettu. Ilolan joen Kankurinmäen padolle rakennettu kalatie mahdollistaa meritaimenen vaelluksen uusille kutualueille Made Alueen mateen saaliit ovat vaihdelleet 4,9 ja 1,8 tonnin välillä. Saalis riippuu osittain jääolosuhteista. Mateen kutualueita löytyy eri paikoista sisäsaaristossa Lohi Alueen ammattikalastajien vuotuiset lohisaaliit ovat vaihdelleet 10 ja 23 tonnin välillä. Lohien lukumäärä on vaihdellut ja välillä, jolloin saadaan keskipainon vaihteluksi 6,0-7,3 kg. Lohisaaliin väheneminen johtunee sääolosuhteiden lisäksi, ehkä siitä ettei lohen smoltteja enää istuteta mereen samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin, vaan istutukset tehdään jokien varsinkin Kymijoen yläjuoksuilla, jolloin poikasia uhkaa kovempi predaatio-paine sekä muut vaarat. Porvoon-Sipoon kalastusalueella ei ole lohelle tärkeitä kutualueita. Lohen kutua esiintyi Porvoon joessa ja Mustijoessa vain vähän, ennen patojen rakentamista Strömsbergiin sekä Tyysterin Myllykoskeen ja Brasakseen, kokonaan pysäytti lohen kutuvaelluksen Siika Vuosikymmenen kolmena ensimmäisenä vuotena siika-saaliit nousivat 8,5-10 tonniin, laskeakseen kahdeksi vuodeksi noin 7 tonniin ja vuonna 2015 katastrofaalisesti 2 tonniin, jolloin sääolosuhteilla luultavasti oli suurin vaikutus saaliiseen. Vaellussiian kutua on todettu ainakin Porvoon joessa (Strömsbergin kosket) ja Mustijoessa. Saaristosiian kutua ei alueella ole vielä voitu varmuudella todeta.

28 Huomattavien saaristo- ja vaellussiian istutuksien ansiosta, siiasta on tullut yksi alueen ammattikalastajien tärkeimpiä saalislajeja Silakka Ammattikalastuksen silakkasaaliit alueella ovat vaihdelleet 4 ja 6 tonnin välillä viime vuosikymmenen aikana. Silakat ovat olleet hyvissä lihoissa viime vuosina ja tarjonta on ollut menekkiä huomattavasti suurempi. Silakka kutee monessa paikassa alueella Kilohaili Kilohailiin saaliit ovat olleet 1-2,5 tonnia. Sama koskee kilohailia kuin silakkaa, sekä kunnon että kutualueiden osalta Ankerias Alueen ammattikalastajat ovat pyytäneet vuosittain kg ankeriasta, paitsi vuonna 2012 jolloin saaliiksi saatiin yli 1,2 tonnia luvun alusta lähtien ovat kalastusalueet ja vedenomistajat kustantaneet pitkälti yli ankeriaan istutukset nykyisen Porvoon-Sipoon kalastusalueen vesille. Edelleenkin istutetaan vuosittain n ankeriasta. Ankeriaskanta on todennäköisesti aika vahva. Ankeriaat kutevat nykytietämyksen mukaan Sargassomeressä.