Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Transkriptio

1 KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA 12/10 Aika klo 9-11 Paikka kokoushuone Donner, 2.krs Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus, Anne-Mari Uusitalo, vara Satu Forsberg Koulukuraattori, Simo Säippä Perheneuvola, Sonja Petäjä Ensi- ja turvakoti, Marita Loukiainen, vara Anneli Eerikäinen Lastensuojelun sosiaalityö, Johanna Alatalo Koivutupa Sirpa Lehtomaa Ls-yksikkö Teli, Pirkko Kivistö Nuorispsykiatrisen yks.sosiaalityöntekijä Anne Myllykangas Vanhempien edustaja, Marjut Niemi Neuvolan perhetyö, Tanja Hemmoranta Anne Kujala Sanna Sarkkinen-Vuorinen Liisa Ahonen Nurmi Pekka Sabel Roy 1. Lapsiperheiden opas Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta. Opas on Centrian tiedottaja Mari Emmeksen taitettavana painokuntoon. Jaana Pikkarainen-Haapasaari on lupautunut olemaan yhdyshenkilönä oppaan päivittämisessä. Oppaan painatuksesta pyydetään tarjoukset 2000 kpl painattamisesta. Opas liitteenä word-muotoisena. Kehittäjätiimi merkitsi asian tietoonsa.

2 2. Perhesosiaalityöntekijän tehtävät Varhaisen tuen tarpeen kartoituksessa yhtenä kehittämiskohteena todettiin sosiaalityön konsultaation tarve tilanteissa, joissa ei varsinaisesti ole lastensuojelun tarvetta, mutta joissa kaivataan sosiaalityön näkökulmaa ja tukea perheen tilanteeseen. Tästä johtuen päätettiin kehittäjäsosiaalityöntekijän työpanos suunnata ns. perhesosiaalityöhön. Lapsiperheiden ongelmien havaitsemisessa ja tunnistamisessa ensisijainen rooli on lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä peruspalvelujen ammattilaisilla. Ottamalla huolen puheeksi perheen kanssa, tukemalla ja ohjaamalla perhettä päästään ongelmatilanteista usein jo eteenpäin. Perheen varhaisen tuen tarpeella tarkoitetaan tilannetta, jossa perheellä on jonkinlaista tuen tarvetta tai riskitekijöitä kuten vanhemman jaksamattomuutta, isoja elämäntilanteen muutoksia tai tuen tarvetta kasvatuskysymyksissä tai taloudellisissa asioissa. Toimimalla mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä voidaan estää pienten ongelmien kasautuminen ja muuttuminen suuriksi lastensuojeluongelmiksi. Sanna kertoo kokemuksistaan perhesosiaalityöntekijänä. Kehittäjätiimi keskustelee - perhesosiaalityön tarpeesta - yhteistyökumppaneiden odotuksista - yhteistyön käytännön kuvioista - jatkosuunnitelmista Keskustelussa esiin tulleita asioita: - yhteistyöpyyntöjä tullut neuvolasta, perheneuvolasta, lastensuojelusta, kouluilta työntekijä kertonut perhesosiaalityön mahdollisuudesta perheelle, joka halukas yhteistyöhön Sanna ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii tapaamisen - asiakasperheissä mm. vanhemman jaksamattomuutta eri syistä, taloudellisia vaikeuksia, väliinputoajia/apua vaille jääneitä - päivähoidossa näkyy masentuneet äidit / uraa luovat äidit vanhemmuuden tukemista tarvitaan vertaistuen ja avun tarjoaminen päivähoidon sisällä - sisäiset ja ulkoiset suorituskeskeiset vaatimukset vanhemmilla ja lapsilla tarvittaisiin aikaa ja läsnäoloa lapselle ja perheelle - normaaleilla neuvolakäynneillä vaikeaa vanhemman (työntekijänkin?) ottaa puheeksi omat huolensa, kun aikaa vähän ja seuraava asiakas jo oven takana luottamuksellisen suhteen syntyminen vaatii aikaa ja tiettyä pysyvyyttä paikka perhesosiaalityölle/perheohjaajalle

3 - vaikuttavaksi menetelmäksi on todettu jonkin palvelun suuntaaminen koko ikä-/asiakasryhmälle samanmuotoisena, esim. raskaudenaikaiset kotikäynnit ensisynnyttäjille, vanhemmuuden roolikartan läpikäyminen jne mistä resurssit? Kääntäen: jos esim. neuvolaresursseja olisi suositusten mukainen määrä, perusneuvolatyössä olisi aikaa ja mahdollisuuksia varhaiseen tukemiseen paremmin - työntekijöille näkyy myös isojen perheiden jaksamattomuus ja ongelmat - verkostodialogi hyvä menetelmä varhaisessa vaiheessa, kun toimijoita on paljon mukana - läheisneuvonpito hyvä menetelmä koota asiakkaan omat läheisverkostot apuun jo varhaisessa vaiheessa - yhteisöllisyys, verkostoituminen. Sovittiin: - Sanna ja neuvolaikäisten sosiaalityöntekijä jalkautuvat kaikkiin neuvoloihin yhteistyötarpeen selvittämiseksi - Sanna osallistuu Kiviniityn päiväkodin kasvatus- ja hoitoryhmään ; mukana perheneuvola ja päivähoitoikäisten sosiaalityöntekijä - kartoitetaan yhteistyön mahdollisuudet - perhesosiaalityön tilannekatsaus kehittäjätiimiin säännöllisesti 3. Varhaisen avoimen yhteistyön tilannekatsaus Kokkolassa Varhaisen puuttumisen/huolen puheeksi ottamisen lomakkeet ovat valmistuneet toistaiseksi lopulliseen muotoonsa. Toimintamalli on esitetty syys-lokakuussa varhaiskasvatuksen pedagogisessa iltapäivässä ja Keski-Pohjanmaan perhepäivähoidon ohjaajien kokouksessa. Kehittäjätiimi keskustelee - mallin edelleen levittämisestä - Huoli puheeksi- ym. koulutuksista - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta Liisa kertoi Jyta-alueen yhteisistä varhaisen tuen toimijoiden tapaamisista. Keskustelussa esiin: - alueellisesti yhteiset kokoontumiset?? Koivuhaassa toimii aluetyöryhmät 2x/vuosi; Koivutuvan ympärille on keskittynyt myös muu alueellinen yhteistyö ja toiminta - tietoiskuja varhaisesta avoimesta yhteistyöstä sisällytetään muihin tapahtumiin/tilanteisiin - tehokkainta ja vaikuttavinta on kasvotusten kokoontuminen

4 - neuvola ja päivähoitoyhteistyötä toteutetaan huolilomakkeiden kautta - sosiaalityöllä on usein paikka jo pienen huolen ja viimeistään harmaan huolen vyöhykkeillä perhesosiaalityöntekijä mukaan verkostoon. Lastensuojelun sosiaalityö tulee mukaan vasta ls-ilmoituksen saapumisen jälkeen. - Huolen puheeksi ottamisen koulutuksen tarve? Huolen puheeksi ottaminen on ensisijaisesti asenne ja ajattelutapa, toissijaisesti tekninen työmenetelmä. Asenne/ajattelutapa vaatii sisäistämistä. Esimiesten tehtävä pitää asennetta esillä. Vanhemman ja kokeneemman työntekijän mentorointi haastavissa tilanteissa. Luottamus syntyy siitä, että huoli otetaan mahdollisimman varhain ja avoimesti vanhemman/asianosaisen kanssa puheeksi. - Koulutus haastavien tilanteiden hoitamisesta (ei haastavan asiakkaan kohtaamisesta!), siinä mukana huolen puheeksi ottaminen - Mikä on koulumaailmassa Huolen puheeksi ottamisen tilanne? Eväitä yhdessä toimimiseen koulutuksessa vain muutama henkilö kouluilta. VESO-päivien hyödyntäminen? Yhteistyö koulutussuunnittelijan kanssa. - Läheisneuvonpidon koollekutsujien koulutus tulossa 4. Varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet Valtakunnallinen VARPU-verkosto on laatinut varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet. Ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi tulee toimia mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. tavoitteena on varhainen avoin yhteistyö. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhainen puuttuminen on varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi. Liitteenä tiedoksi varhaisen puuttumisen eettiset periaatteet. Tulevissa kokouksissa käydään eettiset periaatteet yksittäin läpi, mitä se tarkoittaa minun työssäni. Asia siirretään seuraavaan kokoukseen. 5. Muut asiat Leijonaemot - = erityislasten vanhempien valtakunnallinen yhdistys, jolla mm. vertaistoimintaa eri paikkakunnilla - Kokkolassa alkaa vertaisryhmä vuoden alussa. Ryhmä kokoontuu kuukausittain Koivutuvalla

5 MLL-perhekahvila - alkaa kokoontua keskiviikkoisin Mariankadun neuvolan tiloissa Äitiryhmä - kokoontuu Kaustarin koululla joka toinen viikko iltaisin 5. Seuraava kokous klo 9-11