Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään kaupunki puh mailto:jouko.ranta@jarvenpaa.fi 1

2 1. VARHAINEN PUUTTUMISEN PERUSKÄSITTEITÄ Varhaisen puuttumisen mallissa työntekijän huoli omista toimintamahdollisuuksistaan auttaa asiakasta on jaettu neljään osaan: tilanteeseen, jossa työntekijällä ei ole huolta asiakassuhteesta, tilanteeseen, jossa työntekijällä on huolta, tilanteeseen, jossa hänen huolensa kasvaa, ja tilanteeseen, jossa hän on erittäin huolestunut. Neuvolatyöhön, varhaiskasvatukseen ja koulutyöhön on kehitetty omat varhaisen puuttumisen osionsa. Näin on voitu ottaa huomioon nykyiset hyvät käytännöt sekä yhdistää niihin uudet verkostomenetelmät ja dialogiset työskentelytavat. Järvenpään Varpu toimintamalliin on saatu aineksia Stakesin huolen vyöhykkeistön peruskäsitteiden kautta. Järvenpäässä huolen vyöhykkeistöllä ei luokitella asiakkaita, eikä ongelmia. Vyöhykkeistöllä työntekijä määrittelee omia toimintamahdollisuuksiaan auttaa asiakasta (vyöhykkeistöllä on siten työntekijä itse). Huolen vyöhykkeistö on Stakesin kehittämä työväline lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille (Eriksson Esa, Arnkil Tom). Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää jäsentämään asiakasta koskevaa huoltansa, omia auttamismahdollisuuksiaan ja lisävoimavarojen tarvetta liittyen sen hetkiseen tilanteeseen. Mittarina on työntekijän oma huoli lapsen/perheen tilanteesta. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisäresurssien tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti: Lapsi vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Ei huolta Pieni huoli Huolen harmaa vyöhyke Suuri huoli 2

3 2. HUOLI JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Työntekijän tavoitteena on, että lapsella on turvallinen kasvuympäristö, joka mahdollistaa tasapainoisen kehityksen. Hyvässä tilanteessa lapsi kasvaa ja kehittyy huoltajiensa hoivassa. Kun lapsen perustarpeet ovat tyydytetty, on hoito hyvää. Lapsen hoitaminen ja yhdessäolo lujittavat vanhemman ja lapsen välistä positiivista vuorovaikutusta. Tätä perheen kasvatustehtävää ovat tukemassa kunnan perus- ja erityispalvelut. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ja helpottamaan tiettyjen riskitilanteissa olevien lasten, nuorten ja perheiden ongelmia tuomalla tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen mittarina on työntekijän huoli omista toimintamahdollisuuksistaan auttaa asiakasta. Varpu tarkoittaa siis työntekijän puuttumista ajoissa omaan huoleensa. Pyrkimys on luoda avoin ja luottamuksellinen yhteistyö perheen kanssa lapsen edun turvaamiseksi. Tavoitteena on, että työntekijän huoli poistuu. Työntekijän huoli on sidoksissa siihen, miten hän kokee omat mahdollisuutensa auttaa asiakasta. Työntekijän huoli on työväline asiakkaan avun tarpeen tunnistamisessa. Ohjeena on, että työntekijä puuttuu omaan huoleensa. Kun työntekijä kertoo olevansa huolissaan, hän pyytää toista ihmistä auttamaan huolen ratkaisemisessa. 3. VARPU JÄRVENPÄÄN PERUSPALVELUISSA Järvenpään Varpu toimintamalli neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on osa laajaa kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämistä. Mallia on kehitetty kahdessa ns. Varpu-verstaassa jossa ollut mukana laajasti peruspalveluiden henkilöstöä. Lisäksi mallia ovat Verstastyöskentelyn jälkeen jatkotyöstäneet Varpu hankkeen ohjaus ja tukiryhmä omissa kokouksissaan. Tässä esitettyä mallia tullaan kehittämään tarpeen mukaan jatkossa. Varhainen puuttuminen tähtää lasten, nuorten ja perheiden ahdinkotilanteiden ehkäisemiseen sekä riskien vähentämiseen. Tavoite on myös vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta, palvelukustannuksia ja työntekijöiden kuormittumista. Tavoitteena on toimia riittävän varhaisessa vaiheessa eli silloin, kun tukemisen mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtoja on runsaasti olemassa. Varpun painopisteenä on työntekijöiden kyky puuttua lasten, nuorten ja perheiden pulmatilanteisiin rakentavasti ja etsien ratkaisuja tilanteeseen. Varhaisella puuttumisella edistetään sitä mikä toimii ja vie pulmatilanteista selviämisen suuntaan. Kaupungin henkilöstö koulutetaan ottamaan huolet puheeksi yhteistyöhakuisesti ns. Hupu koulutuksissa (Huolen puheeksiotto). Toimintamalli Järvenpäässä on jaettu neljään lohkoon (ei huolta, pieni huoli, harmaa vyöhyke ja suuri huoli). Järvenpään toimintamallia käytetään samalla tavalla kuin Stakesin kehittämää huolen vyöhykkeistöä Minulla ei ole huolta (PALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS ) Työntekijä uskoo omiin mahdollisuuksiinsa auttaa lasta/perhettä ja lapsen asiat ovat hyvin. Työntekijän oma toiminta on lapsen kannalta riittävää ja tuottaa toivottuja tuloksia. Työntekijän omat työmenetelmät ovat toimivia, ja työntekijä saa riittävää tukea työyhteisöltään. Yhteistyö vanhempien kanssa sujuu, eikä asioiden esille ottaminen ole työntekijälle vaikeata. 3

4 3.2. Minulla on huoli (HUOLEN PUHEEKSIOTTO) Työntekijä on huolissaan omista toimintamahdollisuuksistaan auttaa asiakasta. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta tilanteessa päästään eteenpäin. Huolen puheeksiottaminen tarkoittaa asian ilmaisemista lapsen huoltajalle tai lapselle/nuorelle. Keskeistä huolen puheeksiottamisessa on se, että työntekijä tarttuu omaan huoleensa lapsesta/perheestä ja ottaa sen puheeksi asiakkaan kanssa se sijaan, että puhuisi asiakkaan ongelmista. Tavoitteena on, että työntekijä ja asiakas yhdistävät voimavaransa. Huoli puheeksi koulutus antaa valmiuksia käyttää huolen puheeksiottamista menetelmänä, jossa asiakasta koskeva huoli ilmaistaan heitä kunnioittaen ja tarjoten palvelujärjestelmän tukea (dialogi). Pyrkimys on toimia niin, että huoli vähenee ja yhteistyö asiakkaan kanssa on mahdollista jatkossa. Huolen jatkuessa työntekijällä on mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada apua yhteistyökumppaneilta. Joskus tilanteen läpikäyminen jonkun muun viranomaistoimijan kanssa tuo uusia näkökulmia ja toimintavaihtoehtomalleja työskentelyyn. Tässä tilanteessa työntekijän ei tule toimia yksin, vaan vaikeista asioista pitää puhua. Mikäli työntekijä haluaa konsultaatioapua asiakastilanteessa, on hänen pyydettävä siihen lupa asiakkaalta. Avoimuus tuo luottamusta asiakassuhteisiin Huoleni kasvaa (YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN, Harmaa vyöhyke) Harmaalla vyöhykkeellä työntekijän huoli omista toimintamahdollisuuksistaan auttaa asiakasta on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Työntekijä on saattanut olla huolissaan pitkään. Huolen kasvaessa työntekijä kokee, että hänen omat voimavaransa eivät riitä tilanteen ratkaisemiseen. Työntekijä ei välttämättä tiedä, kuinka tulisi toimia. Tällaiset tilanteet ovat työntekijää kuormittavia. Työntekijällä on tunne, että tämänhetkisellä työskentelyllä ei saada riittävää muutosta aikaan ja hän kokee lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarvetta sen hetkiseen tilanteeseen. Lapsen ja perheen läheis- ja työntekijäverkoston muita osapuolia tarvitaan mukaan yhteistyöhön. Huolen puheeksiotto ei ole muuttanut tilannetta riittävästi (ja työntekijän huoli asiakkaasta on jo tuntuvaa tai kasvaa edelleen). Työntekijä kokee, että hänen omat työmenetelmänsä eivät ole riittäviä ja hän kaipaa lisäresursseja tai mahdollisesti muun alan asiantuntijaa/asiantuntijoita asiakasperheen tilanteen selvittämiseen. Lapsen ja perheen tilanteen edistyminen voi kestää pitkäänkin ja edellyttää monenlaisia tukitoimia. Yhteistyö asiakasperheen ja yhteistyöverkoston kanssa on välttämätöntä. Mikäli perhe kieltäytyy yhteistyöstä, tulee työntekijän arvioida tilannetta, konsultoida omaa työryhmäänsä tai kääntyä lastensuojelun sosiaalityöntekijän puoleen. Yhteistyötahojen hakeminen Työntekijän huolen ollessa tuntuvaa ja pitkään jatkunutta hän saa tukea työlleen neuvolatyöryhmästä tai oppilashuoltotyöryhmältä. Päivähoidon erityislastentarhanopettaja vie asiaa eteenpäin neuvolatyöryhmään ja tuo sieltä päivähoidon tiimille terveisiä. 4

5 Terveydenhoitajat ja opettajat esittelevät asiansa itse. Perheen asioitten eteenpäin vienti/puhuminen vaatii keskustelun perheen vanhempien ja lapsen/nuoren kanssa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa antaa työntekijälle uusia toimintamahdollisuuksia ja näkökulmia asiakkaan tilanteeseen. Huolen puheeksioton jälkeen keskusteluissa vanhempien kanssa selviää, tarvitaanko lapsen auttamiseen työntekijän ja vanhempien yhteistyön lisäksi muiden työntekijöiden tai perheen lähiverkoston tukea. Työntekijä miettii yhdessä asiakkaan kanssa, pitäisikö asioiden selvittämiseksi järjestää verkostoneuvonpito Olen erittäin huolissani (YHTEISTOIMINTA, Yhteydenotto lastensuojeluun) Suuren huolen vyöhykkeellä työntekijä kokee, että lapsi on vaarassa. Huoli on jatkuvaa, ja lapsen tilanteeseen tarvitaan heti muutos. Lapsen tilanne voi olla vaarassa joko pitkään jatkuneiden ongelmien huipentumana tai tulee työntekijän tietoon yllättäen. Tällöin on heti otettava yhteys lastensuojeluun, kuten lastensuojelulaissa edellytetään. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tutkii ilmoituksen ja päättää, tarvitaanko tilanteessa lastensuojelutoimenpiteitä. Yhteydenotosta lastensuojeluun kerrotaan ennakolta perheelle. Yhteydenotto lastensuojeluun on aloite sosiaalityön resurssien mukaan saamiseksi. Ei siis huostaanottotilaus, vaan yhteistyötilaus. Viimesijaisena keinona voidaan joutua turvautumaan lapsen huostaanottoon. Uudesta asiakkaasta tehdyn lastensuojeluilmoituksen jälkeen, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä ilmoittajaan (tai asiaa hoitavaan ilmoittajan työyhteisössä, koulussa esim. kuraattoriin tai päivähoidossa lapsen päivähoitoryhmään) ilmoituksen selvitettyään ja kertoo johtaako ilmoitus lastensuojeluasiakkuuteen ja lastensuojelutarpeen selvitykseen eli alkuarviointiin. Mikäli lastensuojeluilmoitus on tehty aiemmin ja huoli jatkuu, tehostetaan yhteistyötä. Tällä tarkoitetaan sitä että asiasta huolissaan oleva taho ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja selvittää missä tällä hetkellä mennään asian hoitamisen suhteen. Sosiaalityöntekijöiden mukanaolosta huolimatta lapsi huoltajineen tarvitsee näissä tilanteissa myös muun viranomaisverkostonsa tuen. Ilmoituksen tehnyt työyhteisö/työntekijä on lapsen ja hänen perheen kanssa työskentelyssä mukana jatkossakin. Tuen ja kontrollin lisääminen: Neuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun työntekijä on mukana jatkotyöskentelyssä oman työnkuvansa mukaan. Työntekijä tekee havaintoja lapsen tilanteesta, jotka kerrotaan huoltajalle ja vastuutyöntekijälle esim. sosiaalityöntekijälle. Peruspalveluiden työntekijät osallistuvat myös sovittuun seurantaan, jonka vastuuhenkilönä toimii verkoston kokoonkutsuja. Asian seuraamisella tarkoitetaan sellaista kontrollia ja yhteydenpitoa jolla työntekijä selvittää, että lapsen terveys ja kehitys eivät ole enää uhattuna esim. yhteydenpito lastensuojelu sosiaalityöntekijään. Järvenpään kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän saa kiinni kaupungin vaihdenumeron kautta. Lasten kanssa tehtävässä työssä huoli voi olla tyypiltään toisenlainenkin kuin ns. lastensuojelullinen (esim. tapaturma, terveyteen tai muuhun hyvinvointiin liittyvä asia, jolloin ei oteta yhteyttä lastensuojeluun). Näissä tilanteissa toimintaa ohjeistaa työpaikan turvallisuusohjeiston (työpaikan kriisikansio) toimintaohjeet. 5

6 4. Dialogisten työmenetelmien lyhyt esittely ja niiden saatavuus Järvenpäässä Puheeksiotto menetelmä (Hupu). Menetelmällä voidaan ottaa huolta aiheuttava asia puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Menetelmä painottaa ratkaisujen ja voimavarojen löytämistä. Menetelmä on apuna huolten esilleottamisessa. Suuri osa Järvenpään kaupungin työntekijöistä on saanut koulutuksen materiaaleineen vuosina 2007 ja Puheeksiotto -lomake löytyy Janetista (=intranet, Sosiaali- ja terveystoimiala/hankkeet ja projektit/varpu hanke/puheeksiottolomake). Tulevista Hupu koulutuksista ilmoitetaan Janetissa kohdassa (Henkilöstö/kehittäminen-ja koulutus/henkilöstökoulutus/huoli puheeksi koulutukset). Järvenpään Huoli puheeksi koulutuksia voi tilata verkostotyön koordinaattorin kautta p Huolten kartoitukset ja hyvien käytäntöjen kokoamiset (Huka/hykä). Työyhteisöt voivat tilata hyvien käytäntöjen kokoamisen ja huolten kartoittamisen työyhteisöönsä verkostotyön koordinaattorin kautta (p Prosessilla työyhteisöt/työntekijät voivat hyödyntää tehokkaammin toistensa hyviä työkäytäntöjä esim. haasteellisissa asiakastilanteissa. Huolten kartoituksella voidaan kartoittaa työntekijöiden huolitilannetta asiakassuhteistaan. Verkostoneuvonpito (Veko) on verkostopalaveri/yhteistyöpalaveri, joka järjestetään asiakkaiden ja heidän ajankohtaisen tilanteensa hoitamiseen kytkeytyneiden ammattilaisten kesken. Verkostoneuvonpito sopii hyvin esim. harmaan vyöhykkeen tilanteisiin. Neuvonpidon toteutuksesta vastaavat verkostokonsultit. Verkostokonsultteja voi tilata verkostotyön koordinaattorin kautta p Verkostokonsultti esite löytyy Janetista: Sosiaali-ja terveystoimiala/hankkeet ja projektit/varpu hanke/esite verkostokonsultit. Verkostoneuvonpidossa kootaan yhteiseen kokoukseen perhe, heidän läheisensä, tilanteeseen liittyvät työntekijä. Neuvonpidon tilaa/järjestää se työntekijä, jolla on huoli lapsesta (tekee neuvonpitotilauksen). Neuvonpidossa tehdään asiakasta koskeva suunnitelma ja voidaan sopia suunnitelman seurannasta/seurantapalaverista. Läheisneuvonpito (LNP) on menettelytapa, jossa perheelle ja heidän läheisilleen tarjotaan mahdollisuus asioiden yhdessä selvittelyyn, vastuunottamiseen ja päätöksentekoon. Läheisneuvonpitoja on käytetty menettelytapana silloin kun huolet ovat harmaalla vyöhykkeellä tai suuren huolen vyöhykkeellä. Aloitteen läheisneuvonpidon järjestämisestä tekee yleensä sosiaalityöntekijä. Järvenpäässä Läheisneuvonpidon koollekutsujia voi tiedustella verkostokoordinaattorin kautta p

7 VARHAINEN PUUTTUMINEN JÄRVENPÄÄN PERUSPALVELUISSA (NEUVOLOISSA) Mittarina on työntekijän huoli auttaa asiakasta omasta toimintamahdollisuuksistaan käsin. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS Tuen vanhemmuutta, vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta sekä parisuhdetta. Seuraan lapsen kasvua ja kehitystä sovitun määräaikaistarkastusten ohjelman mukaisesti Teen yhteistyötä neuvolan ja päivähoidon välillä (mm. tiedonsiirtokanavana yhteistyölomake). Neuvolatiimi yhteistyössä mukana. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSIOTTO -Selkeytän oman huoleni kyseessä olevasta tilanteesta huolen vyöhykkeistön avulla. -Otan huoleni puheeksi asiakkaan kanssa heti (dialogi). Tarjoan tukeani ja neuvolan muita tukipalveluita. Ohjaan perhettä käyttämään tarvittavia muita palveluita -Huolen jatkuessa konsultoin: kollegoita, neuvolatiimiä, esimiestäni ja sen jälkeen yhteistyökumppaneita esim.: Puheterapeutti, psykologi jne. -Varaan uuden ajan perheelle tai sovin kotikäynnin. Ohjaan mahdollisesti lääkärille. -Selvitän lapsiperheen kotipalvelun tai perhevalmentajan tarpeen. - Otan asian puheeksi laajennetussa neuvolatyöryhmässä sovittuani perheen kanssa ko. asiasta. >mahdollinen lähete esim. erityistyöntekijälle tai erikoissairaanhoitoon HUS (lähetteen tekee terveydenhoitaja tai lääkäri). Vastaan seurannasta. Jos perhe ei tule sovitulle vastaanotolle neuvolaan, otan yhteyttä perheeseen ja annan uuden ajan HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN Otan huoleni (uudelleen) puheeksi huoltajan kanssa ja sovin asian viemisestä neuvolatyöryhmään. Tarjoan asiakkaalle apua huoleni laadun perusteella: - Lapsen fyysinen kehitys >ohjaan lääkärille. -Lapsen kokonaiskehitys>vien asian laajennetun neuvolatyöryhmän(lnt) käsittelyyn, jossa tehdään hoitosuunnitelma. -Perheen vuorovaikutus, parisuhdeasiat tai kasvatus> ohjaan perhevalmentajalle. -Talousolosuhde>yhteys sos.tt:hen -Vanhemman kyky selviytyä lapsen hoidosta (esim: mielenterveys, päihteet) >ohjaan erityistyöntekijälle tai teen lastensuojeluilmoituksen Tilaan verkostoneuvonpidon tai kutsun koolle verkostopalaverin. Jos vanhemmat eivät ota apua vastaan, tai toistuvasti peruvat sovitut ajat> kirjaan asiat asiakastietojärjestelmään (Pegasos) Annan uuden ajan asiakkaalle ja/tai teen lastensuojeluilmoituksen Teen mahd. kotikäynnin lastensuojelun työntekijän kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI YHTEISTOIMINTA Vaaratilanteessa toimin turvallisuusohjeiston mukaan. Jos välitön uhka terveydelle: Soitto 112 Pidän huolen siitä, että lapsella on tarpeellinen määrä turvallisia aikuisia ympärillään. Tarjoan asiakkaalle välitöntä palvelujärjestelmän apua tilanteen korjaamiseksi (esim.: lääkäri, sosiaalityöntekijä jne.) Jos havaitsen lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa puutteita, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai lapsi on välittömässä vaarassa, teen/esimieheni tekee lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksesta informoin huoltajaa ja seuraan että asialle tehdään tarvittavia toimenpiteitä (Ks. teksti kohta 3.4.) Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen.

8 VARHAINEN PUUTTUMINEN JÄRVENPÄÄN PERUSPALVELUISSA (VARHAISKASVATUKSESSA) Mittarina on työntekijän huoli auttaa asiakasta omasta toimintamahdollisuuksistaan käsin.tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen MINULLA EI OLE HUOLTA MINULLA ON HUOLI HUOLENI KASVAA OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI harmaa vyöhyke HUOLEN PUHEEKSIOTTO YHTEISTYÖTAHOJEN YHTEISTOIMINTA HAKEMINEN -Selkeytän oman huoleni kyseessä Otan huoleni (uudelleen) puheeksi olevasta tilanteesta huolen lapsen ja/tai huoltajan kanssa. vyöhykkeistön avulla. Otan yhteyttä k/eltoon. Käsittelen asiaa tiimini ja esimieheni kanssa PALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS -Tuen vanhemmuutta, vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta. -Kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. -Varhaiskasvatussuunnitelman Arjen ylistys - mukainen kasvatuskumppanuus perheiden kanssa: - Käyn aloituskeskustelun ja tutustun lapseen * pk.joht+perhe * ryhmä/hoitaja+perhe * lapsen vasu(varhaiskasvatussuunntelma); perheen arjen ja lapsen yksilöllisyyden huomioiminen * tieto tukipalveluista asiakkaalle Seuraan lapsen kasvua ja kehitystä päivittäisissä tilanteissa. Teen yhteistyötä neuvolan ja päivähoidon välillä (mm. tiedonsiirtokanavana yhteistyölomake) Teen sovittua tiedonsiirtoa nivelvaiheissa mm. lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun esim. kolmikantakeskustelut (luokanopett., huoltaja, lastentarhanopettaja). -Otan huoleni puheeksi (dialogi) lapsen ja/tai huoltajan kanssa. - Otan asian puheeksi tiimini kanssa. Teen/mme yhteisen suunnitelman huolen poistumiseksi (perhe+tiimi/ vastuutyöntekijät) Otamme käyttöön varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyvät tukitoimet mm. muutokset toimintaympäristössä tai toiminnan mukauttaminen lapsen tarvetta paremmin vastaavaksi. Huolen jatkuessa konsultoin esimiestäni, tiimiäni, k/eltoa ja sen jälkeen muita yhteistyökumppaneita esim. terveydenhoitaja, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheterapeutti, perhevalmentaja K/elto sopii verkostopalaverin tai tilaa verkostoneuvonpidon tarvittavien toimijoiden kanssa. >suunnitelma, vastuut, aikataulu ja seuranta. K/elto vie asian neuvolatyöryhmään, josta keskustellaan etukäteen huoltajan kanssa. Tarjoan/mme palvelujärjestelmän apua huolen laadun perusteella (kts.neuvolat kohta huoleni kasvaa) Jos huoleni ei poistu: Esimiehen kanssa (tarvittaessa) konsultoimme sosiaalityöntekijää> esimies tai k/elto tekee lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen tekijä kertoo lastensuojeluilmoituksesta huoltajalle. Vaaratilanteessa toimin varhaiskasvatuspalveluiden turvallisuusohjeiston mukaan. Jos välitön uhka terveydelle: Soitto 112 Pidän huolen siitä, että lapsella on tarpeellinen määrä turvallisia aikuisia ympärillään. Olen yhteydessä huoltajaan pikaisesti. Tarjoan asiakkaalle välitöntä palvelujärjestelmän apua tilanteen korjaamiseksi (esim.: lääkäri, sosiaalityöntekijä jne.) Jos havaitsen lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa puutteita, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai lapsi on välittömässä vaarassa teen/esimieheni tekee lastensuojeluilmoituksen. Tästä informoin vanhempia ja seuraan että asialle tehdään tarvittavia toimenpiteitä. (Ks. teksti kohta 3.4.) Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen 8

9 VARHAINEN PUUTTUMINEN JÄRVENPÄÄN PERUSPALVELUISSA KOULUISSA Mittarina on työntekijän huoli auttaa asiakasta omasta toimintamahdollisuuksistaan käsin. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA MINULLA ON HUOLI HUOLENI KASVAA OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI harmaa vyöhyke PALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS HUOLEN PUHEEKSIOTTO YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN YHTEISTOIMINTA -Tuen vanhemmuutta, vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta. -Kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. -Seuraan lapsen kehitystä sekä kasvua yhdessä huoltajien ja työtovereiden kanssa. -Toteutan koulun ja kodin välistä yhteistyötä opetussuunnitelman mukaisesti. Seuraan lapsen oppimista ja kehitystä päivittäisissä tilanteissa. Seuraan oppilaitteni hyvinvointia säännöllisten kouluhyvinvointikyselyjen avulla. Annan oleellisen tiedon oppilaista siirtymävaiheissa. -Selkeytän oman huoleni kyseessä olevasta tilanteesta huolen vyöhykkeistön avulla. -Otan huoleni puheeksi lapsen ja/tai huoltajan kanssa (dialogi) ja teen toimintasuunnitelman huoleni poistamiseksi yhteistyössä oppilaan/huoltajien kanssa. Tarvittaessa konsultoin kollegaa/tiimiä. Vastaan omalta osaltani tehdyn suunnitelman toteutuksesta, työnjaosta, seurannasta ja jatkotoimista. Kirjaan asiat. Jos huoli koskettaa koko luokkaa tai kouluyhteisöä esim. onnettomuus, kiusaaminen> järjestän vanhempainillan, keskustelun asianosaisten kanssa tai järjestän verkostokokouksen. Otan huoleni (uudelleen) puheeksi lapsen ja/tai huoltajan kanssa ja sovin asian viemisestä oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmässä tilanteeseen liittyvät työntekijät, lapsi ja huoltaja tekevät: * toimintasuunnitelman * sopivat työnjaosta ja seurannasta * tekevät mahdollisen lähetteen (lähetteen tekee psykologi, terveydenhoitaja tai lääkäri) *konsultoivat tarvittaessa sosiaalityöntekjää * tilataan verkostoneuvonpito tai sovitaan verkostopalaveri *Lastensuojeluilmoitus: Sovitaan OHR:ssä, rehtori/terveydenhoitaja allekirjoittaa ja kertoo asian perheelle. *Seuranta- ja arviointi yhteistyötahojen kanssa. Vaaratilanteessa toimin koulun turvallisuusohjeiston mukaan. Jos välitön uhka terveydelle: Soitto 112 Pidän huolen siitä, että lapsella on tarpeellinen määrä turvallisia aikuisia ympärillään. Olen yhteydessä huoltajaan pikaisesti. Tarjoan asiakkaalle välitöntä palvelujärjestelmän apua tilanteen korjaamiseksi (esim.: lääkäri, sosiaalityöntekijä jne.) Jos havaitsen lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa puutteita, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä, kehitystä tai lapsi on välittömässä vaarassa, teen/esimieheni tekee lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksesta informoin vanhempia ja seuraan että asialle tehdään tarvittavia toimenpiteitä. (Ks. teksti kohta 3.4.) Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen 9

10 KÄSITTEIDEN SELITYKSIÄ: Integroitu erityisryhmä= 3-6v. lasten ryhmä, ryhmässä 12 lasta, joista 3-5 lapsella erityisen tuen tarve. K/Elto= Kiertävä erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja. Kun k/elto tulee työhön mukaan, hän keskustelee perheen ja työntekijän kanssa. K/elto havainnoi lasta päivähoitoryhmässä huoltajan suostumuksella. Keskustelujen pohjalta yhteistyössä perheen ja työntekijöiden kanssa tehdään toimintasuunnitelma ja sovitaan vastuu ja seuranta. Lastenneuvolaopas= Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille (STM:n julkaisu 2004:1. Lastensuojeluilmoitus= asiakkaan tilanteesta huolestuneen työntekijän tekemä yhteydenotto lastensuojeluviranomaiseen. 5) Neuvolatiimi= terveydenhoitaja (mahd. kaksi), lääkäri, perhevalmentaja, perhepsykologi, k/elto (Huom. tämä kokoonpano, kun hyvinvointineuvola toimii v.2009 alusta). Tällä hetkellä terveydenhoitaja-lääkäri työpari 6) Neuvolan tukitoimet= Terveydenhoitajan ja asiakkaan tapaamiset (riittävä tapaamistiheys tarpeen mukaan), ylimääräinen lääkärikäynti, neuvolan omat vertaistukiryhmät ja avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. 7) Neuvolatyöryhmä/LNT= terveydenhoitaja, lääkäri, k/elto, perhepsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti 8) OHR = Koulun oppilashuoltotyöryhmä 9) Poikkeustilannetoimintaohje/kriisikansio= turvallisuusohjeet löytyvät päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja kouluista. 10) Prosessikuvaus tiedonsiirto= esiopetuksesta alkuopetukseen kuvaus, joka on tallennettu R -asemalle esiopetus kansioon. 1 Varhaiskasvatuksen tukitoimet= pedagogiset interventiot (kuten yhteistyön tiivistäminen perheen kanssa, Fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttaminen, varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen). 1 Varhaiskasvatuksen tukipalvelut=tukipalveluita ovat: K/elto, puheterapeutti, lapsen avustaja ja ryhmäavustaja, 1 Vasu/Arjen ylistys= Varhaiskasvatussuunnitelma 1 Verkostoneuvonpito= on asiakkaan ja perheen, heidän läheistensä ja tilanteeseen liittyvien työntekijöiden yhteistyöpalaveri/vuoropuhelu. Toteutuksesta huolehtivat verkostokonsultit. Verkostoneuvonpitoja voi tilata verkostotyön koordinaattorilta (Jukka Riikonen p ) Verkostopalaveri= asiakkaan ja tilanteeseen liittyvien työntekijöiden yhteistyöpalaveri (vanhemmat ja lapsen työntekijät sekä muut tilanteeseen liittyvät työntekijät tai yksityishenkilöt) 10