Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Transkriptio

1 Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

2 Pohjanmaan alueen erityisyys Kaksikielisyys, monikielisyys (m.m.bosnia, serbia,thai,vietnam,venäjä, irak, sorani, farsi, jne) ja suuri maahanmuuttajien määrä -Kristiinankaupungissa vastaanottokeskus -Närpiössä työperäisiä maahanmuuttajia 13,2 % väestöstä, kasvihuoneet, teollisuus -Kaskisissa paperitehtaan alasajon jälkeinen työttömyys, satamakaupunki ( 70 % suomenkielisiä) Kaupunkikeskittymiä sekä maaseutua, pitkät välimatkat Vähäiset resurssit, pienillä paikkakunnilla työntekijät moniosaajia Osaajista pulaa

3 Pohjanmaan tilanne sotetyöryhmän jälkeen, haasteet Lape Kick off Lapsen asema palveluissa, lapsen äänen kuuleminen, kun perhettä tuetaan, autetaan. Ennaltaehkäisevän perhetyön riittävä resurssointi, yhteistyö vanhempien kanssa, rinnalla kulkija Asiakkaat enemmän mukaan suunnittelemaan, kehittämään ja arvioimaan palveluja. Äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulun rooli tärkeä varhaisen tukemisen, kasvun ja vanhemmuuden tukemisessa. Varhaiskasvatus ja koulu näkevät lapsen joka päivä. Lapsen hyvinvointi riippuu koko perheen hyvinvoinnista, erityisesti vanhempien parisuhteen laadusta ja vanhemmuuden vahvuudesta. Lapsiperheissä läheis-/tukiverkoston puuttuminen. Paljon huomiota sekä äidin että isän vanhemmuuden sekä jaksamisen ja osaamisen tukemiseen. Huostaanottojen ja kiireellisten sijoitusten taustalla usein vanhempien ja nuorten mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, lähisuhde- ja perheväkivaltaa, puutteet vanhemmuudessa/aikuisuudessa, nuorten rajattomuutta, nuoret eivät sitoudu palveluihin tai järjestettyyn tukeen, nousemassa koulunkäyntiin liittyvät ongelmat (= lapset eivät mene kouluun). Tapaamis- ja huoltajuusasioihin sekä eroihin liittyvät (vaikeat ) ristiriitatilanteet

4 Pohjanmaan tilanne sotetyöryhmän jälkeen, haasteet Lape Kick off Pula pätevistä erityisosaajista, lasten ja nuorisopsykiatrit (tarvitaan useita), lastenlääkärit, psykologit (neuvolatyö ja oppilashuolto), koulukuraattorit, sosiaalityöntekijät -Tiedonkulku (asiakkaiden, perheiden luvallakin) eri toimijoiden kesken puutteellista. Ei kysytä perheeltä asioita -> odotetaan viranomaiselta tietoja. Pirstaloituneet palvelut/palveluketjut, kokonaisnäkemys puuttuu -> asiakkaan/perheen kanssa tehty yhteinen palvelu-/hoidontarpeen arviointi ja sen perusteella tehty yhteinen asiakassuunnitelma. Pois lähettämisen kulttuuri: ei kuulu meille, olemme tehneet kaikkemme -> esim. tehdään lastensuojeluilmoitus. -Rohkeus tarttua huolta aiheuttaviin ilmiöihin/asioihin/ongelmiin perheen kanssa. Uskallus kysyä perheeltä mikä perheessä on ongelmana. -Luottamus omaan osaamiseen? -Monessa palvelussa on osaamista, hyviä työmenetelmiä, mutta ne ei riittävässä käytössä (= rohkeus tarttua asioihin). -Syrjäytyminen ja eriarvoisuus, lapsiperheköyhyys, maahanmuuttajat -Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa puutteita. -Kasvatus- ja perheneuvolaresurssit eivät riitä kysyntään: kasvatuksen ja vanhemmuuden tukeen ei riittävästi resursseja

5 Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Kokoontuu 1 krt/ kk Kuntien lastensuojelun työntekijöitä, päihdekoordinaattori/perheterapeutti K5, 2 psykologia perhepalveluiden tiimistä K5, Lasten psykiatrian lääkärin konsultaatio etänä, (Tarvittaessa tiimiin kutsutaan juridista osaamista, poliisi jne) Case-tapaukset, helikopterimalli, flaptaulu, perheterapeuttinen ote) -Tarttuu ongelmiin moniammatillisesti, tarttuu ongelmiin varhaisessa vaiheessa, sopii työnjaosta, pyrkimys ymmärtää lasta/perhettä, oikeiden toimenpiteiden löytäminen, perheen pallottelu loppunut -tehokkuus lisääntyy, resurssit käytetään paremmin, työnjako, yhteinen tavoite ja maali -työnohjauksellinen ryhmä, tukee työntekijöitä raskaissa päätöksissä,

6 Helikopterinäkökulma

7 Pienten lasten monitoimijainen ryhmä (Småbarnsgrupp) 0-7 v. -Päivähoidon edustaja, esim. vastaava lastentarhanopettaja, puheterapeutti, erityislastentarhanopettaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä Varhaisen tuen järjestäminen, huolen aiheet, yhteistyö tuen järjestämisessä, konsultaatiomahdollisuus Tarttuu ongelmiin ja haasteisiin ennen kouluun siirtymistä

8 Millaisia tuloksia? Varhaisempaa puuttumista kuin aikaisemmin Teemme tehokkaampaa työtä, lapsen ja perheen asia etenee nopeammin, apua ja oikeanlaista tukea saadaan nopeammin Ei enää perheen tai lapsen asian pallottelu- yhteinen suunnitelma Työntekijän jaksaminen parantunut, työnohjauksellinen väline Kaikki lapsen asian äärellä olevat työntekijät ovat kartalla tilanteesta ja samalla viivalla

9 Kehitettävää Koulutusta perheterapeuttiseen lähestymistapaan Esim. Työtiimi, jonne lastensuojelusta voitaisiin lähettää. Tavoitteena ehkäistä sijoituksia. Perheen kanssa tehtävä työ fokukseen. Lapsen sijoituksessa ongelmat jäävät perheeseen. Lisää resursseja perustyöhön. Aikaa perheen kanssa kanssakulkemiseen. Lasten arjen laadun parantaminen. Lapsiköyhyyden vähentäminen, työllisyyden sekä koulutusmahdollisuuksien edistäminen Työntekijöiden työhyvinvointi