Yksinäisyys, kiusaaminen. tukioppilastoiminta. ylä- ja yhtenäiskouluissa

Transkriptio

1 Yksinäisyys, kiusaaminen ja tukioppilastoiminta ylä- ja yhtenäiskouluissa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyn tulokset Sirpa Mertala, Sosiaalikehitys Oy Maaliskuu 2011

2 2 Tiivistelmä Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti yhteistyössä Sosiaalikehitys Oy:n kanssa ylä- ja yhtenäiskoulujen henkilökunnalle suunnatun kyselyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä, koulukiusaamisesta ja tukioppilastoiminnasta. Millaisena rehtorit, opettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit ja koulu- ja koulunkäyntiavustajat sekä koulunkäynnin ohjaajat näkevät koulujen ja tukioppilastoiminnan mahdollisuudet oppilaiden yksinäisyyden ja koulukiusaamistilanteiden ehkäisyssä? Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyötä tunnetaan ja miten tätä tunnettuutta voitaisiin lisätä koulujen työn tueksi. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä (Digium) Valtakunnalliseen otokseen valittiin ylä- ja yhtenäiskouluja alueiden väestömäärien mukaisessa suhteessa. Koulujen henkilöstölle lähetettiin henkilökohtaiset sähköpostikutsut (N=1548). Kyselyyn vastasi 501 henkilöä (32 %). Kyselyyn vastanneet edustavat varsin kattavasti erilaisia Suomen ylä- ja yhtenäiskouluja työtehtävien, alueiden ja koulujen koon mukaan tarkasteltuna. Yksinäisyys ja kiusaaminen kuuluvat kaikkien koulujen arkipäivään. Kouluissa tehdään monipuolista työtä oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisen koulunkäynnin edellytysten parantamiseksi. Käytössä on erilaisia työvälineitä, joiden toimivuudesta koulujen henkilöstöllä on vaihtelevia näkemyksiä. KiVa Koulu-ohjelma on erittäin suosittu kyselykouluissa. Myös tukioppilastoimintaa arvostetaan ja sitä halutaan kehittää yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisen tueksi. Kyselyyn vastanneet opettajat näkevät tärkeänä roolinsa yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisytyössä. Selkeä viesti on kuitenkin myös se, että he eivät voi huolehtia tästä vastuullisesta tehtävästä yksin. Opettajat, etenkin uudet opettajat, tarvitsevat koulutusta kiusaamisen havaitsemiseen ja tilanteisiin puuttumiseen. Vastauksista on luettavissa, että asia nähdään syvällisempänä kulttuurisena ja kasvatuksellisena kysymyksenä kuin vain koulujen ja niiden opettajien toimintana. Koulutusta toivotaan koko koulun henkilökunnalle, mutta myös lasten ja nuorten vanhemmille. Mannerheimin Lastensuojeluliitolle esitetäänkin runsaasti toiveita koulutusten sisällöistä. Vastaajien mielestä tarvitsemme kulttuurista muutosta toisista ihmisistä välittämisen, suvaitsevaisuuden ja yhteisten käyttäytymisnormien suuntaan. Ennen kaikkea kyse on laajemmasta yhteisvastuullisuuden saavuttamisesta ja opettajien puuttumisvaltuuksien parantamisesta. Opettajien rooli nähdään kouluissa laaja-alaisesti tärkeänä, mutta päätehtävänä on opetus. Opetuksen rinnalla opettajilla on myös kasvatustehtävä. Tästä vastuusta opettajat eivät ole irtaantumassa, mutta he toivovat kasvatusvastuun jakamista. Kaikkien aikuisten tulisi kantaa oma vastuunsa lapsista ja nuorista.

3 3 SISÄLLYS Taulukkoluettelo... 4 Kuvaluettelo TARINA JOHDANNOKSI KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT KOULUJEN VAHVUUDET JA SOSIAALINEN ILMAPIIRI Oman koulun vahvuudet Koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevat toimintamuodot OPPILAIDEN YKSINÄISYYS JA YKSINÄISYYDEN EHKÄISY KIUSAAMINEN KOULUISSA Kiusaamisen huomaaminen, siihen puuttuminen ja ratkaisukeinojen etsiminen Miten kiusaamistapaukset saataisiin paremmin koulun aikuisten tietoon? KiVa Koulu Miten kyselyyn vastaajat määrittelevät kiusaamisen? Miten kiusaamista ennaltaehkäisevää työtä pitäisi kehittää? TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilastoiminta kyselykouluissa Tukioppilasohjaajana toimiminen Tukioppilastoiminnan tunteminen, arvostus ja näkyvyys Tukioppilastoiminnan hyödyt kouluille Tukioppilaiden tehtävät Miten tukioppilastoiminta näkyy koulujen arjessa? Miten vastaajien mielestä koulujen tukioppilastoimintaa voitaisiin kehittää? Koulurauhan julistus MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON KOULUYHTEISTYÖMATERIAALIEN JA TOIMINNAN TUNNETTUUS YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kirjallisuus Liitteet... 73

4 4 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Otos ja vastaajat Taulukko 2. Vastaajien työkokemus Taulukko 3. Vastaajien kaikki taustatiedot ammattiryhmittäin Väittämiin liittyvät taulukot: Taulukko 4. Koulun sosiaalinen ilmapiiri (Kaikki vastaajat N=501) Taulukko 5. Koulussamme esiintyy kiusaamista Taulukko 6. Kiusaamistapaukset tulevat aina opettajien tietoon Taulukko 7. Kaikki kiusaamistapaukset on mahdollista selvittää Taulukko 8. Koulussamme on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi Taulukko 9. Koulumme oppilaiden on helppo kertoa koulun henkilökunnalle kiusaamistapauksista Taulukko 10. Koulumme kiusaamistapaukset selvitetään kaikkia osapuolia tyydyttävästi ja onnistuneesti Taulukko 11. Osaa kiusaamistapauksista on erittäin vaikea selvittää tasapuolisesti Taulukko 12. Kiusaamiseen on vaikea suhtautua tasapuolisesti Taulukko 13. Netissä tapahtuva kiusaaminen on lisääntynyt koulussamme Taulukko 14. Koulussa on mahdotonta puuttua netissä tapahtuvaan kiusaamiseen Taulukko 15. Mitä pitäisi tehdä, että kiusaaminen tulisi paremmin koulun aikuisten tietoon (kaikkien vastaajien vastaukset yhteensä) Taulukko 16. Onko sovittuja käytäntöjä kiusaamistilanteiden vähentämiseksi Taulukko 17. Onko meneillään hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi? Taulukko 18. Tukioppilastoiminnan kirjaaminen opetussuunnitelmaan kyselykouluissa Taulukko 19. Vastaajien mielipide siitä, tulisiko tukioppilastoiminnan olla kirjattuna kaikkien ylä- ja yhtenäiskoulujen opetussuunnitelmaan. Taulukko 20. Tukioppilastoiminta kyselykoulujen toiminta- tai vuosisuunnittelussa Taulukko 21. Vastaajien mielipide siitä, tulisiko tukioppilastoiminnan näkyä kaikkien ylä- ja yhtenäiskoulujen toimintasuunnitelmassa tai vuosisuunnittelussa. Taulukko 22. Halutaanko tukioppilastoiminta valinnaisaineeksi ylä- ja yhtenäiskouluihin? Taulukko 23. Oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan tehtävien päällekkäisyys Taulukko 24. Muu kokemus tukioppilastoiminnasta (N=26) Taulukko 25. Tiedän, mitä kouluni tukioppilasohjaaja tekee Taulukko 26. Tiedän, mitä kouluni tukioppilaat tekevät Taulukko 27. Tiedän, miten koulumme tukioppilaat valitaan tehtäväänsä Taulukko 28. Tukioppilastoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä tulisi lisätä Taulukko 29. Pidän koulumme tukioppilastoimintaa tärkeänä Taulukko 30. Muu kouluhenkilökunta arvostaa tukioppilastoimintaa Taulukko 31. Oppilaat arvostavat kouluni tukioppilastoimintaa Taulukko 32. Tukioppilastoiminnasta on hyötyä vain valmiiksi aktiivisille oppilaille Taulukko 33. Tukioppilastoiminnasta on iloa kaikille koulun oppilaille Taulukko 34. Vertaistukeen perustuva tukioppilastoiminta ehkäisee alkavia ongelmia Taulukko 35. Tukioppilastoiminta edistää oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kouluyhteisöön Taulukko 36. Tukioppilastoiminta edistää toisten huomioimista

5 5 Taulukko 37. Tukioppilastoiminnalla voidaan ehkäistä kiusaamista Taulukko 38. Tukioppilastoiminnalla voidaan ehkäistä yksinäisyyttä Taulukko 39. Tukioppilaat ovat auttaneet 7. luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun Taulukko 40. Tukioppilastoiminta vie liikaa aikaa opiskelulta Taulukko 41. Tukioppilastoiminta helpottaa opettajan työtä Taulukko 42. Tukioppilasohjaajan pitää saada riittävä korvaus toiminnastaan Taulukko 43. Tukioppilaiden järjestämä välituntitoiminta toimii yläkoulussa Taulukko 44. Tukioppilaiden valintaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota Taulukko 45. Tukioppilasohjaajien työparitoimintaa tulee kehittää Kuvaluettelo Kuva 1. Vastanneiden koulujen oppilasmäärät Kuva 2. Vastausten alueellinen jakautuminen Kuva 3. Oman koulun vahvuudet Kuva 4. Koulujen sosiaalista ilmapiiriä tukevat toimet Kuva 5. Mitä pitäisi tehdä, että kiusaaminen tulisi paremmin koulun aikuisten tietoon vastaajien ammatin mukaan. (Ks. myös taulukko 15) Kuva 6. Kiusaamisen suunnitelmallinen seuraaminen ammattiryhmittäin (Lkm) Kuva 7. Erilaisia Koulurauhan julistamisen tapoja Kuva 8. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilasaineiston tunnettuus Kuva 9. Mediakasvatusaineistojen tunnettuus. Kuva 10. Päihdeaineistojen tunnettuus. Kuva 11. MLL toimintamuotojen ja julkaisujen tunnettuus. Kuva 12. Toiveet Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämälle koulutukselle.

6 6 1 TARINA JOHDANNOKSI Kansakoulu muuttui peruskouluksi vuonna, jolloin aloitin ensimmäisen kouluvuoteni. Ensimmäisenä kouluvuotena vuonna 1970 käytiin koulua vielä kuutena päivänä viikossa, mutta toisella luokalla kouluviikko muuttui viisipäiväiseksi. Kulttuuri muuttui vähitellen toisenlaiseksi sinä aikana, kun kasvoin alaluokilta yläasteelle. Ala-asteella noin 90 oppilaan koulussa ankara rehtori halusi opettaa meitä laskemaan kansakoulun laskento-opin päässälaskuja vielä viidennellä ja kuudennella luokalla ja hymähteli joukko-opille, muulle uudelle matematiikalle ja taskulaskimille. Lempeä alaluokkien opettaja laulatti meitä epävireisen harmonin säestyksellä ja jakoi kaunokirjoitusvihkoihin kukkia ja kärpäsen kuvia. Pojat uittivat tyttöjen reppuja ja pipoja lumihangessa ja rapakoissa ja kivittivät oravia. Rangaistukseksi kiinni jääneet kurittomat seisoivat lipputangon äärellä opettajien ankarassa valvonnassa muutaman tunnin ja hokivat kuorossa En koskaan enää kivitä oravia. Pipoista tai repuista ei puhuttu tai rangaistu. Oppilaita rangaistiin näkyvästä käyttäytymisestä, jos se ei ollut ajan normien mukaista. Rangaistukset olivat monenlaisia sanallinen kuritus lievimpänä ja käytösnumeron alennus vakavimpana rangaistuksena. Tytöt kulkivat käsikynkkää koulun ympäri välitunnilla pareittain ja kertoivat toisilleen älä kerro kenellekään salaisuuksia niistä, jotka eivät olleet juuri sillä hetkellä suosiossa. Tästä ei jääty kiinni. Jotkut oppilaat seisoivat kuusi vuotta syrjässä seinän vierellä. Heillä oli syynsä. Yksi oli arka ja ujo, toinen isokokoinen, kolmas pienikokoinen, neljännellä oli maalaiskouluun liian hienot vaatteet. Yksinäisyyteen vetäydyttiin omasta halusta tai rämäpäisten porukoiden syrjimänä. Kiusaamisesta ei puhuttu. Monikulttuurisuudesta tai erilaisuudesta tai sen hyväksymisestä ei puhuttu. Välitunnilla leikittiin kuka pelkää mustaa miestä ja aapisesta luettiin toisenlaisia tarinoita kuin nykyisin. *1970-luvun ala- ja yläkoululainen* Nyt kerätyssä aineistossa näkyy muutos 1970-tarinaan selkeästi. Oppilaiden yksinäisyyteen ja kiusaamiseen suhtaudutaan erittäin vakavasti. Lukija voi tätä raporttia lukiessaan pohtia, mikä on muuttunut ja mitkä asiat ovat ehkä säilyneet koulumaailmassa ja mitkä ovat niitä asioita, jotka 2010-luvun ja tulevaisuuden kouluissa ovat olennaisimpia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimii koulujen tukena monin eri tavoin. MLL:n tavoitteena on koulujen tukeminen niiden kasvatustyössä ja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamisessa. Tukioppilastoiminta on yksi tärkeä ja pitkäaikainen MLL:n kouluyhteistyön toimintamuoto. Tukioppilastoiminta on alkanut peruskoulun kanssa samoihin aikoihin. Tukioppilastoimintaa toteutetaan tällä hetkellä noin 90 % suomalaisista yläkouluista. Maailma on muuttunut hyvin paljon peruskoulun alkuvaiheista. Nyt puhutaan avoimesti ja kehittämisen hengessä yhteistyöstä, yhtenäisyydestä, tukemisesta ja kiusaamisen sekä yksinäisyyden ehkäisemisestä. Tämä raportti käsittelee edellä kuvaamaani koulumaisemaa ylä- ja yhtenäiskouluissa noin 40 vuotta myöhemmin. Olemme kysyneet suomalaisten ylä- ja yhtenäiskoulujen aikuisilta näkemyksiä koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä ja näiden ehkäisemisestä. Heitä on myös pyydetty kertomaan mielipiteitään tukioppilastoiminnasta, joka on yksi tärkeä kiusaamisen ehkäisyn ja laajemmin, hyvän, vertaisuuteen perustuvan, sosiaalisen ilmapiirin ja yhteishengen luomisen työväline kouluissa.

7 7 Aiemmin on tehty arviointi, joissa painopiste on ollut tukioppilaiden näkemyksissä (Perho 2007). Nyt tehdyn selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa aikuisten näkemyksiä siitä, mitä keinoja on ehkäistä kiusaamisen ja syrjäyttävän yksinäisyyden syntymistä kouluissa ja parantaa koulujen työrauhaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa tämän selvityksen avulla syventää kouluyhteistyötä ja löytää uusia keinoja koulujen työn tukemiseksi. Kysely suunniteltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Sosiaalikehitys Oy:n yhteistyönä. Kyselyn käytännön toteutuksesta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut Sosiaalikehitys Oy:n tutkija Sirpa Mertala. Johdantoluvun alku kertoo yhden tarinan koulukulttuurista peruskoulun alkuvaiheista. Tämän kyselyn vastaajat kertovat tarinaa ylä- ja yhtenäiskouluista 2010-luvulta. Tarinan pääjuoni on se, että yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisyn sekä oppilaiden tukemisen tarve on erittäin ajankohtainen. Kyselyn tulokset kertovat myös, että asiaa on myös tarvetta tarkastella laajempana kuin koulujen, nuorten ja lasten vanhempien asiana. Raportti kertoo kyselyn tulokset vaihe vaiheelta. Raportin luvuissa kaksi esitellään kyselyn toteutus ja vastaajat. Vastaajat asemoivat kouluaan näkemyksillään koulujensa sosiaalisesta ilmapiiristä luvussa kolme. Yksinäisyyttä ja sen ehkäisyä käsitellään luvussa neljä. Luvussa viisi tarkastellaan kiusaamista. Tukioppilastoimintaa koskevat vastaukset analysoidaan luvussa kuusi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyön tunnettuudesta kerrotaan luvussa seitsemän. Luvussa kahdeksan kootaan johtopäätökset siitä, millaisen tarinan 290 opettajan, 54 rehtorin, 58 kouluterveydenhoitajan, 44 koulukuraattorin ja 55 koulu- ja koulunkäyntiavustajan ja koulunkäynnin ohjaajan vastaukset kertovat. Tarina koostuu sekä määrällisestä että laadullisesta kyselyaineistosta.

8 8 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT Mannerheimin Lastensuojeluliiton kysely toteutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Sosiaalikehitys Oy:n yhteistyönä. MLL:n työryhmä toimitti kysymysten sisällöt tutkijalle, joka muokkasi kysymykset sähköiseksi kyselylomakkeeksi (Digium). Kysely testattiin MLL:n työryhmän lisäksi muutamalla testivastaajalla. Tavoitteena oli saavuttaa valtakunnallinen vastaajajoukko siten, että opettajien vastauksia olisi 300, rehtoreita 50, kouluterveydenhoitajia 50, koulukuraattoreita 50 sekä koulu- tai koulukäyntiavustajia tai koulunkäynnin ohjaajia 50. Vastaajatavoitteiden saavuttamiseksi otokseksi valittiin huomattavasti suurempi määrä vastaajia. Otoskokoa ja vastaajatavoitetta kasvatettiin myös siitä syystä, että vastaajien määrä jakautuisi valtakunnallisesti tasaisemmin. Kyselyt lähetettiin sähköpostitse kullekin vastaajalle henkilökohtaisesti. Sähköposti sisälsi saatteen (liite 1) ja linkin sähköiseen kyselyyn. Sähköpostiosoitteet hankittiin kuntien ja koulujen päivitetyiltä internetsivustoilta. Vastaajiksi valittiin suomenkielisiä yhtenäis- ja yläkouluja siten, että koulut jakautuvat maantieteellisesti ympäri Suomen. Valittujen koulujen henkilöstöstä vastaajia valittiin kokonaisväestömäärään suhteutetusti. Otostapa vastaa myös koulujen oppilasmäärien mukaisia suhteita. Yhteensä otoksessa oli mukana 150 suomenkielistä ylä- ja yhtenäiskoulua ja 1548 henkilökohtaista sähköpostiosoitetta, joista suurin osa (N=973) oli tavoitteen mukaisesti opettajia (taulukko 1). Opettajien valinta tapahtui ositetulla osin harkinnanvaraisella ja osin satunnaisella otannalla (ks. esim. Metsämuuronen 2006, 55). Ositetulla otannalla varmistettiin, että mukaan tuli mahdollisimman monipuolinen otos ylä- ja yhtenäiskoulujen aineenopettajista. Opettajat valittiin ensin opettajalistasta koulun opettajamäärien ohjaamana. Esimerkiksi suuren koulun opettajista valittiin joka viides. Kouluterveydenhoitajien, koulukuraattoreiden ja koulu- ja koulunkäyntiavustajien sekä koulunkäynnin ohjaajien otos valittiin koulujen omilta ja kuntien sosiaali- ja terveyshenkilöstön internetsivuilta. Valittujen koulujen rehtoreista otettiin mukaan kaikki. Kokonaisvastausprosentti on 32, mikä on melko hyvä, kun ottaa huomioon, että kyselyssä oli melko paljon avokysymyksiä. Kyselyyn vastaaminen keskeytyy helposti koulupäivän aikana. Pitkiä yhtenäisiä taukoja on koulupäivän aikana vaikea järjestää. Kyselyyn vastaamisen vaatima aika oli minuuttia.

9 9 Taulukko 1. Otos ja vastaajat. Opettajat Rehtorit Koulu- Koulu- Koulu- ja YHTEENSÄ terveyden- hoitajat kuraattorit koulunkäynti-avustajat, koulunkäynnin ohjaajat Otos Vastanneet N= /32,4 % Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta (minimi 20, maksimi 64). 374 vastaajalla (74,7 %) oli yli 6 vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä, jossa nyt työskentelee (taulukko 2.) Opettajia oli kaikista opettavista aineista: kielet, äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, fysiikka, kemia, taideaineet, liikunta, terveystieto, uskonto, psykologia, filosofia, kotitalous, historia, yhteiskuntaoppi, tekstiili- ja tekninen käsityö, biologia, maantieto sekä oppilaanohjaus. Vastaajissa mukana 13 erityisopettajaa, jotka opettavat pienryhmiä. Taulukko 2. Vastaajien työkokemus Työkokemus nykyistä tehtävää vastaavista tehtävistä N= % alle 1 vuosi 22 4,3 % 1-5 vuotta ,0 % 6-10 vuotta ,4 % vuotta ,0 % yli 20 vuotta ,3 % Yhteensä % Tässä raportissa aineisto kuvataan sähköisen kyselyohjelmiston tuottamalla grafiikalla ja tunnusluvuin, kahden muuttujan ristiintaulukoin ja suorin jakaumin. Tilastollinen yleistettävyys ei ollut tavoitteena. Silti vastaajien edustavuus suhteessa laajaan otokseen takaa sen, että tutkimus on yleistettävissä tietyin edellytyksin kaikkiin suomenkielisiin kouluihin kyseisissä vastaajaryhmissä (ulkoinen validiteetti). Yleistettävyyden rajoitus koskee alueellisia ja kulttuurisia seikkoja, joita kyselyssä ei ole voitu ottaa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi monikulttuurisuuteen ja erilaisiin alueellisiin erityiskysymyksiin liittyvät asiat, kuten kielikysymykset joillakin alueilla. Kyselyn tarkalla suunnittelulla ja testaamisella pyrittiin saavuttamaan mahdollisimman hyvä sisäinen validiteetti. Myös sisäinen validiteetti tukee yleistettävyyttä. Yleistettävyyden rajoitteita on pyritty madaltamaan tarjoamalla vastaajille mahdollisuuksia täydentää vastauksiaan ja kertoa lisää näkemyksiään avovastauksina (ks. esim. Mertala 2011; Ronkainen, Suvi & Karjalainen, Anne (toim.) 2008). Avokysymyksiin tuli melko runsaasti vastauksia: eri kysymyksiin yhteensä reilut 70 sivua eripituisia vastauksia (12 fontilla, 1 rivivälillä). Vastaukset analysoitiin luokittelemalla ja tiivistämällä sisällöt aineistoa kuvaaviksi teemoiksi. Raportissa käytetyt näytteet edustavat useiden vastaajien näkemyksiä ellei tekstissä ole mainintaa yksittäisestä mielipiteestä.

10 10 Opettajien, rehtorien, terveydenhoitajien, kuraattorien sekä koulu- ja koulunkäyntiavustajien ja koulunkäynnin ohjaajien sukupuolijakaumat, työkokemus, koulutiedot (ylä- vai yhtenäiskoulu ja koulun oppilasmääräjakaumat) sekä vastaajaryhmien koulun maantieteellinen sijainti ovat nähtävissä taulukossa 3. Vastaajista oli naisia 397 ja miehiä 104. Opettajista on naisia 80 % ja avustajien ryhmässä naisia on 84 % vastaajista. Terveydenhoitajat ovat kaikki naisia, kuraattoreista naisia on 91 %. Rehtoreista suurin osa puolestaan on miehiä eli 61 % vastaajista. Kouluavustajin, koulunkäyntiavustajien ja koulunkäynnin ohjaajien ryhmässä naisia oli 84 %. Vastaajien sukupuolijakauma vastaa kouluissa yleisesti vallitsevaa tilannetta. Taulukko 3. Vastaajien kaikki taustatiedot ammattiryhmittäin. Sukupuoli Kaikki (N=501) OPETTAJA (N=290) REHTORI (N=54) TERVEY- DEN- HOITAJA (N=58) KURAATTORI (N=44) Nainen 79 % 80 % 39 % 100 % 91 % 84 % Mies 21 % 20 % 61 % 0 % 9 % 16 % Työkokemuksesi vastaavista tehtävistä, joissa nyt toimit? alle 1 vuosi 4 % 2 % 6 % 4 % 14 % 7 % 1-5 vuotta 21 % 17 % 9 % 29 % 45 % 27 % 6-10 vuotta 21 % 17 % 24 % 12 % 23 % 42 % vuotta 26 % 27 % 33 % 29 % 7 % 24 % yli 20 vuotta 28 % 37 % 28 % 26 % 11 % 0 % Koulu, jossa työskentelet on Yläkoulu 71 % 80 % 63 % 57 % 50 % 69 % Yhtenäiskoulu 29 % 20 % 37 % 43 % 50 % 31 % Koulun oppilasmäärä alle 50 1 % 1 % 0 % 2 % 0 % 0 % % 2 % 2 % 2 % 0 % 7 % % 6 % 6 % 5 % 0 % 7 % % 15 % 22 % 3 % 16 % 13 % % 29 % 18 % 21 % 21 % 26 % % 20 % 15 % 19 % 20 % 20 % yli % 27 % 37 % 48 % 43 % 27 % AVUSTAJAT ym. (N=55)

11 11 Koulun sijainti Etelä-Suomi 26 % 28 % 22 % 30 % 22 % 16 % Länsi-Suomi 29 % 29 % 22 % 31 % 39 % 22 % Keski-Suomi 9 % 9 % 10 % 5 % 7 % 16 % Itä-Suomi tai 17 % 18 % 24 % 10 % 14 % 20 % Kainuu Pohjanmaa 11 % 10 % 9 % 14 % 11 % 11 % Lappi 8 % 6 % 13 % 10 % 7 % 15 % Yläkoulut ja yhtenäiskoulut Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyö kohdistuu ala- ja yläkouluihin kokonaisuutena. Tämä selvitys rajattiin koskemaan yläkouluja ja yhtenäiskouluja, sillä tukioppilaat ovat nykyisin luokkalaisia oppilaita. Toiminta on vasta leviämässä myös alakouluihin muun muassa Koulurauha-ohjelman myötä. Alakouluissa toimii kummioppilastoiminta, johon MLL on tuottanut mm. oppaan Kummioppilastoiminnassa toimintaidea on sama kuin tukioppilastoiminnassa. Vanhemmat oppilaat toimivat pienten tukena. Vastauksista 358 tuli yläkouluista (71 %) ja 143 yhtenäiskouluista (29 %), eniten oppilasmääriltään suurimmista kouluista. Alle 50 oppilaan pienkouluja oli mukana kolme. Kouluja, joissa oppilasmäärä oli , oli mukana 13. (Kuva 1 ja taulukko 3.) Kuva 1. Vastanneiden koulujen oppilasmäärät. Opettajien ryhmässä vastaajista 80 % on yläkouluista ja 20 % yhtenäiskouluista. Kuraattoreita on tasan puolet molemmista koulutyypeistä. Kuraattorit ja terveydenhoitajat työskentelevät usein monilla kouluilla. Tämä vaihtoehto puuttui kyselylomakkeelta ja vastauksia pyydettiin kohdentamaan tiettyyn omaan kouluun. Tämä seikka vaikeutti jonkin verran näiden vastaajien vastaamista.

12 12 Koulut sijoittuvat maantieteellisesti koko Suomen kattavasti. Kuvasta 2 näkyvät vastaajakoulujen alueelliset sijainnit (ks. myös taulukko 3). Mukana on sekä kaupunki- että maaseutukouluja. Kuva 2. Vastausten alueellinen jakautuminen. Kaikki peruskoulut kuuluvat yhtenäiseen perusopetukseen (Tanttu 2008, ). Suomessa on suuntaus yhä enemmän kohti yhtenäiskouluja. Tämä muutosvaihe näkyi myös vastauksissa. Osa yläkoulujen vastaajista totesi, että muutos yhtenäiskouluksi on tulossa. Yhtenäiskoululla tarkoitetaan peruskoulua, jossa samassa kouluyksikössä voi olla opetusta vuosiluokilla Laajempi yhtenäiskoulun määritelmä, sisältää vielä lukion, jolloin opetusta annetaan vuosiluokilla Kouluyksikkö on yhtenäinen hallinnollinen ja toiminnallinen yksikkö, joiden perustamisen taustalla ovat oppilasmäärien lasku ja taloudellisten säästöjen tavoittaminen. (Mt.) Koulujen henkilökunnan ja oppilaiden työ- ja oppimisympäristönä koulut ovat kuitenkin enemmän kulttuurisia yksiköitä, jolloin yhteistoiminnan käytännöillä ja koulun ilmapiirillä on suuri merkitys sille, millaiseksi koulu muovautuu.

13 13 3 KOULUJEN VAHVUUDET JA SOSIAALINEN ILMAPIIRI Oman koulun vahvuudet Vastaajilta kysyttiin, millaisista seikoista oman koulun vahvuus muodostuu (kuva 3). Kysytyissä asioissa ei näy mitään erityisen huolestuttavaa ongelmaa yleisellä tasolla tarkasteltuna 1. Kaikkiin väittämiin suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Oman koulun opettajia ja oppilaita arvostettiin. Myös oman koulun sijaintia pidettiin vahvuutena. Paikallistoimijoiden kanssa verkottumisessa, oppilaiden osallisuudessa, oppilaiden ja opettajien välisessä yhteistyössä ja koulun hyvän yhteishengen saavuttamisessa on eniten parannettavaa. Täysin samaa (Arvo: 5) Melko samaa (Arvo: 4) Ei samaa eikä eri (Arvo: 3) Melko eri (Arvo: 2) Täysin eri (Arvo: 1) En osaa sanoa (Arvo: 0) Yhteensä Hyvä tiedonkulku ja organisointi (avg: 3,67) 100 % Sijainti (avg: 4,08) 100 % Hyvät opettajat (avg: 4,32) 100 % Mukavat oppilaat (avg: 4,14) 100 % Oppilaiden osallisuus (avg: 3,60) Koko koulun hyvä yhteishenki (avg: 3,71) Oppilaiden ja opettajien välinen yhteistyö (avg: 3,70) Yhteistyö opettajien välillä (avg: 3,89) Verkostoituminen paikallistoimijoiden kanssa (avg: 3,33) Koulun hyvä maine paikkakunnan kouluverkostossa (avg: 3,75) Kaikki väittämät yhteensä 19 % 53 % 19 % 7 % 1 % 1 % Kuva 3. Oman koulun vahvuudet 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 1 Vastausten arvot ovat 0-5, siten että arvot 4 ja 5 ovat myönteisiä ja 1-2 kielteisiä, Vaihtoehto Ei samaa eikä eri saa sovelluksessa arvon 3. Vaihtoehto kuvaa tilannetta, jossa kielteisiä ja myönteisiä puolia on yhtä paljon. Vrt. En osaa sanoa=0. Kaikkien vastausten keskiarvot ylittävät arvon 3. Kuvassa 3 on lisäksi näkyvissä vastaukset yksittäisiin väitteisiin.

14 14 Koulun maineeseen ja ilmapiiriin vaikuttavat vastausten mukaan myös seuraavat seikat: hyvä/huonomaineinen lukio samassa yhteydessä alueen huono/hyvä maine keskusta/maaseutukoulu koulun koko Edellä mainittuja asioita ei kuitenkaan voi tarkastella hyvä-huono akselilla siten, että esimerkiksi suuri koulu olisi yksiselitteisen huono tai keskusta-maaseutu sijainti tekisi toisesta erityisesti paremman. Koulun sisäisellä yhteistyöllä ja yhteishengen luomisen kyvyllä on suuri merkitys siihen, millaisena koulu koetaan. Alueen huono maine kuitenkin vaikuttaa paljon koulun sisäiseen toimintaan silloin, kun on kyse todellisten ja laajojen sosiaalisten ongelmien keskittymisestä alueelle. Koulun mahdollisuudet muuttaa tällaista asetelmaa on huono. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna (liite 2) ryhmien välillä ei ole minkään kysymyksen kohdalla kovin huomattavia eroja oman koulun vahvuuksissa. Oppilaita ja opettajia arvostetaan. Koulu- ja koulunkäyntiavustajien sekä koulunkäynnin ohjaajien ryhmässä Mukavat oppilaat väite saa heikoimman arvosanan, mutta siltikin keskiarvo on lähes neljä. Rehtorien näkemyksen mukaan hyvän tiedonkulun ja organisoinnin kysymys saa parhaimman arvion muihin ryhmiin verrattuna. Rehtorit arvioivat myös koulun yhteishengen ja oppilaiden ja opettajien välisen yhteistyön hieman korkeammalle kuin muut ryhmät. Opettajat puolestaan antavat ammattiryhmistä ja omassa ryhmässään kaikista kysymyksistä heikoimman arvion verkostoitumisesta paikallistoimijoiden kanssa (ka. 3,15). Verkostoitumisessa myös muiden ryhmien vastausten keskiarvot jäävät alle neljän (3,49 3,68). Nämä vastaukset voi yhdistää avovastauksissa esitettävään toiveeseen vastuun jakamisesta koulua laajemmin. Vastaajat halusivat tuoda esiin nimenomaan oman koulun erityisiä piirteitä. Vastaukset luokiteltiin SWOT-analyysin periaatteella koulun vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia kuvaaviin luokkiin (liite 3). Vahvuudet ovat seikkoja, jotka vastaajat ovat omissa kouluissaan kokeneet onnistuneiksi. Hyvä, avoin ja kannustavat työilmapiiri, joka mahdollistaa luovuuden, mutta jossa on selkeät ja kaikille yhteiset säännöt nousi ehkä tärkeimpänä vahvuutena. Suvaitsevaisuus, erilaisten persoonien hyväksymisen kulttuuri ja myönteinen oma asenne oli myös koettu vahvuuksina. Vahvuutena koetaan asiat, joissa on saatu muutosta aikaan ja joissa koulu on kehittynyt vastaajien mukaan parempaan suuntaan. Vahvuutta ei siis pidä ymmärtää pysyvänä tilana, vaan vahvuudet tarkoittavat tekemisen tapoja ja rakentavaa suhtautumista asioihin. Näistä seikoista nousee oppilaiden ja henkilökunnan kokemus siitä, että heitä arvostetaan kunkin omassa roolissa. Yhdessä tekemisen ja aikaansaamisen ilmapiiriä arvostetaan. Fyysisiin tiloihin ja opetusvälineisiin liittyviä kommentteja oli paljon. Muutoksen tuulet näkyvät näissäkin. Väistötiloissa toimiminen rasittaa ja se, että tilapäiseksi tarkoitetut muutokset ovatkin kestäneet odotettua kauemmin. Uusien, ajanmukaisten tilojen valmistuminen tekee muutoksesta koulun vahvuuden. Erinomaiset opetustilat ja välineet sekä luova ilmapiiri mahdollistavat paremmin konkreettisen yhteisöllisen toiminnan ja osallistavan koulun rakentamista. Muutoksiin monenlaisiin sopeutuminen vie voimavaroja koulutyöltä.

15 15 Uhkina, joihin on vaikea koulun sisältä vaikuttaa, koetaan liian isoiksi muodostuvat koulut ja alueiden vallitsevat ja lisääntyvät erilaiset sosiaaliset haasteet. Vastaajat kokevat, että suuret koulukoot lisäävät vaikeampaa oppilasainesta. Koulujen resurssit koetaan riittämättömiksi, jotta voitaisiin kaikkiin muutosten mukanaan tuomiin paineisiin. Alueiden sosiaaliset haasteet voivat joissain kouluissa aiheuttaa pelkoa sekä koulun henkilökunnalle, oppilaille että koteihin. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen kiristymisen koetaan heijastuvan koulujen toimintaan ja ilmapiiriin entistä enemmän lähitulevaisuudessa. Koulujen yhdistymiset ja lakkauttamiset aiheuttavat hyviksi koettujen käytäntöjen katkeamisia. Käytäntöjä joudutaan muuttuvissa tilanteissa luomaan uudelleen, vaikka voimavaroja ja resursseja ei tähän ole riittävästi. Muutoksen tuulet puhaltavat Koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevat toimintamuodot Yli puolet vastaajista on sitä, että työaika on riittämätön tai melko riittämätön koulun yhteisöllisyyden kehittämiseen. Vastaajista vain 4 % pitää työaikaa täysin riittävänä myös yhteisöllisyyden tukemiseen. 20 prosenttia kokee, että työaika riittää melko hyvin. Suurin osa vastaajista (65 %) on sitä, että koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita. 12 % vastaajista on eri. Nämä vastaukset selittyvät avovastauksissa sillä, että myös vanhempien ja muiden nuorten elämään kuuluvien aikuisten tehtävänä on tukea oppilaita kaverisuhteissa. Avovastauksissa kritisoidaan sitä, että koulun vastuulle on asetettu liian paljon asioita, joista koko yhteiskunnan tulisi kantaa huolta ja ottaa vastuuta. Koulun aikuisten mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaiden kaverisuhteisiin pitää vähäisinä noin 50 % vastaajista. (Taulukko 4). Lähes kaikki (93 %) vastaajat pitävät ryhmän toiminnan tukemista oppimista edistävänä asiana. Ryhmän toiminnan tukeminen kuuluu koulun henkilökunnan perustehtäviin. Kuitenkin kouluissa on parantamisen varaa tässä asiassa. 53 % uskoo, että kouluissa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota ryhmän tukemiseen. Koulujen sosiaalinen ilmapiiri on kuitenkin avoin tai melko avoin (76 %) ja henkilökunta kokee, että oppilaille koulu on turvallinen (82 %) ja että oppilaat viihtyvät koulussa hyvin (74 %). Koulun johdon koetaan kannustavan ottamaan oppilaita mukaan koulun toiminnan suunnitteluun (62 %). (Taulukko 4.)

16 16 Taulukko 4. Koulun sosiaalinen ilmapiiri (Kaikki vastaajat N=501). Työaikani ei riitä koulun yhteisöllisyyden kehittämiseen Koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita Koulun aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa oppilaiden kaverisuhteisiin ovat hyvin vähäiset Koulussa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota ryhmän tukemiseen Ryhmän toiminnan tukemisella edistetään oppimista Täysin samaa Melko samaa Ei samaa eikä eri Melko eri Täysin eri En osaa sanoa 19 % 41 % 16 % 19 % 4 % 1 % % 52 % 22 % 10 % 2 % 1 % % 41 % 23 % 24 % 2 % 1 % % 24 % 18 % 46 % 7 % 1 % % 43 % 4 % 1 % 1 % 1 % 100 Koulussamme on avoin ilmapiiri 14 % 62 % 13 % 9 % 1 % 1 % 100 Koulussamme oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi Oppilaat viihtyvät hyvin koulussamme Koulumme johto kannustaa ottamaan oppilaita mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa 15 % 67 % 11 % 5 % 0 % 2 % % 62 % 17 % 6 % 1 % 2 % % 48 % 23 % 11 % 2 % 2 % 100 Avovastausten oman koulun kuvaukset ja taulukon 4 informaatio täydentävät toisiaan. SWOTanalyysin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat antavat lisätietoa koulun sosiaalisesta ilmapiiristä (liite 3). Turvattomuuden tunteita syntyy alueen yleisestä sosiaalisesta tilanteesta ja ongelmista, jotka heijastuvat kouluihin. Työaika koetaan riittämättömäksi kasvavien haasteiden edessä. Koulujen sisäistä turvallisuutta, koulussa viihtyvyyttä ja ilmapiirin avoimuutta on kuitenkin voitu kohtuullisesti ylläpitää. Esimiesten, rehtorien kannustuksella ja työntekijöiden tukemisella on suuri vaikutus siihen, millainen koulun työskentelyilmapiiri on. Muutamat vastaajat kertovat kokemuksiaan työpaikan johtajuuskonflikteista ja niiden vaikutuksista koulutyöhön. Toiset taas puolestaan korostavat esimiehen kannustavan otteen myönteisiä vaikutuksia. Kouluterveydenhoitajat kokevat kaikkein heikoimmin työaikansa riittävänä (liite 2) 2. Heidän vastaustensa keskiarvo on 4,05. Väite Koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita puolestaan saa opettajilta vähiten kannatusta verrattuna muihin ryhmiin 3. Opettajien avo- 2 Kielteinen väite: Työaikani ei riitä koulun yhteisöllisyyden kehittämiseen. Vastausvaihtoehto täysin samaa antaa arvon 5. Keskiarvojen tulkinta: Mitä isompi arvo sen heikommin työajan katsotaan riittävän. 3 Myönteinen väite: Koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita Vastausvaihtoehto täysin samaa antaa arvon 5. Keskiarvojen tulkinta: Mitä isompi arvo sen myönteisempi näkemys.

17 17 vastaukset antavat tähän näkemykseen perustelun. Opettajat pitävät kaverisuhteisiin vaikuttamisen olevan osa työtään ja vastuitaan. Vastuun jakamista toivotaan kuitenkin muiden aikuisten kesken monista syistä. Tärkeitä syitä ovat ajan riittämättömyys ja se, että nuoren katsotaan tarvitsevan elämässään muitakin kuin koulun aikuisia. Huomattavaa on, että vastaajaryhmien välillä ei ole minkään kysymyksen kohdalla suuria eroja. Kuraattorit näkevät mahdollisuudet vaikuttaa kaverisuhteisiin parhaimpana (vastausten keskiarvo on 2,86. Väittämä oli, että koulun aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa oppilaiden kaverisuhteisiin, ovat hyvin vähäiset). Kaikki vastaajaryhmät ovat sitä, että koulussa kiinnitetään huomiota ryhmän tukemiseen ja että tukemisella edistetään oppimista. Kaikki ryhmät pitävät myös koulunsa ilmapiiriä melko avoimena. Rehtorien arvioivat koulunsa ilmapiirin avoimimmaksi. He myös arvioivat oppilaiden turvallisuuden tuntemisen ja koulussa viihtymisen hieman paremmaksi kuin muut ryhmät. Väitteeseen Koulumme johto kannustaa ottamaan oppilaita mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa ovat vähiten samaa kuraattorit ja terveydenhoitajat. Syytä tähän ei voi vastauksista löytää, mutta voidaan olettaa asian liittyvän siihen, että nämä kaksi ammattiryhmää kuuluvat usein eri hallinnon alaisuuteen kuin esimerkiksi opettajat. Koulun johtoon voi näin ollen olla etäisempi suhde kuin muilla ryhmillä. Vastauksissa on huomattava osa ei samaa eikä eri valintoja näissä kahdessa ryhmässä. Alla olevasta kuvasta (kuva 4) näkyy eräiden koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevien toimintamuotojen tärkeys. Vähiten tärkeänä pidetään opettajien ohjaamaa välituntitoimintaa. 54 % vastaajista oli sitä, että opettajien ohjaama välituntitoiminta ei ole kovin tärkeää tai ei ole lainkaan tärkeää. Kuitenkin 40 % vastaajista piti tätäkin kysyttyä asiaa melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Opettajat itse pitävät välituntitoiminnan ohjaamista vähiten tärkeänä verrattuna muihin ryhmiin (liite 2). Vastauksissa ei ole juuri muutoin eroa kysymyksittäin eikä ammattiryhmittäin tarkasteltuna (ks. liite 2).

18 18 KOULUN SOSIAALISTA ILMAPIIRIÄÄ TUKEVIEN TOIMINTAMUOTOJEN TÄRKEYS Erittäin tärkeää (Arvo: 4) Melko tärkeää (Arvo: 3) Ei kovin tärkeää (Arvo: 2) Ei lainkaan tärkeää (Arvo: 1) En osaa sanoa (Arvo: 0) Oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan (avg: 3,44) Oppilaiden omaehtoinen välituntitoiminta (avg: 3,37) Tukioppilaiden ohjaama välituntitoiminta (avg: 3,14) Opettajien ohjaama välituntitoiminta (avg: 2,41) Koulun kerhotoiminta (avg: 3,28) Koulun omat teemapäivät ja juhlat (avg: 3,63) Oppilaskuntatoiminta (avg: 3,71) Tukioppilastoiminta (avg: 3,75) Ryhmän turvallisuutta tukevat opetusmenetelmät (avg: 3,59) KiVa Koulu-ohjelma (avg: 3,41) Järjestöjen hankkeet ja vierailut koulussa (avg: 3,08) Poliisivierailut (avg: 3,43) Koulun oma nuorisotyöntekijä (avg: 3,25) Seurakunnan nuorisotyöntekijä (avg: 2,95) Vertaissovittelu (avg: 3,17) Yhteensä 43 % 40 % 10 % 1 % 5 % Kuva 4. Koulujen sosiaalista ilmapiiriä tukevat toimet

19 19 4 OPPILAIDEN YKSINÄISYYS JA YKSINÄISYYDEN EHKÄISY Ei yksinäisiä paljon ole, mutta väittäisin, että kaikissa isoissa kouluissa kuitenkin on. Arvostan ja osoitan esimiehenä arvostukseni opettajille, jotka nostavat havaintojaan ja huoltaan esiin sekä pyrkivät auttamaan oppilaita. Joskus kyllä oppilas itse toivoo sitkeästi, että saisi olla itsekseen. Yksinäisyyttä ei pidetä esiintymisvarmuudestaan huolimatta kovin suurena ongelmana kouluissa. Yksinäisyyteen kiinnitetään kouluissa huomiota ja siihen puututaan aktiivisesti. Lähes puolet vastaajista on sitä, että jos oppilas viihtyy hyvin yksin eikä koe tarvitsevansa ystäviä, tilanteeseen ei tarvitse puuttua. (Ks. liite 4). Yksinäiseltä oppilaalta tulee kysyä yksinolon luonteesta ja ohjata muiden seuraan. Mikäli oppilas ohjauksesta huolimatta toivoo saavansa olla yksin, tätä pyyntöä tulee kunnioittaa. Se, että yksinäisyyttä ei enimmäkseen koeta ongelmana voikin olla sen seurausta, että asiaan on kiinnitetty aktiivista huomiota. Seuraavassa yhden vastaajan esimerkki siitä, mitä oppilaan tietoinen yksinoloratkaisu oli tuottanut tulokseksi. Aikuisten rohkea puuttuminen vie asioita hyvin eteenpäin, mutta myös oppilaiden oma rohkeus voi näin tehdä. Jatkuvasti yksin välitunnilla olevat oppilaat opettaja jututtaa ja toimitaan tilannekohtaisesti. Joskus jos joku on perustellut, miksi viihtyy yksi, hänen on annettu olla yksin, mutta tarjottu apua. Olen tavannut oppilasta, joka halusi vapaaehtoisesti olla yksin tavoitteenaan saada kaverinsa huomaamaan tiettyjä porukan ongelmia. Hän onnistui tavoitteessaan! Tukioppilastoiminta ja kummitoiminta nousevat avovastauksista yhtenä tärkeimmistä yksinäisyyden ehkäisemisen keinoista. Myös oppilaskuntatoiminta ja oppilashuolto mainitaan tässä yhteydessä. Monenlaisen yhteistoiminnallisuuden lisääminen on toinen tärkeä yksinäisyyden ehkäisyn keino. Tämä tarkoittaa, että koulun arkeen ja kulttuuriin rakennetaan aktiivisuutta lisääviä ja yksinäisyyttä ehkäiseviä yhteisöllisen toiminnan vaihtoehtoja. Tällaisia ovat sekä opetustilanteisiin että välituntitoimintaan liittyvät toimintatavat. Yksinäisyyttä voidaan opetustyössä ehkäistä erilaisilla koko kouluajan jatkuvilla, mutta erityisesti kouluvuoden alkuun sijoitetuilla ryhmäytymisharjoituksilla ja ryhmätöillä sekä työparien vaihtamisella. Tärkeänä pidetään sitä, että kaikki opettajat ohjaisivat ryhmien muodostamista ja työparien valintaa. Näin he ohjaisivat käytäntöjä siihen, että työskennellään kaikkien oppilaiden eikä vain omien kavereiden kanssa. Yksi ryhmätoimintaan liittyvä ehdotus oli, että ei saa koskaan ilmaista, ettei jotain henkilöä haluta ryhmään. Jos näin tapahtuu, siitä seuraa jokin sovittu rangaistus. Esimerkiksi seuraava vastausnäyte kuvaa ryhmäyttämisen merkitystä ja yhtä tapaa, vakiintuneiden ryhmien hajauttamista, yksinäisyyden ehkäisyssä. Järjestämällä ryhmäyttämistä säännöllisesti ja ryhmätöillä, joissa luokka hajautetaan. Näin nuorilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ilman ryhmän paineita.

20 20 Muita ehkäiseviä toimia ovat keskustelu, itsetunnon vahvistamisen keinot ja niin sanottu kohtaamisen pedagogiikka, luokkarajojen yli tapahtuvan yhteistyön mahdollistaminen, Salainen-ystävä ja muut teemapäivät ja tapahtumat sekä nuoriso-ohjaajan ja seurakunnan panos. Välitunneille tarjottavia mielekkään tekemisen ehdotuksia tuli myös runsaasti: erilaista toimintaa, tiloja ja välineitä, esimerkiksi soittimia välituntien ajaksi johonkin niille osoitettuun tilaan. Lisäksi koulun ulkopuoliseen harrastuneisuuteen voi ohjata ja antaa vinkkejä. Lisäksi kouluilla vapaa-ajalla järjestettävää toimintaa ehdotettiin yksinäisyyden ehkäisemisen keinona. Ehdotettiin myös, että esimerkiksi oppilaskunta tai tukioppilaat kokoaisivat porukoita, jotka voisivat käydä yhdessä teatterissa tai muissa harrastuksissa. Järjestämällä kouluihin tilan, jossa he voivat luontevasti tehdä jotain, pelata pelejä (lentopallo, koripallo, jalkapallo, korona, Wii, lautapelit..), lukea lehtiä, jne. Pihalla tilaa toiminnalle: lumiveistoksia, leikkimielisiä testejä, taukojumppaa; oppilaat voisivat vetää, voisivatko vaikuttaa sillä johonkin ainenumeroonsa tai kenties vuorotellen eri luokat olisivat vastuussa kerran päivässä välituntiaktiviteeteista. Jotain porkkanaa pitäisi olla ja vapaaehtoista tietysti. On myös tärkeää, että jokaisella nuorella on joku aikuinen, jolle voi kertoa asioista. Sosiaalisissa taidoissa opastaminen, suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen sekä käytöstapojen opettelu kuuluu vastaajien mielestä yksinäisyyden sekä myös kiusaamisen ehkäisyn keinovalikoimaan. Yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisy ovat muutoinkin lähellä toisiaan. Me-hengen luomisen keinoja kouluissa on tarjolla. Vastaajilla on vaihtelevia näkemyksiä keinojen toimivuudesta. Osa vastaajista on sitä, että nuoret eivät ole halukkaita osallistumaan esimerkiksi välituntitoimintaan, kuten seuraava esimerkki kertoo. Ohjattu välituntitoiminta tuntuu hyvältä idealta paperilla ja keskusteluissa, mutta kokemuksesta tiedän, että se ei oppilaiden mielestä ole kovin järkevää. Yläkoulun oppilaiden mielestä ohjattu välituntitoiminta on lähinnä hupaisaa ja vain harva haluaa osallistua siihen. Enimmäkseen kuitenkin vastaajilla on toisenlaisia kokemuksia me-hengen luomisesta. Seuraavassa näytteessä on esimerkki tästä. Haasteena ei ole niinkään keinojen puuttuminen vaan käytettävissä oleva aika. Yhteisiä ohjattuja leikkejä, joita oppilaat keskenään voisivat organisoida. Opettajien aika ei isossa koulussa tällaiseen valitettavasti riitä. Syksyllä meillä oli mover-projektin myötä välituntiliikuntaa ja leikkejä ohjatusti. Yläkoulun oppilaat leikkivät ja liikkuivat ja kaikilla oli silmin nähden hauskaa. Tahtotila yksinäisyyden ehkäisemiseksi on yhteinen. Sen sijaan jossain määrin ollaan eri siitä, miten nuorten yksinäisyyden ehkäisy on mahdollista. Vastaajien mukaan tarvitaan rohkeutta ja resursseja. Eräs vastaaja heittää pallon opetusministeriön (nyk. opetus- ja kulttuuriministeriö)

21 21 suuntaan. Tämä vastaaja ja monet muut toivovat yhteiskunnan päättäjien taholta parempaa tukea koulutyölle. Opetusministeriön vaateet oppimistuloksista eivät tue sosiaalisen älyn lisäämistä, joka puolestaan olisi juuri sitä, mitä suomalaisessa koulussa kaivataan.

22 22 5 KIUSAAMINEN KOULUISSA Kiusaamisen huomaaminen, siihen puuttuminen ja ratkaisukeinojen etsiminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt kyselyn kiusaamisesta kolmena vuonna (2005, 2006 ja 2009) (ks. MLL ja Peura, Pelkonen ja Kirves 2009). Kyselyt on kohdistettu yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten koulujen oppilaille. Nyt tehdyllä kyselyllä puolestaan kerättiin ylä- ja yhtenäiskoulujen henkilöstön näkemyksiä kiusaamisesta. Kiusaamisen huomaaminen, siihen puuttuminen ja erilaisiin kiusaamisen tilanteisiin soveltuvien ratkaisukeinojen etsiminen on haastava tehtävä kouluissa. Kiusaamisen ehkäisyllä ei tarkoiteta ainoastaan jo havaittuihin tai todettuihin tilanteisiin löydettäviä ongelmanratkaisuja vaan koulun ja laajemminkin kulttuuriimme vaikuttamista. Seuraavassa tarkastellaan, mitä keinoja kiusaamistilanteisiin on kyselyn perusteella löydettävissä. Kaikissa kouluissa esiintyy kiusaamista. Tästä ovat kaikki vastaajaryhmät lähes yhtä (86 % kaikista vastaajista). Vain 1 % kaikista vastaajista (5 vastaajaa) oli sitä, ettei kiusaamista esiinny lainkaan. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Koulussamme esiintyy kiusaamista. Kaikki N=501 Opettajat N=290 Rehtorit N=54 Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 36 % 34 % 17 % 52 % 58 % 26 % Melko samaa 50 % 49 % 67 % 46 % 32 % 56 % Ei samaa eikä eri 6 % 9 % 3 % 2 % 5 % 5 % Melko eri 7 % 7 % 11 % 0 % 5 % 11 % Täysin eri 1 % 1 % 2 % 0 % 0 % 2 % En osaa sanoa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kiusaamistapaukset eivät tule aina opettajien tietoon. Vain 1 % vastaajista oli sitä, että kiusaamistapaukset tulevat aina opettajien tietoon. 22 % oli melko samaa väittämästä. (Taulukko 6).

23 23 Taulukko 6. Kiusaamistapaukset tulevat aina opettajien tietoon Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % Melko samaa 22 % 22 % 15 % 17 % 25 % 27 % Ei samaa eikä eri 12 % 12 % 20 % 13 % 16 % 17 % Melko eri 46 % 47 % 48 % 55 % 41 % 33 % Täysin eri 17 % 18 % 15 % 12 % 16 % 18 % En osaa sanoa 2 % 1 % 2 % 3 % 2 % 0 % Taulukossa 7 näkyvät vastausten jakaumat väitteeseen Kaikki kiusaamistapaukset on mahdollista selvittää. 16 % kaikista vastaajista on täysin samaa ja 42 % melko samaa tästä väittämästä. Vastaajaryhmien näkemysten välillä ei ole suuria eroja tässäkään asiassa. Jonkin verran heikommin kuitenkin kaikkien kiusaamistapausten selvittämisen mahdollisuuteen uskovat opettajat ja vahvimmin rehtorit ja kuraattorit. Taulukko 7. Kaikki kiusaamistapaukset on mahdollista selvittää Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 16 % 14 % 21 % 21 % 18 % 20 % Melko samaa 42 % 38 % 51 % 36 % 52 % 49 % Ei samaa eikä eri 14 % 17 % 2 % 14 % 9 % 11 % Melko eri 21 % 23 % 20 % 17 % 19 % 18 % Täysin eri 4 % 6 % 4 % 2 % 2 % 2 % En osaa sanoa 3 % 2 % 2 % 10 % 0 % 0 %

24 24 Lähes kaikki vastaajat kokevat, että heidän kouluissaan on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi (taulukko 8). Taulukko 8. Koulussamme on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 55 % 52 % 87 % 48 % 57 % 40 % Melko samaa 32 % 34 % 13 % 31 % 34 % 40 % Ei samaa eikä eri 6 % 8 % 0 % 8 % 7 % 5 % Melko eri 4 % 4 % 0 % 10 % 2 % 7 % Täysin eri 2 % 1 % 0 % 3 % 0 % 4 % En osaa sanoa 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 4 % Väittämästä Koulumme oppilaiden on helppo kertoa koulun henkilökunnalle kiusaamistapauksista 52 % kaikista vastaajista oli melko samaa ja 10 % täysin samaa. (Taulukko 9.) Taulukko 9. Koulumme oppilaiden on helppo kertoa koulun henkilökunnalle kiusaamistapauksista Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 10 % 10 % 17 % 5 % 2 % 15 % Melko samaa 52 % 52 % 59 % 53 % 57 % 42 % Ei samaa eikä eri 23 % 23 % 16 % 23 % 25 % 25 % Melko eri 8 % 7 % 6 % 14 % 9 % 11 % Täysin eri 1 % 1 % 0 % 2 % 2 % 0 % En osaa sanoa 6 % 7 % 2 % 3 % 5 % 7 % Hyvin myönteinen näkemys on myös väittämästä Koulumme kiusaamistapaukset selvitetään kaikkia osapuolia tyydyttävästi ja onnistuneesti. Kaikista vastaajista 11 % on täysin samaa ja 54 % melko samaa. Rehtoreilla on myönteisin näkemys tästä asiasta. (Taulukko 10.)

25 25 Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Taulukko 10. Koulumme kiusaamistapaukset selvitetään kaikkia osapuolia tyydyttävästi ja onnistuneesti Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 11 % 11 % 20 % 3 % 16 % 11 % Melko samaa 54 % 54 % 61 % 45 % 55 % 58 % Ei samaa eikä eri 20 % 18 % 7 % 38 % 22 % 17 % Melko eri 7 % 7 % 6 % 9 % 5 % 7 % Täysin eri 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % En osaa sanoa 7 % 9 % 6 % 5 % 2 % 7 % Vastaajien mielestä kiusaamistapausten selvittäminen on mahdollista osapuolia tyydyttävästi ja onnistuneesti. Tästä huolimatta, suurin osa vastaajista kokee, että osa kiusaamistapauksista on erittäin vaikea selvittää tasapuolisesti. (Taulukko 11.) Kouluissa joudutaan tekemään paljon työtä, jotta kiusaamistapaukset tulisivat selvitetyksi tasapuolisesti ja myös näiltä osin tyydyttävästi ja onnistuneesti. Taulukko 11. Osaa kiusaamistapauksista on erittäin vaikea selvittää tasapuolisesti Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 16 % 16 % 18 % 18 % 14 % 9 % Melko samaa 46 % 48 % 30 % 31 % 59 % 55 % Ei samaa eikä eri 17 % 14 % 16 % 34 % 7 % 28 % Melko eri 14 % 14 % 26 % 11 % 11 % 4 % Täysin eri 3 % 3 % 6 % 3 % 7 % 0 % En osaa sanoa 4 % 5 % 4 % 3 % 2 % 4 % Jos verrataan edellistä väittämien Osaa kiusaamistapauksista on erittäin vaikea selvittää tasapuolisesti ja Kiusaamiseen on vaikea suhtautua tasapuolisesti tuloksia, vastausten tulkinnaksi voi ehdottaa, ettei suuri osa vastaajista pidä selvittämisvaikeuksien syynä omaa suhtautumistaan vaan muita seikkoja. Vain 21 % vastaajista kokee tasapuolisen suhtautumisen vaikeaksi tai melko vaikeaksi. (Taulukko 12.)

26 26 Taulukko 12. Kiusaamiseen on vaikea suhtautua tasapuolisesti Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 2 % 3 % 2 % 0 % 2 % 2 % Melko samaa 19 % 22 % 7 % 16 % 9 % 31 % Ei samaa eikä eri 22 % 20 % 17 % 35 % 26 % 23 % Melko eri 37 % 38 % 46 % 31 % 36 % 27 % Täysin eri 16 % 13 % 24 % 16 % 27 % 13 % En osaa sanoa 4 % 4 % 4 % 2 % 0 % 4 % Tasapuolinen suhtautumisen haasteet ovat asenteisiin liittyviä. Tällöin esimerkiksi se, millaista käyttäytymistä pitää kiusaamisena, määrittää suhtautumista. Tasapuolisuuden haasteet tulevat esille myös siinä, miten kiusattu ja kiusaaja otetaan huomioon. Myös vanhempien huomioon ottamisen haasteet ovat osa tasapuolista suhtautumista. Olisi tärkeää ottaa huomioon nimenomaan kiusattu. Inhottaa yleisen tason käsitys kiusaamistapausten tasapuolisesta käsittelystä, mikä usein tarkoittaa kiusaajan vastuun jakautumista ja kiusatun rasituksen kaksinkertaistumista. Netissä tapahtuva kiusaaminen on vastaajien mukaan lisääntynyt kouluissa (taulukko 13). Kouluavustajien, koulunkäyntiavustajien ja koulunkäynnin ohjaajien ryhmässä sekä opettajien ryhmässä on kuitenkin paljon en osaa sanoa vastauksia tähän kysymykseen. Taulukko 13. Netissä tapahtuva kiusaaminen on lisääntynyt koulussamme Kaikki N=501 N=290 Rehtorit N=54 Opettajat Terveydenhoitajat N=58 Kuraattorit N=44 Kouluavustajat ym. N=55 Täysin samaa 15 % 11 % 19 % 28 % 25 % 7 % Melko samaa 36 % 34 % 37 % 47 % 43 % 33 % Ei samaa eikä eri 21 % 21 % 25 % 9 % 25 % 16 % Melko eri 4 % 5 % 6 % 2 % 2 % 2 % Täysin eri 1 % 1 % 4 % 0 % 0 % 4 % En osaa sanoa 23 % 28 % 9 % 14 % 5 % 38 % Väittämässä Koulussa on mahdotonta puuttua netissä tapahtuvaan kiusaamiseen on mielipidehajontaa siten, että 29 % on samaa tästä väitteestä ja 43 % eri. Kouluissa katsotaan