Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa
|
|
- Toivo Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Johdanto Tässä kappaleessa tarkastellaan ongelmia ja ratkaisuja, joita ruotsalainen Gotlands Energi AB (GEAB) on kohdannut tuulivoiman verkkoon integroinnissa. Tarkastelun pääpainopiste on pakkokommutoiduilla suuntaajilla (VSC) toteutetussa HVDC ratkaisussa, jonka avulla tyypin A turbiinien aiheuttamia ongelmia pyritään ratkaisemaan. Historiallinen tausta Gotlannin saari sijaitsee Itämeressä n. 90 km ruotsin itärannikosta (kuva 13.1). Tämänhetkinen verkkoyhtiö GEAB vastasi aluksi ( ) saaren asutuskeskuksien katujen valaistuksesta. Tätä varten yhtiö kehitti pienen tuotantolaitoksen ja mittaustekniikan kehityttyä alkoi myös myydä energiaa muille asiakkaille. Tämä kehitys on johtanut siihen, että GEAB on nykypäivänä ainut saarella toimiva verkkoyhtiö, joka vastaa asiakkaidensa sähkön laadusta. Sähköjärjestelmien kehittyminen alkoi saaren pohjoisosista Sliten kylästä. Pohjoisosissa toimiva kalkkikivilouhos oli ensimmäinen ja suurin energiankuluttaja. Myös nykypäivänä pohjoisosan sementtiteollisuus on suurin kuluttaja 30 % osuudella kokonaiskulutuksesta luvun alkupuolella tuotanto toimi hiileen ja öljyyn perustuvalla tuotannolla, joiden ansiosta saaren pohjoisosiin rakennettiin ilmajohtoja pienten tuotantoyksiköiden kytkemiseksi Slitessä. Seuraava suurempi askel otettiin vuonna 1954 kun saaren ja mantereen väliin
2 valmistui kuormakommutoiduilla suuntaajilla (LCC) toteutettu HVDC-linkki luvulla sähköenergiaa ruvettiin käyttämään voimakkaasti myös lämmitykseen, jolloin energiankulutus saaren etäisemmissäkin osissa alkoi lisääntyä merkittävästi. Gotlannin sähköverkko Nykyään Gotlannin verkko koostuu n. 300 km 70 kv johtoa, 100 km 30 kv johtoa sekä 2000 km 10 kv johtoa. Asiakkaita verkossa on n Kuvassa 13.2 on esitetty yksinkertaistettu viivapiirros saaren 70 kv verkosta. Saareen maksimiteho on n. 160 MW ja minimiteho n.40 MW kokonaissähkönkulutuksen ollessa n. 900 GWh vuodessa. Pääosa energiasta tuodaan mantereelta merikaapeliyhteyden kautta (HVDC). Tätä yhteyttä käytetään myös saaren taajuuden säätämisessä. Verkon stabii- 2
3 lisuuden takaamiseksi saarella on myös tahtigeneraattoreita, sekä varavoimana kaasuturbiineja. Hyvät tuuliolosuhteen saaren eteläosissa ovat johtaneet tuulivoiman vahvaan kasvuun. Vuoteen 2003 mennessä saarella oli jo 90 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia, jotka tuottiva n. 200GWh energiaa (22 % kokonaisenergiasta). Tuulivoima koostuu lähes kokonaan tyypin A turbiineista, joiden tuottama teho aiheuttaa haasteita verkkoyhtiölle sekä välkynnän, että pienen paikallisen kulutuksen muodossa. Tilanteessa, jossa tuulivoimalla tuotettu teho on suuri suhteessa kulutukseen, esim. tuulisina öinä, tehoa ajetaan mantereelle HVDC-linkin kautta. Nykyään tätä tapahtuu vain 40 tuntia vuodessa, mutta tuulivoiman kapasiteetti on kasvussa ja sen ennustetaan olevan pian 150 MW, jolloin tämä tilanne on voimassa n. 500 tuntia vuodessa, joka vastaa n. 2GWh energiaa. Verkko on alun perin suunniteltu palvelemaan paikallista kulutusta ja paikallista suuren mittakaavan tuotantoa ei ole odotettu. Saaren eteläosan tuotannon ja kulutuksen välinen epätasapaino tekee verkon hallinnasta vaikeaa. Ratkaisuna saarelle asennettiin v yksi maailman ensimmäisistä pakkokommutoiduista HVDC laiteistoista. Pakkokommutoitu HVDC ratkaisu (VSCHVDC) Jos saaren eteläosan tuotanto olisi siirretty pohjoisen kulutuskeskukseen (Visby) AC siirtojohtoa pitkin olisi ratkaisuna ollut ilmajohto ja lisäksi loistehon kompensointiin soveltuvaa laitteistoa. Kokonaiskustannuksiltaan edullisempaan vaihtoehtoon tällä 70 km matkalla osoittautui HVDC laitteisto pakkokommutoiduilla suuntaajilla toteutettuna, joiden avulla myös loistehon kompensointi ja verkon aktiivinen tukeminen on mahdollista. HVDC linkin kaapeli aurattiin 50 km matkalta vanhan AC johtimen viereen, joka edelleen helpotti rakennusluvan saamista. HVDC VSCHVDC laitteisto asennettiin v ABB:n toimesta. Linkki koostuu kahdesta asemasta, joiden välillä on kaksinkertainen ±80 kv DC kaapeli. Suuntaajat on kytketty suotimen välityksellä 75 kv AC verkkoon. Suuntaajien edessä olevat muuntajat on varustettu käämikytkimillä, joiden avulla suuntaajien jännitettä voidaan pienentää pienen kuormitustilanteen vallitessa. Tämä erikoispiirre rakennettiin HVDC asennukseen, koska tuulivoima toimii harvoin nimellistehollaan ja näin kokonaisenergiahäviöitä voidaan pienentää. Pienen kuormitustilanteen hyötysuhteella on suuri vaikutus installaation kokonaiskannattavuuteen. 3 Suuntaajasiltoja ohjataan PWM moduloinnilla, mikä mahdollistaa toiminnan lähes mielivaltaisilla tehokertoimilla. Lisäksi pätö- ja loisteho-ohjeita voidaan muuttaa hyvin nopeasti (ms luokkaa), mikä mahdollistaa esim. pyöriviä tahtikoneita huomattavasti suuremman dynamiikan loistehon kompensoinnin osalta. Suuntaajat siirtävät tuulivoiman tuottamaa pätötehoa sekä niillä voidaan tarkasti seurata tuotetun tehon vaihteluita. Mahdollisuuksia on käytännössä jopa tasoittaa pieniä jännitekuoppia, joka osaltaan tukee verkon taajuuden säätöä.
4 Suuntaajilla voidaan myös tuottaa loistehoa niihin kytketyn verkon tarpeisiin. Kuva 13.3 esittää yhden suuntaajan pätö- ja loistehokapasiteetin. Suuntaajan loisteho-ominaisuuksia käytetään niihin kytkettyjen verkkojen jännitesäätöön. Normaalitilanteessa HVDC linkin suuntaajat toimivat mahdollisimman alhaisella DC jännitetasolla minimoiden kevyen kuormituksen häviöitä, mutta vikatilanteessa suuntaajat voivat siirtyä hyvin nopeasti tukemaan verkon jännitettä. Uuden toimintapisteen vasteaika on n. 50ms, joka tarkoittaa sitä, että laitteistolla voidaan tehokkaasti poistaa välkyntää ja muita häiriöitä n. 3 Hz taajuuteen asti. HVDC laitteiston suojaus on toteutettu epänormaalin toiminnan (esim. oikosulun) tapauksessa estämällä IGBT komponenttien ohjaussignaalit ja lisäksi avaamalla suuntaajan syötön katkaisija. Näin laite ei vian sattuessa vahingoita itseään eikä häiritse muita suuntaajan syöttöön kytkettyjä laitteita. Verkkovaikutukset Jotta tuulivoiman suhteellista osuutta tuotannossa voidaan jatkossa kasvattaa, vaatii Gotlannin sähköverkko tarkempaa tutkimusta ja simulointeja. Välkyntä GEAB:n kokemusten mukaan tyypin A tuuliturbiineilla on erilaisia tapoja aiheuttaa välkyntää. Hidas välkyntä aiheutuu tuulen lähinnä tuulen puuskista. Turbiinien käynnistäminen ja kompensointikondensaattorien kytkeminen aiheuttaa nopeaa välkyntää. Suurin osa turbiinien tuottamasta välkynnästä johtuu kuitenkin ns. 3P efektistä, jossa lavan ohittaessa tur- 4
5 biinin tornin (tornivarjoefekti) aiheutuu turbiinin tuottamaan tehoon ja jännitteeseen hetkellinen muutos. Tämä muutos on tyypillisesti taajuudella 1 2 Hz. Kaikki tyypin A turbiinien aiheuttamat välkynnät osuvat alueelle 1 8 Hz, jolle myös ihmissilmä on kaikkein herkin. Simulointien perusteella HVDC laitteistolla voidaan kompensoida suurin osa 1 3 Hz taajuisesta välkynnästä. Tämä mahdollistaa osaltaan turbiinien (tyyppi A) kapasiteetin lisäämisen. Muutostilanteet Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että tyypin A turbiinien toiminta on avainasemassa vikatilanteessa. Vikatilanteessa transientin jälkeinen virta kasvaa voimakkaasti epätahtigeneraattoreiden lukumäärän ollessa suuri. Jos vian kesto on alle 200 ms, epätahtigeneraattorit ottavat verkosta paljon loistehoa, mikä saattaa heikentää verkon jännitettä entisestään ja täten pienentää vikavirran suuruutta. Tämä tekee suojauksen selektiivisyyden toiminnan epävarmaksi. Erilaisten transienttitilanteiden simuloinnit ja mittaukset ovat osoittaneet, että käyttämällä tavallisia tahtigeneraattoreita ei kyetä riittävän nopeaan jännitteen säätöön ja edellä kuvattua ilmiötä ei voida välttää. Vikatilanteen toimintaan voidaan kuitenkin myötävaikuttaa asennetun VSCHVDC linkin avulla. Kuva 13.4 esittää simuloidut vikavirrat kolmivaiheiselle oikosululle lähellä eteläistä Näs:n asemaa, sekä HVDC laitteiston ollessa toiminnassa että ilman HVDC laitteistoa. Jännitteen laskiessa HVDC laitteisto tuottaa vapaan kapasiteettinsa verran loistehoa, joka edesauttaa vikavirran syöttöä mukaan kytketyn tuulivoiman tapauksessa. HVDC laitteistolla voidaan vikatilanteessa tukea verkon jännitettä ja vikavirran syöttöä. 5
6 Käytännön mittauksia GEAB:lla on tavoitteena turvata sähkön laatu myös suuren tuulivoiman laajentumisenkin tapauksessa. Tätä varten GEAB on suorittanut useita simulointeja erilaisista vikaskenaarioista, joissa vikatilanteita tarkastellaan sekä ilman tuulivoimaa että tuulivoimatuotannon kanssa. Tärkein simuloiduista vikatilanteista on nimeltään Garda, jota oli mahdollista testata myös käytännössä. Vikaskenaariossa testattiin kolmivaiheista oikosulkua 10 kv katkaisijalla, joka koostui lyhykäisyydessään katkaisijan sulkemisesta ja tämän jälkeen katkaisijan vikavirtalaukaisusta. Vian kestoksi mitattiin ainoastaan 50 ms, joka oli riittävän pitkä näyttämään eri verkon laitteistojen vasteita vikatilanteessa. Tämän vikaskenaarion mittaustuloksia ja simulointituloksia on vertailtu kuvassa Kuvassa on esitetty jännitekuoppien syvyys eri sähköasemilla kolmivaiheisen oikosulun aikana. Käytännön mittauksessa HVDC laitteiston jännitesäätöä oli muutettu hitaammaksi simulointeihin nähden stabiilimman ja turvallisemman toiminnan takaamiseksi. Kuvasta 13.5 nähdään, että HVDC järjestelmää käyttämällä voidaan huomattavasti pienentää jännitekuoppien syvyyttä vikatilanteissa. Tuloksista nähdään, että simuloidut ja mitatut arvot korreloivat melko hyvin, jonka perusteella simuloitu jännitekuopan syvyys ilman HVDC järjestelmää voidaan olettaa melko todenmukaiseksi. Tulevaisuudennäkymät Tällä hetkellä (2005) tuuliturbiineiden rakennuslupahakemuksia on prosessissa yli 300 MW lisäkapasiteetin edestä. GEAB:n mukaan maksimikapasiteetti, joka vielä voidaan lisätä verkkoon, on n. 250 MW. Tämänkin kapasiteetin liittämiseen tarvitaan jo uusia teknologisia ratkaisuja relesuojauksen ja jännitesäädön toteuttamiseksi. 6
7 Yhteenveto Kirjan luku 13 käsitteli ongelmia, joita verkkoyhtiö GEAB on kokenut Gotlannin saarella tuulivoiman lisääntymisestä johtuen. Näihin ongelmiin kuuluivat lähinnä: Jännitestabiilius vikatilanteessa ja loistehon tarve, joka on ratkaistu pääosin VSCHVDC laitteistolla. Suojauksen selektiivisyyden takaaminen vikatilanteissa: Tähän asiaan voidaan myös myötävaikuttaa VSCHVDC laitteistolla. Tulevaisuudessa tuuliturbiineille tullaan vaatimaan lisää teknisiä vaatimuksia (fault ride through), jotta turbiinien lisääntyessä verkon suojaustoiminnot ja sähkön laatuvaatimukset voidaan täyttää. Verkkoyhtiön kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa turbiineille voidaan asettaa verkkoyhtiön toimesta erityisvaatimuksia sähkön jakeluvarmuuden ja laadun varmistamiseksi. 7
Offshore puistojen sähkönsiirto
Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa
LisätiedotMerelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät
Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Johdanto Kiinnostus offshore-tyyppisten tuulivoimapuistojen rakentamiseen on ollut suuri Euroopassa viime vuosina. Syinä tähän ovat mm.
LisätiedotWind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)
Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen Tasasähkövoimansiirto Käsiteltävät asiat erilaiset tasasähköyhteydet pääkomponentit säätötavat suojaukset verkkovaikutukset edut ja
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotTuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut
Tuulivoimalaitosten generaattori- ja tehoelektroniikkaratkaisut Tuuliturbiinityypit Kiinteän nopeuden turbiini Tuuliturbiinit voivat toimia joko kiinteällä nopeudella tai muuttuvalla nopeudella. 90-luvun
LisätiedotS. Kauppinen / H. Tulomäki
1 (8) Tutkimustyön tausta... 1 Verkon mallinnus... 2 Sähkön laatu saarekekäytössä ja VJV-vaatimukset... 2 Simulaatiot... 2 Simulaatio 1... 2 Simulaatio 2... 4 Simulaatio 3... 4 Simulaatio 4... 5 Simulaatio
LisätiedotTuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan
Tuulivoiman vaikutus järjestelmän dynamiikkaan Johdanto Useimmissa maissa suuriin verkkoihin kytkettyä tuulivoimaan on hyvin vähän suhteessa järjestelmän vaatimaan tehoon. Tuulivoiman määrä lisääntyy kuitenkin
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotWind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India
Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotAurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella
Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotSähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy
Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710
LisätiedotAsiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
Lisätiedot9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS
9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
Lisätiedot6. Sähkön laadun mittaukset
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö Kurssi syksyllä 015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotSähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotFingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä
Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017
Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.
LisätiedotAntti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt
Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotLoissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset
LisätiedotSÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT
SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotEnsto LVAC-sähkönlaatu
Ensto LVAC-sähkönlaatu Hyvänlaatuista ja turvallisempaa sähkönjakelua pienjännitteelle, korkealla suorituskyvyllä. ensto.com ensto.fi Sähkönlaadun asiantuntija Ensto suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja,
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotTuulivoima ja sähköverkko
1 Tuulivoima ja sähköverkko Kari Mäki Sähköenergiatekniikan laitos 2 Sisältö Sähköverkon rakenne Tuulivoima sähköverkon näkökulmasta Siirtoverkko Jakeluverkko Pienjänniteverkko Sähköverkon näkökulma yleisemmin
LisätiedotVoimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet
Tekninen ohje 1 (9) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotWind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems 29. Aggregated modelling and short-term voltage stability of large wind farms (Kokonaisuuden mallintaminen ja lyhyen aikavälin jännitestabiilisuus suurilla tuulipuistoilla)
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotWind Power in Power Systems: 3 An Introduction
Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien
Lisätiedot20. Tuulivoima rajoitetun siirtokapasiteetin alueilla
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 20. Tuulivoima rajoitetun siirtokapasiteetin alueilla 20.1. Johdanto Perinteisesti siirtojärjestelmät on rakennettu silloisen tuotannon kanssa vastaamaan
LisätiedotKäyttötoimikunta Jari Siltala. 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa
Käyttötoimikunta 23.11.2016 Jari Siltala 24 h toimintavalmius häiriötilanteissa Network Code for Emergency and Restoration koodin tavoitteet Määritellä yhteiset vaatimukset ja tavoitteet Emergency-, Blackout-
LisätiedotMikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon
Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotAjankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,
LisätiedotTasasähkövoimansiirto
TAMK Tasasähkövoimansiirto 1 () Sähkölaboratorio Jani Salmi 13.04.014 Tasasähkövoimansiirto Tavoite Työn tavoitteena on muodostaa tasasähkövoimansiirtoyhteys kahden eri sähköverkon välille. Tasasähkölinkillä
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotFingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä
Onni Härmä, Kantaverkkopalvelut Verkkotoimikunnan kokous 21. helmikuuta 2019 Fingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä Sähkön laatu Jännitteen laatu Jännitetaso, jännitteen yliaallot, jännite-epäsymmetria,
LisätiedotTuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotMax teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150
SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotVoimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje. Voimalaitospäivä Scandic Park Antti Harjula
Voimalaitoksen lisästabiloinnin virittämisohje Voimalaitospäivä Scandic Park 24.2.2016 Antti Harjula Sisältö Pohjoismainen voimajärjestelmä ja lisästabiloinnit VJV 2013, vaatimukset lisästabiloinnille
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotDiplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus
LisätiedotFingridin ajankohtaiset
Kari Kuusela Verkkotoimikunta 15.2.2017 Fingridin ajankohtaiset Sähköjärjestelmän murros laittaa Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet lujille! Suomeen 2 100 MW lisää tuulivoimaa vuoteen 2025
LisätiedotHSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy
HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy Esityksen sisältö: 1. HSV yhtiönä 2. HSV:n jakeluverkon rakenne 3. Muuntamoautomaation taustoja
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotKantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä
Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26
LisätiedotInteraktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa
Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta
LisätiedotSuperkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna
Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit
LisätiedotVerkkopalveluhinnasto
Verkkopalveluhinnasto 20.5.2019 Sulakepohjaiset siirtotuotteet Perusmaksut Pääsulakkeen koko, A Yleissiirto /kk Kausi- ja kaksiaikasiirto /kk 1-vaiheiset * 3 x 25 3 x 35 3 x 50 3 x 63 3 x 80 3 x 100 3
LisätiedotStandalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille
Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja
LisätiedotHinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet
Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät
LisätiedotMerkittävimmät häiriöt - kesä 2014. 1.9.2014 Timo Kaukonen
Merkittävimmät häiriöt - kesä 2014 1.9.2014 Timo Kaukonen 2 Tihisenniemi - Palokangas 110 kv katkaisija laukesi työvirheen vuoksi 12.6.2014 - Paikalliskytkijä oli suorittamassa Tihisenniemen sähköasemalla
LisätiedotHinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet
Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 9 / 2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Syksy 2017
Verkkotoimikunta Petri Parviainen Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille Syksy 2017 Ajankohtaista kantaverkkoasiakkaille 9_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelman päivitys työn alla, kommentit saatu, vastineet,
Lisätiedot