20. Tuulivoima rajoitetun siirtokapasiteetin alueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20. Tuulivoima rajoitetun siirtokapasiteetin alueilla"

Transkriptio

1 Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 20. Tuulivoima rajoitetun siirtokapasiteetin alueilla Johdanto Perinteisesti siirtojärjestelmät on rakennettu silloisen tuotannon kanssa vastaamaan sähkön kulutusta. Niitä ei ole taloudellisista syistä ylimitoitettu, ja täten uusien voimaloiden tuotannolle ei voida taata siirtotietä 100 % vuodesta. Tuulivoimalat rakennetaan paikkoihin, joissa tuulee, yleensä kauas kulutuksesta, jossa siirtolinjoja ei ole mitoitettu suurelle tuotannolle. Tässä kappaleessa käydään läpi tuulivoiman sijoittamista alueelle, jossa siirtokapasiteetti on rajoitettu Siirtorajoitteet Termiset rajoitukset sekä jännite- ja transienttistabiilius rajoittavat verkon kapasiteettia. Termiset rajoitukset määräytyvät kullekin yksittäiselle siirtolinjalle ja siihen liittyvälle laitteistolle (katkaisijat sekä virta-, jännite- ja tehomuuntajat). Jännite- ja transienttistabiiliudelle tehdyt tarkastelut taas koskevat koko verkkoa tai osaa siitä Terminen raja-arvo Avosiirtojohdon terminen raja-arvo tarkoittaa lämpötilaa, jossa johdin alkaa pehmentyä siinä kulkevan virran vuoksi. Johtimen jatkuva sallittu maksimilämpötila on o C riippuen materiaalista, iästä, geometriasta, tornin korkeudesta, maasulun selvittämisen standardeista, jne. Terminen raja-arvo tai virransiirtokapasiteetti (current-carrying capacity) on riippuvainen ympäristön lämpötilasta, tuulen nopeudesta, auringon säteilystä, johtimen pinnan ominaisuuksista ja korkeudesta merenpinnasta (ks. kuva 20.1). Lyhyiden siirtojohtojen (alle 100 km) kapasiteettia rajoittaa juuri kuumeneminen eikä stabiilisuustekijät. Tuulipuistojen tuulimittauksia voidaan hyödyntää lyhyiden johtojen virransiirtokapasiteetin reaaliaikaisessa arvioinnissa (käytössä mm. Gotlannissa), kun tuulennopeuden ja lämpötilan alueelliset erot ovat pieniä. Virransiirtokapasiteetti on verrannollinen suurimpaan sallittuun siirrettävään pätötehoon seuraavasti: jossa I max on virransiirtokapasiteetti, U min minimijännite ja viimeinen termi minimitehokerroin täydellä kuormalla. Täten tehokerrointa parantamalla ja minimijännitettä nostamalla suurin sallittu pätöteho kasvaa.

2 Jännitestabiilisuuden raja-arvo Jännitestabiilisuus on järjestelmän kyky säilyttää sopivat jännitteet jokaisessa pisteessä normaalioloissa sekä vikatilan jälkeen. Jännite-epästabiilisuus voi johtaa kuormien menettämiseen tai sähkökatkoihin. Edelleen seurauksena voi olla myös synkronismin menettäminen. Todellisessa verkossa jännite- ja kulmastabiilisuuden erottelu voi olla hankalaa. Pelkästään jännitestabiilisuutta voidaan tarkastella kuvan 20.2 mukaisella kaksi solmuisella verkolla, jonka virta saadaan laskettua kaavalla: Malliverkon siirretyn tehon ja jännitteen suhdetta voidaan kuvata ns. nenäkurvin (nose curve) avulla (ks. kuva 20.3). Jos kuormaimpedanssi Z LD pienenee, virta kasvaa. Niin kauan kuin Z LD on isompi kuin Z L, virran kasvu on merkittävämpi kuin kuorman jännitteen pieneneminen ja siirretty teho kasvaa (käyrän yläosa). Kun Z LD menee pienemmäksi kuin Z L, jännitteen pieneneminen on virrankasvua nopeampaa ja siirretty teho pienenee (käyrän alaosa). Tällöin häviöt verkossa ovat suuremmat ja toimintaolot monille laitteille epätyydyttävät. Huomataan, ettei siirretty teho P R voi ylittää arvoa P Rmax. Pistettä (P Rmax, U Rmax ) kutsutaan maksimikuormituspisteeksi, joka määrittää siis suurimman mahdollisen siirretyn tehon tietyllä tehokertoimella toimittaessa. Kuvassa 20.4 on esitetty ko. verkolle nenäkurveja eri tehokertoimen arvoilla. Kuten mainittu, tavallisesti toimintapisteet kriittisen pisteen yläpuolella edustavat tyydyttäviä toimintaoloja. Näin ollen nopeat tehokertoimen muutokset saattavat aiheuttaa järjestelmän siirtymisen epätyydyttävään tai jopa epästabiiliin tilaan. Kuorman tehokertoimen parantaminen paikallisen kompensoinnin avulla voi parantaa järjestelmän jännitestabiilisuutta. Tosin liiallisesta kompensoinnista voi olla jopa haittaa stabiilisuuden kannalta.

3

4 Johdon pituudella on suuri vaikutus jännitestabiilisuuteen, koska kuormitetut johdot kuluttavat loistehoa. Johdon pituuden vaikutusta on esitetty kuvassa 20.5 (tehokerroin 1). Kuvan P 0 on niin sanottu luonnollinen kuorma, joka (kirjoittajan mukaan) tarkoittaa johdon siirtämää tehoa, kun johdon päässä on kuormana johdon aaltoimpedanssin suuruinen kuorma (Z LD =Z C ). Yli 400 km johdon maakapasitanssin kompensoivat osittain johdon kuluttaman loistehon, mutta se aiheuttaa korkean jännitteen loppupäässä etenkin pienellä kuormalla. Yli 600 km johdoilla luonnollisella kuormalla jännite U R on nenäkurvin alakaarella, joten toimitaan epästabiilissa tilassa. Näillä johdoilla käytetään sarjakompensointia pienentämään impedanssia ja näin myös loistehon kulutusta Tuuliturbiinien tehoulostulo Koska tuuliturbiinin ulostulo on tärkeä jännitestabiilisuustarkasteluissa ja virransiirtokapasiteettien marginaaleja arvioitaessa, pitää huomioida, että ulostulo riippuu lämpötilasta ja korkeudesta merenpinnasta. Kuvassa 20.6 sakkaussäätöinen BONUS 600 kw turbiini.

5 Transienttistabiilisuus Transienttistabiilisuus tarkoittaa sähköverkon kykyä säilyä tahdissa vakavissa transienttihäiriöissä. Stabiilisuus riippuu alkuperäisestä toimintatilasta ja häiriön vakavuudesta. Termisten raja-arvojen ja jatkuvan tilan jännitestabiilisuuden näkökulmasta tuulivoimala toimii muiden tuotantolaitosten tavoin. Vikatilanteissa näin ei kuitenkaan ole. Tarkasteltuja vikatiloja ovat yleensä siirtoverkon puolella tapahtuvat 1- ja 2-vaiheiset maasulut sekä 3-vaiheiset oikosulut. Pienet tuulivoimalat eivät yleensä paranna transienttistabiilisuutta. Suurten tuulipuistojen vaikutuksia tarkastellaan luvussa Siirtokapasiteetin määrittämisen menetelmät Siirtoverkonhaltija (TSO) määrittää siirtokapasiteetin. Jokaisella TSO:lla on tarkat tiedot vain oman verkkonsa kokoonpanosta, laitteistoista ja toimintatilastoista. Näin ollen oman verkon siirtokapasiteetin perustuu verkon teknisiin tietoihin, kun taas verkkojen rajoja ylittävien siirtokapasiteettien määrittämisessä täytyy tehdä oletuksia Verkon rajanylityssiirtokapasiteetin määrittäminen Saadakseen yhdenmukaiset kapasiteettiarvot Euroopan TSOt julkaisevat verkon siirtokapasiteetit (net transmission capacities, NTCs) kahdesti vuodessa. Verkkojen rajat ylittävissä kohdissa vierekkäisten TSO:iden tulokset saattavat poiketa ja näin NTC:stä on neuvoteltava. EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin välisten siirtokapasiteettien määrittäminen noudattaa samaa yleiskaavaa: 1. Muodostetaan perustilan verkkomalli (tehonjako). 2. Määritetyn siirtosuunnan mukaan viejämaan tuotantoa lisätään ja tuojamaan pienennetään saman verran, ΔE. 3. Saadun simuloidun verkon yksittäisten TSO:iden varmuusvaatimusten toteutuminen tarkastetaan. 4. Korkein mahdollinen vaihto ilmaisee kuinka paljon lisää tehoa voidaan siirtää perustilaan nähden. Tämä lisätään ΔE:een, jotta saadaan kokonaissiirtokapasiteetti. 5. Epävarmuustekijöiden vuoksi vähennetään vielä tietty varmuusmarginaali, jotta saadaan lopullinen NTC. Vaikka yleinen kaava on samanlainen, eri TSOt käyttävät eri tulkintoja ja määritelmiä. Lisäksi, että määritetään NTC kahdesti vuodessa, saatavilla oleva siirtokapasiteetti määritetään myös päivittäis- tai viikkoperusteisesti päivä eteenpäin -ruuhkaennusteissa. Ennustaminen seuraa yllä olevaa kaavaa, mutta tehonjako vastaa edellispäivän tilaa ja joskus sääennusteetkin huomioidaan. Epävarmuustekijöitä on vähemmän, joten varmuusmarginaaleja voidaan pienentää Maan sisäisen siirtokapasiteetin määrittäminen Jokainen TSO käyttää täydellisiä verkkomalleja oman vastuualueensa siirtokapasiteetin määrittämisessä. Kaikki TSOt käyttävät samanlaisia menetelmiä, mutta varmuusstandardit ja perusskenaarion oletukset voivat vaihdella huomattavasti. Tehonjako lasketaan useille skenaarioille. Näitä laskelmia käytetään sitten jännitestabiilisuuden arvioimiseen normaalissa tilassa sekä yleisimpien ja vakavimpien häiriöiden jälkeen.

6 Transienttistabiiliutta arvioidaan suorittamalla dynaamisia simulointeja verkolle vian aikana ja sen jälkeen. Siirtorajoitteet määritetään pahimmissa mahdollisissa olosuhteissa Toimenpiteet siirtokapasiteetin kasvattamiseksi Pehmeät toimenpiteet Pehmeät toimenpiteet saattavat johtaa siirtokapasiteetin nousuun edullisesti. Enimmäkseen ne koskevat rajanylityssiirtokapasiteetteja, mutta jotkut voivat vaikuttaa sisäisiinkin kapasiteetteihin: Vierekkäisten TSO:iden määrittämismenetelmät voidaan harmonisoida. Ympäröivän lämpötilan ja tuulennopeuden tilastoja voidaan tarkastella. Lämpötila- ja tuuliennusteita voidaan käyttää päivä eteenpäin -määrityksissä. (n-1) -kriteeri saattaa joskus olla ylimitoitusta ja joskus taas se ei riitä. Todennäköisyyslaskenta, jolla pyritään minimoimaan reaaliaikaisesti verkon operatiiviset kokonaiskustannukset, on uudenlainen vaihtoehto (n-1) -kriteerin käyttämiselle. Väliaikainen ylikuormitus häiriötilanteiden jälkeen voidaan hyväksyä. Aiheettomat, erittäin harvinaiset viat voidaan jättää siirtokapasiteettitarkastelujen ulkopuolelle. Operatiivisten epävarmuustekijöiden todennäköisyysarviointi voidaan suorittaa. Tämä lista koskee pääosin siirtokapasiteetin määrittämisen parantamista. Myös laaja-alainen suojausautomatiikan käyttö voi helpottaa verkon pullonkaulatilanteita (vikatilanteista selviämisen lisäksi) ilman suuria investointeja Mahdollisia vahvistamistoimenpiteitä: terminen raja-arvo Jos terminen virtaraja valitaan kriittiseksi tekijäksi, vahvistamistoimenpiteet voi tähdätä verkon linjojen/komponenttien virtarajojen nostamiseen tai verkon tehonjaon optimointiin heikkojen haarojen kuormituksen keventämiseksi. Ensiksi mainittuun auttaa: Dynaamisen virransiirtokapasiteetin määrittäminen johdon kireyden/painuman sekä johdon virran ja sääolojen reaaliaikaisen valvonnan avulla. Eristimien lyhentäminen. Johtimien vetolujuuden kasvattaminen. Tornien korkeuden kasvattaminen. Alimitoitettujen sähköasemalaitteistojen korvaaminen. Johtimien vaihtaminen kuormitettavampiin ilman tukirakenteiden muuttamista. Toiseksi mainittuun taas: Vaiheensiirtomuuntajan (phase-shifting transformer) käyttäminen. Sarjakondensaattorin tai -kuristimen käyttäminen johdon impedanssin säädössä. FACTS -laitteiden käyttäminen (mutta kalliita ja joitain huonoja puolia) Mahdollisia vahvistamistoimenpiteitä: jännitestabiilisuuden raja-arvo Jos jänniterajat tai jännitestabiilisuus ovat määrittävä tekijä siirtokapasiteetille, loisteholähteiden lisääminen kriittisiin pisteisiin on uuden linjan rakentamista edullisempi ja helpompi vaihtoehto.

7 AC -linjojen muuttaminen DC:ksi Yksi keino siirtokapasiteetin lisäämiseksi on siirtyä ACDC:stä käyttämään HVDC:tä. Tämä mahdollistaa nostaa tehonsiirtoluokkaa 2-3 -kertaiseksi ja pienentää häviöitä. Pitkillä johdoilla (yli 300 km) hyötynä on se, että voidaan hyödyntää linjaa termiseen raja-arvoon asti, kun AC:llä vastaan tulee jännitestabiilisuusongelmat. Johdon muuttaminen DC:ksi saattaa maksaa % vähemmän kuin johdon uusiminen AC:na, jos ei huomioida johon päihin tarvittavia konvertteriasemia. HVDC:n haittana on se, että johdon molemmat päät irtoavat taajuuden säädöstä, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia johdolla, jonka säätöyksiköt on vain toisessa päässä Tuulivoiman vaikutus siirtokapasiteettiin Tuulivoimalan vaikutusta verkon siirtokapasiteettia tarkasteltaessa on huomioita tuulivoiman alhainen käyttöaika ( h), puiston sisäinen tasoitusilmiö ja se että ollaan riippuvaisia ympäröivistä oloista. Tämän jälkeen tuulivoimalaa voidaan käsitellä tavanomaisen voimalaitoksen tavoin. Lisäksi täytyy huomioida induktiogeneraattoreiden yhteydessä käytettävän kompensoinnin merkitys. Myös tavanomaisesta poikkeava käyttäytyminen vikatilanteissa pitää muistaa. On useita syitä miksi laaja-alainen tuulivoima vaikuttaa siirtokapasiteetin määrittämiseen: Perustilaa määrittäessä on huomioitava tuuliennusteet päivä eteenpäin -ennusteissa ja tuulitilastot NTC:issa. Epävarmuustekijät ovat suuret, joten myös varmuusmarginaalit tulee olla sen mukaiset. Täten siirtokapasiteetti laskee. Tuulivoimaloiden mallit eivät ole niin kehittyneet kuin perinteisten voimaloiden. Täten simulointitulokset eivät ole kovin luotettavia, eli pitää lisätä taas varmuusmarginaalia. Tuulivoimaloiden perustaminen aiheuttaa lisäkustannuksia verkon suojaukseen, sekä kaukaisen sijaintinsa takia verkkoinvestoinnit ovat kiireisempiä ja kalliimpia kuin lähempänä kulutusta Vaihtoehtoja verkon vahvistamiselle tuulivoimaa lisättäessä On löydettävä optimaalinen tasapaino lisätuottojen ja lisättävän siirtokapasiteetin kustannusten välillä. Usein ei ole järkevää poistaa pullonkauloja kokonaan ja lisäksi siirtokapasiteetin kasvattaminen vie aikaa. Järkeviä vaihtoehtoja verkon vahvistamiselle ovat olemassa olevien perinteisten voimaloiden tuotannon säännöstely ja ylimääräisen tuulituotannon rajoittaminen Olemassa olevien tuotantolaitosten säännöstely Tehon siirtoa voidaan säädellä energiavarastoilla ja tavanomaisilla voimalaitoksilla, joissa nopeasäätö on mahdollista. Näitä ovat kaasuvoimalat ja vesivoimalat, joissa on varastoallas. Kovalla tuulella ylimääräinen tuotanto varastoidaan varastoaltaisiin, josta se voidaan hyödyntää pullonkaulatilanteen jälkeen. Jos sekä tuuli- että vesivoimalat ovat saman yhtiön, voidaan tuuliennustusten mukaan toteuttaa helposti vesivoimalan säännöstely. Jos omistaja on eri, pitää säännöstely tehdä markkinoiden kautta Tuulienergian tuhlaaminen Tuulivoimaa voidaan tuhlata eli olla ottamatta talteen pullonkaulatilanteessa. Tuhlautuvan energian arvioimiseksi on kehitetty menetelmiä, joita voidaan soveltaa jo esisoveltuvuustutkimuksissa ja teknisiä edellytyksiä määritettäessä. Seuraavassa on kaksi menetelmää.

8 Yksinkertaistettu menetelmä Yksinkertainen tapa arvioida mahdollisen asennettavan tuulivoimakapasiteetin määrää rajoitetun siirtokapasiteetin alueelle on verrata nykyisen siirtoaikakäyrän (TDC) ja odotetun tuulivoimatuotantoaikakäyrän (WPDC) summaa siirtorajoitukseen (TL), kuten kuva 20.8 esittää (luvut todellisia, Ruotsista). WDPC on saavutettu alueen tuulimittausten avulla ja oletettu, että kaikki turbiinit ovat 100 % käytettävissä ja puiston sisäistä vaimennusta ei huomioida. Lisäksi on oletettu, että: Siirtorajoitus on annettu ja vakio koko ajan. Vain pätötehon virtauksia tutkitaan. Tuotettu tuulivoima voidaan kuluttaa pullonkaulan toisella puolella. Tuulivoiman sekä todellisen tehonsiirron tuntivaihtelut tapahtuvat samanaikaisesti (hieman epärealistinen, mutta ilmaisee pahimman mahdollisen tilanteen) Todennäköisyysarviointimenetelmät Toinen arviointimenetelmä perustuu siirtokapasiteetin ylittymisen todennäköisyyden laskentaan. Menetelmä on samanlainen tuotantokustannussimuloinnit ja arviointi perustuu tilastolliseen tietoon. Käytetyt oletukset ovat samat kuin edellä viimeistä lukuun ottamatta, sillä tässä tuulivoimatuotanto ja siirretty teho ovat itsenäiset muuttujat. Todennäköisyysarviointimenetelmät jaetaan diskreettiin ja jatkuva-aikaiseen. Kun pitkäaikaista tilastotietoa on tarjolla, käytetään avuksi diskreettimenetelmää. Kuvassa 20.9 on esitetty täten saatu todennäköisyysarviointi aikaisemmin mainitulle esimerkille. Y kuvaa tuotettua tuulivoimaa, X todellista siirrettyä tehoa ja Z haluttua siirtotehoa. Eli jos siirtorajoitus on 7000 MW, todennäköisyys että se ylittyy on 0,05. Jos pitkäaikaisia tilastoja ei ole käytössä, vaan joudutaan käyttämään keskiarvoja ja poikkeamia, voidaan muuttujat X, Y ja Z olettaa jatkuva-aikaiseksi ja yleistää noudattamaan jotain tiettyä jakaumafunktiota (Weibull).

9 Soveltaminen Ruotsin siirtojärjestelmään Ruotsissa on noin MW sähkön tuotantoa, josta ylipuolet on vesivoimaa. Tuulivoimaa oli kirjan kirjoittamisen aikaan noin 1,1 % kokonaistuotannosta (426 MW ja 706 turbiinia, syyskuu 2004). Suurimmat vesivoimalat ovat pohjoisessa ja suurin kulutus keskiosissa ja etelässä, ja välissä kahdeksan 400 kv johtoa, jotka voivat muodostaa pullonkaulan. Hallituksen lakialoitteen mukaan tuulivoimaa tuotettaisiin 10 TWh vuodessa vuoteen 2015 mennessä. Mahdollinen laajan mittakaavan tuulivoiman lisäämispaikka voisi olla pohjoisosien vuoristot, mikä lisää pullonkaulan mahdollisuutta, mutta näyttää offshore -ratkaisuja paremmalta vaihtoehdolta. Vuonna 2002 Kraftnätin teki tutkimuksen, jossa selvitettiin, että jos 4000 MW tuulivoimaa käyttöajalla 2500 tuntia lisättäisiin Pohjois-Ruotsiin, viisi 400 kv uutta linjaa tarvittaisiin takaamaan 100 % saatavuus. Tämä maksaisi 20 miljardia ruotsin kruunuissa. Seuraavia oletuksia käytetään arvioinnissa: Todennäköisyyslaskennassa käytetään vuoden 2001 tilastoja. Vain maan sisäisiä siirtorajoituksia tarkastellaan. Siirtorajoitus on vakio. Pohjoisessa tuotettu energia pystytään kuluttamaan keski- ja eteläosissa. Vain pätötehon virtauksia tarkastellaan olettaen, että loistehon kompensointi voidaan hoitaa vesivoimaloissa. Tuulivoimaloiden tuotetun pätötehon vaihteluita ei kompensoida vesivoimaloita säännöstelelemällä. Tuulimittaukset on Suorvasta ja turbiinin ulostulotehokäyrä on lapakulmasäädetyn turbiinin. Kuvassa on kuvattu prosenttiosuus, joka pitää tuhlata tietyllä tuotantomäärällä. Yksinkertaistetun ja todennäköisyyslaskentamenetelmien lisäksi on laskettu arvoja tuulennopeuden ja tehonsiirron todellisilla tuntiarvoilla vuodelta Todennäköisyyteen perustuva menetelmä vastaa todellista paremmin, joten pääosin sitä käytetään myöhemmissä tarkasteluissa.

10 Yhden uuden linjan (800 MW) hinnaksi saadaan 10 % korkokannalla ja 40 vuoden takaisinmaksuajalla 400 miljoonaa kruunua. Näin ollen siis tuo hinta pitäisi kattaa nyt hyödynnetty saadun tuhlatun tuulienergian hinnalla. Kuvissa on kuvattu tuhlatun energian kokonaishintaa 0,3 ja 0,4 kruunua/kwh arvoilla. Diskreettiä todennäköisyysmenetelmää tarkastellen huomataan, ettei hyöty tuhlatussa energiassa kata uuden johdon hintaa kummassakaan tapauksessa.

11 Pohdintaa käytetyistä oletuksista: Tarkasteluissa käytettiin tuulennopeustilastoja vain yhdeltä alueelta ja vain yhden turbiinin tehokäyrää, joka on skaalattu vastaamaan useaa turbiinia. Todellisuudessa tuuliolot vaihtelevat paljon ja useita erilaisia turbiineja on käytössä. Näin ollen tuhlattava energia on todellisuudessa vähäisempää. Oletuksena oli, että vesivoimaa säännöstelemällä ei kompensoida tuulivoimaa. Todellisuudessa näin kuitenkin voidaan tehdä esim. varastoimalla vettä varastoaltaisiin tuulivoiman ylituotannon aikaan. Näinkin tuhlattavaa energiaa voidaan usein pienentää. Jos energian tuhlaaminen on vähäisempää, verkon vahvistaminen tulee vieläkin kannattamattomaksi rahallisesti, jos korkokanta on 10 %. Oletuksena oli, että vesivoimalla kompensoidaan tarvittava loisteho. Laaja-alaisen tuulivoiman yhteydessä turbiinityypistä riippuen on turbiineilla suuri osuus loistehon kompensoinnissa ja täten myös mahdollisesti vaikutus siirtorajoituksiin. TSO määrittää siirtorajoitukset (n-1) -kriteerin mukaisesti. Jos kuitenkin huomioitaisiin laskennassa sääolot, sähkön hinta ja muut verkon operatiivisiin kustannuksiin vaikuttavat tekijät, tulisi siirtorajoitukset muuttuviksi ja näin tuhlattu energia voisi olla vähäisempää. Energiantuhlaustarkastelujen tulokset siis riippuvat paljon käytetyistä lähtöarvoista ja oletuksista. Näin ollen tarkastelut tulee tehdä huolellisesti jokaiselle yksittäiselle tuulivoimaprojektille Johtopäätökset Käytettävissä oleva siirtokapasiteetti ei ole kiinteä arvo, joka määräytyy vain verkon teknisten ominaisuuksien perusteella. Se myös kuvaa vastuussa olevan TSO:n käyttämiä menettelymalleja ja olettamuksia. Siirtokapasiteetin nostamiseksi käytettävissä on sekä pehmeitä toimenpiteitä, jotka koskevat kapasiteetin määrittämistä, että kovia keinoja eli verkon vahvistamista ja uusien komponenttien lisäämistä. Tuulivoiman matala käyttökerroin aiheuttaa lisähaasteita siirtokapasiteetin riittävyyden määrittämiseen. Koska mahdollisia vaihtoehtoja on enemmän, on jokaisen projektin kohdalla tehtävä tarkat tarkastelut tilanteen optimoimiseksi.

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta

Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY

Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa

Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Tuulivoima Gotlannin saarella Ruotsissa Johdanto Tässä kappaleessa tarkastellaan ongelmia ja ratkaisuja, joita ruotsalainen Gotlands Energi AB (GEAB) on kohdannut tuulivoiman verkkoon integroinnissa. Tarkastelun

Lisätiedot

Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo

Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit Markkinatoimikunta 4.2.2014 Maarit Uusitalo 2 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta 20.5.2014

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta 20.5.2014 Flowbased apacity alculation and Allocation Petri Vihavainen Markkinatoimikunta 20.5.2014 Miksi flowbased? Nykyinen siirtokapasiteetin määrittely AT/NT (Net Transfer apacity) on yksinkertainen ja toimiva.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo

Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta Markkinatoimikunta 2.2.2012 Jyrki Uusitalo 2 Yleiset periaatteet Markkinoilla Suomi yhtenä tarjousalueena Asiakkaille ja markkinoille

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

6. Sähkön laadun mittaukset

6. Sähkön laadun mittaukset Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa

Lisätiedot

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems)

Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) 1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 18: Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä

Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen ENTSO-E: Koodien tilanne CACM Capacity allocation and congestion management (CACM) pelisäännöt vuorokausi- ja päivänsisäislle markkinoille ja kapasiteetin

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India

Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Wind Power in Power Systems: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in India Johdanto Tuulivoiman rakentaminen Intiaan kiihtyi 1990-luvulla tuotantotukien ja veroalennusten jälkeen. Luvun kirjoittamisen

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Jämsäniemi Alueen pituus ~ 10 km Voidaan jakaa kolmeen osaan Alueen täyttää pienet metsä ja peltotilkut, joidenvälissä pieniä järviä ja

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät

Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Merelle rakennettujen tuulivoimapuistojen sähkönsiirtojärjestelmät Johdanto Kiinnostus offshore-tyyppisten tuulivoimapuistojen rakentamiseen on ollut suuri Euroopassa viime vuosina. Syinä tähän ovat mm.

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy

Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle SULPU Lämpöpumppuseminaari 28.11.2017 Esa Muukka Nivos Energia Oy ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA Esityksen on tarkoitus

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Verkkosäännöt tulevat mikä muuttuu käyttötoiminnassa? suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Verkkosäännöt tulevat mikä muuttuu käyttötoiminnassa? suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Verkkosäännöt tulevat mikä muuttuu käyttötoiminnassa? suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 2 Eurooppalaisten sääntöjen valmisteluprosessi Puiteohje: Framework Guideline ACER

Lisätiedot

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Jyrki Uusitalo

15 minuutin tuotantosuunnitelmat. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Jyrki Uusitalo 15 minuutin tuotantosuunnitelmat Tasevastaavapäivä 10.11.2009 Hartwall Areena Jyrki Uusitalo aug-95 dec-95 apr-96 aug-96 dec-96 apr-97 aug-97 dec-97 apr-98 aug-98 dec-98 apr-99 aug-99 dec-99 apr-00 aug-00

Lisätiedot

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016 Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään

Lisätiedot

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Flowbased apacity alculation and Allocation Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Miksi flowbased? Nykyinen AT/NT- malli on yksinkertainen ja toimiva Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa: A- verkko silmukoituu

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon

Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset

Fingridin ajankohtaiset Kari Kuusela Verkkotoimikunta 15.2.2017 Fingridin ajankohtaiset Sähköjärjestelmän murros laittaa Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet lujille! Suomeen 2 100 MW lisää tuulivoimaa vuoteen 2025

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Verkkosääntöfoorumi Heini Ruohosenmaa. Yhteenveto siirtokapasiteettien laskentamenetelmän kehittämisestä

Verkkosääntöfoorumi Heini Ruohosenmaa. Yhteenveto siirtokapasiteettien laskentamenetelmän kehittämisestä Verkkosääntöfoorumi 31.8.2017 Heini Ruohosenmaa Yhteenveto siirtokapasiteettien laskentamenetelmän kehittämisestä Sisältö Taustaa - CACM vaatimukset ja aikataulut Pohjoismainen kapasiteetinlaskenta-alue

Lisätiedot