Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016

Transkriptio

1 Loissähköperiaatteet 2016

2 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2

3 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään liittymispistekohtaisesti Ikkuna määritelty erikseen pätötehon kulutukselle ja tuotannolle P (MW) otto Q (MVAr) anto Q G1 Q D1 P min Q G Q D Q (MVAr) otto Q D = suurin sallittu loissähkön otto kulutukselle Q D1 = suurin sallittu loissähkön anto kulutukselle Q G = suurin sallittu loissähkön otto tuotannolle Q G1 = suurin sallittu loissähkön anto tuotannolle P min = -0,1 x P netto P netto = liittymispisteen takaisten yli 1 MW:n voimalaitosten nettosähkötehojen summa (MW) l = Q D1 + P otto x (Q G1 Q D1 ) / P min P otto = verkkoon annettu pätöteho 3 P (MW) anto

4 Minimirajat Voimajohtoliityntä Q D : 2 Mvar, Q D1 : -0,5 Mvar (Q G : 2 Mvar, Q G1 : -2 Mvar) Sähköasemaliityntä Q D : 4 Mvar, Q D1 : -1 Mvar (Q G : 4 Mvar, Q G1 : -4 Mvar) Q D1 = -0,25 * Q D P [MW] otto Q D = 0,16 W otto /t k + 0,1 P netto /0,9 Q [Mvar] anto Q G1 Q D1 Q G Q D Q [Mvar] otto Laskutettava loistehoylitys Q G1 = -0,1 P netto /0,9 Q G = 0,1 P netto /0,9 4 4 P [MW] anto

5 Loissähkörajojen määrittäminen Loissähkörajat ja liittymispisteen tyyppi (puhdas tuotantopiste / sekapiste) määritetään vuodeksi eteenpäin Vuosienergia vuoden 2017 rajoihin Aikaväliltä Muutokset voimalaitostehoissa voimaan seuraavan kuun alusta Jos liittymispisteessä tapahtuu merkittävä muutos, voidaan rajoja ja liittymispisteen tyyppiä tarkastaa vuoden aikana Esim. uuden tehdasyksikön teho voidaan ottaa huomioon arvioimalla sen vaikutus vuosienergiaan Vaatii asiakkaan ilmoituksen muutoksesta Fingridille 5

6 Esimerkki 50 suurimman ylityksen poistosta 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,

7 Esimerkki sekapisteestä 45 Pätöteho (MW) Poistetaan 50 suurinta ylitystä kuukausittain Loisteho (MVAr) 8

8 Loissähkön hinnoittelu > Vuosi 2016 on siirtymäaikaa, laskutus alkaa vuoden 2017 alussa Hinnat vuonna 2017 loistehomaksu: 333 /Mvar,kk loisenergiamaksu: 5 /Mvarh Loissähkön maksut tarkistetaan vuosittain samassa yhteydessä kuin kantaverkkomaksut Tehomaksut tulevat voimaan portaittain vuosien aikana 2017: 333 /Mvar,kk 2018: 666 /Mvar,kk 2019: 1000 /Mvar,kk 9

9 Loissähkön hinnoittelun perusteet Aiemman hinnoittelun pohjana oli "sakkohinnoittelu", ei perustunut todellisiin kustannuksiin, käytännössä ei ole laskutettu kuin kerran asiakkaan pyynnöstä (investointiesityksensä tueksi) Uusi hinnoittelu perustuu kompensoinnin aiheuttamiin todellisiin kustannuksiin, samaa hinnoittelua käytetään myös toisinpäin Fingridin pyytäessä asiakasta kompensoimaan kantaverkon tarpeeseen loistehomaksu kattaa kompensoinnin investointikustannukset loistehon varaaman siirtokapasiteetin siirtojohdosta kompensoinnin kunnossapidon ja käytön loisenergiamaksu kattaa kompensoinnin häviökustannukset loistehon siirron aiheuttamat häviökustannukset 10

10 Loissähkön hinnoitteluun lievennyksiä Loissähkön laskutuksessa pyritään huomioimaan vain pysyvät loissähköikkunan ylitykset Loissähkön laskutuksessa ei huomioida 50 itseisarvoltaan suurinta loissähköikkunan ylitystä kuukaudessa Verkon poikkeuksellisissa ja lyhytaikaisissa erikoistilanteissa voidaan tilapäisesti toimittaa tai vastaanottaa loistehoa enemmän kuin rajat sallivat erikseen niin sovittaessa Erikoistilanteesta on lähetettävä ilmoitus Ekstranetissä loissähköilmoituslomakkeella Mikäli Asiakkaan liittymispisteen taakse liittynyttä teholtaan yli 10 MW voimalaitosta ei käytetä paikalliseen loistehon kompensointiin, erikseen sovittaessa voimalaitoksen loissähkön vaikutus voidaan vähentää liittymispisteen loissähkömittauksesta Tällöin voimalaitoksen nettosähkötehoa ei myöskään huomioida loissähköikkunaa laskettaessa 11

11 Kokemuksia loissähkön seurannasta 2016 ja toimenpide-ehdotuksia Energiavirastolla hyväksyttävänä

12 Kokemuksia loissähkön seurannasta 2016 ja toimenpide-ehdotuksia Suoraan kantaverkkoon liittyneet puhtaat voimalaitokset tukevat kantaverkon jännitettä tuottamalla tai kuluttamalla loistehoa Ikkuna ei paras tapa loistehon seurantaan Pitkä liittymisjohto voi kuluttaa kaiken voimalaitoksen tuottaman loistehon suuressa kuormassa Puhtaat voimalaitosliittymispisteet vapautettu Q G - ja Q G1 -rajasta, jos Voimalaitokset osallistuvat kantaverkon jännitteensäätöön Liittymisjohto on max 15 km pitkä Puhdas voimalaitos = kulutuksen vuosienergia max ¼ tuotannon vuosienergiasta 13

13 Kokemuksia loissähkön seurannasta 2016 ja toimenpide-ehdotuksia Pienillä voimalaitoksilla Q G -rajat voivat olla niin pieniä, että lähes mahdotonta pysyä ikkunassa Q G -rajoille vastaava minimiraja kuin Q D -rajoilla Voimajohtoliityntä Q G = 2 Mvar Q G1 = -2 Mvar Sähköasemaliityntä Q G = 4 Mvar Q G1 = -4 Mvar Jännitteessä ollut ongelmia erityisesti 400 kv:n verkossa Yli 110 kv:n verkon liittymispisteille määritetään loissähkörajat tapauskohtaisesti Alueilla, joilla on korkea jännite, voisi olla kantaverkon kannalta edullista myös se, että asiakas kuluttaa loistehoa Lisäys: Mikäli kantaverkossa on pidempiaikaista tarvetta Asiakkaan tuottamalle tai kuluttamalle loissähkölle jännitteensäädön tueksi ja se on kokonaisuuden kannalta teknistaloudellisesti järkevää, loissähkön toimituksesta sovitaan erikseen. 14

14 Netotus

15 Netotuksen perusperiaatteet Liittymispisteen takaiset saman asiakkaan mittaukset netotetaan automaattisesti Kaikki pätö- ja loismittaukset lasketaan etumerkkeineen yhteen Liittymispisteelle yhdet loisrajat Eri asiakkaiden mittaukset voidaan netottaa, jos ne ovat saman liittymispisteen takana (tarkennusta seuraavilla dioilla) ja asiakkaat ovat yhdessä Fingridin kanssa tehneet netotuksesta netotussopimuksen Netotusperiaatteet ovat vastaavat kuin pätöteholle 16

16 Asiakkaiden välinen netotus Netotettua liittymispistettä käsitellään samalla tavoin kuin yksittäisen asiakkaan liittymispistettä Kaikki pätö- ja loismittaukset lasketaan etumerkkeineen yhteen Liittymispisteelle yhdet loisrajat Netotussopimusmalli löytyy fingridin nettisivuilta Etusivu > Asiakkaat > Käyttövarma sähkönsiirto > Kantaverkkosopimus 2016 > Netotussopimusmalli Netotussopimuksella määritetään yksi asiakas, jota laskutetaan loistehosta Fingrid ei suorita hyödynjakoa Loistehon netotuksen voi tehdä erillään pätötehon netotuksesta tai samalla sopimuksella Asiakkaat voivat seurata sekä netotetun että oman liittymispisteensä mittauksia LTJ-ekstranetistä 17

17 Voidaan netottaa Kiskonetotus Loissähkö siirtyy vain sähköaseman kiskossa Kiskot mitoitettu huomattavasti johtoja suuremmille tehoille Asiakas 1 Sähköasema Asiakas 2 18

18 Ei voida netottaa Eri liittymispiste Loissähkö siirtyy kantaverkon johdolla Aiheuttaa häviöitä ja pienentää kantaverkon siirtokapasiteettia Asiakas 1 Asiakas 1 Asiakas 2 19

19 Loissähkön laskutus Alkaa vuoden 2017 alussa

20 Loissähkön laskutus Kantaverkkolaskusta erillinen lasku Laskutus seuraavan kuun puolessa välissä 3 laskutettavaa tuotetta: Loistehomaksu Loisenergiamaksu, otto Loisenergiamaksu, anto 21

21 Laskutuksen seuranta LTJ-ekstranetissä Tuntitiedot Liittymispisteittäin Netotetun liittymispisteen Loisraportit Loissähkökuva ("haulikkokuva" + aikapiirto) Liittymispisteen tiedot (vuosienergia, huipunkäyttöaika ym.) Netotuksen tiedot 22

22 Loistehon seuranta LTJ-ekstranetissä 23

23 Loissähkörajojen laskentapohja 24

24 Verkon poikkeukselliset ja lyhytaikaiset erikoistilanteet Tapauskohtaisesti laskutuksessa voidaan huomioida verkon poikkeukselliset tilanteet Jos kantaverkolle ei aiheudu oleellista haittaa eikä merkittäviä kustannuksia Ilmoitus Fingridin ekstranet-palvelun Loissähköilmoitus-lomakkeella Suunnitellusta keskeytyksestä ennakkoilmoitus Viasta tai häiriöstä ilmoitus viipymättä Hyväksytyt tunnit näkyvät LTJ-ekstranet-palvelussa porautumalla loisylityksiin Liittymispisteen maksuton otto Liittymispisteen maksuton anto Liittymispisteen maksuton aika 25

25 Tuukka 26 Huikari

26 Esimerkki erikoistilanteesta LTJ-ekstranetissä 27

27 Fingrid Oyj Läkkisepäntie Helsinki PL 530, Helsinki Puh Fax