Sosiaalialan asiantuntijapäivät Wanha Satama. Milla Ilonen, suunnittelija Anna-Maija Huhtikangas, vertaisarvioitsija

Transkriptio

1 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Wanha Satama Milla Ilonen, suunnittelija Anna-Maija Huhtikangas, vertaisarvioitsija

2 ME sosiaalialan asiantuntijat! Anna-Maija Huhtikangas Milla Ilonen Vertaisarvioitsija Sosiaalipsykologi (9/2014) Sosionomi Työskentelee palveluneuvojana Avustajakeskus Sentterissä Työskentelee VERTAISarviointi-toiminnan suunnittelijana Aspa-säätiössä Yhdenvertaisen nuorisotyön kehittäjä Omakohtaista kokemusta asumisen palveluista ja henkilökohtaisesta avusta Omakohtaista kokemusta vammaispalveluista Järjestöaktiivi, mm. Talentia Helsinki ry:n hallituksen jäsen Vaikuttaja (mm. Kynnys, Allianssi, Validia), nuorisokouluttaja (SPR, Seitti)

3 Aspa-säätiö edistää eri tavoin vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen ja omaehtoiseen elämään. Aspan arvot ovat ihmisen kunnioittaminen turvallisuus ja asiantuntijuus.

4 VERTAISarviointi on menetelmä palvelujen laadun arviointiin ja asiakaslähtöiseen kehittämistyöhön asumispalveluyksiköille. VERTAISarviointi on osa Aspa-säätiön jatkuvaa kehittämistoimintaa. Menetelmää on kehitetty vuodesta 2007 alkaen. Rahoitus toimintaan saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä. Arvioinnin tilaaja maksaa vertaisarvioitsijoiden palkkiot (n ) ja matkakulut. ASPA 4

5 Mitä tarkoitamme, kun puhumme asiakaslähtöisyydestä? VERTAISarviointi ja sen haastattelukysymykset ovat lähtöisin palvelun käyttäjien kokemuksista. Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää, jotka loivat mallin VERTAISarvioinnille. Ryhmähaastatteluista siirryttiin yksilöhaastatteluihin. Kysymyksiä on muokattu tarpeen mukaan. Palveluiden käyttäjät suunnittelevat, ohjaavat ja toteuttavat VERTAISarviointitoimintaa. Puolet ohjausryhmän jäsenistä (5 henkeä) ovat kokemuskehittäjiä ja puolet ammattilaisjäseniä järjestöistä ja kunnista. Vertaisarvioitsijat ja alueluotsit arvioivat mallin toimivuutta alueellisissa ja valtakunnallisissa tapaamisissaan. VERTAISarviointi mahdollistaa asumispalvelun käyttäjän luontevan osallistumisen palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen. ASPA 5

6 VERTAISarviointi käytännössä: Koulutetut vertaisarvioitsijat (47 arvioitsijaa ympäri Suomea) haastattelevat muun kuin oman asumisyksikkönsä asukkaita. Vertaisarvioitsijoita sitoo salassapitovelvollisuus, joten asukas voi kertoa kokemuksistaan luottamuksellisesti Saatu kokemustieto koostetaan palauteraportiksi, joka viedään asumisyksikön asukkaiden ja työntekijöiden hyödynnettäväksi. Palautteesta keskustellaan yhteisesti! Palaute huomioidaan asumisen arjessa! Kiinnostus herää VERTAISarviointi Palaute Seuranta Jatkuva kehittäminen Seuranta-arviointi 1 2 vuoden kuluttua! ASPA 6

7 Eedi Oy Olemme toteuttaneet 65 arviointia, ja haastatelleet yli 500 asukasta!

8 Kevättarjous! Kokeile VERTAISarviointia 50% hinnalla! VERTAISarvioinnin voi tilata Voimassa Sosiaalityöntekijä kunnan itse tuottamiin tai ostettuihin asumispalveluihin Asumispalveluiden tuottaja tai työntekijä Asumispalveluiden käyttäjät ja järjestötoimijat voivat esittää toiveen arvioinnin toteuttamisesta palveluntuottajalle tai kunnalle. Palveluntuottajan sitoutuminen prosessiin on tärkeää, jotta palaute huomioidaan ja muutoksia viedään eteenpäin!

9 Kustannukset arvioinnin tilaajalle Esimerkki: Asumispalveluyksikössä X asuu 16 asiakasta. Heistä kymmenen haluaa osallistua vertaisarviointihaastatteluun. Arviointityöhön kutsutaan kaksi vertaisarvioitsijaa, jotka asuvat lähimpänä arviointikohdetta. VERTAISarviointi kustantaa yksikölle 310. Vertaisarvioitsija A Vertaisarvioitsija B Palkkiot: Vertaisarviointihaastattelut (10 asiakasta) 5 x 20 = x 20 = 100 Palautteen koostaminen Palautteen tuominen asumisyksikköön 40 (ei kuluja) Matkakulut: Bussi- tai junaliput 2 x 5 = 10 2 x 5 = 10 Bussi- tai junaliput palautetilaisuuteen 2 x 5 = 10 (ei kuluja) Yhteensä:

10 Kattava vertaisarvioitsijaverkosto takaa nopean toiminnan pienin kustannuksin! Rovaniemi Oulu Joensuu Pieksämäki Mikkeli Kuusankoski Helsinki Seinäjoki Lahti Tampere Pori Loimaa Turku Raisio Koulutamme uusia arvioitsijoita tarpeen mukaan (kaksipäiväinen peruskurssi). Tarjoamme arvioitsijoille jatkokoulutusta vähintään kerran vuodessa. Vertaisarvioitsijat ovat asumisen kokemusasiantuntijoita. Heiltä voi tilata puheenvuoroja seminaareihin ym. Mikä toiminnassa kiinnostaa? Mitä toiminta antaa? ASPA 10

11 Palveluntuottajan kannalta Aikuissosiaalityön yhtenä laatukriteerinä on, että asiakasta kuunnellaan ja asiakkaalla on vaikutusmahdollisuuksia. Virve Flinkkilä, Vantaan aikuissosiaalityön esimies Vertaisarviointi ohjasi meitä työtekijöitä ajattelemaan asumista asukkaiden kannalta. Tämä on heidän kotinsa! Tuula Niinikoski, asumisyksikkö Apollon vastaava, Pori Asiakkaiden aito kuuleminen ja yksikössä toteutettu VERTAISarviointi ovat laatukriteerejä asumispalveluja kilpailutettaessa (mm. Vantaan kaupungin mielenterveyskuntoutujille suunnatut asumisen palvelut). Asumispalvelutyöntekijät saavat tekemästään työstä rehellistä palautetta, joka ohjaa ajattelemaan työkäytäntöjä asukkaan kannalta. Palaute motivoi ja lisää työssä jaksamista. Asiakkailta saatu palaute on väline yksikön sisäiseen laatutyöhön ja palvelujen parantamiseen. Vertaisarvioinnissa ei arvostella tai vertailla eri asumisyksiköitä keskenään. ASPA 11

12 " Vertaisarviointi oli erittäin mielenkiintoinen tapa tehdä asiakastyytyväisyyskyselyä asunnottomien miesten asumispalveluyksikön asukkaille. Tällä tavoin arvioinnista tuli hyvin luotettava ja mikä parasta, me itse saimme kuulla tulokset yhtä aikaa asukkaiden kanssa. Arviointi oli laaja ja jokaista asiakasta oli kuunneltu tasavertaisesti ja tiiviisti. Arvioinnin raportin koostamiseen olin erityisen tyytyväinen: se on hyvin selkeä, kattava ja helppolukuinen. Sitä oli hienoa laittaa eteenpäin yhteistyökumppaneille." - Katja Heikkinen, Kaukajärven Sininauhakodin johtaja ASPA 12

13 Mitä on asiakkaan aito osallisuus? Omassa kodissa ei aina jaksaisi olla asiakas. Haluaisin vaikuttaa ihan oikeisiin asioihin. Meiltä kyllä kysytään, mihin halutaan retkelle. Minua kun ne retket ei kiinnosta! - Rami 35v. - Anni 24v. osattomuus? näennäinen osallisuus pakko-osallisuus 1.) Osallisuus omaan elämään ja omaan palveluprosessiin 2.) Osallisuus palvelujen kehittämiseen (suunnitteluosallisuus) 3.) Osallisuus yhteiskunnan kehittämiseen ASPA 13

14 Törmäyskurssilla? Asumisyksikön rutiinit ja säännöt määrittävät: Aikuisena kohtelu Terveellinen elämä, Sinun parhaaksesi! Miten erimielisyydet selvitetään Pitääkö aina olla samaa mieltä ohjaajan kanssa? Eikö jokaisessa terveessä yhteisössä ole erimielisyyksiä? Koska saa käydä vieraita ja milloin heidän pitää lähteä. Eikö minulla ole oikeutta parisuhde-elämään ja perheen perustamiseen? Milloin ja mitä syöt/juot Nyt kun olen vihdoinkin päässyt eroon viinasta, niin maidon juontiani rajoitetaan Mitä kuntouttavassa toiminnassa tai päivätoiminnassa tehdään Pitääkö joka päivä kuntoutua? Koskahan olen kuntoutunut tarpeeksi?

15 Toteutuuko osallisuus? (n. 400 vastaajaa) Oletko saanut päättää itse, missä asut ja kenen kanssa? Kuka päättää, miten sinun kodissasi ollaan ja eletään? Noin 70% asukkaista ei ole saanut päättää missä asuu. Tärkeää on ollut saada päättää, asuuko yksin vai jakaako huoneen toisen asukkaan kanssa. asumisyksikön johtaja tai ohjaajat (70%) omaiset tai läheiset (20%) minä itse (10%)

16 Toteutuuko osallisuus? (n. 400 vastaajaa) Palvelu- tai kuntoutussuunnitelman tekemiseen osallistuminen: Noin 80% ei muista tai tiedä, että olisivat olleet mukana suunnitelman laadinnassa. Ne (20%) jotka ovat osallistuneet, kertovat tulleensa kuulluiksi ja heidän mielipiteensä on huomioitu, esimerkiksi asumismuotoa valittaessa. Asukastyytyväisyyskyselyt: Noin 80% vastaajista ei tiedä miksi kyselyjä tehdään tai minne vastaukset menevät. Vastauksia käsitellään harvoin yhdessä asiakkaiden kanssa. Työntekijöiden rekrytointi: Hyvin harvoissa asumisyksiköissä asukkaat ovat mukana valinnoissa kertomassa mielipiteensä. Noin 50% asukkaista haluaisi osallistua rekrytointiin.

17 Kun osallisuus toteutuu Palvelun käyttäjät Vuorottelevat asukaskokouksen puheenjohtajana. Esittelevät asumisyksikköä (kotiaan) vieraille ja kertovat toimintatavoista. Vastaanottavat uuden asukkaan. Perehdyttävät uuden työntekijän. Saavat mahdollisuuden osallistua vakituisten työntekijöiden rekrytointiin. Asukkaiden raatia kuullaan valinnassa. Jakavat vastuuta työntekijöiden kanssa, mm. kahvinkeittäminen Työntekijät Mahdollistavat asiakkaiden aidon osallisuuden asiakaslähtöisillä työkäytännöillään! (ei pakko-osallisuutta tai yhteisöllisyyteen pakottamista!) Ohjaavat mm. henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden hakemiseen, jotta osallistuminen mahdollistuisi myös kodin ulkopuolelle. ASPA 17

18 VERTAISarvioinnissa parasta: Myönteiset vaikutukset vertaisarvioitsijoiden elämässä, tietoisuus valinnan vapaudesta kasvaa! Hyvä sovellettavuus (esim. nuorten tai vanhusten asumispalveluihin, kunnan sosiaali- ja terveys palveluihin, työ- tai päivätoimintaan) HUOM! VERTAISarvioinnin kehittämisprosessin asiakaslähtöisyys!! Kokemusasiantuntijuuden tavallistuminen osaksi asuntopolitiikkaa, esim. kokemusasiantuntijat ovat olleet laatimassa MPNet-verkoston mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelujen laatusuosituksia.

19 Muista VERTAISarvioinnin kevättarjous! (Voimassa ) Tulossa: Osallisuuden olotiloissa opas asumispalvelujen käyttäjille ja työntekijöille ASPA kehittää myös Facebookissa! Mahdollista! -viikko , mm. Elävä kirjasto Helsingissä ja Tampereella asiakkaanaanella

20 Ota yhteyttä! Milla Ilonen, suunnittelija GSM milla.ilonen(at)aspa.fi