Vertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa
|
|
- Saara Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vertaisarviointikäytäntö vaikuttamiseen ja vaikuttamisen arviointiin asumispalvelussa (Päivitetty: :37) Aihealue: asuminen ja elinympäristö mielenterveys monikulttuurisuus ja vähemmistöt vammaisuus vanhuus Tyyppi: muu: Kehittävää toimintaa Syntynyt osana: perustoimintaa Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Asumispalvelujen vertaisarvioinnissa arvioinnin kohteena on vaikuttaminen - millaisia vaikuttamismenetelmiä asiakkaiden käytössä on ja miten ne toimivat. Vertaisarviointi toteutuu henkilökohtaisina haastatteluina. Kysyjinä ja vastaajina ovat asumispalveluja käyttävät ihmiset. Vertaisarvioinnin avulla asumispalveluja tuottavat toimijat saavat tietoa, jota he voivat käyttää toimintansa kehittämiseen. Arviointimenetelmä tukee ja lisää asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Asumispalvelujen vertaisarvioinnissa toimijoina ovat todelliset asiantuntijat; asumispalveluja käyttävät ihmiset. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja luottamukseen. Tärkeää on oma kokemus avuntarpeesta ja avun vastaanottamisesta, joka yhdistää arvioitsijoita ja haastateltavia. Vertaisarvioitsijat voivat toimia haastattelijoina kaikissa muissa asumisyksiköissä paitsi omassaan. Haastattelutilanteessa arvioitsijalla on apunaan kirjuri. Muina toimijoina käytännön asioihin liittyen ovat palveluntuottajat (tilat, asiakkaiden tavoittaminen) ja sosiaalityöntekijät (tieto asiakkaiden kokemuksista heille). Pyyntö vertaisarvioinnin tekemiseen voi tulla miltä toimijataholta tahansa. Resurssit
2 Vertaisarviointi toteutetaan Asumispalvelusäätiö ASPAn asumisen kehittämistoiminnan alaisuudessa. Vuoden 2009 lopussa suunnittelijan lisäksi toimijoina oli 10 vertaisarvioitsijaa ja heidän tarvitsemansa avustajat sekä kirjurit. Arvioitsijaksi haluaville suunnittelija toteuttaa yhdessä jo toimivien arvioitsijoiden kanssa koulutuspäivän, jossa mm. kirjallisesti täytetään salassapitosopimus. Asumispalveluun liittyvää vertaisarviointia voi tällä hetkellä toteuttaa vain ASPAn alaisuudessa. Tavoitteena on varmistaa, että käytäntö pysyy arvioimisessa (ei arvostelua) ja että se toteutuu asiakaslähtöisesti. Prosessi Vertaisarvioinnissa oleellista on asiakaslähtöisyyden toteutuminen kaikissa osavaiheissa. Vertaisarvioitsijat - todellisina asiantuntijoina - toteuttavat, arvioivat ja kehittävät mallia käytännön kokemuksen kautta. Vertaisarviointikäytäntö sisältää useampia osavaiheita. Liite: Vertaisarvioinnin osavaiheet (word-tiedosto, 183 kt) Arvioitsijoilla on päävastuu varsinaisen arvioinnin toteutuksesta ja arvioinnista tehtävän yhteenvedon kirjoittamisesta. Suunnittelija ja Asumispalvelusäätiö ASPA toimivat mahdollistajana. Suunnittelija vastaa mm. yhteydenotoista, arviointien sopimisesta ja kirjallisista töistä. Toiminta perustuu jatkuvaan arviointiin. Varsinainen arviointitilanne toteutuu henkilökohtaisena haastatteluna asiakkaan kodissa. Haastattelutilanteessa rauhallisuus ja yksityisyys (ei ulkopuolisia) on tärkeää. Kaikki haastateltavat saavat kysymykset etukäteen nähtäväksi, jotta he voivat valmistautua haastatteluun. Käytössä oleva kyselylomake on tehty vuonna 2008 noin 50 asumispalveluja käyttävän asiakkaan kanssa. Arvioitsijat tekevät yhteenvedon kaikkien haastateltujen vastauksista. Tämä palaute annetaan kirjallisena jokaiselle haastatellulle, yksikön johtajalle ja palveluasumispäätöksen tehneelle sosiaalityöntekijälle. Palautekäynti toteutetaan noin kuukauden kuluttua arvioinnista. Paikalla palautetta kuulemassa toivotaan olevan kyseisen yksikön kaikki asiakkaat ja työntekijät. Tällöin kaikilla on mahdollisuus kysyä ja kommentoida palautteessa esille nostettuja - kiitettäviä, kehitettäviä ja huolestuttavia - asioita. Palautekäynnin yhtenä tarkoituksena onkin tukea avointa ja tasavertaista vuorovaikutusta sekä tukea asiakkaiden aktiivista osallistumista ja mahdollisuuksia osallistumiseen oman asumisyksikkönsä palvelujen kehittämisessä. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Vertaisarviointikäytäntöä, kokemuksia ja saatuja tuloksia esitellään eri tapahtumissa ja julkaisuissa. Kokemusten ja tulosten karttuessa on mahdollista arvioida ja tiedottaa myös käytännön vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Vuosittain vertaisarvioitsijat toteuttavat suunnittelijan kanssa yhdessä Asiakkaan äänellä -foorumin, jossa myös tuodaan esille saatuja kokemuksia ja esille tulleita hyviä toimintatapoja. Yhteistyö palveluntuottajien ja asumispalvelusopimuksista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa vahvistaa ja edesauttaa mallin ottamista jatkuvaan käyttöön asumispalvelutoiminnan kehittämisessä. Sosiaalityöntekijät ja palveluntuottajat saavat aina myös tehdyn palautteen. Kun saman
3 palveluntuottajan useammassa yksikössä on toteutettu arviointi, heille on suunnittelijan mahdollista tehdä ja antaa yhteenveto kaikkien näiden yksiöiden vastauksista (prosentti- ja lukumäärätiedot). Vertaisarviointikäytäntöä on mahdollista soveltaa ja käyttää myös esim. maahanmuuttajien kohdalla. Oleellista on, että haastattelijana on aiemmin Suomeen muuttanut ihminen, joka kykenee uutta maahanmuuttajaa haastattelemaan. Hyvän käytännön ja vertaisarviointikäytännön periaatteita noudattaen tulee maahanmuuttajien olla aktiivisessa ja tasavertaisessa roolissa. Heidän kokemusten kautta saadaan esille oleelliset (=maahanmuuttajille tärkeät) kysymykset ja mahdolliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) muuta tietoa (M): Vuonna 2010 opiskelijan opinnäytetyö tulee keskittymään vertaisarviointikäytännön vaikutusten ja vaikuttavuuden pohdintaan ja arviointiin. Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Käytännön toimivuudesta ja vaikuttavuudesta kerätään tietoa useammassa vaiheessa. Vertaisarvioinnin jälkeen suunnittelija on sähköpostin kautta ensimmäisen kerran yhteydessä palveluntuottajaan. Tällöin tarkistetaan ensimmäiset tunnelmat, ajatukset ja kokemukset, joita arviointi herätti. Palveluntuottajaan otetaan yhteyttä seuraavan kerran noin puoli vuotta arvioinnin jälkeen. Kyseessä on seuranta, jolla pyritään selvittämään, miten arvionti on vaikuttanut ja onko esille nousseita asioita yksikössä käsitelty yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kesken. Tavoitteena on tehdä ns. seuranta-arvionti noin yhden - kahden vuoden kuluttua varsinaisesta arvioinnista. Seuranta-arvioinnissa haastatellaan henkilökohtaisesti varsinaiseen arviointiin osallistuneita ihmisiä. Seuranta-arvioinnin kautta on mahdollista saada tietoa asiakkaiden kokemuksesta sekä arvioinnista että sen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta heidän yksikössään. Kaikki yhteydenotot, saadut kokemukset ja palautteet dokumentoidaan tarkasti. Dokumentoinnista on vastuussa suunnittelija. Tulokset Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että vertaisarvionnissa korostuu neljä vaikuttamisen tasoa: asiakastaso, yhteisötaso, kunnallinen/palveluntuottajataso ja vammaispoliittinen taso. Arvioitsijat kokevat tärkeänä mahdollisuuden saada itse lisää tietoa, että välittää tietoa muille asiakkaille. Vertaisarviointi on avartanut omaa ajattelua ja antanut mahdollisuuden olla "hyödyksi itselle ja muille". Arvioitsijana toimiminen on myös voimaannuttanut; antanut rohkeutta ja itseluottamusta lisää osallistumiseen vaikuttamisessa.
4 Haastateltujen ihmisten kohdalla vaikutusten arviointi on alussa (seuranta-arviointien kautta). Pääsääntöisesti haastattelut on koettu tärkeinä. Tietoon on tullut jo myös yksittäisten ihmisten aktivoitumista vaikuttamiseen. Asiakkaiden tavoittaminen - erityisesti ns. hiljaisten ihmisten - on kuitenkin haasteellista. Yhteisötasolla arviointi on tukenut avointa keskustelua ja sitä kautta yhteistä kehittämistä. Palautteessa esille nostetuista asioista on keskusteltu useimmissa yksiköissä yhdessä asiakaiden ja työtekijöiden kanssa. Seurantakyselyjen vastauksissa on kerrottu mm. konkreettisen toimenpiteen toteutumisesta, jota yksikön asiakkaat lähtivät toteuttamaan arvioitsijoilta saamansa ehdotuksen mukaisesti. Osa johtajista kertoi arvioinnin myös tukeneen yksiköissä aloitettua kehittämistyötä ja lisänneen yhteistä ymmärrystä asiakkaiden tasavertaisen ja aktiivisen roolin tärkeydestä kehittämisessä. Vertaisarviointi pilotoitiin syksyllä 2008 ja varsinainen käytännön toteutus alkoi vuonna Siksi vaikuttavuuden arviointi on kunnallisella/palveluntuottajatasolla ja vammaispoliittisella tasolla vasta alussa. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Vertaisarviointikäytännön kehittämisen taustalla on Asumispalvelusäätiö ASPAssa ollut kokemustieto ja vuonna 2007 tehty alkukartoitus. Alkukartoitus tehtiin haastattelemalla eri tavalla ja eri taholta apua ja tukea saavia ihmisiä. Alkukartoitus vahvisti olettamuksen: asumispalveluja käyttävien ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihin vaihtelevat. Tavoitteeksi kehittämisprosessissa asetettiin asiakkaiden tasavertainen ja luonteva osallistuminen omien palvelujen suunnittelussa, arvioimisessa ja kehittämisessä. Menetelmäksi asetettiin olemassa olevien vaikuttamismahdollisuuksien selvittäminen ja uusien menetelmien kehittäminen. Toimintaperiaatteena alusta lähtien oli työskentely yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin varmistettiin, että suunnitellaan asiakkaiden hyödylliseksi kokemaa vaikuttamismenetelmää ja että vaikuttamista arvioidessa kysytään asiakkaille tärkeitä asioita. Vuonna 2008 perustettiin yhdeksän asiakastyöryhmää eri puolelle Suomea. Ryhmissä oli yhteensä noin 50 asiakasta. Ryhmien asiakkaat olivat ASPA Palvelut Oy:n, Validia-palvelun ja Suomen MSliitto ry:n asumispalveluja käyttäviä ihmisiä. He kertoivat mitä vaikuttaminen heistä tarkoittaa ja mitä pitää kysyä, kun vaikuttamista arvioidaan. Ryhmistä lähti seitsemän ihmistä suunnittelemaan ja käytännössä toteuttamaan vertaisarviointia. He toteuttivat ensimmäiset kolme pilottia syksyllä Saadun kokemuksen perusteella he suunnittelijan tukemana kehittivät vertaisarviointikäytännön perusmallin. Vuoden 2009 kokemusten kautta on arvioitu kyselylomakkeen ja toteutuksen toimivuutta. Aloitettujen seuranta-arviointien avulla saadaan tietoa mallin vaikuttavuudesta asiakkaiden kokemukseen perustuen. Olettamukset käytännön vaikutuksista:
5 Vertaisarvioinnin oletettiin pysäyttävän asiakkaat ja työntekijät keskustelemaan vaikuttamismenetelmistä, toimivan kanavana asiakkaiden kesken tiedon levittämisessä ja lisäävän joidenkin asiakkaiden aktiivisuutta osallistumiseen. Oletuksena oli myös, että vertaisarvionnin avulla saadaan asiakkaiden kokemuksia ja ajatuksia välitettyä neutraalina, ulkopuolisena tahona palveluntuottajille ja kuntien sosiaalityöntekijöille. Toiveena oli, että heistä suurin osa hyödyntää saamansa tiedon. Pelkona oli, että joissakin yksiköissä arviointi unohdetaan heti, eikä esille nousseita asioita tuoda yhteiseen keskusteluun. Tiedettiin, että on vaikea tunnistaa, mitkä vaikutukset ovat seurausta arvioinnista. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Vertaisarviontikäytännön kaikki osavaiheet; suunnittelu, toteuttaminen, arvioiminen ja kehittäminen, toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Ilman asiakkaita vertaisarviointia ei voi toteuttaa. Vertaisarviointikäytäntöä toteutetaan niin kauan, kun asiakkaat kokevat sen tärkeäksi, hyödylliseksi ja ovat toimijoina toteuttamassa käytäntöä. Vertaisarvioitsijoiden kokemusten lisäksi tärkeää on saatu ja saatava palaute haastatelluilta ihmisiltä. Vertaisarviointikäytäntö on uusi ja siksi kaikki palaute on erityisen tärkeää ja hyödyllistä mallin kehittämisessä ja jatkossa erityisesti käytännön vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Yhteystiedot: Merja Marjamäki, suunnittelija Asiakkaan äänellä -kehittämishanke Asumispalvelusäätiö ASPA Viljatie 4 a Helsinki S-posti: etunimi.sukunimi(at)aspa.fi Puh
Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta
Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi
LisätiedotHelsinki. Aspa-säätiön. VERTAISarviointi. Milla Ilonen, suunnittelija, Aspa-säätiö /
17.11.2015 Helsinki Aspa-säätiön VERTAISarviointi Milla Ilonen, suunnittelija, Aspa-säätiö milla.ilonen@aspa.fi / 040 848 0909 Aspa-säätiö Aspa-säätiö edistää eri tavoin vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotMilla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi
Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit
LisätiedotLapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: :26)
Lapsen siirtymävaiheen vuosikello moniammatillisen yhteistyön aikatauluttajana (Päivitetty: 4.2.2009 16:26) Aihealue: lapset, nuoret, perheet terveys varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotASUKASKUUNTELU -TUTKIMUS ASUKASKOKEMUS RATKAISEE. YMMÄRRÄ SITÄ.
ASUKASKUUNTELU -TUTKIMUS ASUKASKOKEMUS RATKAISEE. YMMÄRRÄ SITÄ. Uusi palvelu taloyhtiön asukaslähtöiseen johtamiseen. TERVETULOA TALOYHTIÖIDEN JOHTAMISEN UUTEEN AIKAAN! Taloyhtiön johtaminen vaatii osaamista
LisätiedotTIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ
TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotRAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena
RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena Kehittämishankkeen yhteenveto AILI-verkoston selvitys 2018 Silva Siponkoski 1 Kehittämishanke lyhyesti Kehittämishankkeen RAI-järjestelmästä on
Lisätiedot13.3.2014 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Wanha Satama. Milla Ilonen, suunnittelija Anna-Maija Huhtikangas, vertaisarvioitsija
13.3.2014 Sosiaalialan asiantuntijapäivät Wanha Satama Milla Ilonen, suunnittelija Anna-Maija Huhtikangas, vertaisarvioitsija ME sosiaalialan asiantuntijat! Anna-Maija Huhtikangas Milla Ilonen Vertaisarvioitsija
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotPalvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen
Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke
Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotKeskustelua oppilaiden osallisuudesta
Keskustelua oppilaiden osallisuudesta Tutkija Katja Rajala, LIKES Liikkuva koulu -seminaari, Helsinki Pikatreffit 8.10.2013 Miten oppilaiden osallisuus näkyy liikkuvissa kouluissa? Liikkuva koulu -ohjelma,
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotKUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA
KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotJamk Innovointipäivät
Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
LisätiedotLASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti
LASTEN KASTE / Rovaniemi pilotti Kuntakysely puhelinhaastattelu marras/joulu2014 -synnytys- ja perhevalmennus LSHP:n alueella alueellisen äitiyshuollon työryhmän kuntaedustajille (n 15) puhelinhaastattelu
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotIkääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli
Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys
LisätiedotTiedekustantajien vertaisarviointikäytännöt ja näkemyksiä Julkaisufoorumista
Tiedekustantajien vertaisarviointikäytännöt ja näkemyksiä Julkaisufoorumista Anna Ruth, Janne Pölönen (TSV) Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta -seminaari 5.6.2015 Vastaajien
LisätiedotKuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy
Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotYhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop
Yhteenveto ennakkotehtävästä LARK6-hankkeen workshop 20.4.2017 Opiskelijoiden, henkilöstön tai sidosryhmien osallistamisen tapoja Opiskelijoiden osallistuminen palautekyselyn uudistamiseen (SLK) Strategiatyöpajat,
LisätiedotTutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:
Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista
LisätiedotMonimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto
Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa
LisätiedotOrimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA
KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Lisätiedot1. Mikä on suhteesi kuntoutukseen osallistuvaan kuntoutujaan?
1 Hankkeeseen osallistuvan kuntoutujan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): Vastauspäivämäärä: / 2011 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen
LisätiedotKivikon toimipisteen Sora-toiminta
Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä
LisätiedotKonsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena
LisätiedotAsiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila
Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin
LisätiedotPALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön
PALVELUSETELIKOKEILU Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön Viitekehyksen tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan valinnanvapauskokeilun sidosryhmäyhteistyön viitekehys. Viitekehys on syntynyt
LisätiedotVertais. arviointi. Asumisen palvelujen laadun kehittäjä
Vertais arviointi Asumisen palvelujen laadun kehittäjä ASPA Julkaisuja 2/2011 ISBN 978-952-5680-73-7 ISSN-L 1796-6809 ISSN 1796-6809 (painettu) ISSN 1796-6795 (pdf) Tekijät: Milla Ilonen, Ilona Lehtinen
LisätiedotMaakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen
Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotMinna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa
Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto
LisätiedotAnna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus
Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus Valvira Hanna Ahonen, sosiaalineuvos Risto Heikkinen, ylilääkäri Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät
Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotSTRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle
STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
Lisätiedot15.8.2014 Joensuu. Parisuhteita vai suhteettomuutta? VERTAISarvioinnilla laatua asumispalveluihin. Milla Ilonen, suunnittelija milla.ilonen@aspa.
15.8.2014 Joensuu Parisuhteita vai suhteettomuutta? VERTAISarvioinnilla laatua asumispalveluihin Milla Ilonen, suunnittelija milla.ilonen@aspa.fi Taustaa ja intressejä Sosiaalipsykologi (12/2014) Seksuaalitukihenkilö
LisätiedotParanna työnhakutaitojasi netissä!
Paranna työnhakutaitojasi netissä! te-palvelut.fi/jobitti CV-netti anna työnantajan löytää sinut Laita oma työnhakuilmoitus nettiin ilmaiseksi. CV-netin käyttöön tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotOmavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
LisätiedotMikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta
Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen
LisätiedotMitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?
Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotElämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan
Elämäniloa-kurssi henkilöille, joiden omaishoitotilanne on päättynyt hoidettavan kuolemaan (Päivitetty: 6.3.2012 8:42) Aihealue: mielenterveys terveys vanhuus muu: kuntoutus Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotAspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy
Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotViestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen
LisätiedotIkihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä
Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotJärvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa
Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotOppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö
2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotTyöhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa
Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotPirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö
Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 1 MULTI-TRAIN - Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali-
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
Lisätiedot