Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö ja Tuula Tiainen Raija Mansikkamäki Esa Nordling

2 Kehittämishankkeen taustaa Mielenterveyskuntoutujien asumista kartoittanut työryhmä - tavallisiin asuntoihin saatava asumisen tuki riittämätöntä - riittämättömän asumisen tuen takia sairaaloihin 15 %, asunnon puute 3 % - kotiuttamista vaikeutti asumisen tuen puute 13 %, asunnon puute 10 % -> asunnon menettäminen - liian raskaasti tuettuja asumisratkaisuja - asumisyksiköiden laatutaso ja peruskorjaustarve 2

3 Hanke käynnistyi Ohjausryhmä: YM, ARA, THL, MTKL, kokemusasiantuntija, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri/jyväskylä, Espoo, Mikkeli -> ajalla Tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumista ja sen tukea monien toimijoiden yhteistyönä Painopiste fyysisessä asumisessa ja arjen tuessa! 3

4 Mielenterveyskuntoutujien asumisen tarve- ja resurssiarviointimalli Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeet: Psyk.hoito, kuntoutus, kotihoito, sop.valm., yms Asumisen resurssit: asunnot ja arjen tuki riittämätön arjen tuki ja asunnottomuusriski psykiatrisissa sairaaloissa asunnon puuttumisen tai riittämättömän arjen tuen takia NYT: yhteistyö, prosessi ja kehittäminen -> TULEVA tavalliset asunnot vuokra- ja omistusasunnot erityiset tukiasunnot: lkm -> lisätarve arjen tuki nykyinen asumismuoto ei ole tarpeiden mukainen asunnottomat miel.terv.kunt. Asumisyksiköt: lkm ja laatu -> lisätarve - peruskorjaus 4

5 Mitä hanke sisältää? 1) Selvitys asumisratkaisuista muutamassa maassa 2) Asumisen vahvistaminen kuntien suunnittelussa ja yhteistyössä 3) Asumisen kehittäminen pilottikuntien kanssa 4) Informaation, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kerääminen ja levittäminen 5

6 Pilottikuntatyöskentely 1) Jyväskylä/Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2) Mikkeli, 3) Espoo sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 4) Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Simo, Vaala), 5) Kuopio Nuorisoasuntoliitto/Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke, Mielenterveyden keskusliitto -> alueiden kehittämisryhmät -> alkukartoitus -> syksyn työpajoihin Suunnittelu yhteistyöprosessina: kuntoutujat, omaiset, sosiaalija terveystoimi, asuntotoimi, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, olennaiset toimijat ja järjestöt 6

7 Työpajat - Syksyllä 2013 järjestetään viisi alueellista työpajaa - Työpajoihin kootaan kunnan/alueen mielenterveyskuntoutujien asumisen kannalta avaintahot --> Kunnat/sairaanhoitopiirit ovat orientoituneet työpajatyöhön ja keräävät alueeltaan tärkeät toimijat, järjestöjen edustajat ja hankkeet mukaan seminaareihin ja työpajoihin. - Työpajojen tarkoitus on tuottaa materiaalia ja tuoda esiin kehittämisajatuksia kuntoutujien asumisen kehittämiseksi - Työpajojen alussa kuullaan eri hallintokuntien puheenvuorot nykytilanteesta, minkä jälkeen työskennellään ryhmissä 7

8 Työpajat (II) Työpajojen alustaviksi päivämääriksi on kaavailtu: Espoo ja HUS yhdessä: kaksi iltapäivää, orientoiva luento klo työpaja Jyväskylä: klo Kuopio: klo 9-13 Mikkeli: klo 9-13 Oulunkaari: klo 12-16

9 Työpajat (III) - Päävastuullisina vetäjinä toimivat Tuula Tiainen, Raija Mansikkamäki ja Esa Nordling - Työpajojen fokuksen tulee olla asumisessa - Työskentelyn viitekehyksenä on ratkaisukeskeinen ja voimavarakeskeinen työskentelyote ja menetelminä voivat olla mm. Aivoriihi, Learning Cafe, Tulevaisuuden muistelu, Tuplatiimityöskentely, Nelikenttäanalyysi, Delfoi-menetelmä - työpajojen välillä työskentelee kunnallinen tai alueellisen kehittämisryhmä, joka työstää saatua materiaalia eteenpäin -työpajojen ja kehittämisryhmän työn tuloksena syntyy mielenterveyskuntoutujien asumisen toteutussuunnitelma

10 Työpajat (IV) Kysymyksiä jatkon suhteen: Pidetäänkö työpajat kuntakohtaisina vai osin yhteisinä? --> jos yhteisiä pajoja, niin mitkä kunnat yhdessä? Kuinka usein työpajat kokoontuvat? Mitä muuta pitää ottaa huomioon? 10