Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä

Transkriptio

1 Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä Heli Ronimus, Espoon kaupunki Katariina Kontu, Eteva kuntayhtymä

2 Osallisuuden vahvistaminen vammaispalveluissa vaatii monipuolista osaamista Erityishuollon asiakkaiden osallisuuden tukeminen saattaa vaatia työntekijältä esimerkiksi AAC-menetelmien käyttöä ja päätöksenteon tukemista. Kaikki lapset hyötyvät vuorovaikutusta tukevien menetelmien käytöstä, mutta vammaisten lasten kohdalla tämä on erityisen tärkeää. Lapsia ja erityishuollon asiakkaita ei tule rinnastaa toisiinsa, mutta heidän osallisuuden toteutuminen saattaa vaatia erityishuomiota.

3 Asiakkaiden toiveita kyselystä Lapset toivoivat pääasiassa saavansa keskustella työntekijöidensä kanssa. Osa kertoi tarvitsevansa tähän tukea (kuvia, tablettia, läheisen läsnäolo). He toivovat myös vuorovaikutuksellisia asioita; ystävällisyyttä, huomioimista, työntekijän perehtymistä heidän asiaansa. Sekä lapset että aikuiset vastaajat toivoivat etukäteismateriaaleja, joiden avulla voidaan valmistautua sosiaalityöntekijän tapaamiseen. Myös osa yli 18-vuotiaista vastaajista toivoi AACmenetelmien hyödyntämistä vammaissosiaalityössä. Tuttu tapaamispaikka Joku palkinto tapaamisesta Tabletti tapaamiseen Ei koululla tapaamisia

4 AAC-menetelmät vammaissosiaalityössä AAC-menetelmät: Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. AAC-menetelmien hyödyntämisen toive tuli esiin asiakaskyselyssä toistuvasti eri asiakasryhmien kohdalla. Keskustelumatto, tukiviittomat ja sosiaaliset tarinat luonnolliseksi osaksi myös sosiaalityötä ja mielipiteen kertomisen tueksi. Kuva

5 AAC-menetelmät vammaissosiaalityössä Asiakkaiden osallisuus näennäistä vammaissosiaalityön asiakasprosessissa, jos he eivät voi käyttää omia kommunikaation apuvälineitä. Toisaalta myös oman osaamisen rajojen tunnistaminen tärkeää: milloin tarvetta puhetulkille? Tarvitaan myös työvälineitä: työntekijöille omat kuvakansiot, tavoitteena tehdä tutuksi myös lasten työkalupakki.

6 Etukäteismateriaalissa huomioitava AAC-menetelmät Etukäteistieto asiakkaalle: mistä tarkoitus keskustella, mitä tulisi miettiä etukäteen, kenet halutaan mukaan? Selkeäkielinen ja muokataan aina asiakkaan tarpeen mukaan. Käytetään tarpeen mukaan myös kuvamateriaalia. Sosiaalityön kuvallinen työnkuva: mitä sosiaalityöntekijä tekee, mistä tapaamisilla keskustellaan? Työnkuva kehitetty lähinnä ympäristöön, jossa työskentelee moniammatillinen tiimi. Ei ole yhtä hyvää mallia tai etukäteismateriaalia, joka sopisi kaikille asiakkaille tai jokaiseen tilanteeseen. On sosiaalityön ammatillista osaamista harkita, miten ja milloin etukäteiskirjeitä sovelletaan.

7 Etukäteismateriaalia myös asumisyksiköiden henkilökunnalle Tehty ohjeistus yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa: Miten henkilökunta voi tukea asiakasta esimerkiksi tuomaan hänen mielipiteensä esiin palavereissa? Miten varmistetaan asiakkaiden osallisuus häntä koskevan asian käsittelyssä? Mitä asioita tulee huomioida ennen asiakaspalaveria, sen aikana ja palaverin jälkeen? Otteita ohjeesta: Asiakkaan kanssa käydään läpi miksi palaveri järjestetään ja kerrotaan siellä käsiteltävät asiat. Kysytään asiakkaalta mistä asioista hän haluaa keskustella. Kirjataan ylös yhdessä asiakkaan kanssa tai häntä avustaen asiakkaan toiveet, kysymykset ja mielipiteet jo etukäteen. Kysytään, onko sellaisia asioita, joista asiakas ei haluaisi puhua palaverissa muiden edessä. Kysy asiakkaalta, kenen hän haluaa osallistuvan palaveriinsa.

8 Etevan asiakasraati vammaissosiaalityön arvioijana Mukana 4-6 Etevan asiakasta. Kokoontumisia noin 8 kertaa/vuosi, lisäksi kahdesti vuodessa tehdään vertaisarviointikäynti asumisen tai päiväaikaisen toiminnan yksiköissä. Toiminnassa on tärkeää huomioida selkokieli, riittävän selkeä kuvaus asiasta, josta toivotaan kommentteja ja konkreettiset. Jäsenten tuomia aiheita ja epäkohtia: äänestämisen vaikeus, yksityisyys ja sosiaalinen media ryhmäkodissa, palvelusuunnitelmapalaverien käytännön järjestelyt. Muiden ihmisen tapaaminen parasta Parasta on kun saa käydä asumispaikoissa haastattelemassa muita. Tykkään kun saa sanoa mielipiteen ja puhua ongelmista joita on.

9 Osallisuus lähtee asenteesta Lasten osallisuus ei ole jotakin ylimääräistä. Unohdettava liika virallisuus. Lasten kanssa voidaan istua lattialla, pelata, piirtää ja leikkiä! Lapsen on annettava ilmaista mitä hänellä on kerrottavana. Tämä ei välttämättä ole sitä mitä aikuiset odottavat. Se ei kuitenkaan tee siitä vähemmän tärkeää. Kun lapsia kuunnellaan, tehdään parempia päätöksiä, lapset oppivat kertomaan asioistaan ja työn mielekkyys lisääntyy. Kuva: Sergio Palao / CATEDU, muokkaus Papunet, papunet.net Kuva: Sclera, papunet.net

10 Lasten näkemysten selvittämisen Tärkeintä on, että työntekijällä on valmius kokeilla ja käyttää lasten omia kommunikaation apuvälineitä ja - menetelmiä, ei minkään tietyn menetelmän hallitseminen. Menetelmät on koottu ja esitelty THL:n Vammaispalvelujen käsikirjassa. Ks. webinaari: Vammaisen lapsen ääni kuulumaan! osallistamisen menetelmiä työkalupakki

11 Työkalut Leikki Mahti kortit (Tukiliitto) Nalle kortit (Pesäpuu ry) Papunet Kellot Lasten vahvuus kortit (Pesäpuu ry) Keskustelumatto Palautetaulut Hyvän elämän palapeli (Jaatinen ja Kehitysvammaliitto) Kellot Kuvalliset struktuurit Minun Päiväni lomake (Pesäpuu ry) Tukiviittomat Ennakkomateriaalit Palkinnot tapaamisesta lapselle

12 Lasten osallisuusryhmä Ryhmään lähetettiin kutsut kaikille alle 16-vuotiaille Espoon vammaispalvelujen asiakkaille. Ryhmään osallistui 5 lasta. Ryhmä kokoontui 3/ /2018 välisenä aikana 10 kertaa. Jokaiselle lapselle palkattiin avustaja ryhmään. Kokoontumispaikkana toimi esteetön Kuninkaantien toimintakeskus. Lapset saivat päättää toiminnan sisällöstä mahdollisimman paljon itse. Myös pienistä asioista. Tavoitteena oli saada lasten ääntä esille vammaissosiaalityön asiakkaina. Keskustelun välineinä käytettiin mm. Dino-hahmoa ja paljon kuvallista materiaalia.

13 Lasten kokemuksia osallisuusryhmästä Tehtävistä Dino-tehtävät olivat kivoimpia. Oli kiva käydä myös aistihuoneessa ja jumppasalissa. Puhutaan liikaa. Ryhmään on kiva tulla. Sain sanoa mielipiteeni iltapäivähoidosta.

14 Ryhmänvetäjän muistilista Ole ennakkoluuloton. Älä luovuta. Anna aikaa. Kuuntele. Huomioi ympäristö. Käytä lapsille sopivia menetelmiä.

15 KIITOS! Löydä meidät: