Talous- ja konsernijaosto HUS JA KILPAILUNEUTRALITEETTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 481/03/03/2013 TAKO

Transkriptio

1 Talous- ja konsernijaosto HUS JA KILPAILUNEUTRALITEETTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 481/03/03/2013 TAKO 1. Kilpailuneutraliteetista Vuotta 2014 koskevassa arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta suositteli, että hallitus arvioi yhtiöittämistarvetta ja tekee kutakin liikelaitosta koskevaan analyysiin perustuvat linjaukset. Valtuustolle antamassaan lausunnossa hallitus ilmoitti tekevänsä tarkastuslautakunnan suosittaman arvioinnin ja linjaukset. Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle. Kilpailuneutraliteetin tarkoituksena on turvata toimiva kilpailu ja toimivat markkinat. Vaatimus kilpailuneutraliteetin toteuttamisesta pohjautuu EU-lainsäädäntöön ja erityisesti EU:n valtiontukisäännöksiin, ja konkretisoitui Suomessa erityisesti nk. Destia-tapauksen myötä. Ko. tapauksessa EU-komiossio katsoi päätöksessään, että silloinen Tieliikelaitos (nykyinen Destia) oli saanut kielletyksi katsottavaa valtiontukea, mikä ilmeni konkurssisuojana ja poikkeavana verokohteluna. EU-komissio esitti alustavan näkemyksensä Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksen toimintaa koskevan kantelun johdosta. Komissio katsoi, että oikeudellisesta asemasta johtuvaa konkurssiin liittyvän liiketaloudellisen riskin puuttumista voidaan pitää kunnallisille liikelaitoksille myönnettynä rajoittamattomana valtiontakauksena. Valtiontuella tarkoitetaan myös kunnan myöntämää tukea. Hallituksen esitys (HE 32/2013) eduskunnalle kuntalain muuttamisesta annettiin Lakiesityksen muutokset pääosin liittyvät Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Syyskuun alusta 2013 voimaan tulleet kuntalain kilpailuneutraliteettisäännökset edellyttivät, että mikäli kunta tai kuntayhtymä on hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän tuli viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirtää tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin siten,ettei toiminta vääristä kilpailua. Kyseiset säännökset on otettu lähes sellaisenaan voimaan tulleeseen uuden kuntalain 15.lukuun, jossa säädetään kunnan toiminnasta markkinoilla. HUS teki vuoden 2013 aikana perusteelliset oikeudelliset selvitykset kilpailuneutraliteettiin liittyen hankkien muun muassa kahden ulkopuolisen asiantuntijatahon lausunnot siitä, miten HUS:n ja sen liikelaitosten toimintoja tulee arvioida kyseisten lainsäännösten pohjalta. Lausunnot ovat oheismateriaalina 1-2 ja ne jaetaan vain talous- ja konsernijaoston jäsenille ja varajäsenille sekä kokouksessa läsnäolo-oikeutetuille. HUS:n konsernijaoston sekä liikelaitosten johtokuntien jäsenille järjestettiin kilpailuneutraliteetti-seminaari.

2 2. Kilpailuneutraliteetin arviointikriteereistä Vuoden 2014 loka-marraskuussa silloinen sairaanhoidollisten liikelaitosten johtokunta ja hallitus käsittelivät ko. kuntalain säännösten vaikutusta HUS-Kuvantamisen ja HUSLAB liikelaitosten toimintaan. (i) Pääsääntö: yhtiöittämisvelvoite Kuntalain 126 :n 1. momentissa säädetään yhtiöittämisvelvoitetta koskevasta pääsäännöstä, jonka mukaan kunnan hoitaessa 7 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Pykälässä ei tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan kilpailutilanteella markkinoilla, joten kussakin yksittäistapauksessa tulee tehdä asiaa koskeva tulkinta. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kilpailutilanne markkinoilla on kuitenkin tarkoitus tulkita laajempana kuin verolainsäädännössä tarkoitetulla elinkeinotoiminnan käsitteellä. EU-valtiontukisäännöksiä sovelletaan taloudelliseen toimintaan, joka on käsitteenä laajempi kuin verolainsäädännön elinkeinotoiminnan käsite. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluita tarjotaan markkinoilla. Taloudellisen toiminnan tulkinnassa on ratkaisevaa harjoitettavan toiminnan luonne, joka on arvioitava tapauskohtaisesti. EU:n komissio on pyrkinyt tiedonannoillaan selkiyttämään taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan käsitteitä antamassaan tiedonannossa Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettäviin korvauksiin (2012/C8/02 kohdat 8-30). Tiedonannon mukaan muun muassa kansallinen solidaarisuusperiaatteeseen perustuva sosiaaliturva ja terveydenhuolto sekä julkisesti rahoitettu ja valvottu koulutusjärjestelmä eivät ole toimintaa markkinoilla. Solidaarisuusperiaatteella tarkoitetaan muun muassa sitä, ettei tuen suuruus ole riippuvainen henkilön maksamista vakuutusmaksuista eikä toiminnan tavoitteena ole voiton tavoittelu. Valtiontukisääntelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Tulkittaessa, onko kyse kilpailutilanteesta markkinoilla, voidaan apuna arvioinnissa käyttää verolainsäädännössä muotoutuneita elinkeinotoiminnan edellytyksiä, mutta kaikkien edellytyksien ei tarvitse täyttyä. Verolainsäädännössä muotoutuneet elinkeinotoiminnan edellytykset ovat: 1. palvelun tai tuotteen vastaavuus yksityisen elinkeinonharjoittajan toimesta tarjottuun tuotteeseen tai palveluun 2. palvelun tai tuotteen hinnoittelu, sekä 3. toiminnan markkinointi ja suuntautuminen rajoittamattomaan asiakaskuntaan. Vuonna 2013 kuntalain muuttamisesta säädetyn lain kanssa samanaikaisesti säädettiin laki kilpailulain muuttamisesta. Niissä on erilainen terminologia: kuntalaissa säädetään kilpailluilla markkinoilla toimimisesta kun taas kilpailulaissa säädetään taloudellisesta toiminnasta. Hallituksen kyseisten esitysten perusteluista käy kuitenkin suoraan ilmi, että kuntalakiin ja kilpailulakiin sisällytettyä kilpailuneutraliteettia koskevaa normistoa on tulkittava siten, että ne ovat sopusoinnussa SEUT106 artiklalle EU:ssa annettujen tulkintojen kanssa.

3 Kuntalain 15 luvun säännöksissä kilpailutilanteelta markkinoilla edellytetään, että palveluja tai tavaroita tuotetaan markkinoilla ja että toiminnassa on kyse kilpailutilanteesta yksityisten tuottajien kanssa. (ii) Milloin kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla? Kuntalain :ssä suljetaan pois tiettyjä toimintoja, joissa kunnan ei katsota toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla. Säännöksen mukaan kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos: 1) kunta tuottaa lain perusteella omana toimintanaan palveluja kunnan asukkaille ja muille, joille kunnan on lain perusteella järjestettävä palveluja; 2) tehtävää hoidetaan 49 :ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa lakiin perustuvan yhteistoimintavelvoitteen perusteella ja palveluja tuotetaan omana toimintana alueen asukkaille ja muille, joille on lain perusteella järjestettävä palveluja; 3) tehtävää hoidetaan 49 :ssä tarkoitetulla tavalla yhteistoiminnassa ja kyseessä on julkisista hankinnoista annetun lain 10 :ssä tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 19 :ssä tarkoitetun sidosyksikön tai sidosyrityksen toiminnasta taikka jos yhteistoimintaan ei muutoin sovelleta kilpailuttamisvelvollisuutta; 4) kunta järjestää laissa tarkoitettua opetuksen tai koulutuksen järjestämislupaa, toimilupaa tai oppilaitoksen ylläpitämislupaa edellyttävää koulutusta, edellä mainitussa luvassa määrättyjä muita tehtäviä tai tuottaa palveluja tällaiseen opetukseen kiinteästi liittyvinä oppilas- ja opiskelijatöinä; 5) toiminta perustuu lakiin perustuvaan monopoliasemaan tai muodostaa luonnollisen monopolin tai tuottaa välittömästi näihin liittyviä palveluja; tai 6) kunta ostaa, myy tai vuokraa kiinteistöjä ja toiminta liittyy kunnan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen tehtävien hoitoon. Kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun. Kunta ei kuitenkaan toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetun opetuksen tai koulutuksen tai luvassa määrätyn muun tehtävän järjestämiseksi. HUSin lakisääteisinä tehtävinä on terveydenhuoltolain ja erikoissairaanhoitolain säännösten mukaan: järjestää/tuottaa jäsenkuntiensa asukkaiden tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken; antaa kiireellinen sairaanhoito henkilön asuinpaikasta riippumatta

4 järjestää/tuottaa vieraspaikkakuntalaiselle hänen asuessaan HUS-alueella opiskelun tai työn vuoksi tuottaa valtioneuvoston asetuksella HYKSin tehtäväksi säädetyt valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoidon palvelut tuottaa HYKSin erityisvastuualueella yhdessä Carean ja Eksoten kanssa järjestämissopimuksessa sovitut työnjakoon ja toimintojen yhteensovittamiseen kuuluvat palvelut antaa HUSiin valinnanvapauden perusteella hoitoon hakeutuvalle hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoito muut terveydenhuoltolaissa sairaanhoitopiirin tehtäväksi säädetyt tehtävät. Kunnallisena yhteistyönä HUS voi tuottaa jäsenkuntiensa sen tehtäväksi antamien sairaanhoitoon ja terveydenhuoltoon kiinteästi liittyviä tukipalveluja edellyttäen, että niitä ei ole hankintalain mukaan kilpailutettava. Terveydenhuoltolain 44 säätää eri erityisvastuualueisiin kuuluvien sairaanhoitopiirin kuntayhtymien yhteistyöstä: Eri erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin kuntayhtymät voivat tehdä erikoissairaanhoidon yhteistoiminnasta sopimuksen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai terveydenhuollon palvelujen työnjaon toteuttamiseksi. Terveydenhuoltolain 71 :n mukaan kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voivat sopia puolustusvoimien kanssa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen antamisesta henkilöille, jotka ovat terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 3 :n 1 momentin perusteella puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla. Sopimuksen mukaiset tutkimukset ja hoito kiireellistä avosairaanhoitoa tai sairaanhoitoa lukuun ottamatta voidaan antaa eri perustein ja nopeammin kuin tämän lain mukaiset palvelut annetaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. Sopimuksen tekeminen ja sopimukseen perustuvien palvelujen antaminen eivät saa vaarantaa kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisten tehtävien hoitamista. (iii) Poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuuteen säädetään kuntalain 127 :ssä. Yhtiöittämisvelvollisuuden estämättä kunta voi hoitaa omana toimintanaan 126 :ssä tarkoitettua tehtävää, jos: 1. toiminnan on katsottava olevan vähäistä; Vähäisellä toiminnalla tarkoitetaan satunnaista toimintaa markkinoilla. Vähäiseksi katsotaan myös toiminta, jolla ei ole markkinavaikutuksia tai jonka markkinavaikutus jää pieneksi. Lain perustelujen mukaan säännöstä on tulkittava tiukasti. Laissa ei kytketä vähäisyyden määritelmää esimerkiksi liikevaihdon prosenttimääriin, koska tämä ei kuvaa toiminnan vaikutusta markkinoihin. 2. lain perusteella kunta voi nimenomaisesti tuottaa palveluja toiselle taholle tai osallistua tällaista toimintaa koskevaan tarjouskilpailuun; Tällaisia tehtäviä ei tällä hetkellä ole, mutta säännös voi olla tarpeen tulevaisuudessa.

5 3. kunta tuottaa tukipalveluja tytäryhteisölleen; Poikkeus on rajattu tukipalveluihin. HE 32/2013 yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännöksen tarkoittamia tukipalveluja olisivat muun muassa kirjanpidon ja palkkahallinnon järjestäminen sekä tietojärjestelmät sekä niiden ylläpitoa koskevien palveluiden myynti, siivous, arkistointi, kiinteistöhuolto sekä tilojen vuokraus ja myynti. Toiminnan hinnoittelun tulee olla markkinaperusteista. 4. kunta tuottaa palveluja julkisista hankinnoista annetun lain 10 :ssä tarkoitetulle sidosyksikölle taikka vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 19? :ssä tarkoitetulle sidosyritykselle tai yhteisyritykselle; Kysymyksessä on ns. in-house tilanne. Julkisista hankinnoista annettua lakia ei lain 2 luvun 10 :n mukaan sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Esimerkiksi HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy ovat tässä tarkoitettuja HUSin in-houseyksikköjä. Tällöin palvelujen myynti ei ole rajattu vain ns. tukipalveluihin. 5. kunta vuokraa toimitiloja pääasiassa käytettäviksi kunnan omassa toiminnassa ja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille tai käytettäviksi sellaisessa palvelutuotannossa, jonka tuotannon kunta on kilpailuttanut; 6. kunta tuottaa palveluja kunnan tai kunnan tytäryhteisön palveluksessa oleville henkilöille palvelussuhteen perusteella; tai 7. toiminta liittyy välittömästi valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetun valmiussuunnitelman mukaiseen poikkeusoloja koskevaan varautumisvelvollisuuteen. Mitä edellä 1 momentissa säädetään palveluista, sovelletaan myös tavaroiden myyntiin kilpailutilanteessa markkinoilla. 3. Yhteenveto HUS on lakisääteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja; vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta; huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiireissä, joiden alueella Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistot sijaitsevat, tulee olla yliopistollinen sairaala. HUSin lakisääteisenä velvollisuutena on järjestää toimintaedellytykset lääketieteelliselle ja terveystieteelliselle opetus- ja tutkimustoiminnalle.

6 Jäsenkuntien hyväksymän HUSin perussopimuksen mukaan HUSin tehtävänä on: tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä tuottaa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. Toukokuun alusta 2015 voimaan tulleen kuntalain 8 :n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä. Lain 9 :n 1 momentin mukaan kunta tai kuntayhtymä voi puolestaan tuottaa järjestämisvastuuseensa kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Kuntalaki samoin kuin HUS:n perussopimuskin erottaa siten selvästi toisistaan yhtäältä kunnan lakisääteisten tehtävien siirtämisen toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle ja toisaalta näiden tehtävien edellyttämien palvelujen hankkimisen muulta palvelujen tuottajalta silloin, kun kunta tai kuntayhtymä ei tuota niitä itse. Tällöin HUSin jäsenkunnat ovat käyttäneet hyväkseen lakiin ja perussopimukseen perustuvaa mahdollisuutta siirtää niille lain mukaan kuuluvia tehtäviä HUSin hoidettavaksi. Näin tehdessään kunnat eivät ole toimineet markkinoilla, vaan kysymys on ollut julkisen terveydenhuollon toimijoiden välisestä, lakiin perustuvasta järjestelystä. Kotikunnan on huolehdittava siitä, että henkilö saa sairastuessaan tarpeellisen hoidon. Perustuslakimme mukaan "julkisen vallan on turvattava... jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä." Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunkin kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Yhteenveto: a. HUS ja sen liikelaitokset eivät voi toimia markkinoilla. Siten ne eivät esimerkiksi voi osallistua tarjouskilpailuihin. b. HUS ei toimi markkinoilla silloin, kun se toteuttaa HUS:n lakisääteistä tehtävää. Se ja sen liikelaitokset voivat järjestää/tuottaa jäsenkuntiensa asukkaiden tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken; antaa kiireellisen sairaanhoidon henkilön asuinpaikasta riippumatta; järjestää/tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja vieraspaikkakuntalaiselle hänen asuessaan HUS-alueella opiskelun tai työn vuoksi;

7 tuottaa valtioneuvoston asetuksella HYKSin tehtäväksi säädetyt valtakunnallisesti keskitetyt erityistason sairaanhoidon palvelut; tuottaa HYKSin erityisvastuualueella yhdessä Carean ja Eksoten kanssa järjestämissopimuksessa sovitut työnjakoon ja toimintojen yhteensovittamiseen kuuluvat palvelut; antaa HUSiin valinnanvapauden perusteella hoitoon hakeutuvalle hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoito; ja tuottaa muut terveydenhuoltolaissa sairaanhoitopiirin tehtäväksi säädetyt tehtävät. c. HUS yhteistoiminta kuntien, muiden sairaanhoitopiirien ja valtion viranomaisten kanssa voi perustua lainsäännöksiin yhteistyöstä ja perussopimuksen määräyksiin jäsenkuntien antamien tehtävien hoitamisesta; ja HUS voi tuottaa sairaanhoidollisia palveluja eri erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirin kuntayhtymien kanssa tehtyihin erikoissairaanhoidon yhteistoimintasopimuksiin perustuen. d. HUS voi toimia markkinoilla vähäisessä määrin, satunnaisesti. 4. HUSin liikelaitosten toiminta Mikäli yksittäistapauksessa tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella kilpailuneutraliteettia koskeva tilanne syntyy, on ratkaistava, (i) yhtiöitetäänkö toiminta (yhtiömalli) eli toiminnan harjoittaminen esimerkiksi osakeyhtiömuodossa; (ii) suunnataanko tai rajataanko toimintaa siten, että ongelma poistuu vai (iii) luovutaanko toiminnasta. Oheismateriaalina 3 on HUSin sisäiseen käyttöön laadittu taulukko HUSin liikelaitosten ulkoisesta ja sisäisestä myynnistä. HUS:n liikelaitosten toimintatuotot muilta kuin edellä 3 a-c kohdissa mainituita maksajilta ovat erittäin vähäisiä, osuus toimintatuotoista vaihtelee 0,1 % - 4,4 %:n välillä. HUS-Apteekki HUS-Apteekin osalta myyntituotot muilta maksajilta tammi-syyskuussa 2015 olivat 1,6 milj. euroa. HUS-Apteekin ulkoinen lääkemyynti on luvanvaraista (Fimea). Myyntituotot muilta maksajilta pitää sisällään lääketoimitukset Fimean hyväksymille muutamille säätiöille, yksityisille sairaaloille ja lääkäriasemille. Yksikkökohtainen laskutus vaihtelee ,5 milj. euron välillä/asiakas. Summa pitää sisällään myös noin 0,3 milj. euron sanktiomaksut, mikäli lääketoimittaja ei pysty toimittamaan sopimuksen mukaista lääkettä. HUS-Logistiikka HUS-Logistiikan ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 0,2 milj. euroa. Summa koostuu tarvikemyynnistä HUS:n sairaaloissa toimiville yksityisille yrityksille (mm. ulkoistettu terveyskeskuspäivystys ja Kiljavan sairaala) sekä potilaskuljetuksista yksityisiin hoivakoteihin.

8 HUS-Kuvantaminen HUS-Kuvantamisen ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 1,6 milj. euroa. Summaan kirjautuu myös STM:n maksama valtion opetus- ja tutkimuskorvaus. Summasta 0,8 milj. euroa muodostuu erilaisista toimittajille tuomituista sanktiomaksuista kilpailutuksiin liittyen. Lisäksi summassa on mukana 0,3 milj. euroa BioMag-tutkimuslaboratorion ylläpitomaksuja Aalto Yliopistolta ja Helsingin Yliopistolta. HUS-Kuvantaminen tuottaa pienimuotoisesti kuvantamispalveluita yksityisille lääkäriasemille (0,3 milj. euroa). Asiakkaan halutessa julkisessa terveydenhuollossa olevat kuvat mukaansa esim. yksityisille terveysasemille, hän maksaa 25 euron CD-maksun. Niiden osuus ulkoisista toimintatuotoista oli 0,1 milj. euroa. Loppuosuus tuotoista muodostuu mm. peruuttamattomien aikojen sakkomaksuista sekä koulutuskorvauksista ammattikorkeakouluilta. HUSLAB HUSLABin ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 2,8 milj. euroa. Suurimmalta osin kysymyksessä on myyntituotot noin 200 yksityiseltä laboratorioyritykseltä, terveysasemalta, hammaslääkäriltä ja muilta yksityisen terveydenhuoltosektorin yritykseltä. Ravioli Raviolin ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 1,2 milj. euroa. Valtaosa tuotoista syntyy yritysten HUS:n tiloissa järjestämien tilaisuuksien tilaustarjoilusta sekä yksityisten henkilöiden kakku ja muista tarjoilutilauksista (mm. valmistujais- ja eläkkeellelähtötilaisuudet). Lisäksi tuottoja syntyi päiväkotien ja vammaispalveluja tarjoavien yritysten ateriapalveluista. HUS-Desiko HUS-Desikon ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 0,6 milj. euroa. Tuotot syntyvät HUS:n tiloissa toimivien yritysten (mm. ulkoistetun terveyskeskuspäivystyksen) välinehuollosta. Summasta 0,2 milj. euroa on oppilaitoksilta saatuja opiskelijakorvauksia. Lisäksi HUS-Desikolla on pienimuotoisia tuottoja HUS:n tiloissa toimivilta tai HUS:n uusia toimitiloja rakentavilta yrityksiltä. HUS-Servis HUS-Servisin ulkoiset myyntituotot muilta maksajilta olivat tammi-syyskuussa 0,1 milj. euroa. Summa muodostuu valtaosin koulutuspalveluiden myynnistä. Koulutuksista peritään HUS:n ulkopuolisilta osallistujilta maksu. 5. Kilpailuneutraliteetin valvonta Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on kilpailulain 30 a :n mukaan toimivalta valvoa kilpailun tasapuolisuuden turvaamista julkisen ja yksityisen

9 elinkeinotoiminnan välillä kilpailulain 4 a luvussa tarkemmin mainituin tilanteissa. Jos kuntayhtymän tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön toiminnassa sovelletaan sellaista menettelyä tai rakennetta, joka vääristäisi kilpailua tai estäisi kilpailun syntymistä. KKV:n on ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrittävä poistamaan kilpailuneutraliteettia vaarantava menettely tai toiminnan rakenne. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen, KKV voi kieltää toiminnan tai asettaa sen jatkamisen edellytykseksi kilpailuneutraliteettia varmistavia velvoitteita. KKV voi tarvittaessa asettaa asettamansa kiellon tai velvoitteen tehostamiseksi uhkasakon. Kieltoa tai velvoitetta on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei markkinaoikeus toisin määrää. Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto esittää hallitukselle, että hallitus päättäisi todeta, että 1. kilpailuneutraliteettisäännökset eivät edellytä HUSin liikelaitosten yhtiöittämistä; ja että 2. HUS ja sen liikelaitokset voivat edelleenkin toimia markkinoilla kuntalain tarkoittamalla tavalla vähäisessä määrin. Päätös Esitys hallitukselle. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)