Viikin normaalikoulun. musiikkikasvatuksen kehittämishanke. Hankeraportti 1/2013

Transkriptio

1 Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2013 Sisällysluettelo 1 Hankeraportin tarkoitus 2 Yhteistyötahojen kartoitus 3 TVT- teknologia osana musiikinopetusta 4 Yrittäjyyskasvatus 5 Viikin normaalikoulun musiikin aineenopettajien harjoittelun kehittäminen 5.1 Ala-luokkien harjoittelu ja yhtenäinen peruskoulu 5.2 Muu musiikin opetusharjoittelu 6 Hakusanalista Pekka Tulkki Helsingin yliopisto Viikin normaalikoulu

2 1 Hankeraportin tarkoitus Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishankkeen raporttiosaan kirjataan hankkeessa mukana olevia projekteja, tutkimuksia tai muita hankkeen hengessä eteneviä kehityskohteita. Raportti tarjoaa mahdollisuuden seurata hankkeen etenemistä ja liittyä siihen mukaan. 2 Yhteistyötahojen kartoitus Helsingin Yliopiston kirjaamien strategisten tavoitteiden ( TUTKOKE, YVV) hengessä on hankesuunnitelman mukaisesti haettu luontevia yhteistyötahoja. Erityisesti on keskitytty opetusharjoittelun ja yhtenäisen peruskoulun tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimiseen. Musiikin aineenopettajakoulutusta Suomessa antava Sibelius-Akatemia on luonnollinen yhteistyötaho, jonka kanssa on pidetty yllä opetusharjoittelu- ja tutkimusyhteyttä mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen uutena painopistealueena nousee lähivuosina TVT- teknologian hyväksikäyttö musiikinopetuksessa. Tarkoituksena on hyödyntää mm. Sibelius-Akatemiassa jo toteutettua musiikkiteknologian tutkimusta ja erilaisista sovellutuksista saatavaa tietoa sekä liittyä mukaan uuteen käynnissä olevaan tutkimus- ja kokeilutoimintaan. Opetusharjoittelun kytkeminen tähän työhön on välttämätöntä, jotta hankkeesta saadaan mahdollisimman laaja- alaista hyötyä. 3 TVT- teknologia osana musiikinopetusta Hankkeen uutena painopistealueena on tutkia TVT- teknologiaa musiikin opetuksen apuvälineenä. Tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt viime vuosina tasolle, jolla uudet sovellutukset ja laitteet pystyvät tarjoamaan vakaita ja toimintavarmoja alustoja musiikinopetuksen käyttöön. Aikaisempina vuosina monet kokeilut kokivat sangen paljon tekniikan kehittymättömyydestä johtuvia ongelmia. Laitteet eivät toimineet varmasti ja verkottuminen laitteiden kesken oli ongelmallista. Nyt on näköpiirissä sovellutuksia, jotka ovat jo käytännössä koettuja ja kehittyneitä sekä saavuttaneet jopa kaupallisilta tuotteilta edellytettävää toimintavarmuutta. Viikin normaalikoulun musiikkikasvatushanke lähtee verkottumaan koulussamme toimivien hankkeiden (Norssiope.fi/ Osaava) kanssa ja hakee näin tukea ja kehitys- ja tutkimustyölleen. Tätä kautta hanke voi

3 laajentua myös osaksi suomalaisten harjoittelukoulujen toteuttamaa yhteistyötä. TVT- teknologian sovellusalueina ovat erityisesti: Vapaasäestyksen opettaminen Musiikin teorian ja peruselementtien opettaminen Verkko- opetuksen kehittäminen Hankkeen ensimmäisenä tehtävänä on kartoittaa opetusteknologian alalla jo toteutettuja opetuskokeiluja sekä tutkimuksia. Lisäksi luodaan yhteyksiä niihin toimijoihin, jotka toteuttavat tällä hetkellä käynnissä olevaa musiikkikasvatusteknologista opetus- ja tutkimustoimintaa. TVT- teknologiaan liittyvät opetuskokeilut sekä niiden raportointi ja tutkimus käynnistyvät syyslukukaudella TVT- teknologia lukion 1. kurssin apuvälineenä Syksyllä 2013 käynnistyi opetuskokeilu, jossa oppilaille jaettuja tablettitietokoneita käytetään helpottamaan ja monipuolistamaan musiikinopetusta. Tietyt oppisisällöt kuten musiikillinen keksintä, harmonia- käsitteen havainnollistaminen ja nuottiarvot ovat olleet aina sangen haasteellisia oppisisältöjä. Tämä korostuu erityisesti ryhmäkokojen kasvaessa. Oppilaiden koneille asennettiin MuseScore 1.3- ilmaisohjelmat, jotka ensikokemusten jälkeen osoittautuivat opetukseen hyvin sopiviksi. Ohjelman käyttökieleksi voi valita suomen ja toiminnoiltaan ohjelma noudattelee jo standardeiksi muodostuneita kuvioita. Lyhyen perehdyttämisen jälkeen oppilaat kykenivät itse suoriutumaan nuotinkirjoitustehtävästä ja hakemaan toimintoja valikkorakenteesta. Omaksuttuaan ohjelman logiikan on helppo siirtyä massiivisempien ohjelmistojen pariin Pedagogista pohdintaa Lukion 1. kurssilla tutustutaan musiikin peruselementteihin ja se on kaikille pakollinen kurssi. Oppilaat tulevat kurssille tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvin erilaisin valmiuksin. Tästä johtuen opetuksessa pyritään lähestymään opetettavia asioita perinteistä musiikinteorian opetusta poikkeavalla tavalla.

4 Tällöin myös musiikin perusteita jo tuntevat oppilaat saavat uudenlaisia näkökulmia asioihin. Toisaalta opetuksen on oltava riittävän konkreettista ja perusteista lähtevää, jotta musiikkia aiemmin opiskelemattomatkin oppilaat saadaan mukaan Opetuksen eteneminen aika- arvoista harmonian perusteisiin Opetuskokonaisuudessa on tavoitteena opettaa rytmin, melodian ja harmonian perusasioita. Rytmin opettamisessa niin kuin kaikessa musiikin opettamisessa on tärkeää saada omakohtaisia kokemuksia opiskeltavasta asiasta. Edetään kokemisesta tiedostamiseen ja käytännöstä teorian kautta soveltamiseen. Koska läheskään kaikille oppilaille soittaminen ei ole tuttua, on hyvä lähteä liikkeelle esimerkiksi musiikkiliikunnallisten harjoitteiden tekemisestä. Rytmisoitinten ja erilaisten sanarytmileikkien käyttäminen tarjoavat myös hyviä lähtökohtia kaiken tasoisille oppijoille. Esille nousevat käsitteet: perussyke, tempo, tahti, tahtiosoitus ja nuotit aikaarvoineen. Tehtyjä harjoitteiden kautta tuodaan esille sopiva ja tarkoituksen mukainen määrä musiikin teoriaa. Tämän jälkeen ollaan jo valmiita tekemään ensimmäisiä rytmisommitelmia. Ne laaditaan kynällä paperille, jolloin opiskelijat joutuvat itse kontrolloimaan laatimiensa rytmisommitelmien oikeellisuuden. Sommitelmat esitetään esim. rytmi- tai kehosoittimin. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota käsitteisiin: sekvenssi, peilikuva, kysymys ja vastaus sekä teema. Rytmisommitelma voidaan siirtää nuotinnusohjelmalle ja työstää sitä siellä edelleen. Melodia- käsitteen opettaminen lähtee myös liikkeelle kokemuksista. Oppilaat kuvailevat ja nimeävät esim. mieluisia melodioita. Keskustelun pohjalta nostetaan esille melodian piirteitä: mieleen jäävyys, laulettavuus ja erilaiset melodia kaarrokset. Oppilaat voivat muodostaa omia melodian pätkiä käyttäen lähtökohtana melodian muotoa (laskeva ja nouseva tms.). Jos taidot eivät vielä riitä suoraan siirtämään ideoita nuottiviivastolle, voi melodian siirtää käyräksi ensiksi koordinaatistolle. Koordinaatiston antamat numeeriset korkeusarvot voidaan muuttaa esim. pentatonisen asteikon mukaan viideksi eri säveleksi. (Tässä yhteydessä voi ottaa esille digitaalisen musiikintallentamisen perusajatuksen.) Pentatoniseen asteikkoon sopivalla sointukierrolla saadaan melodiat säestettyä ja voidaan jo arvioida myös melodioiden toimivuutta. Esille nousevat käsitteet: toisto, kultainen leikkaus, urkupiste ja kysymys ja vastaus intonaatioineen. Tehdyt melodiat siirretään myös nuotinnusohjelmaan, jossa niitä voidaan kehittää edelleen. Pentatoninen melodiahan on hieman mauton, mutta antaa lähtökohdan melodian jalostamiselle. On sangen luontevaa siirtyä melodiasta harmonian opettamiseen (esim.

5 kaanonin kautta). Tässä vaiheessa käydään läpi sopivaksi katsottu määrä sointujen muodostamisessa tarvittavaa tietoa ( 3 säveltä päällekkäin, soinnun perusmuoto, jossa pohjasävel antaa soinnulle nimen sekä keskimmäinen sortin eli duuri tai molli). Lisäksi voi käydä läpi sointutehot ( I,IV ja V). Soinnutustehtävä siirtää harmoniaopin käytännön tasolle: aiemmin laaditun melodian säestykseksi tehdään sointusäestys. Tarvittaessa voidaan myös käyttää yhteistä melodiaa soinnutuksen lähtökohtana. Opettaja voi jakaa sopivan melodian esim. SkyDrive- palvelun kautta. Varsinainen tekeminen voi alkaa bassolinjan luomisesta: melodian sävelistä valitaan tahdin ensimmäinen ja etsitään korvakuulolta sille sopiva vastaääni. Vastaäänen löytämisessä auttaa tietysti, jos tietää mitkä sävelet voivat kuulua samaan sointuun melodiaäänen kanssa. Bassolinjan päälle muodostetaan sopivan muotoinen sointu. Perusmuoto riittää aluksi. Oppilaat työskentelivät opetuskokonaisuuden aikana pareittain tai yksin. Työskentely tapahtui luokassa ja parit käyttivät yhteisiä kuulokkeita. Valmiit tuotokset arvioitiin yhteisesti luokan äänentoistoa ja videotykkiä hyväksi käyttäen. Samalla keskusteltiin myös sovittamiseen liittyvistä taiteellisista ja tekijänoikeudellisista asioista. Käytetyt tietokoneet ja ohjelmistot toimivat vakaasti. Suurin lisäarvo työskentelystä tietokoneiden kanssa saatiin varmasti havainnollisuuden ja käytännönläheisyyden kasvun kautta. Lisäksi työtapa tarjoaa oppilaille mahdollisuuden edetä omaan tahtiinsa. Toivottavaa olisi, että oppilaat löytäisivät tällaisen työskentelyn kautta mahdollisesti uuden tavan hyödyntää tietotekniikkaa ja että kynnys ryhtyä omatoimiseen musiikin tekemiseen ja jopa säveltämiseen laskisi luokan musiikin teknologiakurssi Peruskoulun 8. luokan valinnaiskurssi Musiikin teknologia toteutettiin kevään 2013 aikana. Opetusryhmä oli sangen suuri, josta johtuen ryhmä jakautui heti kurssin alussa n. 3 hengen ryhmiin. Kukin ryhmä valmisti oman TV- ohjelmansa. Ohjelmista oli tarkoitus koostaa TV- lähetys kuuluttajineen, mutta lähinnä teknisten vastoinkäymisten takia tyydyttiin vain laatimaan omat ohjelmaosuudet, joiden tekemisessä pääpaino oli äänituotannossa ( tunnari, studio- ääni ym.). Valmistavana tehtävänä ryhmät tekivät lyhyet tunnusmusiikit (n. 5 sekuntia) koulun videotuotannon ( StreamIT) käyttöön. Kalustona käytettiin jo poistolistalle joutuneita n. 10 vuotta vanhoja imactietokoneita. Niissä hyödynnettiin GarageBand- musiikkiohjelmaa sekä imovie- video-ohjelmaa. Oppilaita opastettiin mahdollisimman vähän

6 laitteistojen käytössä ja pyrittiin antamaan omalle oivaltamiselle ja keksimiselle tilaa. Monille ohjelmistojen nykyversiot olivatkin tuttuja, mutta vanhat versiot ovat toisaalta hyvin havainnollisia. Lisäksi sangen usein esille nousseet tekniset ongelmat tarjosivat mahdollisuudet tuoda esille perustavaa laatua olevia tietoteknisiä asioita. Oppitunnit alkoivat aina yhteisellä osuudella, jossa käytiin läpi jokin musiikkiteknologian perusasia (mm. mikrofonit, digitaalisuus/ analogisuus, PA- laitteisto, äänen tallentamisen perusteet). Suurin osa ajasta kului omien ryhmätöiden laatimiseen. Näin kurssista muodostui sangen käytännönläheinen. Tarkoituksena oli myös hieman vähentää ns. teknistä kilpavarustelua ja nostaa onnistunut sisältö teknisen hienostelun edelle. 4 Yrittäjäkasvatus/ NAS Käytössä olevien opetussuunnitelmien eräänä painopistealueena mainitaan yrittäjäkasvatus. Viikin normaalikoulun musiikinopetus alkoi heti opetussuunnitelmien astuttua voimaan etsiä luontevia tapoja toteuttaa erityisesti yrittäjäkasvatusta osana opetustaan. Muusikon toimenkuva on usein hyvin lähellä yrittäjän toimenkuvaa. Musiikin monissa ammateissa toimiva ammattilainen saattaa perustaa käytännössäkin yrityksen, jonka puitteissa hän toimii. Ainakin jokaisen muusikon tulee omata jonkinlaista yrittäjähenkeä pitääkseen itsensä työelämässä mukana. Koska yrittäjähenkisyyden voi katsoa kulkevan tavalla tai toisella koko musiikillisen urakehityksen mukana, katsottiin luontevaksi ottaa yrittäjäkasvatuskin osaksi kaikkea koulumme musiikillista toimintaa. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Norssi Audio Systems eli NAS. Koulumme kaikenlaisen teknologisen toiminnan kehykseksi räätälöityvä NAS on epävirallinen teknologiayritys, joka ei pyöritä varsinaisesti toimintaansa taloudellisin perustein. Sen työntekijät ovat koulun oppilaita, jotka omasta kiinnostuksestaan osallistuvat haluamallaan työpanoksella erilaisten teknologisten tehtävien toteuttamiseen. Nämä tehtävät suoritetaan mahdollisuuksien mukaan kaupallisia realiteetteja ja toimintatapoja mukaillen. Näin oppilaat saavat käsityksen siitä, mitä tulee ottaa huomioon tällaisen yrityksen toimintaa pyöritettäessä.

7 Käytännöllisenä esimerkkinä toimikoon tässä yhteydessä tilanne, jossa on huolehdittava koulun musikaaliesityksen äänentoistosta ja erikoistehosteista. NAS ottaa työtehtävän hoitaakseen ja rekrytoi tarvittavan määrän työntekijöitä eli oppilaita. Musiikin opettaja toimii ikään kuin toimitusjohtajana ja siis samalla opettajana. NAS kokoontuu työtehtävän tiimoilta palaveriin ja luo toiminnan peruslinjat. Tehtävät ja vastuut jaetaan toimijoiden kesken. Oppilaat arvioivat toimiessaan myös toiminnan kuluja. He punnitsevat oman työpanoksensa arvoa ja rajaavat suunniteltujen hankintojen tai vuokrakulujen kustannuksia tiedustelemalla niiden hintoja todellisista yrityksistä. Varsinainen budjetti jätetään usein toimitusjohtajan tietoon. Se muodostuu koulun tätä projektia varten varaamasta rahoituksesta, koulun laitekannasta sekä mahdollisista muista tuloista. Oppilaat saavat kuitenkin varsin realistisen kuvan työtehtävän budjetoinnista ja siitä, miten siihen voidaan vaikuttaa. Varsinaisen työtehtävän suorittaminen edellyttää sitoutumista ja yleisten työelämää säätelevien lainalaisuuksien puntaroimista. Esitysten loputtua NAS hoitaa myös tekniikan purkamisen ja huollon sekä pitää loppupalaverin. Mahdollisuuksien mukaan laaditaan tarvittavat dokumentit tehdyistä töistä. Erilaiset lähetyslistat ja laskut kootaan arkistoon. Joistakin erikoistehtävistä voidaan laatia dokumentti, jonka tarkoituksena on helpottaa tulevien työntekijöiden tehtäviä. NAS on harjoitustyönä tehnyt myös todellisia koulun ulkopuolella toteutettuja työtehtäviä, jos niiden toteuttaminen on ollut mahdollista koulun asettamien reunaehtojen puitteissa. NAS: in henkilömäärä vaihtelee vireillä olevien työtehtävien ja oppilaiden osoittaman kiinnostuksen mukaan. 5 Viikin normaalikoulun musiikin aineenopettajien harjoittelun kehittäminen Keväällä 2011 aloitettiin tämän musiikkikasvatuksen kehittämishankkeen puitteissa hakea uutta lähestymistapaa opetusharjoitteluun. Sibelius- Akatemia on juuri uudistanut opetusharjoitteluidensa sisältöjä ja näin tarjoutui hankkeelle hyvä tilaisuus päästä kehittämään musiikin aineenopettajien harjoittelua heti tuoreeltaan. Uutena sisältönä palautettiin ala-luokkien musiikinopetus Musiikkikasvatusosaston Perusharjoittelu 1:n sisällöksi. Tällä tartutaan yhtenäisen peruskoulun asettamaan haasteeseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin musiikin aineenopettajien ammattitaito koko peruskoulun käyttöön. Sibelius-Akatemian

8 opetusharjoittelut muodostavat nyt kokonaisuuden, jossa ensimmäinen harjoittelu (Perusharjoittelu1) keskittyy ala-luokkien opetukseen. Seuraava harjoittelu (Perusharjoittelu 2) suuntaa katseen jo peruskoulun ylemmille luokille ja lukioon. Päättöharjoittelussa opiskelija pyrkii toisaalta hallitsemaan suurempia opetuskokonaisuuksia ja toisaalta pureutumaan johonkin musiikinopetuksen erikoisalueeseen (esim. produktiot). Harjoittelukoulun olisi erittäin tärkeää juuri nyt olla mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta ja olla tuomassa oma pedagoginen osaamisensa suomalaisen musiikkikasvatuksen kehittämiseen. Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. 5.1 Ala-luokkien harjoittelu ja yhtenäinen peruskoulu Viime keväänä käynnistettiin Sibelius-Akatemian Perusharjoittelu 1:n kehittäminen. Koulussamme luotiin järjestely, jossa opiskelijaa ohjasi luokanopettajan lisäksi myös musiikin aineenopettaja. Luokan lehtori antoi harjoittelijalle omaan opetussuunnitelmaansa liittyvän aiheen tai aihekokonaisuuden, jonka pohjalta harjoittelija laati tuntisuunnitelmansa. Suunnitelman laadinnassa opiskelija hyödynsi luokanlehtorin antamaa ohjeistusta ja pohjatunneilla saamaansa kuvaa opetusryhmästä. Lisäksi musiikin aineenopettaja avusti tuntien ja opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Ennen harjoittelua oli Sibelius-Akatemian Ainedidaktiikan luennoilla tutustuttu yleisemmin ala-luokkien musiikinopetukseen, joten opiskelijan tukena toimi kolme henkilöä: Sibelius-Akatemian didaktikko, musiikin aineopettaja sekä luokanopettaja. Harjoitustunteja seurasi aina luokanopettajan lisäksi myös aineenopettaja. He antoivat myös yhdessä palautteen pidetystä tunneista. Sibelius- Akatemian didaktikko seurasi myös jonkin verran opetusta ja harjoittelun etenemistä paikan päällä. Ryhmänohjauksien pitämisestä vastasi pääasiassa musiikin aineenopettaja, mutta luokanopettajat saivat myös osallistua niihin mahdollisuuksiensa mukaan. Harjoittelujärjestelystä saatu sanallinen ja kirjallinen palaute oli yleisesti positiivista. Luokanopettajan ja aineenopettajan mukana olo koettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. Opiskelijat saivat luokanopettajalta tietoja ja kokemuksia ala-luokkien opetuksesta ja arjesta. Luokanopettajat osasivat huomioida ikäluokan tuomat erityishaasteet, valottaa ryhmien sisäistä dynamiikkaa sekä kertoa omista hyviksi havaituista käytänteistään. Aineenopettajat toivat oman aineenhallinnallisen osaamisensa harjoitteluun mukaan. Kaiken kaikkiaan järjestelyn monialaisuus loi mahdollisuuden näkemysten

9 vaihtamiseen kaikkien mukana olleiden kesken. Luokanopettajat saivat kokea uusia tuulahduksia nuorten aineenopettajaopiskelijoiden ideoista ja sovellutuksista. Harjoittelu tarjosi myös oivallisen tavan luokanopettajien ja aineenopettajien väliselle ajatusten vaihdolle. Se oli mitä hienoin lähtökohta yhtenäisen peruskoulun kehittämiselle. Aineenopettaja sai kurkistaa alaluokkien maailmaan ja tavata myös tulevia oppilaitaan. Järjestely takasi opiskelijoille hyvin monipuolisen ja osaavan ohjauksen. Tänä keväänä on tarkoitus jatkaa Perusharjoittelu 1:n kehittämistä ja suurimpina haasteina ovat nousseet esille lähinnä aikatauluihin liittyvät ongelmat. Ala- ja yläkoulun oppitunnit ovat eri pituisia ja monien toimijoiden aikataulujen sopiminen on haastavaa. 5.2 Muu musiikin opetusharjoittelu Viikin normaalikoulu pystyy tarjoamaan monipuolisen lähtökohdan musiikin opetusharjoittelulle. Yhtenäinen peruskoulu sekä lukio runsaine kurssitarjontoineen antaa hyvän lähtökohdan koko opetusharjoittelun kehittämiselle ja sen tutkimiselle. 6 Hakusanalista Opetusharjoittelun kehittäminen Yhtenäinen peruskoulu Sibelius-Akatemian opetusharjoittelun uudistustyö Musikaaliproduktion seuranta Perusharjoittelu1 Viikin normaalikoulussa TVT- teknologia ja musiikinopetus sekä aineenopettajan opetusharjoittelu Musiikkikasvatusteknologia Norssiope.fi/ Osaava Suomalaiset harjoittelukoulut Yrittäjyyskasvatus Norssi Audio Systems/ NAS MuseScore 1.3 SkyDrive GarageBand ja imovie