Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2011

Transkriptio

1 Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2011 Pekka Tulkki Helsingin yliopisto Viikin normaalikoulu

2 Sisällysluettelo 1 Hankeraportin tarkoitus 2 Yhteistyötahojen kartoitus 3 Musikaaliprojektin seurantakysely 4 Viikin normaalikoulun musiikin aineenopettajien harjoittelun kehittäminen 4.1 Ala-luokkien harjoittelu ja yhtenäinen peruskoulu 4.2 Muu musiikin opetusharjoittelu 5 Hakusanalista

3 1 Hankeraportin tarkoitus Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishankkeen raporttiosaan kirjataan hankkeessa mukana olevia projekteja, tutkimuksia tai muita hankkeen hengessä eteneviä kehityskohteita. Raportti tarjoaa mahdollisuuden seurata hankkeen etenemistä ja liittyä siihen mukaan. 2 Yhteistyötahojen kartoitus Helsingin Yliopiston kirjaamien strategisten tavoitteiden ( TUTKOKE, YVV) hengessä on hankesuunnitelman mukaisesti haettu luontevia yhteistyötahoja. Erityisesti on keskitytty opetusharjoittelun ja yhtenäisen peruskoulun tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimiseen. Musiikin aineenopettajakoulutusta Suomessa antava Sibelius-Akatemia on luonnollinen yhteistyötaho, jonka kanssa on pidetty yllä opetusharjoittelu- ja tutkimusyhteyttä mahdollisuuksien mukaan. 3 Musikaaliprojektin seurantakysely Koulussamme valmistuu tänä keväänä musikaaliproduktio Fame. Produktion läpiviemiseen liittyy myös kehittämistoimintaa, joka tapahtuu loppukeväästä toteutettavan seurantakyselyn avulla. Tarkoituksena on kehittää toimintatapoja ja siten parantaa vastaavien produktioiden pedagogista antia.

4 4 Viikin normaalikoulun musiikin aineenopettajien harjoittelun kehittäminen Keväällä 2011 aloitettiin tämän musiikkikasvatuksen kehittämishankkeen puitteissa hakea uutta lähestymistapaa opetusharjoitteluun. Sibelius- Akatemia on juuri uudistanut opetusharjoitteluidensa sisältöjä ja näin tarjoutui hankkeelle hyvä tilaisuus päästä kehittämään musiikin aineenopettajien harjoittelua heti tuoreeltaan. Uutena sisältönä palautettiin ala-luokkien musiikinopetus Musiikkikasvatusosaston Perusharjoittelu 1:n sisällöksi. Tällä tartutaan yhtenäisen peruskoulun asettamaan haasteeseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin musiikin aineenopettajien ammattitaito koko peruskoulun käyttöön. Sibelius-Akatemian opetusharjoittelut muodostavat nyt kokonaisuuden, jossa ensimmäinen harjoittelu (Perusharjoittelu1) keskittyy ala-luokkien opetukseen. Seuraava harjoittelu (Perusharjoittelu 2) suuntaa katseen jo peruskoulun ylemmille luokille ja lukioon. Päättöharjoittelussa opiskelija pyrkii toisaalta hallitsemaan suurempia opetuskokonaisuuksia ja toisaalta pureutumaan johonkin musiikinopetuksen erikoisalueeseen (esim. produktiot). Harjoittelukoulun olisi erittäin tärkeää juuri nyt olla mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta ja olla tuomassa oma pedagoginen osaamisensa suomalaisen musiikkikasvatuksen kehittämiseen. Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. 4.1 Ala-luokkien harjoittelu ja yhtenäinen peruskoulu Tänä keväänä käynnistettiin Sibelius-Akatemian Perusharjoittelu 1:n kehittäminen. Koulussamme luotiin järjestely, jossa opiskelijaa ohjasi luokanopettajan lisäksi myös musiikin aineenopettaja. Luokan lehtori antoi harjoittelijalle omaan opetussuunnitelmaansa liittyvän aiheen tai aihekokonaisuuden, jonka pohjalta harjoittelija laati tuntisuunnitelmansa. Suunnitelman laadinnassa opiskelija hyödynsi luokanlehtorin antamaa

5 ohjeistusta ja pohjatunneilla saamaansa kuvaa opetusryhmästä. Lisäksi musiikin aineenopettaja avusti tuntien ja opetuskokonaisuuksien suunnittelussa. Ennen harjoittelua oli Sibelius-Akatemian Ainedidaktiikan luennoilla tutustuttu yleisemmin ala-luokkien musiikinopetukseen, joten opiskelijan tukena toimi kolme henkilöä: Sibelius-Akatemian didaktikko, musiikin aineopettaja sekä luokanopettaja. Harjoitustunteja seurasi aina luokanopettajan lisäksi myös aineenopettaja. He antoivat myös yhdessä palautteen pidetystä tunneista. Sibelius- Akatemian didaktikko seurasi myös jonkin verran opetusta ja harjoittelun etenemistä paikan päällä. Ryhmänohjauksien pitämisestä vastasi pääasiassa musiikin aineenopettaja, mutta luokanopettajat saivat myös osallistua niihin mahdollisuuksiensa mukaan. Harjoittelujärjestelystä saatu sanallinen ja kirjallinen palaute oli yleisesti positiivista. Luokanopettajan ja aineenopettajan mukana olo koettiin onnistuneeksi ratkaisuksi. Opiskelijat saivat luokanopettajalta tietoja ja kokemuksia ala-luokkien opetuksesta ja arjesta. Luokanopettajat osasivat huomioida ikäluokan tuomat erityishaasteet, valottaa ryhmien sisäistä dynamiikkaa sekä kertoa omista hyviksi havaituista käytänteistään. Aineenopettajat toivat oman aineenhallinnallisen osaamisensa harjoitteluun mukaan. Kaiken kaikkiaan järjestelyn monialaisuus loi mahdollisuuden näkemysten vaihtamiseen kaikkien mukana olleiden kesken. Luokanopettajat saivat kokea uusia tuulahduksia nuorten aineenopettajaopiskelijoiden ideoista ja sovellutuksista. Harjoittelu tarjosi myös oivallisen tavan luokanopettajien ja aineenopettajien väliselle ajatusten vaihdolle. Se oli mitä hienoin lähtökohta yhtenäisen peruskoulun kehittämiselle. Aineenopettaja sai kurkistaa alaluokkien maailmaan ja tavata myös tulevia oppilaitaan. Järjestely takasi opiskelijoille hyvin monipuolisen ja osaavan ohjauksen.

6 4.2 Muu musiikin opetusharjoittelu Viikin normaalikoulu pystyy tarjoamaan monipuolisen lähtökohdan musiikin opetusharjoittelulle. Yhtenäinen peruskoulu sekä lukio runsaine kurssitarjontoineen antaa hyvän lähtökohdan koko opetusharjoittelun kehittämiselle ja sen tutkimiselle. 5 Hakusanalista Opetusharjoittelun kehittäminen Yhtenäinen peruskoulu Sibelius-Akatemian opetusharjoittelun uudistustyö Musikaaliproduktion seuranta Perusharjoittelu1 Viikin normaalikoulussa