TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU - PARVEKKEEN KOKO, MUOTOILU JA SIJOITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU - PARVEKKEEN KOKO, MUOTOILU JA SIJOITTELU"

Transkriptio

1 Dipl.ins. Markku Varis, Dipl.ins. Pekka Vuorinen PAIKALLAVALULAATASTOSTA KANNATETUT ULOKEPARVEKKEET Teräsbetonisesta välipohjasta ulokkeena konstruoitu parvekelaatta on maailmalla yleisesti käytetty parveketyyppi. Mm. 70 -luvun massiivisten parveketornien arkkitehtoninen ilme ja ulokelaatan vaikea kiinnitettävyys elementtirakenteiseen välipohjaan johtivat erilaisten kevennettyjen, julkisivuun osittain upotettujen ja esimerkiksi rakennusrungosta vetotangoilla kannatettujen parvekeratkaisujen kehittämiseen. Paikallarakennettujen julkisivujen ja paikallavaletun välipohjan yleistyminen on herättänyt kiinnostuksen ja tarjonnut mahdollisuuden ulokeparvekkeen uuteen tulemiseen. ULOKEPARVEKEJÄRJESTELMÄ JA ARKKITEHTUURI Parvekejärjestelmät voidaan ryhmitellä parvekkeiden sijoittelun ja rakennemallin mukaan. Sijoittelun perusteella rakennuksen runkoon nähden parvekkeet jaetaan rungon ulkopuolisiin ja runkoon upotettuihin parvekkeisiin. Parvekkeiden keskinäisen sijoittelun perusteella voidaan erottaa erillisparvekkeet, kaksoisparvekkeet ja kytketyt parvekkeet. Rakennemalleja ovat itsekantavat ja ripustetut eli rakennuksen rungosta kannatetut parvekkeet sekä malli, jossa parveke on osittain itsekantava ja osittain rungosta tuettu. Yksi tapa "ripustaa" parveke rungosta on kannattaa se ulokkeellisesti paikallavalulaatastosta. Ulokeparveke on puhtaimmillaan täysin ulokkeellisena paikallavalulaatastosta tuettu erillistai kytkettyparveke (kuva 1). Se on hyvä vaihtoehto parvekeratkaisuksi, kun julkisivun arkkitehtuurissa pääpaino on julkisivumateriaalin esilletuomisessa. Ulokeparvekkeelle on ominaista rakenteen sirous, ilmavuus ja taustalla olevan julkisivuosuuden peittämättömyys. Nämä edut korostuvat etenkin silloin, kun parvekelaattaa ei voida vetää rungon sisään tai kun parvekelinja on lähellä rakennuksen kulmaa tai jopa kulmassa. Ulokeparvekejärjestelmien muita etuja itsekantaviin järjestelmiin verrattuna ovat ei pystyrakenteita parvekkeiden vapaampi sijoittelu julkisivuilla ei erisuuruisista lämpöliikkeistä aiheutuvia pakkovoimia. Ulokeparveke on luonteeltaan avoin parveketyyppi. Muodissa olevien parvekelasituksien käytölle se saattaa asettaa tiettyjä rajoituksia lähinnä kuormituksista johtuen. Koska ulokeparveke mitoitetaan ulokkeena, sen koolle (lähinnä syvyydelle) tulee rajoituksia taipuman johdosta. Joko arkkitehtoonisista tai taipumarajoitusteknisistä syistä on myös mahdollista tehdä parveke, joka on tuettu ulokkeellisesti paikallavalulaatastosta ja sen lisäksi kannatettu etureunastaan vetotangoilla rakennusrungosta. TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU - PARVEKKEEN KOKO, MUOTOILU JA SIJOITTELU Parvekkeen toimivuuden kannalta asuinhuoneistoon kuuluvan parvekkeen pinta-alan tulisi olla vähintään 5 m2 ja syvyyden 1,8 m. Ulokeparvekkeen syvyyden mittasuositukset ovat 3M (1M = 100 mm) kerrannaisina: 15M, 18M, 21M, 24M, (27M ja 30M). Parvekkeen maksimipituus vedenpoistouran ollessa yhteen suuntaan kaatavana on 43M. Parveke voi olla pidempikin, jos vedenpoisto on kahteen suuntaan kaatava.

2 Helsingin rakennuslautakunnan päätöksen mukaan asuinhuoneistosta parvekkeelle, terassille tai muuhun vastaavan tilaan johtavan oven kynnys saa olla enintään 25 mm:n korkuinen tai parkettivaran kanssa 40 mm. Työmaan kannalta matala kynnys tulee ottaa tarkasti huomioon parvekelaattaa asennettaessa suhteessa tulevan laatan yläpintaan, koska poikkeuksia em. kynnysmääräyksissä ei sallita. Parvekelaatan tarkempi sijoitus pystysuunnassa tulee määrittää lattian liittymistason suhteen. Kun parvekelaatan tulee olla vähintään 100 mm kynnystä alempana, parvekelaatan yläpinta on vastaavasti mm huoneiston lattiapintaa eli lattian liittymistasoa alempana Parvekkeen lattia tulee voida ritilä- tai muulla rakenteella korottaa huoneiston lattiatasoon. Kaide tulee suunnitella ja rakentaa siten, että sen korkeus on määräysten mukainen myös korotuksen jälkeen. PARVEKKEEN VEDENPOISTO Suomessa on yleistynyt käytäntö, että parvekkeilla tulisi käyttää ensisijaisesti sisäpuolista vedenpoistojärjestelmää, missä vesi johdetaan laattaan upotettujen kaivojen kautta vedenpoistoputkiin. Ulkopuolista vedenpoistoa, missä parvekkeelle joutunut vesi poistetaan ulosheittäjillä erikseen jokaiselta parvekelaatalta käytetään silloin, kun se on toiminnallisesti mahdollista. Vedenpoiston suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: laatan yläpinnassa on riittävä kallistus vedenpoistourien suuntaan vesiurat ovat oikean kokoisia ja niissä on riittävä kallistus kohti ulosheittäjää tai vedenpoistoputkea. Sisäpuolisessa vedenpoistossa tarkistetaan: vedenpoistoputkien riittävä koko vesimäärän mukaan (Dmin = 70 mm), oikea sijoitus ja asennus putken läpivientikappaleiden asennus elementtitehtaalla, mitat ja toleranssit sihtien toimivuus Veden varapoistumismahdollisuus kattolaatoissa Ulkopuolisessa vedenpoistossa ulosheittäjiä on oltava aina vähintään kaksi/ parveke tukkeutumisvaaran takia. Sisäpuolisessa poistossa parvekkeella on oltava vähintään yksi kaivo ja tukkeutumisen varalta yksi ulosheittäjä vedenpoistouran toisessa päässä. Vedenpoistojärjestelmästä riippumatta laatan yläpinta muotoillaan siten, että vettä ei missään olosuhteissa pääse kertymään parvekkeelle. Laatan yläpinnan kallistus vedenpoistouran suuntaan on 1:80. Vedenpoistouran kallistus on 1:100. Jos vedenpoistoura sijoitetaan parvekelaatan sisäreunalle, on aina käytettävä sisäistä vedenpoistoa. Vedenpoistojärjestelmä voidaan valita vapaasti, kun ura sijoitetaan laatan ulkoreunalle. PARVEKKEEN VARUSTELU Rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon parvekkeiden lasitettavuus. Lasit kannattaa sijoittaa yleensä parvekelaatan etureunan sisäpuolelle, jolloin laatta katkaisee sadeveden kulun kerroksittain. Lasituksen alaohjurit tai lasituslista kiinnitetään kaiteen yläprofiiliin ja yläohjuriin tai lasituslistat kaiteen alaprofiiliin tai parvekelaatan reunaan. Lisäksi on varauduttava mahdollisesti jälkeenpäin asennettaviin ritilätasoihin. PARVEKEKAITEET Parvekkeen kaiteen vähimmäiskorkeus on 1000 mm. Korkeus mitataan parvekelaatan ylimmältä kohdalta, jossa kaiteen lähellä voi seisoa. Kaiteen suunnittelussa on otettava

3 huomioon myös mahdollisten jälkeenpäin asennettavien ritilätasojen korkeus. Suojaavan umpiosan korkeus tulee olla vähintään 700 mm. Suojaava osa saa sisältää ainoastaan pystysuoria aukkoja, joiden vaakasuuntainen läpäisyväli on korkeintaan 110 mm. Kiipeilyn mahdollistavia tasoja tai osia ei sallita. Suojaavan osan ja parvekelaatan reunan välinen kohtisuora etäisyys saa olla korkeintaan 30 mm ja alareunan korkeus laatan yläpinnasta enintään 60 mm. Kaiteen yläreunan ja sen suojaavan osan pystysuora väli saa olla korkeintaan 300 mm kuitenkin siten, että yli 200 mm avoimelle välille edellytetään vaakasuoraa suojarakennetta. Kaiteiden runko mitoitetaan kuormitusohjeiden mukaiselle vaakakuormille. Kaiteen levyrakenteilta vaaditaan lisäksi 30 kn:n vaakasuuntainen pistekuormakestävyys. Ulokkeellisissa parvekeratkaisuissa kannattaa suosia kevytrakenteisia kaiteita, johtuen kaiteen sijainnista ulokkeen mitoituksen kannalta. RAKENNUSTEKNINEN SUUNNITTELU - KUORMITUKSET JA RAKENNEMALLI Parvekkeiden hyötykuormien vähimmäisarvot on annettu Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset. asuinhuoneistoon kuuluvilla parvekkeilla vaikuttaa tasainen oleskelukuorma 1,5 kn/m 2 ja lisäksi viivakuorma 2,0 kn/m kaiteen vieressä. Ylimmän parvekkeen katolla vaikuttaa lumikuorma, jonka suuruus määrätään kuormitusohjeiden mukaan ottamalla huomioon mm. lumen mahdollinen kinostuminen ja liukuminen ylemmältä katolta. Vaakasuorat kuormat vaikuttavat kaiteisiin ja niitä vastaaviin rakenteisiin kuten seiniin. Oleskelukuorman yhteydessä kaiteeseen yläjohteen kohdalle kohdistuu vaakasuora viivakuorma 0,4 kn/m. Edellä mainittujen kuormien lisäksi otetaan huomioon rakenteiden omapaino, tuulikuormat ja rakenteiden vinous. Pysyvät kuormat rakenteiden painosta lasketaan tapauskohtaisesti. Koska ulokeparvekkeissa ei ole kantavia pystyrakenteita, ei suunnittelussa tarvitse tehdä onnettomuustilannetarkastelua törmäyskuormille. PALOTILANNE

4 Palotilanteen hyötykuormat poikkeavat normaalitilanteen ominaiskuormista. Parvekkeella vaikuttava tasainen oleskelukuorma on 0,75 kn/m 2. Lumikuormaan saadaan tehdä 50%:n ja tuulikuormaan 70%:n vähennys. Lisäksi lumi- ja tuulikuormaa ei oleteta esiintyvän samanaikaisesti. PAKKOVOIMAT Parvekkeen rakennemallin valinnassa on otettava huomioon lämpötila- ja kosteuseroista sekä betonirakenteiden kuivumiskutistumisesta aiheutuvat liikkeet ja rakenteiden epätasaiset painumat. Ulokeparvekkeissa ko tarkastelut rajoittuvat parvekelaatan pituussuuntaiseen tarkasteluun pitkissä parvekkeissa. RAKENNEMALLI Tässä tarkastelussa rakennejärjestelmäksi on valittu malli, jossa parvekelaatta on elementtirakenteinen ja rakennuksen kerrostasot ovat paikallavalulaatastoja. Ulokeparveke tulee aina suunnitella paikallavalulaataston suunnittelun yhteydessä siten, että parvekkeet mallinnetaan laataston rakennemallin yhteyteen. Parvekelaatta kannatetaan paikallavalulaatastosta 2-3 (riippuen parvekkeen pituudesta) "ulokepalkki"-kaistalla. Parvekelaatta voidaan mitoittaa yhteensuuntaan kantavana laattana näiden ulokepalkkien väliin. RAUDOITUS Parveke-elementtien raudoituksessa käytetään standardien SFS-EN mukaisia tai vastaavia betoniteräslaatuja. Teräslaadun valinnassa tulee ottaa huomioon mm. teräksen lujuus, tartunta betoniin, hitsattavuus, sitkeys ja taivutettavuus sekä erikoislaatuja koskevat erityisohjeet. Ruostumattoman teräslaadun ja kuumasinkittyjen raudoitteiden käyttöön liittyy toistaiseksi seuraavia rajoituksia: ruostumattomien raudoitteiden käyttö edellyttää Betoninormikortin n:o 19 laskentamenetelmän käyttöä ruostumattoman raudoitteen tulee astata tartunta- ja ankkurointiominaisuuksiltaan seostamatonta harjaterästä kuumasinkityn harjateräksen A500 HW käyttö rakenteellisena raudoituksena edellyttää lisäselvityksen mm. sinkityksen laadusta, terästen katkaisuista, taivutuksista ja passivoinnista kuumasinkityn teräsverkon B500 K käyttö rakenteellisena raudoituksena edellyttää lisäselvityksen mm. kuumasinkityksen vaikutuksesta terästen lujuuteen. Elementtien raudoitus suunnitellaan tapauskohtaisesti ja esitetään yksiselitteisesti elementtien tuotantopiirustuksissa. Raudoituksissa pyritään työtä säästäviin, helposti käsiteltäviin ratkaisuihin. Raudoituksen tuenta muotissa suunnitellaan ja toteutetaan siten, että asetetut suojabetonipaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan. Välikkeissä ei saa käyttää ruostuvaa terästä. Tuotannon kannalta raudoituksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: pyritään käyttämään standardiraudoitteita (vakioverkot) käytetään mahdollisimman vähän eri raudoitetyyppejä tarkistetaan terästen sopiminen rakenteeseen siten, että vaadittu betonipeitteen paksuus saavutetaan suunnitellaan ulokepalkkien tartuntaraudoitus yhteensopivaksi paikallavalulaataston raudoituksen kanssa (toteutettavuus)

5 Tartuntaraudoitus elementtilaatasta paikallavalulaatastoon tulee suunnitella detaljitasolla yhdessä laataston raudoitussuunnittelun kanssa siten, että laataston raudoitus on helposti tehtävissä teollisin raudoitusmenetelmin. Tartuntojen asennuksen aikaisessa suojauksessa tulee ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat. Tarvittaessa voidaan tartuntoina käyttää ns. LENTON-jatkosmuhveja, joihin tartuntateräkset kierretään työmaalla laataston raudoituksen yhteydessä. KÄYTTÖRAJATILA - TAIPUMAT Kuten murtorajatilatarkastelut, tulee parvekelaattojen käyttörajatarkastelut tehdä mallinnettuna yhteisesti paikallavalulaataston kanssa. Koska liittyvän paikallavalulaataston reunakenttien jännevälit ovat usein huomattavastikin suuremmat kuin parvekkeen ulokepituus niin tietyissä tilanteissa (esim. parveke kantavalla ulkoseinälinjalla) lopputilanteenkin taipuma parvekelaatan ulkoreunassa on negatiivinen. Vastaavasti kun parveke sijaitsee ei-kantavalla ulkoseinälinjalla laattajänteen puolessa välissä, aiheuttaa parveke laatastolle lisätaipumaa. Taipumarajatilatarkastelussa tulee ottaa huomioon mahdollisten parvekelasitusten vaatimukset taipumaeroille ja vedenpoiston suunnitellut kallistukset. HALKEILURAJATILA Mikäli parvekelaatta toteutetaan ilman erillistä vedeneristystä tulee se suunnitella vedenpitävänä rakenteena Betoninormien kohtien ja mukaisesti ympäristöluokkaan Y1. Tämä tarkoittaa sitä, että halkeamaleveys tulee pitkäaikaiskuormilla rajoittaa alle 0,1 mm:n. Em. suunnittelukriteereillä tulee myös suunnitella paikallavalulaatastoon ankkuroituvat ulkoseinän lämmöneristyksen läpi menevät ulokepalkit. PALOTEKNIIKKA Suomen rakentamismääräyskokoelman E1-määräysten mukaisesti parvekerakenteilta vaadittu palonkestoaika on puolet ko. rakennuksen kantavien rakenteiden palonkestoajasta. Ulokeparvekerakenteessa R30-palonkestovaatimus toteutuu Betoninormien kohtien ja mukaisesti mm:n betonipeitepaksuudella. Koska säänkestävyysvaatimukset johtavat jo vähintään 25 mm:n betonipeitteeseen niin R30-palonkestovaatimus toteutuu "automaattisesti". ELINKAARISUUNNITTELU Elinkaari- ja käyttöikäsuunnittelun kannalta oleelliset asiat ovat betonin säänkestävyys raudoituksen betonipeite vedenpoiston toimivuus parvekelaatan ja ulkoseinän liittymän vedenpitävyys

6 Betonirakentamisen laatuohjeet BY 47 määrittävät ne vaatimukset, jotka parvekerakenteiden suunnittelulle ja rakentamiselle asetetaan. Rakennuttajan tulee määrittää lähtökohdaksi käyttöikä (50/100 vuotta), jonka perusteella BY 47-ohjeesta löytyy parvekesuunnittelun ja rakentamisen laatukriteerit (taulukko 4.1/Vaakasuorat, säärasitetut rakennusosat). Suolaamattomat parvekelaatat kuuluvat pakkasenkestävyyden osalta ympäristöluokkaan XF3 tai XF2 (ankara pakkasrasitus, esim. vaakasuorat säärasitetut pinnat) sekä raudoituksen korroosion osalta luokkaan XC3 (sateelta suojatut rakenteet) tai XC4 (sateelle alttiit rakenteet). Oleellisin ero siirryttäessä 50 vuoden käyttöikäkriteeristä 100 vuoteen on se, että jälkimmäinen edellyttää BY 47:n mukaisesti rstraudoitteita. Yleisin rakentamistapa tänä päivänä Suomessa on tehdä parvekelaatat raudoitettuna ns. "mustilla" teräksillä, joilla siis päästään ilman tarkempia tarkasteluja em. ohjeen mukaisesti 50 vuoden käyttöikään. Mikäli parvekelaatoissa käytetään rst-raudoitusta tulee suunnittelu tehdä Betoninormikortin n:o 19 mukaisesti siten, että rst-terästen betonia suurempi lämpötilan pituusmuutoskerroin tulee otettua oikein huomioon. Muita elinkaarisuunnittelun kriteereitä ovat mm: luonnosvarojen kulutus (energia, raaka-aineet) ympäristökuormat (päästöt ilmaan, jätteet) rakennuksen käyttöikäsuunnittelu Rakennuksen sisäolosuhteiden laatu (kylmäsillat) rakennuksen muunneltavuus parvekkeiden osalta PARVEKKEIDEN VEDENERISTYS Parvekelaattojen on oltava vedenpitäviä. Vedeneristysohjeiden (RIL ) mukaan parvekkeet tulisi aina jopa vedeneristää. Jos parvekelaatat tehdään ilman vedeneritystä, on varmistauduttava betonin vedenpitävyydestä, pakkasenkestävyydestä, säilyvyydestä ja halkeilemattomuudesta. Betonin vedenpitävyysominaisuudet todetaan Betoninormien kohdan mukaan. Suunnittelun lähtökohdaksi on tämän artikkelin tarkasteluissa valittu ratkaisu, jossa betonille asetetaan vedenpitävyysvaatimus huolimatta siitä, käytetäänkö erillistä vedeneristystä vai ei. Teräsbetonisen parvekelaatan vedeneristykseen soveltuvat esim. epoksi- tai akryylibetonipinnoite ja pu-elastomeeriruiskute, jotka samalla muodostavat kulutusta kestävän pintakerroksen. Kermivedeneristys vaatii suojaavan pintakerroksen esim. laatoituksen. Parvekkeen ja ulkoseinän liitoskohdat on suunniteltava erityisen huolella. Parvekelaatan ja ulkoseinän välinen rako tiivistetään kimmoisalla saumamassalla, jonka alle on asennettu umpisoluinen saumanauha. Näin estetään parvekkeelle joutuneen veden valuminen laatan ja seinän väliin. Parvekeoven kohdalla seinäelementin yläpintaan liimataan

7 kumibituminauha, joka suojataan kynnykseen mekaanisesti kiinnitettävällä parvekelaatan päälle ulottuvalla pellityksellä. Parvekkeen katon suunnittelussa noudatetaan yleisiä vesikatoista annettuja määräyksiä ja ohjeita (RakMK C2, RIL ). Parvekkeen vedeneristys ja vedenpoistojärjestelmä tulee suunnitella ja huolto-ohjeet määrittää kokonaisuutena siten, että edellisen kohdan mukaiset käyttöikävaatimukset toteutuvat. LÄMMÖNERISTYS Ulokeparvekkeiden ulkoseinän lämmöneristyskerroksen läpi menevät teräsbetoniset kannatuspalkit muodostavat tietynasteiset kylmäsillat ulkoseinärakenteeseen. Em. kylmäsiltojen vaikutuksesta rakennuksen lämpötalouteen, huoneiston viihtyvyyteen ja rakenteen rakennustekniseen toimivuuteen on esimerkiksi Ruotsissa ja siten Suomea vastaavissa rakentamisolosuhteissa jo monien vuosikymmenien kokemukset: kylmäsiltavaikutuksen on todettu olevan niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä nykyisin käytössä olevilla ja tässäkin yhteydessä esitetyillä rakenneratkaisuilla. Muodostuvat lämpötilaerot ovat myöskin niin pienet, ettei asumismukavuuteen liittyviä haittoja ole tiedossa. Suomessa tehdyissä laskennallisissa tarkasteluissa ei kosteusteknisiä tai lämpöhäviöllisiä ongelmia ole havaittu normaalisti käytössä olevilla seinärakenteilla. Äärilämpötiloissakin (- 20 C/+20 C) lämmön kylmäsiltahäviöiden määrä on niin pieni, että se voidaan helposti kompensoida muiden rakenteiden lämmöneristävyyttä parantamalla. Mikäli rakennuksen lämmitykseen käytetyt pattereille menevät lämminvesiputket on sijoitettu kulkemaan paikallavalulaatastossa, kaikki em. kylmäsiltavaikutukseen liittyvät pienetkin haitat on poistettavissa kierrättämällä putket kannatinpalkkien vierestä pattereille. ELEMENTTISUUNNITTELU Suomessa on yleistynyt käytäntö, jossa parvekelaatat valetaan laatan alapinta ylöspäin, jolloin laatan yläpinta saa muotonsa muotista. Teräsmuottia käytettäessä laatan yläpinnasta saadaan sileä ja tasainen betonipinta. Erikoismuotin valmistus ei kuitenkaan aina ole taloudellisesti perusteltua pienillä elementtisarjoilla, jolloin laatat valetaan oikein päin ja laatan yläpinta työstetään haluttuun muotoon välittömästi valun jälkeen. Jälkimmäinen tapa mahdollistaa myös ulokeparvekesysteemiin hyvin sopivien kevennysten tekemisen laatan alapintaan ulokepalkkien väliin. raudoituspiirustus. Kaiteen kiinnitysratkaisu vaikuttaa omalta osaltaan muottijärjestelyihin. Kun kaide kiinnitetään parvekelaattaan jälkeenpäin, voidaan laatan valmistustapa valita vapaasti. Kuvassa 6 on esitetty tyypillinen parvekelaattaelementin DETALJISUUNNITTELU Parvekelaatan sisäreuna rajoittuu tavallisesti ulkoseinän ulkopintaan siten, että parvekkeen ja ulkoseinän väliin jää 20 mm asennusväli. Ulokeparveke "upotetaan" kuitenkin yleensä ulkoseinän sisään "ulokepalkkien" pituuden minimoimiseksi. Tällöin parvekelaatan ja ulkoseinän liittymä tulee suunnitella erityisen huolella veden- ja kosteudeneristyksen ja ulkoseinän tuuletuksen kannalta.

8 ASENNUSTEKNIIKKA TYÖMAALLA Elementtinen parvekelaatta asennetaan paikalleen tukien varaan ennen välipohjalaatan betonointia. Koska asennus ajoittuu holviraudoitustyön yhteyteen, sekä parvekelaatan että välipohjan liittymäkohdan raudoituksen suunnittelussa on huomioitava helppo toteutettavuus työmaalla. Parvekelaatan tuennassa käytetään tyypillisesti tukitorneja tai holvimuottikalustoon kuuluvia terästolppia. Tuennan määrän ja keston määrittelee rakennesuunnittelija. Dipl.ins. Markku Varis Insinööritoimisto Finnmap Consulting Oy Dipl.ins. Pekka Vuorinen Lohja Rudus Oy Ab

Vesiset. UP- kaivo. s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin. UP- kaivo H.T. Piir.nro.

Vesiset. UP- kaivo. s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin. UP- kaivo H.T. Piir.nro. Vesiset UP- kaivo s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin Otsikko UP- kaivo Piir.nro. Tuotenro. Mittakaava Materiaali RST ainevahvuus 1,5 mm Lisätiedot Putkistot

Lisätiedot

Vesiset Plus saneerauskaivot

Vesiset Plus saneerauskaivot Vesiset Plus saneerauskaivot s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.4 Kaivon asennus laattaan s.5 Kaivon asennustuurna Kouruset Oy Jusslansuu 5 04360 Tuusula Puh. 010 320 3640 www.kouruset.fi

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIPARVEKKEET

BETONIELEMENTTIPARVEKKEET BETONIELEMENTTIPARVEKKEET BETONITEOLLISUUS RY ELOKUU 2010 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 3 1.1 Parveketyypit... 3 Parvekkeiden rakennemallit... 3 Parvekkeiden sijoittelu... 4 Valintaperusteet... 4 1.2 Valmisparvekejärjestelmät...

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

3 Laatan ulokeosan ja kaiteen uusiminen

3 Laatan ulokeosan ja kaiteen uusiminen Luonnossuunnitelma 1 (5) 15.1.2014 As Oy Ristikukkula c/o Pirmax Oy Possijärvenkatu 1 33400 Tampere Asunto Oy Ristikukkula, huoneistoparvekkeet 1 Yleistä Tämä luonnossuunnitelma sisältää As Oy Ristikukkulan

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

19.3.2007 Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki. Asuinrakennusten parvekerakenteet

19.3.2007 Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki. Asuinrakennusten parvekerakenteet 19.3.2007 Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki Asuinrakennusten parvekerakenteet 1 JOHDANTO... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 KÄYTTÖTAVAT

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa)

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) Vesivek Tul. 14.12.04 Rev. Sivu 1/6 PARVEKKEIDEN SADEVEDENPOISTOJÄRJESTELMÄ (uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) 1. Tuotekuvat kuva 1: tuote asennettuna kuva 2: periaatekuva

Lisätiedot

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

ISOPRO JA ISOMAXX PARVEKERAUDOITTEET Käyttöohje 14.12.2011. BY:n käyttöselosteet: nro 343 nro 362

ISOPRO JA ISOMAXX PARVEKERAUDOITTEET Käyttöohje 14.12.2011. BY:n käyttöselosteet: nro 343 nro 362 ISOPRO JA ISOMAXX PARVEKERAUDOITTEET Käyttöohje 14.12.2011 BY:n käyttöselosteet: nro 343 nro 362 1 YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 OSIEN TYYPIN MERKINTÄ...3 1.3 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA SALLITUT

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 As Oy Ristikukkula, julkisivut ja parvekkeet Tässä yhteenvedossa on esitetty julkisivu- ja parvekekorjaushankkeen

Lisätiedot

Vesiset heittäjäputket

Vesiset heittäjäputket Vesiset heittäjäputket s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Poistoputki s.5 Valuputki + heittäjäputki s.8 UP- kaivo + heittäjäputki Kouruset Oy Jusslansuu 5 04360 Tuusula Puh. 010 320 3640 www.kouruset.fi myynti@kouruset.fi

Lisätiedot

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321

DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 DELTA-ansasjärjestelmä KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY321 24.09.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 DELTA-ANSAS...3

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm SANEERAUS Kaivon asennus laattaan s.2 Kaivon asennustuurna s.3 Muhvin ja putken asennus s.4 Ylin kerros ja mutkat s.6 Seinäkiinnikkeet

Lisätiedot

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Parvekkeet Uusiminen kokonaan tai osittain - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi

Lisätiedot

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE 1 TT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOJE 2 YLEISTÄ TT-ja TT-laatat ovat esijännitettyjä betonielementtejä. Jännevälit enimmillään 33 m. Laattoja käytetään ala-, väli- ja yläpohjien kantaviksi rakenteiksi teollisuus-,

Lisätiedot

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla. RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA LIITE 1 1 (10) BY:N KÄYTTÖSELOSTE n:o 385 PASI-VAIJERILENKKISIDONTA KÄYTTÖOHJE 12.6.2013 PASI-VAIJERILENKIT PASI-100 PASI-400 Ei-kantavan ulkoseinäelementin yläreunan sitominen ontelolaatan reunaan 2 (10)

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

HUOMAUTUS: JOS DELTAPALKIN ASENNUSTOLERANSSIT YLITTYVÄT, OTA YHTEYTTÄ PEIKKOON.

HUOMAUTUS: JOS DELTAPALKIN ASENNUSTOLERANSSIT YLITTYVÄT, OTA YHTEYTTÄ PEIKKOON. Deltapalkin asennus Tämä en asennusohje on tarkoitettu täydentämään projektikohtaista asennussuunnitelmaa. Peikon tekninen tuki voi tarvittaessa auttaa asennussuunnitelman laadinnassa. Jos asennussuunnitelman

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...

Lisätiedot

RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU

RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

Rakenteiden varmuus ja kuormitukset

Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Jaakko Huuhtanen, rakennusneuvos Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto jaakko.huuhtanen@vyh.fi Määräykset 1998 Ympäristöministeriö on rakennuslain 13 :n, sellaisena kuin se on laissa 557/89, nojalla

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm Siivilämuhvin ja putken asennus s.2 Ylin kerros ja mutkat s.4 Seinäkiinnikkeet s.6 Puhdistusputken asennus s.9 Kattokaivo s.11

Lisätiedot

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O OSA 1 YLEISTÄ... 9 1.1 SOVELTAMISALA... 9 1.2 BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPIT... 10 1.2.1 Maanvarainen lattia... 10 1.2.2 Paalulaatta... 11 1.2.3 Pintabetonilattia... 11 1.2.3.1

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2

ASENNUSOHJE 2. AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE. sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 2009 ASENNUSOHJE 2 AMU-YLITYSPALKKI ja BISTÅL-TIKASRAUDOITE sivu MATERIAALITIETO 1 TOIMITUSSISÄLTÖ 1 TÄRKEÄÄ 2 AMU-YLITYSPALKKI 1. Perustietoa 3 2. Älä pätki! 3 3. Asennus 4 1. kaksi tapaa 4 2. palkin

Lisätiedot

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

Case: Martinlaakson uimahalli

Case: Martinlaakson uimahalli Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi

Lisätiedot

Rasitusluokat - Suunnittelukäyttöikä

Rasitusluokat - Suunnittelukäyttöikä - Suunnittelukäyttöikä 2 Betoni on ensimmäinen rakennusmateriaali, jolta vaaditaan käyttöikäsuunnittelua normitasolla. Uudet Betoninormit (by50) edellyttävät, että betonirakenteet suunnitellaan 50 200

Lisätiedot

VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN

VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN Esittely s.2 Valuputken asennus valumuottiin s.4 C-kattokaivon, väliputken ja parvekekaivon asennus valuputkeen s.6 Palokatko s.10 Kouruset Oy Jusslansuu

Lisätiedot

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT Liittyy Suomen Betoniyhdistyksen r.y. Betonirakenteiden kuormia siirtävien metalliosien käyttöselosteeseen Käyttöseloste n:o 382 pintos Pintos Oy Pysäkintie

Lisätiedot

Muottiharkot työohje 17/11/2015

Muottiharkot työohje 17/11/2015 Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko

SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005. MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko SUUNNITTELUOHJE 6.6.2005 MEH-380 ULTRA matalaenergiaharkko 1. YLEISTÄ 2 Tämä suunnitteluohje koskee vain Lujabetoni Oy:n ULTRA-matalaenergiaharkkoa, tyyppimerkintä MEH-380 ULTRA. Lisäksi suunnittelussa

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland BETONISEMINAARI Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland Betonirakenteiden suunnittelu 1 Miten laatutavoitteet asetetaan 2 3 4 Miten betonirakenteita suunnitellaan Miten laatutavoitteiden

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

SADEX005 -ULOSHEITTOKAIVO

SADEX005 -ULOSHEITTOKAIVO 17.8.2017 REV1.1 SADEX005 -ULOSHEITTOKAIVO PARVEKKEEN ULKOPUOLINEN VEDENPOISTO Käänteentekevä uutuus! Sadex005-ulosheittokaivo mahdollistaa parvekevesien ohjaamisen yksinkertaisesti ja hallitusti soveltuen

Lisätiedot

RETERMIA-LAITTEIDEN TUENNAT JA HUOLTOTASOT

RETERMIA-LAITTEIDEN TUENNAT JA HUOLTOTASOT JA HUOLTOTASOT Tässä ohjeessa on esitetty yleiset periaatteet, miten Retermia-laitteet asennetaan ulkoseiniin, vesikatolle ja konehuoneisiin. Retermia-laitteiden tuenta ja asennus tehdään aina rakennesuunnittelijan

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2

Pyörätuoliluiskat. 2 Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

R-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu

R-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu R-nostoAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Nostoankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...5 3.1

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste

II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko RAKENTEET Ulkoseinärakenne Sisäpinnat Seinien sisäpinnat Lattianpäällysteet Pilari Sisäpinnat Vesikate Aluskate, alusrakenne Kantava rakenne, kattotuolit Lämmöneriste

Lisätiedot