Rak Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki. Asuinrakennusten parvekerakenteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.3.2007 Rak-43.240 Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki. Asuinrakennusten parvekerakenteet"

Transkriptio

1 Rak Rakennuksen rungon suunnittelu Esitelmä Markus Halkola Tero Sundström Janne Ranki Asuinrakennusten parvekerakenteet

2 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT KÄYTTÖTAVAT JA KÄYTTÖAIKA PARVEKETOIMINTOJEN VAATIMUKSET KUORMITUKSET PALOTURVALLISUUS YMPÄRISTÖOLOSUHTEET RAKENNESUUNNITTELU PARVEKKEIDEN ARKKITEHTONISIA TYYPPEJÄ PARVEKEJÄRJESTELMÄT PARVEKKEEN KANNATUS Ripustetut parvekkeet Itsekantavat parvekkeet Osittain itsekantavat parvekkeet SIDONTA RUNKOON Parvekesarana Lattateräs KIINNITYS PERUSTUKSIIN Holkkiliitos Pulttiliitos Hitsiliitos Vaarnatapit PARVEKKEEN VEDENPOISTO Reunauralliset laatat Kuppilaatat PARVEKKEEN VEDENERISTYS TERÄS- JA BETONIRAKENTEISET PARVEKKEET PARVEKELASITUKSET JA PARVEKEKAITEET PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN PARVEKKEIDEN VAURIOT VAURIOIDEN KORJAUS PARVEKKEEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LÄHTEET

3 1 Johdanto Kerrostaloasumisessa parveke toimii asunnon ulkotilana. Tosin pääosa suomalaisista parvekkeista on kuitenkin kooltaan pieniä ja käyttömahdollisuuksiltaan vaatimattomia. Parvekkeet ovat suomalaisessa rakentamisessa verrattaen nuori ilmiö, sillä niitä alkoi ilmaantumaan kerrostaloihin vasta 1900-luvulla. Koska kerrostalokanta on maassamme varsin nuorta ja pääosa kerrostaloista on 1960-luvun jälkeen rakennettuja elementtitaloja, joiden arkkitehtoninen laatu on tunnustettu huonoksi, on näiden talojen parvekkeidenkin laadulla toivomisen varaa. Parvekkeiden korjaamisen yhteydessä kiinnitetään usein huomiota myös talojen julkisivujen ulkonäön parantamiseen ja parvekkeiden käyttömahdollisuuksien lisäämiseen esimerkiksi parvekelasitusten avulla. Parvekeratkaisujen esikuvat ovat tulleet Suomeen lämpimän ilmaston maista, joissa on pitkä kaupunkiasumisen perinne ja kehittynyt parvekekulttuuri. Toistaiseksi voimakasta parvekekulttuuria ei ole Suomeen syntynyt. Parvekejärjestelmiä ovat rakennuksen rungon ulkopuolella, osittain rungon ulkopuolella tai rungon sisäpuolella olevat parvekkeet tai kulmaparvekkeet. Rakenneperiaatteiltaan parvekkeet voidaan jakaa kokonaan runkoontukeutuviin, osittain runkoon tukeutuviin tai omalle perustukselle tukeutuviin. Koska parvekerakenne on ulkotilassa, asettaa se vaatimuksia säänkestävyyden suhteen. Myös asukkaiden tarpeet ja parvekkeiden käyttötarkoitukset asettavat vaatimuksia esimerkiksi parvekkeiden koolle ja ilmansuunnalle. Tästä syystä ovat parvekkeiden keskimääräiset koot kasvaneet vuosien saatossa. Kuva 1. Parvekkeiden keskimääräiset koot rakennusajankohtien mukaan jaoteltuna. 3

4 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Käyttötavat ja käyttöaika Suunnittelun lähtökohtana on luonnollisesti aina käyttötarkoitus. Asuinrakennusten parvekkeiden käyttötavoista on tehty joitain tutkimuksia, joista tavallisimmiksi käyttötavoiksi selviävät tupakointi, auringonotto, ruokailu, lasten leikit ja vauvojen nukuttaminen, pyykinkuivaus, vaatteiden ja huoneiston tuuletus, oleskelu ja kukkien kasvatus. Pohjoisissa olosuhteissa parvekkeen käyttöaika ei ole koko vuotta. Parvekkeiden käyttö alkaa huhtitoukokuussa ja päättyy syys-lokakuussa. Parvekkeen lasittaminen lisäsi kyselyn mukaan sen käyttöaikaa 2-4 viikkoa keväällä ja 2-10 viikkoa syksyllä. Aktiivisessa käytössä ympäri vuoden on parvekkeista alle 5 %. Avoimien parvekkeiden käyttöaika on keskimäärin 5,5 kuukautta ja lasitettujen 6,2 kuukautta eli keskimäärin 3 viikkoa avoimia enemmän. Parvekkeiden päivittäinen käyttö alkaa heti aamusta mutta painottuu iltapäivään ja iltaan. 2.2 Parveketoimintojen vaatimukset Parvekkeen käyttötavat määrittävät vaatimukset parvekkeen suunnittelulle. Oleskelu, ruokailu ja esimerkiksi auringonotto edellyttävät että parvekkeella on tilaa ruokailuryhmälle, ruoanvalmistuslaitteille ja esimerkiksi lepotuolille. Vauvojen nukuttamisen ja lasten leikkien takia tulee parvekkeella olla tilaa lastenvaunuille ja leikkikehälle, ja lisäksi oviaukon tulee olla tarpeeksi leveä. Lisäksi nämä ja muut käyttötavat asettavat vaatimuksia aurinkoisuudelle, tuulensuojalle, melulle, näköalalle ja myös näkösuojalle. Kulkuyhteydet asettavat vaatimuksia parvekkeen sijainnille suhteessa muuhun asuntoon, kulkuyhteys oleskelutiloihin ja keittiön läheisyyteen on tarpeellinen. Lisäksi jos asunnossa on sauna voi parveketta mukavasti käyttää vilvoitteluun jos sen sijainti saunaan nähden on mietitty. Parvekkeen sijainnilla ja suuntauksella ilmansuuntiin nähden on myös suuri vaikutus asunnon arkkitehtuuriin jolloin arkkitehtonisia seikkoja kuten väljyyden tuntua, valoisuutta ja viihtyisyyttä on syytä pohtia. Parvekkeen pääkäyttökohteiden vaatimat vähimmäistilantarpeet ovat seuraavat: 2 1. ruokailu, 4 henkeä, 1800 mm * 2400 mm = 4,3 m 2. lepo ja auringonotto, 1 henkilö, 900 mm * 2100 mm 3. lapsen ulkoiluttaminen, 900 mm * 1200 mm 2 = 1,1 m. = 1,9 m Jos edellytyksenä ovat että edelliset toiminnot tulee voida toteuttaa ilman kalusteiden siirtoa, on 2 parvekkeen vähimmäispinta-ala liikkumisvaralla noin 8,8 m. Jos parvekkeella on näiden lisäksi muita toimintoja, on parvekkeen kokoa luonnollisesti lisättävä. Lisäksi jos asuntokunta on suurempi kuin 4 henkeä, on tilantarve myös suurempi. 2 4

5 Parvekkeelle aukeavan oven tilantarve on myös huomioitava. Parvekkeen käyttökelpoisuus ja viihtyisyys lisääntyvät koon kasvaessa. On syytä myös huomioida että parvekkeen hinta ei ole suorassa suhteessa sen pintaalaan vaan parveke on suhteellisesti sitä edullisempi, mitä suurempi se on. Parvekkeen syvyys on sen käyttökelpoisuuden kannalta tärkein mitta ja sen tulisi olla vähintään 2100 mm mutta mieluummin 2400 mm. Parvekkeen sijainnista johtuen täytyy myös putoamisen estäminen huomioida parvekkeen suunnittelussa. Parvekkeen kaiteen täytyy kestää mahdolliset törmäykset ja nojailu, sekä olla riittävän korkea ettei sen yli voi pudota. Lisäksi kaiteen rakenne on oltava sellainen, ettei lapsikaan voi tunkeutua sen läpi eikä kiivetä kaidetta pitkin. Kaiteen kokonaiskorkeuden tulee yleensä olla vähintään 1000 mm. Lisäksi kaiteessa tulee olla vähintään 700 mm korkea suojaava osa, joka on umpinainen tai sisältää pelkästään pystysuoria aukkoja. Pystysuorien aukkojen läpäisyväli saa olla enintään 110 mm. Suojaosassa ei sallita vaakasuoria rakenteita, eikä kiipeilyn mahdollistavia kuvioita. Kaiteen yläreunan ja suojaosan väli saa olla enintään 300 mm, kuitenkin siten että yli 200 mm leveää avointa tilaa ei muodostu. Asukkaiden yksityisyyden kannalta myös näkösuojaus tulee parveketta suunniteltaessa ottaa huomioon. Näkösuojauksen aste kuitenkin vaihtelee asukkaiden ja parvekkeen käyttötarkoituksen mukaan jolloin selkeää perusohjetta on vaikea antaa. Näkösuojaukseen voidaan vaikuttaa parvekkeiden sijoittelulla toistensa ja rakennuksen rungon suhteen, lisäksi voidaan käyttää kiinteitä tai irrotettavia näkösuojia, kuten verhoja. Näkösuojan vastakohtana parvekkeelta tulisi olla esteetön näkyvyys ympäristöön, ja parvekkeen olisi hyvä avautua avoimelle pihalle, puistoon tai vesistöön. Ikävät maisemat kuten näkymät vastapäiseen rakennukseen, vilkasliikenteiselle kadulle tai isolle pysäköinti alueelle eivät ole toivottavia. 5

6 2.3 Kuormitukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B1 mukaan parvekkeilla vaikuttaa tasainen kn kn oleskelukuorma 1,5 m 2 sekä samanaikaisesti 2,0 viivakuorma kaiteen vieressä, ja luonnollisesti m myös rakenteen omapaino otetaan huomioon. Kaiteisiin vaikuttaa lisäksi vaakasuora viivakuorma kn 0,4 ja kaiteiden levymäisiin osiin 0,3kN pistekuorma. m Huomioitavaa on että lumikuorman ei parvekkeilla yleensä oleteta vaikuttavan, sillä parvekkeet oletetaan pidettäväksi lumesta puhtaana. Tämän oletuksen oikeellisuudesta ja järkevyydestä voi kuitenkin olla montaa mieltä sillä tuulet voivat kinostaa lunta suuriakin määriä lyhyessä ajassa erityisesti rakennuksen suojan puoleiselle puolelle. Lumimyrskyn sattuessa ei asukas välttämättä ole kotona tai asukas voi myös liikuntaesteisyyden vuoksi olla kykenemätön lumen poistamiseen. Myöskään tuulikuormaa ei huomioida parvekelaatan mitoituksessa. Euronormien mukaan asuinrakennuksen parvekkeella vaikuttavat tasainen hyötykuorma kn 4,0 2 ja omapaino, sekä m paikallisissa tarkasteluissa yksinään vaikuttava pistekuorma 2,0 kn parvekkeen omanpainon kanssa. Kaiteisiin vaikuttaa kn 0,5 viivakuorma. m Myöskään euronormeissa ei parvekkeilla oleteta vaikuttavan lumikuormaan eikä tuulikuormaa. Kuva 2. Parvekkeelle kohdistuvat kuormat. 6

7 2.4 Paloturvallisuus Rakennusten paloturvallisuusmääräykset selviävät Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta E1, parvekkeille ei kuitenkaan ole annettu erityisiä ohjeita. Pääperiaatteina parvekkeiden paloturvallisuuteen voidaan pitää myös muille kantaville rakenteille asetettuja vaatimuksia. Palon sattuessa kantavien rakenteiden tulee kestää niille asetettu vähimmäisaika. Parvekkeen MJ palokuormaryhmä on yleensä alle 600 m 2 - ryhmä. Parvekkeelle asetetut vaatimukset riippuvat siis rakennuksen paloluokasta joka määräytyy rakennuksen koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Kantavien rakenteiden palonkestoaika vaihtelee riippuen rakennuksen paloluokasta yleensä 30:nen ja 60:nen minuutin välillä. Jos rakennus on yli 8-kerroksinen, täytyy palonkestoajan olla 120 minuuttia. Rakennustarvikkeiden paloon osallistumiselle ja palo-ominaisuuksille asetetut vaatimukset riippuvat myös rakennuksen paloluokasta. Koska tarkkoja määräyksiä ei ole olemassa, on eri paikkakunnilla vaadittu parvekerakenteilta hieman erilaisia palo-ominaisuuksia. 2.5 Ympäristöolosuhteet Parvekerakennetta rasittavat kosteus- ja lämpöliikkeet, joiden vaikutusta lisää se että parvekerakenne on yleensä tuettu tasalämpöiseen ja kuivaan rakennusrunkoon, jonka lämpö- ja kosteusliikkeet ovat vähäisiä. Tällöin varsinkin parvekkeen sidontapisteisiin voi kohdistua suuria rasituksia. Yleensä edellä mainitut lämpö- ja kosteuslaajenemisesta sekä kutistumisesta johtuvat pakkovoimat huomioidaan erilaisilla nivelellisillä ja kiinnikkeillä jotka sallivat liikkeen tiettyihin suuntiin. Muuten parvekerakenteen ilmastolliset rasitukset vastaavat usein ulkoseinäpintojen rasituksia. Rakenne joutuu toistuvan kosteusrasituksen kohteeksi aina sateiden sattuessa. Parvekkeelle satanut vesi täytyy poistaa mahdollisimman nopeasti jotta rakenne olisi märkä mahdollisimman lyhyen aikaa. Vedenpoisto tapahtuu yleensä painovoimaisesti, jolloin rakenteen erilaisten kaltevuuksien avulla vesi johdetaan parvekelaatalta vedenpoistojärjestelmään. Vedenpoisto mitoitetaan hetkellisten rankkasateiden sademäärien mukaan, vuotuisten sademäärien sijasta. Kerrostalo parvekkeissa tulee parveketason olla vesitiivis siten että vettä eikä roskia pääse valumaan parveketason läpi. Vedenpoistojärjestelmän täytyy toimia hallitusti, ettei vesi pääse valumaan julkisivupintoja pitkin aiheuttaen pintojen epätasaista likaantumista. Kylmänä vaakarakenteena parveke on erityisen alttiina pakkasvaurioille, kun vesi vuorotellen sulaa ja jäätyy, eikä rakennuksen sisältä johtuva lämpö sitä kuivaa. Betonisissa parvekkeissa voi tapahtua runsastakin rapautumista jos betoniksi ei ole osattu valita sään kestävää laatua. Parvekkeiden ympäristörasituksia voi parvekkeen kattamisella merkittävästi vähentää, sillä silloin viistosateen ja lumen pääsy parvekkeelle voidaan lähes kokonaan estää, eikä varsinkaan pakkasvaurioita pääse silloin tapahtumaan. Parvekkeen kattamisesta voi kuitenkin aiheutua myös haittaa jos esimerkiksi parvekelasitus huurtuu. Tämä voidaan estää varmistamalla parvekkeen riittävä tuuletus esimerkiksi jättämällä lasitus hieman väljäksi. Parvekkeen suuntauksella on suurien lasipintojen takia vaikutusta rakennuksen energiankulutukseen. Toinen jopa merkittävämpi tekijä energiankulutukseen on parvekkeen lasitus, lasitettu parveke muodostaan seinän ja ulkoilman välille välivyöhykkeen joka käytännössä aina on ulkoilmaan lämpimämpi ja näin vähentää rakennuksen vaipan läpi johtuvaa lämpömäärää. Aurinkoenergian kannalta tärkein suunta on etelä. Myös parvekkeen rakenteella on energiakulutukseen vaikutusta sillä auringon korkeuskulma vaihtelee vuodenaikojen mukaan siten 7

8 että kesällä korkeuskulma on suurimmillaan ja talvella se on pienimmillään. Talvella, syksyllä ja keväällä auringon tuoma energia olisi energiatalouden kannalta tärkeä saada mahdollisimman hyvin talteen, mutta kesällä aurinko voi lämmittää asuntoa liikaa jolloin asunnon jäähdytykseen voi viihtyisän sisäilmaston aikaansaamiseksi kulua energiaa. Parvekkeen rakenteella voidaan vaikuttaa eri vuodenaikoina rakenteisiin tulevaan energia määrään juuri auringon korkeusaseman vaihtelujen vuoksi. Parvekkeen rakenne ei ole ainoa aurinkoenergian hyödyntämiseen vaikuttava tekijä sillä rakennuksen korkeus ja sijainti muihin rakennuksiin ja kasvillisuuteen nähden vaikuttaan olennaisesti energian määrään. Tuulisuus vaikuttaa olennaisesti parvekkeen viihtyisyyteen ja myös rakennuksen energiankulutukseen. Parvekkeen lasitus parantaa olennaisesti parvekkeen viihtyisyyttä tuulella, mutta tuulihaittojen eliminoimiseksi tulisi myös rakennusten sijoitteluun, maaston muotoihin ja metsäalueisiin kiinnittää huomiota. Suunnittelussa tulee tuulihaittojen vähentämiseksi huomioida parvekkeiden sijoittelu paikallisten tuulien mukaan. Myös parvekerakenteella voidaan tuulihaittoihin vaikuttaa, esimerkiksi sisäänvedetty parveke on tuulensuojan kannalta hyvä ratkaisu. Ympäristöolosuhteista melu voi merkittävästi haitata parvekkeen viihtyisyyttä ja käyttöä varsinkin vilkasliikenteisten teiden ja katujen varrella. Tämän takia ei parvekkeita yleensä tulisi sijoittaa rakennuksen liikenneväylien puoleisille sivustoille. Melu voi parvekkeen kovien pintojen kautta heijastua vielä erityisesti sisälle asuntoon, jolloin melu ei ole haitta vain parvekkeella. Melua on rakenteellisilla ratkaisuilla hankala vähentää suuria määriä eli suunniteltaessa parveketta melun kannalta on ratkaisevassa osassa sen sijainti melulähteen suhteen. Äänihaittoja voidaan pienentää akustisilla levyillä, sekä meluesteillä rakennusten ja tieväylien välillä. 8

9 9

10 3 Rakennesuunnittelu 3.1 Parvekkeiden arkkitehtonisia tyyppejä Tavallisimmat arkkitehtoniset parveketyypit ovat: - avoin tai katettu erillisparveke, joka on ripustettu rakennuksen rungosta. Tällainen parveke voi olla kokonaan rungon ulkopuolinen tai kulmaparveke - vaakanauhaparveke, jossa parvekkeet ovat vaakasuunnassa kytketty yhteen ja niiden etureunassa on yhtenäinen kaide - pystytorniparveke, jossa parvekkeet ovat pystysuunnassa sijoitettu päällekkäin ja varustettu yhtenäisillä pieliseinillä tai pilareilla - sisäänvedetty parveke, joka on kokonaan tai lähes kokonaan vedetty rakennuksen rungon sisään. Sisäänvedetyn parvekkeen ulkoilmaan avoin osa toimii tavallisesti aukkona julkisivun sommittelussa. - kaksoisjulkisivuparveke, jossa parvekevyöhyke muodostaa oman julkisivunsa muun julkisivupinnan eteen - lasiparveke, joka on lasiseinin ja mahdollisesti lasikatolla varustettu parveke - ranskalainen parveke, joka toimii aukkona julkisivun sommittelussa - terassiparveke, joka muodostaa julkisivua vaakasuunnassa porrastavan aiheen. Kokonaan - terassoituvassa ratkaisussa terassiparvekkeet muodostavat porrasmaisia pakenevia julkisivupintoja 10

11 3.2 Parvekejärjestelmät Parvekkeen rakenteellisen muodon määrää sen rakennejärjestelmä. Rakennejärjestelmä vaikuttaa runsaasti rakennuksen ulkonäköön sekä rakennuksen parvekkeiden työjärjestykseen. Myös eri parvekejärjestelmillä on eri kustannukset ja kokorajoitteet. Joissain tapauksissa ympäristö määrää parvekejärjestelmän. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi jalkakäytävät tai liikenneväylät. Parvekejärjestelmät voidaan ryhmitellä sijoittelun ja kantavuustavan mukaan. Rakennuksen runkoon nähden parvekkeet ovat joko rungon ulkopuolisia tai runkoon upotettuja. Keskinäisen sijoittelun perusteella voidaan erottaa erillisparvekkeet, kaksoisparvekkeet ja kytketyt parvekkeet. Kantavuusperiaatteita ovat itsekantavat ja ripustetut eli rakennuksen rungosta kannatetut parvekkeet sekä mallit, joissa parveke on osittain itsekantava ja osittain rungosta tuettu. Perustuksista tuettuja itsekantavia parvekkeita voidaan käyttää kaikkien runkojärjestelmien ja julkisivutyyppien yhteydessä. Parvekkeet tukeutuvat kantaviin pieliseiniin tai pilareihin. 11

12 Rakennuksen ulkoseinästä ripustettujen parvekkeiden edellytyksinä ovat kantavat parvekejulkisivut, joista parvekelaatan kantavat pieliseinät tai pelkkä parvekelaatta kannatetaan. Parveke voidaan kannattaa myös välipohjalaatastosta, jolloin julkisivun ei tarvitse olla kantava. Ripustuksella tarkoitetaan parvekkeen tuentaa rakennuksen rungosta. Usein parveketyö etenee rungon kanssa kerroksittain samanaikaisesti, mutta valitsemalla sopiva parvekejärjestelmä ja oikeat liittymät rakennuksen runkoon, voidaan parvekkeet asentaa jälkeenpäin. Näin toimii esimerkiksi pelkästään välipohjalaatastoon tukeutuva erillisparveke. 3.3 Parvekkeen kannatus Rakennemallin mukaan parvekkeet on jaettu ripustettuihin ja itsekantaviin sekä osittain itsekantaviin parvekkeisiin. Kannatus vaihtoehtojen soveltuvuus eri parvekejärjestelmiin on esitetty taulukossa

13 3.3.1 Ripustetut parvekkeet Parvekelaatta ripustetaan joko pieliseinien välityksellä tai suoraan rakennuksen rungosta. Ripustettujen parvekkeiden suunnittelussa on oleellista ripustuksesta aiheutuvien ja parvekkeeseen vaikuttavien vaakavoimien ankkurointi kantavaan runkoon. Ripustusta käytetään, kun yksittäisiä parvekkeita sijoitetaan ylempiin kerroksiin tai kun parvekkeiden alapuolinen tila on jätettävä vapaaksi esimerkiksi kulkutieksi. Runkoon upotettavissa järjestelmissä ripustus on yleensä taloudellisin kannatusvaihtoehto. Yleensä tällaiset parvekkeet tehdään yhden parvekkeen elementteinä. Rakenteista tehdään kevyitä, jotta välipohjille tulevat kuormat olisivat mahdollisimman pieniä Itsekantavat parvekkeet Itsekantava parveke tuetaan perustuksista kantavilla pieliseinillä tai pilareilla. Parvekkeet jäykistetään ankkuroimalla parveke sivusuunnassa rakennuksen runkoon parvekelaatan kohdalta. Parvekkeet on sijoitettava aina päällekkäin alimman parvekkeen mukaan. Itsekantavien parvekkeiden etuna ovat niiden käyttömahdollisuudet runkojärjestelmästä ja ulkoseinätyypistä riippumatta. Pieliseinät mitoitetaan parvekelaatan koon ja parvekkeiden lukumäärän mukaan. Parvekepilarit ovat yhden tai useamman kerroksen korkuisia riippuen siitä sijaitseeko pilari laatan sisä- vai ulkopuolella. Mikäli laatta lovetaan pilarin kohdalta, käytetään luonnollisesti jatkuvia pilareita. Parvekelaatat asennetaan kerroksen korkuisten pilarien päälle tai jatkuvassa pilarissa olevien konsolien varaan. Konsoli voi olla perinteinen betoniuloke tai ns. piilokonsoli. Teräsparvekkeiden etuna on mainittava se, että ne ovat yhtenä tai useina monen kerroksen korkuisina osina jälkiasennettavissa. Rakennuksen ulkoseinän kaikki muut työt voidaan tehdä etukäteen ja vasta viimeisenä vaiheena asentaa parveke seinäkiinnikkeineen paikoilleen. Pystysuorina kantavina rakenteina voidaan käyttää erilaisia teräsputki- tai avoprofiileita joiden määrä voi vaihdella. 13

14 3.3.3 Osittain itsekantavat parvekkeet Edellä esitetyt kannatusvaihtoehdot yhdistämällä saavutetaan usein taloudellisin ratkaisu etenkin runkoon upotetuissa parveketyypeissä. Osittain itsekantavan parvekkeen julkisivuun rajoittuva sivu ripustetaan rakennuksen runkoon ja vapaareuna tuetaan parvekepilareista tai pieliseinistä. 3.4 Sidonta runkoon Elementtirakenteisten parvekkeiden stabiliteetti varmistetaan sitomalla parvekelaatta kerroksittain rakennuksen runkoon kaikissa parvekejärjestelmissä. Sidonta tapahtuu laatastosta ulkoseinän läpi menevillä kiinnitysosilla. Kiinnitysosien valintakriteerit ovat seuraavat: - lämpö- ja kosteusliikkeistä sekä perustusten epätasaisista painumista aiheutuvat liikkeet eli pakkoliikkeet - vaakavoimien suuruus - ementtien valmistus ja siteiden asennustekniset seikat -kiinnitysosien hinta (materiaalit ja asennus) Kiinnitysosa voi olla tähän tarkoitukseen kehitetty vakioteräsosa tai tapauskohtaisesti mitoitettu ja muotoiltu teräsosa. Tavallisimpia teräsosia ovat parvekesarana ja yhtenäinen lattateräs. Kaikki kiinnitysosat on valmistettava ruostumattomasta teräksestä, koska osat kulkevat lämmöneristyksen läpi Parvekesarana Parvekesarana on vähintään yhdellä nivelellä varustettu teräsosa, joka siirtää siihen kohdistuvia vaakakuormia, mutta sallii pystysuuntaiset liikkeet. Näin pakkoliikkeistä ei aiheudu taivutusrasituksia siteeseen. Saranat asennetaan parvekelaattoihin elementtejä valmistettaessa. Teräsosien vapaat päät juotetaan laatastoon tehtyihin koloihin laattojen asennuksen yhteydessä. Saranoiden ruuvit kiinnitetään asennuksen jälkeen Lattateräs Yksinkertaisin ja halvin kiinnityselin on lattateräs. Molemmista päistään jäykästi kiinnitettynä latta tukee kiinnitettyä elementtiä kaikissa suunnissa. Lattateräs kiinnitetään tavallisesti hitsaamalla parvekelaatan puoleinen pää ja juottamalla toinen pää tartuntoineen laatastoon. 3.5 Kiinnitys perustuksiin Alimmaisten parvekkeiden kantavat pilarit ja pielielementit perustetaan pilari- tai seinäanturoiden varaan. Elementtien tavallisin kiinnitystapa perustuksiin on juottoliitos. Törmäyskuormille alttiit elementit kiinnitetään momenttijäykästi pultti-, hitsi- tai holkkiliitoksella, kun elementin yläpäitä ei ole tuettu sivusuunnassa onnettomuustilanteen 14

15 mukaisille kuormille (vaakasidonta vain parvekesaranoilla). Anturoiden tulee liittyä rakennuksen jatkuvaan anturaan siten, että sivusiirtymät on estetty Holkkiliitos Elementtiholkkia käytettäessä vaakakuorma siirretään vaarnatapeilla perustuksille. Vaarnatapit sijoitetaan holkin ja pilarin väliseen juotostilaan Pulttiliitos Pulttiliitoksessa käytetään harjateräs- tai peruspultteja sekä pilarikenkiä. Pulteille tulevat kuormat siirtyvät pilariliitoksessa pilarin teräskengästä muttereiden välityksellä tangoille. 15

16 3.5.3 Hitsiliitos Hitsaamalla kiinnitettyjen pilarien perustartunnoissa käytetään yleensä lattateräksiä. Tartunnat voidaan hitsata toisiinsa tartuntakehikoiksi, jolloin sideteräksiä voidaan käyttää ankkuroinnissa. Hitsausliitoksen mitoitukseen ja teräsosien valintaan ei ole elemassa yleispätevää suunnitteluohjetta Vaarnatapit 16

17 3.6 Parvekkeen vedenpoisto Parvekkeilla tulisi ensisijaisesti käyttää sisäpuolista vedenpoistojärjestelmää, missä vesi johdetaan laattaan upotettujen kaivojen kautta vedenpoistoputkiin. Ulkopuolinen vedenpoisto tarkoittaa sitä, että vesi johdetaan jokaiselta parvekelaatalta ulosheittäjän avulla pois. Tämä keino on poistunut käytännöstä, koska usein on mahdotonta antaa veden pudota vapaasti johtuen kaduista, kulkureiteistä ja muista parvekkeista. Vedenpoiston suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - laatan yläreunassa on riittävä kallistus vedenpoistourien suuntaan - vesiurat ovat oikean kokoisia ja niissä on riittävä kallistus kohti vedenpoistoputkea Sisäpuolisessa vedenpoistossa tarkistetaan: - vedenpoistoputkien riittävä koko vesimäärän mukaan (D.min=50 70mm), oikea sijoitus ja asennus - putken läpivientikappaleiden asennus elementtitehtaalla, mitat ja toleranssit - sihtien toimivuus - veden varapoistumismahdollisuus kattolaatoissa Jos vedenpoistoputkien koko valitaan niin pieneksi, että jäätymisriski on olemassa, tulisi putket varustaa sulatusjärjestelmällä. Ulkopuolisessa vedenpoistossa tulisi aina olla vähintään kaksi ulosheittäjää/parveke tukkeutumisvaaran takia. Sisäpuolissa poistossa tulisi parvekkeella olla yhden kaivon lisäksi vähintään yksi ulosheittäjä vedenpoistouran toisessa päässä. vedenpoistojärjestelmästä riippumatta laatan yläpinta tulisi aina muotoilla siten, ettei vettä pääsisi missään olosuhteissa kerääntymään parvekkeelle. Laatan muotoilussa voidaan eritellä kaksi perusratkaisua. Ensimmäisessä ratkaisussa laatan yläpinta on tasainen vedenpoistouran puoleista reunakorotusta ja uraa sekä muilla sivuilla olevaa matalaa lisäuraa lukuun ottamatta. Toisessa vaihtoehdossa laatan kaikilla reunoilla on vähintään 35mm korotus, jolloin elementin muoto muistuttaa eräänlaista kuppia. Tyyppien erottamiseksi laatat on nimetty reunamuodon mukaan reunaurallisiksi laatoiksi ja kuppilaatoiksi. Laatan yläpinnan kallistus vedenpoistouran suuntaan on 1:80. Vedenpoistouran kallistus on 1:100. Yhteen suuntaan kaatava vedenpoistoura riittää laattapituuksiin 4300 mm saakka, kun vedenpoistouran syvyys on korkeintaan 50 mm. Pidemmillä parvekkeilla ura tehdään kahteen suuntaan kaatavaksi. Jos vedenpoistoura sijoitetaan parvekelaatan sisäreunalle, on aina käytettävä sisäistä vedenpoistoa. Vedenpoistojärjestelmä voidaan valita vapaasti, kun ura sijoitetaan laatan ulkoreunalle. 17

18 3.6.1 Reunauralliset laatat Reunaurallisten laattojen etuna on niiden tuotantoystävällisyys, sillä laatan valmistuksessa tarvittava muotti on huomattavasti yksinkertaisempi kuin kuppilaatoilla. Käytännön kannalta vedenpoistoa ei voida pitää yhtä hallittuna kuin kuppilaatoilla eli, jos parvekkeelle joutuu runsaasti vettä esimerkiksi pesun yhteydessä, vesi kulkeutuu reunojen yli helpommin kuin kuppilaatoissa. Parvekelaatan paksuus on mm ja korotetun reunan korkeus 225 mm. Vedenpoistouran syvyys on mm ja lisäurien 10 mm. Reunallisia parvekelaattoja suositellaan käytettäväksi säältä suojatuilla (esim. lasitetuilla) parvekkeilla, jonne veden ja lumen joutuminen sateella ja samalla puhdistustarve on vähäistä. Harkinnan mukaan myös lisäurat laatan reunalla voidaan jättää pois Kuppilaatat Kuppilaatan reunakorotus estää parvekkeelle joutuneen veden, lian ja roskien kulkeutumisen laatan reunojen yli. Laatan muotin valmistus on työläämpää, mutta 18

19 lopputulos parvekkeiden käytön ja huollon kannalta on usein parempi kuin reunaurallisilla laatoilla. Parvekelaatan paksuus on mm ja korotetun reunan korkeus mm. Vedenpoistouran syvyys on mm. Parvekelaatan kannatuksessa käytettäviä teräsosia ja vedenpoistouraa ei tulisi sijoittaa laatan samalle reunalle rakenteellisten ongelmien välttämiseksi. Laatan pienin paksuus uran kohdalla on 150 mm edellä esitettyjen mittasuositusten mukaan, jolloin raudoituksen ja teräsosien sovittaminen vaadittavan betonipeitteen puitteissa ei välttämättä ole mahdollista laattaa paksuntamatta. Tällaiset tapaukset on aina tutkittava erikseen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Vedenpoistosta on muodostunut keskeinen kysymys parvekkeiden suunnittelussa. Parvekelasituksien yleistyessä ja parvekkeen muuttuessa huonemaiseksi oleskelutilaksi vedenpoiston ja sisäpuolisen vedeneristyksen merkitys vähenee. Suuntaamalla vedenpoistossa saavutetut säästöt parvekkeiden suojaukseen lisätään samalla parvekkeiden viihtyvyyttä. 3.7 Parvekkeen vedeneristys Parvekelaattojen on oltava vesitiiviitä. Jos parvekelaatat tehdään ilman vedeneristystä, on varmistuttava betonin vedenpitävyydestä, pakkasenkestävyydestä, säilyvyydestä ja halkeilemattomuudesta. Betonin vedenpitävyysominaisuudet todetaan Betoninormien By 15 kohdan mukaan. Suunnittelun lähtökohdaksi on valittu ratkaisu, jossa betonille asetetaan vesitiiviysvaatimus huolimatta siitä, käytetäänkö erillistä vedeneristystä vai ei. Tarvittaessa teräsbetonisen parvekelaatan vedeneristykseen soveltuvat esim. epoksitai akryylibetonipinnoite ja pu-elastomeeriruiskute, jotka samalla muodostavat kulutusta kestävän pintakerroksen. Kermivedeneristys vaatii suojaavan pintakerroksen esim. laatoituksen. Parvekkeen ja ulkoseinän liitoskohdat on suunniteltava erityisellä huolella. Parvekelaatan ja ulkoseinän välinen rako tiivistetään kimmoisella saumamassalla, jonka alle on asennettu umpisoluinen saumanauha. Näin estetään parvekkeelle joutuneen veden valuminen laatan ja seinän väliin. Parvekeoven kohdalla seinäelementin yläpintaan liimataan kumibituminauha, joka suojataan kynnykseen mekaanisesti kiinnitettävällä parvekelaatan päälle ulottuvalla pellityksellä. Betonisen kattolaatan päällä käytetään saumattomasti ulkoseinään tai räystääseen liittyvää kumibitumikermi- eristystä. Elementtien liittymäkohdassa kermi on irroitettava alustastaan esim. silikonipaperilla. Eristyksen on ulotuttava vähintään 300 mm valmiin kattopinnan yläpuolelle. Katteen alusta eli laatan yläpinta muotoillaan siten, että siinä on riittävä kallistus vesien poisjohtamiseksi. Kevytrakenteisen katon suunnittelussa noudatetaan yleisiä vesikatoista annettuja ohjeita (RIL 107). 19

20 4 Teräs- ja betonirakenteiset parvekkeet Teräsrakenteiset parvekkeet ovat rakenteiltaan ja ulkonäöltään huomattavasti kevyempiä kuin betonielementtiparvekkeet, jotka yleensä ovat melko massiivisia. Teräsparvekkeiden etuna on se että ne ovat yleensä helposti jälkiasennettavissa, jolloin rakennuksen ulkoseinän kaikki muut työt voidaan tehdä valmiiksi ennen parvekkeiden asentamista. Betoniparvekkeiden elementit asennetaan usein muiden elementtien asennuksen yhteydessä. Kokonaan runkoon tukeutuvissa parvekkeissa teräsparvekkeet ovat hyvä vaihtoehto pienemmän massan vuoksi. Teräsrakenteet ovat myös helpommin muunneltavissa ja vaihdettavissa kuin jäykästi toisiinsa kiinnivaletut betonielementit. Osista rakennettavat teräsparvekkeet ovat kevyempiä asentaa kuin raskaat betonielementit. Myös teräsrakenteisissa parvekkeissa pitää välipohjat olla vesitiiviitä. Mahdollisia välipohjaratkaisuja ovat - kevytrakenteinen välipohja - liittorakenteinen välipohja - betonivälipohja Kevytrakenteisessa välipohjassa alareunassa usein on muovipinnoitettu teräsohutlevyprofiili, yläpuolella rakennuslevy ja sen päällä kumi- tai muovikermi. Toinen mahdollisuus yläpintaan on painekyllästetystä puusta tehdyt ritilät. Liittorakenteisessa välipohjassa alapinnassa on teräsohutlevyprofiili ja tämän yläpuolella betoni. Teräsohutlevy muodostaa samalla melko siistin alakaton alemmalle parvekkeelle. Ulkotiloissa olevien teräsrakenteiden tulee pääsääntöisesti olla kuumasinkittyjä. Teräsosat voidaan suojata poikkeustapauksessa myös maalaamalla. Sekä lämmöneristeen läpimenevien, että maahan upotettavien teräsosien on oltava ruostumattomia. Kuumasinkittyjä osia ei työmaalla saa enää hitsata, leikata eikä rei ittää, jotta niiden säilyvyyttä ei heikennetä. Betonirakenteisissa parvekkeissa laatan paksuus on mm. Pielielementin paksuus on yleensä 160mm. Betonisen kaiteen paksuus vähintään 100mm. Betonisten osien tulee täyttää Betonirakenteiden käyttöikämitoitus ja säilyvyysohjeen BY 32 luokan E2b vaatimukset. Lujuusluokalla K45 teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuus vähintään 25mm. Lujuusluokan pienentäminen K35:een edellyttää vähintään 35mm suojabetonikerrosta. 20

21 Kuva 3. Tyypillinen teräsrakenteinen parveke. Rakenteen hoikkuus ja keveys selvästi havaittava. Kuva 4. Tyypillisiä elementtirakenteisia betoniparvekkeita. Kuvassa vasemmalla puolella olevat parvekkeet rungon sisäpuolisia ja oikeanpuoleiset rungon ulkopuolisia parvekkeita. Rakenteet huomattavasti massiivisempia kuin teräsparvekkeissa. 21

22 5 Parvekelasitukset ja parvekekaiteet Suomen ilmaston vuoksi on parvekkeiden käyttöajat varsin rajoittuneita. Käyttöajan jatkaminen edellyttää parvekkeen suojaamista säältä. Tämä edellyttää parvekelasituksen asentamista, joka estää viistosateen ja lumen kertymistä parvekkeelle. Tällöin myös jäätymishaitat estyvät. Näin ollen vedenkulun hallitseminen on suunnittelun lähtökohta lasitusta suunniteltaessa. Parvekelasitus parantaa oleellisesti parvekkeen viihtyisyyttä myös tuulisella säällä. Parvekelasitus on tehtävä avattavaksi lasien huollon ja pesun takia. Parvekelasien aukeamistapoja on kaksi: - liukulasit, jolloin auki saadaan enintään puolet lasipinta-alasta - nippuun sivulle kääntyvät lasit, jolloin on mahdollista saada auki koko lasipinta-ala Sisälle kääntyvät lasit ovat suositellumpia, sillä tällöin lasien puhdistaminen on helpompaa ja turvallisempaa. Parvekelasit pyritään usein toteuttamaan puitteettomina, jolloin ne eivät muodostu liian massiivisiksi ja ulkonäöllisesti hallitseviksi. Parvekelasit ovat yleensä mm leveitä ja 5-6mm paksuja. Lasitusten yhtenä ongelmana on pidetty asunnon sisäilman kosteuden tiivistymistä lasituksen sisäpintaan. Varsinkin talvisaikaan huurtuminen on yleistä ja tiivistyneen kosteuden jäätyminen esim. liukuheloissa vaikeuttaa lasien liikuttamista. Kosteuden tiivistymistä voidaan estää huolehtimalla riittävästä tuulettumisesta jättämällä parvekelasitus hieman väljäksi. Parvekelasitus parantaa asumisviihtyvyyttä ja hyvin toteutettuna tuo enemmän näyttävyyttä rakennuksen julkisivuun. Korjauskohteissa parvekelasitus tulisi suorittaa koko parvekelinja kerrallaan eikä yksittäisinä parvekkeina, koska tällöin vedenkulun hallitseminen on helpompaa. Kuva 5. Esimerkki lasitetusta parvekkeesta. 22

23 Mikäli parveke suunnitellaan lasittomaksi, on suunnittelussa syytä huomioida mahdollisesti myöhemmin toteutettava lasittaminen. Erityisen tärkeää tämä on kaideratkaisua valittaessa. Umpikaiteisiin parvekkeisiin parvekelasitus voidaan yleensä liittää kaidetta muuttamatta. Mikäli taas vanhat kaiteet ovat avonaisia, joudutaan kaide muuttamaan umpinaiseksi lasituksen yhteydessä. Seuraavassa kuvassa on esitelty tyypillisimpiä kaideratkaisuja lasittamattomissa parvekkeissa. Kuva 6. Tyypillisiä lasittamattomien parvekkeiden kaideratkaisuja. 23

24 6 Parvekkeiden korjaaminen 6.1 Parvekkeiden vauriot Parvekkeet ovat rakennuksen ulkovaipan osista pahiten alttiina ilmastorasitukselle. Ilmaston vaurioittavista tekijöistä merkittävin on kosteus. Kosteus aiheuttaa pintavaurioita, pakkasvaurioita, korroosiota ja julkisivupintojen värjäytymistä. Parvekkeiden kosteusvaurioita aiheutuu seuraavista syistä: - parvekkeen yläpinta ei ole vedenpitävä - betoniteräkset ovat liian lähellä pintaa, mistä johtuu niiden syöpyminen - parvekelaatan alapinta on pinnoitettu liian tiiviillä pintakerroksella, jolloin kosteus ei pysty poistumaan rakenteesta - parvekkeen kallistukset ovat väärät tai liian pienet eikä vedenpoistoa ole järjestetty tarpeeksi tehokkaasti Parvekkeilla on myös mekaanisia vaurioita aiheutuen rakennuksen rungon liikkeistä ja parvekkeiden perustusten painumista. Parvekerakenne on usein tuettu tasalämpöiseen rakennusrunkoon, kun taas parvekerakenne itse seuraa ulkoilman lämpötiloja. Tästä johtuen parvekkeen sidontapisteet rakennuksen runkoon rasittuvat. Rasitusta pyritään välttämään käyttämällä nivelellisiä kiinnikkeitä. Lämpöliikkeiden aiheuttamista ongelmista voidaan mainita myös parvekekaiteen jäykkä kiinnitys pieliseiniin tai parvekelaattaan. Kaiderakenne on usein enemmän alttiina auringon lämmölle ja sen lämpötilamuutokset ovat ohuemman rakenteen vuoksi nopeampia kuin massiivisten osien. Seurauksena on murtumia jäykissä kiinnityskohdissa tai niiden lähellä. Näin ollen kaiderakenne tulisi kiinnittää joustavasti pieliseiniin ja parvekelaattaan. 6.2 Vaurioiden korjaus Parvekkeiden korjaus voidaan jakaa vaurioiden laajuuden ja korjaustarpeen perusteella kolmeen ryhmään: - paikalliset korjaukset - osittain uusiminen - kokonaan uusiminen Paikalliset korjaukset tulevat kysymykseen, kun rakenteessa on yksittäisiä lohkeamia, pienialaista betonin rapautumista ja paikallisia raudoitteiden korroosiovaurioita. Aluksi vaurioitunut betoni piikataan pois ja lähellä betonin pintaa olevat raudoitteet piikataan esiin. Raudoitteet puhdistetaan ja suojataan korroosionestopinnoitteella. Betonin kolot ja lohkeamat paikataan pakkasenkestävällä korjausbetonilla. Lopuksi voimakkaan kosteusrasituksen alaisena olevat pinnat vedeneristetään. Parvekkeen osittainen uusiminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun betonikaiteet joudutaan uusimaan tai laattojen raudoitteet ovat laajasti ruostuneet. Betonikaiteet on yleensä järkevää vaihtaa kokonaan uusiin. Parveke kannattaa kokonaan uusia kun se on kokonaisuudessaan pahasti vaurioitunut, tai kun osittaisen uusimisen kustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Uusiminen voidaan toteuttaa neljällä tavalla: - tehdään uusi parveke vanhan puretun parvekkeen hyväkuntoisten tukirakenteiden varaan - jos tukirakenteiden kapasiteetti on riittävä, verhotaan vanha parvekelaatta korjausrakentamiseen suunnitellulla kevytelementillä 24

25 - jos tukirakenteet ovat huonokuntoisia, uusitaan koko parvekejärjestelmä käyttämällä perustuksiin tukeutuvia pieliseiniä - uusitaan koko parvekejärjestelmä käyttämällä keveitä vaihtoparvekkeita, jotka ripustetaan rakennuksen rungosta Ennen parvekkeiden purkamista tulee laatia purkusuunnitelma. Purkusuunnitelmassa tulee huomioida mahdollisesti tarvittavat väliaikaiset tuennat. Paikallavaletuissa parvekkeissa piikataan vanhat betoniosat kokonaan pois. Elementtiparvekkeissa irrotetaan ensin elementtien väliset tartunnat, minkä jälkeen elementit voidaan nostaa paikoilleen. 7 Parvekkeen taloudelliset vaikutukset Vuonna 1985 tehdyn tutkimuksen mukaan kerrostalon julkisivujen keskimääräisistä kustannuksista parvekkeiden osuus on 10 %. Samassa tutkimuksessa ikkunoiden osuudeksi saatiin 15 %. Pääosan kustannuksista muodostaa ulkoseinä. Parvekkeiden pinta-alan lisääminen 30 % nostaa julkisivun rakennuskustannuksia vain 2,5-5,5 %. Näin ollen yksinkertaisissa julkisivuissa voidaan käyttää määrältään ja laadultaan korkeatasoisia parvekeratkaisuja julkisivun kokonaiskustannusten kohoamatta kohtuuttomasti. Parvekkeiden osuus koko rakennuksen rakennuskustannuksista on ollut keskimäärin 2 %. Parvekkeisiin liittyviä julkisivun porrastuksia on pidetty rakennuskustannuksia oleellisesti korottavina tekijöinä, koska tällöin ulkoseinäpinta-ala suhteessa rakennuksen bruttoalaan kasvaa. Ulkoseinäpinta-alan kasvu lisää myös energiankulutusta. Tämän vuoksi 1960-luvun lopulta lähtien on pyritty luopumaan sisäänvedetyistä parvekkeista ja siirrytty pieliseinien varassa seisoviin parveketorneihin. Näitä tutkimuksia sovellettaessa on syytä muistaa että vuonna 1985 parvekkeiden lasitukset eivät olleet vielä kovin yleisiä ratkaisuja. Vuonna 1996 on todettu parvekkeen lasittamisen nostavan kustannukset parveketta kohti kaksinkertaisiksi. Toisaalta taas parvekelasituksella saavutetaan energiasäästö % lasituksen hinnasta, sillä lämmittämätön välivyöhyke pienentää rakennuksen vaipan lämpöhäviötä. (Lähteessä ei mainittu laskelmassa käytettyä takaisinmaksuaikaa energiansäästön hintaa laskettaessa.) 25

26 8 Lähteet 1. Parveke suomalaisen kerrostalon asuntokohtaisena ulkotilana Jari Heikkilä Teräsjulkisivut toim. Risto Saarni, RT Valmisosarakentaminen 2, osa J, Betonielementtiparvekkeet RTT, Rakennustuoteteollisuus ry Teollinen betonirakentaminen Rakennustieto Oy

TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU - PARVEKKEEN KOKO, MUOTOILU JA SIJOITTELU

TOIMINNALLINEN SUUNNITTELU - PARVEKKEEN KOKO, MUOTOILU JA SIJOITTELU Dipl.ins. Markku Varis, Dipl.ins. Pekka Vuorinen PAIKALLAVALULAATASTOSTA KANNATETUT ULOKEPARVEKKEET Teräsbetonisesta välipohjasta ulokkeena konstruoitu parvekelaatta on maailmalla yleisesti käytetty parveketyyppi.

Lisätiedot

Vesiset. UP- kaivo. s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin. UP- kaivo H.T. Piir.nro.

Vesiset. UP- kaivo. s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin. UP- kaivo H.T. Piir.nro. Vesiset UP- kaivo s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.6 UP- kaivon asennus valumuottiin Otsikko UP- kaivo Piir.nro. Tuotenro. Mittakaava Materiaali RST ainevahvuus 1,5 mm Lisätiedot Putkistot

Lisätiedot

3 Laatan ulokeosan ja kaiteen uusiminen

3 Laatan ulokeosan ja kaiteen uusiminen Luonnossuunnitelma 1 (5) 15.1.2014 As Oy Ristikukkula c/o Pirmax Oy Possijärvenkatu 1 33400 Tampere Asunto Oy Ristikukkula, huoneistoparvekkeet 1 Yleistä Tämä luonnossuunnitelma sisältää As Oy Ristikukkulan

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Vesiset Plus saneerauskaivot

Vesiset Plus saneerauskaivot Vesiset Plus saneerauskaivot s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Kaivon sijoitus s.4 Kaivon asennus laattaan s.5 Kaivon asennustuurna Kouruset Oy Jusslansuu 5 04360 Tuusula Puh. 010 320 3640 www.kouruset.fi

Lisätiedot

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014

JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS. Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 JULKISIVU-, PARVEKE- ja VESIKATTO- KUNNOSTUS Asunto Oy Ristikukkula Yhtiökokous 22.9.2014 As Oy Ristikukkula, julkisivut ja parvekkeet Tässä yhteenvedossa on esitetty julkisivu- ja parvekekorjaushankkeen

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIPARVEKKEET

BETONIELEMENTTIPARVEKKEET BETONIELEMENTTIPARVEKKEET BETONITEOLLISUUS RY ELOKUU 2010 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 3 1.1 Parveketyypit... 3 Parvekkeiden rakennemallit... 3 Parvekkeiden sijoittelu... 4 Valintaperusteet... 4 1.2 Valmisparvekejärjestelmät...

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Vesiset heittäjäputket

Vesiset heittäjäputket Vesiset heittäjäputket s.2 Parvekkeen vedenpoisto s.3 Poistoputki s.5 Valuputki + heittäjäputki s.8 UP- kaivo + heittäjäputki Kouruset Oy Jusslansuu 5 04360 Tuusula Puh. 010 320 3640 www.kouruset.fi myynti@kouruset.fi

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu

LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa

Lisätiedot

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa)

(uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) Vesivek Tul. 14.12.04 Rev. Sivu 1/6 PARVEKKEIDEN SADEVEDENPOISTOJÄRJESTELMÄ (uudet laatat ja laatassa vesiura sekä loiskekuppi, ei tiivistysuraa) 1. Tuotekuvat kuva 1: tuote asennettuna kuva 2: periaatekuva

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka

Pilarin alapään liimaruuviliitos Liimapuurunkoisen mastokehähallin liitostekniikka Kuva 1. Peruspultteihin pultattavat pilarikengät Käyttökohteet Liimaruuviliitos on käytössä jäykässä liimapuupilarin alapään ja peruspilarin välisessä liitoksessa. Liitoksen toiminta ja mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...

Lisätiedot

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman

BETONIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman BETNIPÄIVÄT 2012 Maanvaraiset betonilattiat saumoilla vai ilman DI Martti Matsinen Toimitusjohtaja / PiiMat y Puheenjohtaja / Suomen Betonilattiayhdistys ry Saumoilla vai ilman? Maanvaraisessa betonilattiassa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm Siivilämuhvin ja putken asennus s.2 Ylin kerros ja mutkat s.4 Seinäkiinnikkeet s.6 Puhdistusputken asennus s.9 Kattokaivo s.11

Lisätiedot

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Tikli-Alumiinioven asennusohje Tikli Group Oy Yhdystie 40, 62800 Vimpeli ALUMIINIOVET OVI TOIMITUKSEN SAAVUTTUA Tarkista ovien laatu ja määrä heti saatuasi tuotteet. Toimitukseen liittyvät huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa tuotteen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset

Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset Korvaa esitteen 11/98 5/2000 Väli 8 Raudoite toimii valumuottina ja korvaa erilliset vaarnat ja reunateräkset www.peikko.com SISÄLLYSLUETTELO: 1. BETONILATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT... 3 1.1 LS 1 Kevyille

Lisätiedot

Alulasi Oy. Kokonaan avattava parvekkeen lasitusjärjestelmä CE-sertifioidun, uuden ja parannetun parvekkeen lasitusjärjestelmän.

Alulasi Oy. Kokonaan avattava parvekkeen lasitusjärjestelmä CE-sertifioidun, uuden ja parannetun parvekkeen lasitusjärjestelmän. Alulasi Oy Parvekelasit Kokonaan avattava parvekkeen lasitusjärjestelmä 2012 CE-sertifioidun, uuden ja parannetun parvekkeen lasitusjärjestelmän. Helppokäyttöinen ja käytännöllinen Lasitettu parveke on

Lisätiedot

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI Talonrakennustekniikka JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN LÄPIVIEMISEKSI KORJAUSTAPAKUVAUKSET Parvekkeet Uusiminen kokonaan tai osittain - suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005 DI Matti Haukijärvi

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja

Lisätiedot

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi

Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Yleisesti Sääsuoja on tilapäiseen suojaukseen tehty rakenne, jota ei ole mitoitettu täysille tuuli ja lumikuormille.

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto 20 kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto Esipuhe Asennustuet ovat innovatiivinen, helppo ja käytännöllinen tapa asentaa FinnCeramic 20 paksuisia kivipuristelaattoja. Tukien avulla laatat voidaan

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

NOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti.

NOPEA ASENNUS SÄÄDETTÄVÄ LIITOS. AKK kerrospilarikengässä yhdistyy kolme elementtipilarin raudoitustuotetta; kenkäliitos, pääteräs ja jatkospultti. PILARIKENGÄT sivu 1 / 5 Pilarikenkiä käytetään betonielementtipilareiden kiinnittämiseen ja kuormien siirtämiseen. Pilarielementtiin sijoitetut kengät liitetään vastakkaisessa rakenteessa oleviin pultteihin.

Lisätiedot

TIKLI-OVET JA IKKUNAT ASENNUS JA HUOLTO

TIKLI-OVET JA IKKUNAT ASENNUS JA HUOLTO TIKLI-OVET JA IKKUNAT ASENNUS JA HUOLTO TOIMITUKSEN VASTAANOTTO Tarkista ovien laatu ja määrä heti saatuasi tuotteet. Toimitukseen liittyvät huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa tuotteen myyjälle.

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm SANEERAUS Kaivon asennus laattaan s.2 Kaivon asennustuurna s.3 Muhvin ja putken asennus s.4 Ylin kerros ja mutkat s.6 Seinäkiinnikkeet

Lisätiedot

KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ

KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ on kehittänyt uuden kiinnitysjärjestelmän keraamisten julkisivulaattojen kiinnitykseen. HT- Julkisivujärjestelmää voidaan käyttää tuulettuvissa julkisivuissa

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA 5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO. Sisällysluettelo

ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO. Sisällysluettelo ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO Sisällysluettelo Muhvisiiviläkaivot s.3 Puhdistusputken P75 asennus s.8 Seinäkiinnikkeen asennus s.9 Putken jatkaminen s.11 Rengassiiviläkaivot s.12 1 Muhvisiiviläkaivot

Lisätiedot

Melueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä

Melueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Melueste Rautio absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Ilmala- Leppävaara kaupunkirata meluesteet, Helsinki (2001), toimitus ja asennus Rautio on meluntorjunnan ammattilainen Urakointiasennus M

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

PYSTYPINTOJEN LUONNONKIVIVERHOILUT , Juuso Rainio

PYSTYPINTOJEN LUONNONKIVIVERHOILUT , Juuso Rainio PYSTYPINTOJEN LUONNONKIVIVERHOILUT 8.2.2017, Juuso Rainio LUONNONKIVIVERHOILU, mitä missä milloin Luonnonkivi on ainutlaatuinen materiaali. Ø Itse kivimateriaali on jo tuote Ø Jokainen kivilaatta on yksilöllinen

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa. Sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita.

Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina toimenpidelupaa. Sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita. RAKENNUSVALVONTAVIRASTO PARVEKELASITUS RAKENTAMISTAPAOHJE Heinäkuu 2002 Korvaa 25.4.1995 päivätyn ohjeen Nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.4.1995. Hyväksyntä perustuu Helsingin

Lisätiedot

EC0 ja EC1. Keskeiset muutokset kansallisissa. liitteissä. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12.

EC0 ja EC1. Keskeiset muutokset kansallisissa. liitteissä. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12. EC0 ja EC1 Keskeiset muutokset kansallisissa liitteissä Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kansallisten liitteiden muutokset Muutoksia tehdään osin käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Osa muutoksista

Lisätiedot

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 10.11.2010 - 2-1 YLEISTÄ JVA+ tiilimuurauskannakkeet on tarkoitettu tiilimuurauksen kannatukseen kantavasta betoniseinästä. Kiinnitys betoniseinään

Lisätiedot

NIKA-Pientalokaidejärjestelmä Tekninen aineisto

NIKA-Pientalokaidejärjestelmä Tekninen aineisto Tekninen aineisto 1 26.09.2012 ja mukavaa yhdessäoloa NIKA-Alumiinikaide toimii hyvin itsenäisenä kaideratkaisuna tai yhdessä NIKA-Parvekelasituksen kanssa. Värejä ja mahdollisuuksia riittää, sillä verhousmateriaaliksi

Lisätiedot

II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste

II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko RAKENTEET Ulkoseinärakenne Sisäpinnat Seinien sisäpinnat Lattianpäällysteet Pilari Sisäpinnat Vesikate Aluskate, alusrakenne Kantava rakenne, kattotuolit Lämmöneriste

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

NIKA-Parvekekaidejärjestelmä Tekninen aineisto

NIKA-Parvekekaidejärjestelmä Tekninen aineisto Tekninen aineisto 1 26.09.2012 ja mukavaa yhdessäoloa NIKA-Alumiinikaide toimii hyvin itsenäisenä kaideratkaisuna tai yhdessä NIKA-Parvekelasituksen kanssa. Värejä ja mahdollisuuksia riittää, sillä verhousmateriaaliksi

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.

Lisätiedot

Pieni (590) 12...20 630 20 130 70 30 50 Iso (850) 20...32 825 30 210 90 45 90

Pieni (590) 12...20 630 20 130 70 30 50 Iso (850) 20...32 825 30 210 90 45 90 LENTON KIERREMUHVIJATKOSTEN JA ANKKUREIDEN ASENNUS Toimitustila Ellei toisin ole sovittu, jatkokset tai ankkurit toimitetaan liitoskappale valmiiksi asennettuna toiseen liitettävään tankoon ja muhvin vapaa

Lisätiedot

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA Julkisivuverhoukset Sandwich panel SPA Ruukin tuulettuva julkisivuverhousjärjestelmä tarjoaa laajat mahdollisuudet Ruukin paneeleilla toteutetun seinän julkisivuarkkitehtuuriin. Verhousvaihtoehdoksi sopii

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN

VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN VESISET Plus + KÄÄNNETYN KATON KAIVO UUDISRAKENTAMISEEN Esittely s.2 Valuputken asennus valumuottiin s.4 C-kattokaivon, väliputken ja parvekekaivon asennus valuputkeen s.6 Palokatko s.10 Kouruset Oy Jusslansuu

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot