Liikenteen tila 2014

Transkriptio

1 Liikenteen tila 2014

2 2 Kuva: Vastavalo. Kannen kuvat: Mika Huisman, Vastavalo ja Shutterstock.

3 Liikenteen tila JOHDANTO Rohkeasti uutta kohti Trafi nosti keväällä tiedon viidenneksi liikennemuodoksi perinteisten liikennemuotojen, merenkulun, ilmailun, rautateiden ja tieliikenteen rinnalle. Vanhojen ajattelumallien ja -tapojen ravisteleminen on tarpeen, sillä tieto tulee muuttamaan nykyisen käsityksen liikenteestä. Trafi kehittää tietoviranomaisuutta älykkääseen suuntaan rohkealla otteella. Trafi n toimintaa ohjaa visio vastuullisesta liikenteestä. Tavoitteenamme on liikenteen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisääminen. Olemme oppineet paljon tarkastelemalla eri liikennemuotojen hyviä käytäntöjä. Nyt tieto tuo uutta näkökulmaa perinteiseen liikennemuotoajatteluun, madaltaa raja-aitoja ja mahdollistaa liikennejärjestelmän kehittämisen uudella tavalla. Vastuullinen toiminta perustuu välttämättä tietoon. Kaikkia liikennemuotoja yhdistää myös pyrkimys kohti uudenlaista viranomaisuutta. Perinteisten liikennemuotojen kohdalla tämä tarkoittaa omatoimisen vastuullisuuden korostamista turvallisuusjohtamisjärjestelmissä sekä suomalaisen kilpailukyvyn lisäämistä. Uudenlaisella sääntelyllä virtaviivaistetaan toimintaa: toimijat valitsevat itse sopivimmat toimintatavat viranomaisen määrittele mien raamien puitteissa. Niin ikään tietoviranomaisuudessa korostuvat asiakasnäkökulma sekä yhteistyö viranomaisten ja yksityissektorin välillä. Kestävän kehitys edellyttää energian käytön vähentämistä. Liikenteen energiankulutus tulee pysäyttää ja kääntää laskuun vuoteen 2020 mennessä. Tieto luo mahdollisuuksia teknologiakehitykselle, vähäpäästöisille energialähteille, infrastruktuurin parantamiselle, joukkoliikenteen kehittämiselle sekä kestävien kulkutapojen valitsemiselle. Liikennejärjestelmä kehittyy. Rautatieliikenteessä Trafi mahdollistaa alan uudenlaista kehittymistä, jossa aktivoidaan toimijoiden yhteistyötä uudella tavalla. Ilmailussa viranomaisilta ja toimijoilta edellytetään uusia turvallisuustyön toimintamalleja. Merenkulussa Trafi korostaa organisaatioiden turvallisuuskulttuurin vahvistamisen lisäksi myös vaaratilanteiden systemaattista raportointia, jotta turvallisuustoimet voidaan kohdennetaan entistä tehokkaammin. Suomen sijoitusta kansainvälisissä tieliikenteen turvallisuusvertailuissa täytyy parantaa. Se tapahtuu mm. panostamalla uusien kuljettajien liikenneturvallisuuteen, ajoneuvokannan uusiutumiseen ja älyteknologiaan. Liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän tietoon. Trafi etsii uudenlaisia liikenteen tiedon hankintatapoja ja avaa tietoa entistä laajemmin avoimeen käyttöön. Älyliikenteen monipuoliset kokeilut, kuten kuljettajattomat liikennevälineet, vaativat toimiakseen tietoa. Trafi toimii rohkeasti ja yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta ihmiset, tavarat ja tieto voivat liikkua turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti. Helsingissä syyskuussa 2014 Kari Wihlman pääjohtaja

4 4 Liikenteen tila 2014 RAUTATIET Sääntelyä keventämässä Rautateiden normiohjauksessa ollaan siirtymässä kevennetyn sääntelyn aikakauteen. Trafi on korvannut viime vuoden lopussa toistakymmentä rautateiden liikennöintiä ja turvalaitteita koskevaa vanhaa rautatiemääräystä kahdella uudella, sisällöltään yleisemmällä määräyksellä, jotka vastaavat EU-linjauksia. Rautatiealan toimijoilla onkin nyt seuraavan kahden vuoden aikana mahdollisuus täyttää sääntelyltä vapautuva tila omalla ohjeistuksellaan niin, että se parhaiten tukee kunkin toimijan omaa toimintaa ja samalla palvelee parhaalla mahdollisella tavalla toimijan omaa turvallisuustyötä. Trafi on osaltaan mukana tukemassa siirtymäkauden järjestelyjä ja seuraa tarkoin uusien toimintamallien toimivuutta. Vanhan rautatiesääntelyn perkaaminen ja keventäminen jatkuu. Seuraavaksi ovat vuorossa mm. rautateiden liikkuvaa kalustoa ja ratoja koskevat määräykset. Tavoitteena on, että Suomen rautatiemääräykset vastaisivat mahdollisimman pitkälle yhteistä eurooppalaista normistoa. Tästä poikettaisiin vain sen verran kuin Suomen rautatiejärjestelmän erityispiirteet, Venäjän liikenne, pohjoinen sijainti ja ilmasto-olosuhteet edellyttävät. Turhista Suomi-lisistä on tarkoitus päästä eroon. Kuva: Vastavalo, Juhana Konttinen

5 5 Kuva: Vastavalo, Juhana Konttinen

6 6 Liikenteen tila 2014 VASTUU JA YHTEISTYÖ KOROSTUVAT Yksityiskohtaisten viranomaisnormien korvautuminen yleisemmän tason normeilla antaa rautatiealan toimijoille enemmän toimintavapautta ja mahdollisuuksia virittää työohjeistukset tukemaan omaa toimintaa mahdollisimman hyvin. Samalla toimijan vastuu kuitenkin myös korostuu. Viranomainen asettaa kyllä jatkossakin yleiset pelisäännöt, muttei yksityiskohtien osalta pakota toimijoita yhteen ainoaan muottiin. Oman toiminnan ohjeistamisen lisäksi jokaisen toimijan on huolehdittava myös rautatiejärjestelmän yhteisistä turvallisuusriskeistä. Rautatieliikenteen harjoittajat toimivat samalla rataverkolla yhdessä toistensa kanssa ja toimijoiden on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota yhteisten menettelyjen sopimiseen niin omien yhteistyökumppanien kuin mahdollisten kilpailijoidenkin kanssa. Vastuuta yhteisistä menettelyistä ja yhteisten turvallisuusriskien hallinnasta ei voi ulkoistaa toisille. Valvonnassaan Trafi tulee kiinnittämään huomiota siihen, kuinka rautateiden toimijat kykenevät sopimaan yhteisistä menettelyistä ja kuinka hyvin niitä noudatetaan. RAUTATIELIIKENTEEN VAHVUUDET JA UUDET POTENTIAALIT Suomessa rautateillä on vankka asema varsinkin suurten ja raskaiden tavaravirtojen kuljettamisessa erityisesti keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Rautatiet on menestynyt hyvin myös suurten matkustajamäärien kuljettajana sekä lähi- että kaukoliikenteessä. Tieliikenne on rautateiden merkittävä kilpailija, mutta tiekuljetukset eivät yksinään ole kaikissa tapauksissa tehokas tai ympäristöystävällinen vaihtoehto. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenne ei toimisi ilman rautateiden panosta. On tärkeää tunnistaa rautateiden vahvuudet, pitää niistä kiinni ja kehittää niitä edelleen. Trafi katsoo, ettei liikennemuotojen tehtävänjaon ja markkinoiden toiminnan tarvitse olla staattista. Asiakkaiden tarpeet kehittyvät koko ajan ja myös rautatiealan toimijoiden on jatkuvasti oltava ajan hermolla. Rautateiden potentiaalia ei pitäisi rajata liian tiukasti pelkästään nykyiseen ydintoimintaan, vaan kuunnella käyttäjien tarpeita ja etsiä uusia markkinarakoja toiminnan monipuolistamiseksi. Ja ehkä myös uudenlaiset yhteistyökuviot voivat tuoda lisäarvoa koko rautatiesektorille: se mikä ei välttämättä ole kannattavaa yhdelle toimijalle, voi olla sitä toiselle. Näin useampi toimija voi yhdessä tarjota asiakkaalle sellaisen palveluketjun, johon yksittäisillä toimijoilla erikseen ei olisi mahdollisuuksia tai kaupallista mielenkiintoa. Rautateillä tarvitaan turvallisuuden ohella myös uutta innovatiivisuutta.

7 7 Kuva: Mika Huisman

8 8 Liikenteen tila 2014 ILMAILU Viisaasti vaikuttavuutta Päivä päivältä yksityisen ja julkisen toiminnan aloilla edellytetään yhä enemmän entistä vähemmällä. Näin on myös ilmailussa. Yleispätevä ratkaisu on tehdä oikeita asioita oikea-aikaisesti ja oikein mitoitettuna. Tämä edellyttää tietoa, kokemusta ja kehittyneitä toiminta malleja. Toiminnan on oltava vaikuttavaa, tuloksellista ja se on toteutettava tehokkaasti, jatkuvasti kehittyvällä suorituskyvyllä. Turvallisuustyön tavoitteena on riskitason alentaminen niin alas kuin se on järkevää arvojen tasapaino huomioiden. Arvojen ristiriidat ovat päivittäistä todellisuutta, mutta ammattilaiset priorisoivat turvallisuuden. Ihmiset lentävät, kun he luottavat ilmailujärjestelmän turvallisuuteen. KOKO YHTEISÖN PITÄÄ OLLA SITOUTUNUT TURVALLISUUSTYÖHÖN Ilmailun ammattiorganisaatioiden riskienhallinta toteutetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, jonka avulla systemaattisesti käsitellään ja hallitaan turvallisuusriskejä. Toimiva, organisaatiossa hyvin asemoitunut turvallisuusjohtaminen tuottaa todellista lisäarvoa johtamiseen ja tuotantoon. Olisi todella surullista, jos toiminto olisi vain kasa manuaaleja ja joukko ihmisiä, joiden olemassaolon peruste olisivat ainoastaan viranomaisvaatimukset toisin sanoen sijoitetulle panokselle ei saataisi katetta. Kuva: Mika Huisman

9 9 Kuva: Vastavalo, Sampo Kiviniemi

10 10 Kuva: Finavia

11 Liikenteen tila Onnistuneessa turvallisuustyössä on kyse uskottavuudesta, jonka rakentuu sitoutumiselle, ammattitaidolle, kokemukselle ja kehittyneille prosesseille sekä erityisesti tiedon viisaalle käytölle. Ei ainoastaan ylemmän johdon, vaan koko henkilöstön vahva sitoutuminen on välttämätöntä. Turvallisuustyössä epäonnistuu tai onnistuu koko organisaatio. Trafi panostaa siihen, että tulevaisuudessa turvallisuusjohtaminen on yksi luonteva johtamisen elementti muiden johtamiselementtien joukossa. Harrasteilmailun kerhoilla on perinteisesti käytössä yksinkertaisia riskienhallintamenettelyjä eli on tunnistettu riskejä ja haettu yhdessä menettelyjä riskien alentamiseksi. Tämä on viisasta yhteisötoimintaa, jota kannattaa edelleen kehittää ja ottaa laajalti käyttöön. Kokemusten jako on ensimmäinen askel riskien tunnistamiseen. Trafi katsookin, että kasvualusta harrasteilmailun turvallisuuskulttuurin kehittämiselle on hyvä. VALVONNAN UUDET TUULET Viranomaisen toiminnassa erityisesti valvonnassa lienee harvoin ollut vastaavaa kehitysvaihetta, kuin tällä hetkellä. Kehitetään tietoon, kokemukseen ja metodiikkaan perustuvia toiminnanohjausmenetelmiä. Seurauksena on, että osa nykyisestä valvonnasta jää pois tai muuttaa muotoaan. Kehnon turvallisuuskulttuurin ja huonosti suoriutuvan turvallisuusjohtamisen organisaatioita valvotaan tulevaisuudessa erityisen tarkasti. Siirtyminen riskiperusteiseen valvonnanohjaukseen toteutetaan asteittain ja koko ajan arvioiden, jotta mahdollisiin muutoksen aiheuttamiin ongelmiin voidaan puuttua välittömästi. Jatkossa valvonnan keskiössä on kaksi asiaa eli organisaation kyky hallita omat turvallisuusriskinsä sekä sen kyky varmistaa itsenäisesti, että organisaation toiminta noudattaa sille asetettuja vaatimuksia. Ilmailussa ollaankin siirtymässä klassisesta sääntelystä suorituskykyperusteiseen sääntelyyn. Klassisessa sääntelyssä asetetaan lukuisia yksityiskohtaisia vaatimuksia jotka eivät välttämättä johda haluttuun tavoitteeseen. Suorituskykyperusteinen sääntely antaa toimijalle vapausasteita kehittää menettelyt, joilla vaatimus saavutetaan. Tämä on tulevaisuutta, joka edellyttää kehittynyttä ammattilaisuutta sekä toimijoilta että viranomaiselta.

12 12 Liikenteen tila 2014 MERENKULKU Turvallisuuskulttuuria vahvistamassa Tänä vuonna Suomi on saanut uuden meriliikennestrategian. Sitä työstettiin pari vuotta tiiviissä yhteistyössä kaikkien merenkulun sidosryhmien kanssa. Trafi katsoo, että itse lopputuloksen lisäksi koko strategian työstöprosessi oli erinomaisen antoisa. Merenkulun toimijat jakavat nyt saman ymmärryksen asiasta ja toistensa näkökulmista, mikä luo hyvän pohjan Suomen merenkulun ja merellisen teknologian kehittämiselle yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Myös turvallisuus on selkeästi esillä strategiassa. Suomen merenkulun turvallisuuden tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kuluneen vuoden aikana ja sitä voidaan edelleen pitää hyvänä. Onnettomuuksien määrä on pysynyt aiempien vuosien tasolla, eikä suuria merionnettomuuksia ole Suomessa sattunut. Suomessa onnettomuuksilta on onneksi vältytty, mutta joitakin huolestuttavia läheltä piti -tilanteita on kuitenkin ollut. Usein näiden vaaratilanteiden takaa löytyy organisaation heikko toimintatapa tai huonosti kehittynyt turvallisuuskulttuuri. Nämä voivat heijastua yksilöihin kohdistuvina paineina, kohtuuttomana työkuormana, puutteellisena välineistönä, laiminlyöntien hyväksymisenä tai joillakin muilla tavoilla. Myös väsymys ja päihteiden käyttö ovat riskejä merenkulun turvallisuudelle ja niihin pitäisi puuttua välittömästi. Trafi painottaakin, että merenkulussa toimivien organisaatioiden turvallisuuskulttuuriin tulee panostaa jatkuvasti. TURVALLISUUSKULTTUURIIN PANOSTAMINEN KITKEE VAARATILANTEITA Kansainväliset tapahtumat heijastuvat kuitenkin myös Suomeen. Koreassa ja Bangladeshissä keväällä tapahtuneet vakavat merionnettomuudet kotimaan liikenteessä herättivätkin IMOssa keskustelua siitä, pitäisikö IMOn alkaa huolehtia tulevaisuudessa myös jäsenmaiden kotimaanliikenteessä matkustavien ja työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. Kuva: Vastavalo, Raimo Rosholm

13 13 Kuva: Mika Huisman

14 14 Liikenteen tila 2014 SYSTEMAATTINEN RAPORTOINTI JA ANALYSOINTI TEHOSTAVAT TURVALLISUUSTOIMIA Merenkulun kansainvälistä sääntelyä kehitetään ja erilaisia turvallisuustoimia toteutetaan jatkuvasti merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Trafi katsoo, että turvallisuuden kannalta merkityksellisten asioiden löytäminen tehostuisi entisestään merenkulun vaaratilanteiden systemaattisella ja laajalla raportoinnilla. Tämä auttaisi keskittämään turvallisuutta parantavat toimet todellisiin riskeihin ja jättämään rauhaan sellaiset asiat, joilla ei todellisuudessa ole vaikutusta. Esimerkiksi ilmailussa ja rautateillä systemaattinen ja EU:n kattava raportointi on auttanut kohdistamaan panostukset entistä paremmin ja turvallisuustaso on molemmissa korkea. Trafi lla on käytössä toimintamalli ja tietojärjestelmä, jolla hoidetaan ilmailun ja rautateiden poikkeamatietojen käsittely, analysointi ja edelleen raportointi EU:n virastoille. Trafi panostaakin vahvasti siihen, että vastaava toimintamalli otettaisiin käyttöön myös merenkulussa ja prosessin kehittäminen on jo hyvässä alussa eri yhteistyötahojen kanssa. Seuraava suuri haaste on ensi vuonna voimaantulevien rikkirajoituksen noudattamisen valvonta Itämerellä. Ympäristö näkökulman lisäksi asia on erittäin tärkeä terveen kilpailun säilymisen kannalta. Suuri taloudellinen hyöty saattaa houkutella kielletyn polttoaineen käyttöön. Trafi painottaakin, että niille, jotka ovat asianmukaisesti panos taneet asiaan ja noudattavat sääntöjä, tulee varmistaa tasapuolinen ja oikeudenmukainen kilpailuasetelma.

15 15 Kuva: Vastavalo, Kimmo Heinonen

16 16 Liikenteen tila 2014 TIELIIKENNE Vauhtia turvallisuustavoitteiden saavuttamiseen Suomi menettää asemiaan EU-maiden tieliikenteen turvallisuusvertailuissa vuosi vuodelta. Olemme nyt tilanteessa, jossa meidän kannattaa ottaa oppia perinteisten liikenneturvallisuuden kärkimaiden lisäksi myös turvallisuuskehityksessä takamatkalta lähteneiltä, mutta sijoitustaan nopeasti parantaneilta mailta kuten Ranskalta ja Espanjalta. Esimerkiksi Ranskassa on menestyksellisesti automatisoitu ajonopeusvalvontaa liikkuvista poliisiajoneuvoista. Tieliikennekuolemat pitäisi puolittaa ja loukkaantumisia vähentää neljänneksellä EU:ssa ja Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Jotta tämä tavoite saavutetaan, Suomen tieliikenteessä saisi menehtyä enintään 136 ja loukkaantua enintään henkilöä vuonna Nykyisellä vauhdilla vuoden 2020 tavoite näytetään saavutettavan loukkaantumisten, muttei kuolemien osalta. Viime vuonna nuorten kuljettajien kohdalla muutama vuosi sitten alkanut positiivinen turvallisuuskehitys jatkui ja raskaan liikenteen vakavien onnettomuuksien lukumäärä kääntyi vihdoin laskuun. TIELIIKENTEEN TURVALLISUUTTA PARANNETAAN YHTEISTYÖLLÄ Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja ongelmakohtien tehokas ratkaiseminen edellyttävät useiden tahojen ja hallinnonalojen toimenpiteitä. Tieliikenneturvallisuus on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan, mutta kehitys on liian hidasta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden välisen yhteistyön tuloksena. Kuva: Mika Huisman

17 17 Kuva: Rodeo

18 18 Kuva: Vastavalo, Anne Saarinen

19 Liikenteen tila UUDET KULJETTAJAT JA AJONEUVOKANNAN UUDISTUMINEN AVAINASEMASSA Tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi Trafi painottaa ajoneuvokannan uudistamista, nuorten kuljettajien onnettomuuksien vähentämistä sekä uuden teknologian hyödyntämistä. Trafi n tilastojen mukaan Suomessa on kaksijakoinen autokanta: uudet viiden tähden turvallisuusluokituksen täyttävät autot lisääntyvät liikennevirrassa, mutta autokanta on keskimäärin vanhaa. Ajoneuvojen verotuksen painopistettä tulee siirtää hankinnasta käyttöön, jolla tehostettaisiin liikennevirtojen ohjaamista. Hinnoittelulla voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan uusia ja turvallisia autoja. Lisäksi hinnoittelulla voidaan edistää vanhimman ajoneuvokannan romuttamista. Myös julkisissa ajoneuvohankinnoissa voidaan suosia vastuullisia valintoja, mm. sisällyttämällä hankintakriteereiksi turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistäviä vaihtoehtoja. Uusien kuljettajien onnettomuudet ovat viime vuosina vähentyneet, mutta vakavan liikenneonnettomuuden riski on edelleen huomattavan suuri erityisesti aloittelevilla nuorilla mieskuljettajilla. Nuorten kuljettajien korkeaa onnettomuusriskiä selittävät vähäinen ajokokemus, asenneongelmat ja päihteiden käyttö. Nuoret kuljettajat ajavat myös keskimääräistä vanhemmilla autoilla. Trafi katsoo, että nuorten liikenneturvallisuutta parantaisi oppimis- ja harjoitteluvaihtoehtojen lisääminen, jolloin ajokortin hankkimisessa voitaisiin huomioida yksilölliset tarpeet nykyistä paremmin. UUSI TEKNOLOGIA AVAA MAHDOLLISUUKSIA Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia tieliikenteen turvallisuuden parantamiseen. Trafi tukee vahvasti ajo-opetuksen kehittämistä mm. verkko-oppimisen ja simulaattoreiden avulla kaikkien kuljettajien ajotaidon ylläpitämiseksi. Lisäksi Trafi n tavoitteena on edistää kuljettajien ajotavan seurantalaitteiden käyttöönottoa ja omatoimista osaamisen arviointia. Ajotavan seurantalaitteita voisivat hyödyntää erityisesti nuoret ja ikääntyneet, mutta myös liikennerikkomuksiin syyllistyneet kuljettajat. Kuljettajaa tukevien automaattisten järjestelmien lisääntyminen ajoneuvossa vähentää kuljettajan toiminnasta aiheutuvia liikenneonnettomuuksia. Trafi vaikuttaa aktiivisesti automaatiota koskevaan kansainväliseen ja kansalliseen sääntelyyn, jotta kuljettajattomat ajoneuvot yleistyisivät suomalaisessa tieliikenteessä.

20 20 Liikenteen tila 2014 TIETO Tiedon avulla liikennemuotojen rajat menettävät kuluttajan näkökulmasta merkityksensä Tieto on Trafi lle viides liikennemuoto ja liikenteen uusi polttoaine, josta perinteiset liikennemuodot ammentavat. Jatkuvasti kasvavan tietomäärän keskellä on tärkeää hahmottaa tiedon mahdollisuudet kokonaisuutena ja hallita merkityksellinen tieto: ymmärrys siitä, mitä tietoa on olemassa, mitä puuttuu ja miten tätä tietoa pystymme parhaiten hyödyntämään. Nyt ja tulevaisuudessa liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen palvelujen tuottaminen perustuvat entistä enemmän tiedon hyödyntämiseen toisin sanoen siis digitaaliseen, koneellisesti hyödynnettävään ja rakenteelliseen kuvaukseen halutusta asiasta. Tieto liikennemuotona tuo entistä vahvemmin esiin yksittäiset kansalaiset ja heidän tarpeensa, sillä se keskittyy liikkumiseen erityisesti palveluiden näkökulmasta. Trafi pyrkiikin mahdollistamaan, ettei liikkujan kokemus törmää ainakaan viranomaisten tai liikenteen toimijoiden rajapintoihin. Palveluiden ja tiedon tulisi soljua liikkujan mukana vieden liikkujaa sujuvasti ja turvallisesti määränpäähänsä ilman, että käyttäjän tulee ponnistella ja miettiä tietojen mukana kulkemista päästäkseen eteenpäin. Trafi painottaakin, että tarpeiden riittävä ymmärtäminen on edellytys sille, että yhteiskunnan resursseja käytetään vain niihin palveluihin, joita tarvitaan. TIETO MAHDOLLISTAA VASTUULLISEN TOIMINNAN Tietoa liikennemuotona kuvaakin uudenlainen yhteistyö viranomaisen ja yksityinen sektorin välillä, jonka voi katsoa vertautuvan perinteisiä liikennemuotoja parhaillaan puhuttelevaan uuteen viranomaisuuteen. Perinteisissä liikennemuodoissa viranomaisen ja toimijan välistä yhteistyötä tehdään joustavammaksi, mikä mahdollistaa toimijoiden vapauden, mutta myös vastuun kasvamisen. Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen on tehnyt uudesta viranomaisuudesta mahdollista. Tiedon näkökulmasta viranomainen ja yksityinen sektori luovat uudenlaista yhteistyötä, jossa yhdessä toimimalla pyritään tuottamaan asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman toimivia palveluita. Raja-aidat liikennemuotojen välillä menettävät merkityksensä, kun keskiössä on liikkuja, jolle mahdollistetaan sujuva toimiminen osana koko liikennejärjestelmää. Voidaankin siis sanoa, että tiedon avulla kasvatetaan eri toimijoiden välistä ymmärrystä. TIEDON JAKAMINEN JA JALOSTAMINEN KESKIÖSSÄ Tieto on muokannut liikennesektorin ajattelua aivan uudella tavalla. Älyliikenteen tuomat mahdollisuudet

21 21 Kuva: Shutterstock ovat nostaneet ja nostavat yhä kiihtyvässä määrin tiedon merkitystä uudenlaisen liikenteen luomisessa. Tieto on alusta, jonka päälle rakennetaan asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut, jotka perustuvat asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin. Tulevaisuudessa liikkumisen tarpeet moninaistuvat ja ovat entistä enemmän yksilöllisiä. Juuri tiedon avulla käyttäjille voidaan tarjota niin yksityisiä kuin julkisiakin palveluja yksilöllisesti, mutta samalla kuitenkin kustannustehokkaasti. Trafi avasi kesän kynnyksellä ensimmäisen kerran tietojansa kaikkien käyttöön ja datan avaaminen jatkuu. Trafi itse pyrkii hyödyntämään keräämäänsä tietoa liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä hyödyntämään myös rekisteritoiminnan ulkopuolelta tulevaa tietoa. Erilaisia tietoja yhdistämällä on mahdollista löytää kokonaan uusia kuvakulmia asioiden tarkasteluun. Tiedon louhiminen, myllääminen ja analysoiminen on osa arkipäivää. Trafi katsookin, että pääosassa on tiedon jakaminen ja jalostaminen. Uudenlainen tietoviranomaisuus on kaukana sulkeutuneesta, byrokraattisesta toiminnasta, jossa tiedon jakaminen koetaan uhkaksikin. Tieto liikennemuotona tuo avoimuuden ja rohkeuden toiminnan avainsanoiksi käyttäjä parhaiten tietää, mitä hän tarvitsee.

22 22 Kuva: Mika Huisman

23 Liikenteen tila Kuva: Vastavalo, Tuula Roos Trafi toimii rohkeasti vastuullisen liikenteen puolesta.

24 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, Helsinki Puhelin: Faksi: twitter.com/trafi _Finland Trafin julkaisuja 09/2014 ISSN ISBN