NORDIC MINES AB (publ) Tilinpäätöstiedote 2013 (käännös)

Transkriptio

1 NORDIC MINES AB (publ) Tilinpäätöstiedote 2013 (käännös) Neljäs vuosineljännes 2013 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 68,2 miljoonaa kruunua (76,4 milj. kruunua). Tulevan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti tehtiin aineellisten hyödykkeiden poisto 535,4 miljoonaa kruunua sekä 9,5 miljoonaa kruunua joka liittyy päivitettyyn mineraalivarantoon. Aineettomiin hyödykkeisiin kirjattiin Ruotsissa poisto 11,5 miljoonaa kruunua, joka johtuu siitä että yritys ei aio uudistaa aktivoituja malminetsintälupia, vaan purkaa nämä varat. Liiketulos oli -610,5 miljoonaa kruunua (-35,2 milj. kruunua). Jakson tulos verojen jälkeen oli -603,3 miljoonaa kruunua (-45,2 miljoonaa kruunua) eli -1,77 kruunua (-0,53 kruunua) osaketta kohti. Jakson kokonaistulos oli -621,7 miljoonaa kruunua (40,5 milj. kruunua) eli -1,82 kruunua (0,47 kruunua) osaketta kohti. Rahavarat olivat jakson lopussa yhteensä 28,1 miljoonaa kruunua (68,6 milj. kruunua). Investointien määrä oli 7,3 miljoonaa kruunua (36,2 milj. kruunua).. Laivan kaivoksen tuottama kultamäärä oli yhteensä 241 kg (285 kg). Uudelleenjärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen pankkikonsortio on käyttänyt hallinnollista mahdollisuuttaan pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja, mikä lisää riskiä, että maksut muille velkojille, kuten alihankkijoille, viranomaisille ja työntekijöille, voivat viivästyä tai jäädä maksamatta. Upsalan käräjäoikeus päätti 15. lokakuuta 2013 jatkaa konsernin ruotsalaisten yritysten uudelleenjärjestelymenettelyä kolmella kuukaudella. Oulun käräjäoikeus päätti pidentää uudelleenjärjestelyaikaa asti. Nordic Mines päivitti Laivalöydöksen mineraalivarannon ja mineraalivarat. Koko vuosi 2013 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 325,3 miljoonaa kruunua (247,1 milj. kruunua). Liiketulos oli -732,4 miljoonaa kruunua (-155,3 milj. kruunua). Jakson tulos verojen jälkeen oli -722,5 miljoonaa kruunua (-176,6 miljoonaa kruunua) eli -2,22 kruunua (-3,01 kruunua) osaketta kohti. Jakson kokonaistulos oli -625,9 miljoonaa kruunua (-133,5 milj. kruunua) eli -1,93 kruunua (-2,28 kruunua) osaketta kohti. Rahavarat olivat jakson lopussa yhteensä 28,1 miljoonaa kruunua (68,6 milj. kruunua). Investointeja tehtiin 49,5 miljoonaa kruunun edestä (111,8 milj. kruunua), nämä sisältävät myös ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2013 suoritetun 8,1 miljoonan kruunun ympäristömaksun. Laivan kaivoksen tuottama kultamäärä oli yhteensä kg (932 kg). Tammikuussa 2013 toteutettu 282 miljoonan kruunun merkintäoikeusanti ennen antikustannuksia ylimerkittiin ilman, että takuusitoumuksia tarvitsi käyttää. Huhtikuussa yhtiö lunasti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksensa toisen vuosineljänneksen 2013 määrää vastaavalta osuudelta hintaan euroa. Toukokuussa yhtiö lunasti koko jäljellä oleva kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen 65,236 troyunssin määrältä jaksolta heinäkuusta 2013 maaliskuuhun 2015 hintaan 1,8 miljoonaa euroa. Nordic Mines haki kaikille konsernin muille kuin lepääville yhtiöille uudelleenjärjestelyä, koska tytäryhtiön likviditeetti oli heinäkuun 2013 lopussa rasittunut. Kolmannen vuosineljänneksen aikana Suomessa lomautettiin yhteensä 44 työntekijää, joista 17 henkilöä irtisanoutui toisella vuosipuoliskolla. Ruotsissa yhteensä kolmelle työntekijälle annettiin irtisanomisvaroitus ja heidät irtisanottiin elokuussa. Merkittäviä tapahtumia jakson päättymisen jälkeen Upsalan käräjäoikeus päätti 14. tammikuuta 2014 jatkaa konsernin ruotsalaisten yritysten uudelleenjärjestelymenettelyä kolmella kuukaudella. Erään alihankkijan neljännellä vuosineljänneksellä käynnistämä oikeusprosessi saatiin päätökseen ja siitä johtuvat kustannukset maksettiin tammikuussa Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

2 Työ uudelleenjärjestelysuunnitelman ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen löytämiseksi jatkuu Vuoden neljännellä neljänneksellä yhtiö teki huomattavia arvonalennuksia aineellisiin- ja aineettomiin hyödykkeisiin, näiden negatiivinen vaikutus liiketulokseen oli 575,9 miljoonaa kruunua. Vastaava vertailtava liiketulos oli -34,6 miljoonaa kruunua, joka on parannus verrattuna edelliseen neljännekseen. Marraskuussa 2013 Nordic Mines julkisti Laivan kaivoksen uudet mineraalivarantolaskelmat. Laivan mineraalivarannon alustavan taloudellisen arvion sekä muutamien muiden olettamien pohjalta yhtiö on laatinut liiketoimintasuunnitelman, joka osoittaa kokonaisuudessaan positiivista kassavirtaa hankkeen eliniän ajaksi. Kaivostoiminnan uudelleen käynnistäminen riippuu kuitenkin velkojen arvonalennuksista mahdollisissa tulevissa velkajärjestelyissä sekä muusta ulkoisesta rahoituksesta. Jatkamme edelleen vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen etsimistä, toimitusjohtaja Thomas Cederborg kertoo. Kaikkiaan kultaa tuotettiin neljännen vuosineljänneksen aikana 241 kg, kun tuotanto kolmannella vuosineljänneksellä oli 259 kg. Yhteensä vuonna 2013 tuotettiin kultaa kg, kun tuotanto vuonna 2012 oli 932 kg. Heinäkuun lopun jälkeen yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa mahdollistaakseen kustannussäästöt uudelleenjärjestelyn aikana. Tänä aikana rikastamon malmi saadaan aiemmin louhitusta varastoidusta malmista, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Varastossa oli tonnia malmia, kun sitä oli tonnia. Rikastamon läpisyöttö oli vuosineljänneksellä tonnia malmia ja tonnia koko vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli tonnia. Myyntituotot neljännellä vuosineljänneksellä olivat 68,2 miljoonaa kruunua, kun ne kolmannella vuosineljänneksellä olivat 74,4 miljoonaa kruunua. Pieneneminen johtuu tuotannon vähenemisestä alhaisemman kultapitoisuuden vuoksi. Myyntituotot koko vuodelta 2013 olivat 325,3 miljoonaa kruunua, kun ne edellisvuonna olivat 247,1 kruunua. Nousu johtui pääasiassa tuotannon kasvusta, vaikka tuottoihin vaikutti negatiivisesti vuoden 2013 aikana laskenut kullan hinta. Liiketulos oli neljännellä vuosineljänneksellä -610,5 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli -52,8 miljoonaa kruunua. Liiketulos koko vuodelta 2013 oli -732,4 miljoonaa kruunua, kun ne edellisvuonna olivat -155,3 kruunua. Neljännen vuosineljänneksen tappio johtuu ylimääräisistä arvonalennuksista, jotka olivat 575,9 miljoonaa kruunua. Tuotantokustannuksien 13,0 miljoonan kruunun negatiivinen vaikutus johtui Laivan kaivoksen maaperän kunnostamisen päivitettyihin kustannuksiin liittyvistä jaksotuksista. Aineellisiin hyödykkeisiin kohdistettiin 535,4 miljoonan kruunun suuruinen arvonalennus tulevan liiketoimintasuunnitelman mukaan, ja myös noin 9,5miljoonan kruunun suuruisesta arvonalennuksesta alustavan päivitetyn mineraalivarantolaskelman johdosta. Hallinnollisia kustannuksia rasittivat edelleen uudelleenjärjestelyn teknisen ja juridisen neuvonnan kulut 10,0 miljoonaa kruunua sekä ylimääräinen arvonalennus Ruotsissa aktivoiduista malminetsintäkuluista, koska yhtiö ei aio uudistaa yhteensä 11,5 miljoonan kruunun lupia vaan purkaa varat. Valuuttakurssien vaikutus neljännellä vuosineljänneksellä oli positiivinen 15,5 miljoonaa kruunua nettona, kun niiden vaikutus kolmannella vuosineljänneksellä oli nettona 1,7 miljoonaa kruunua. Liiketulokseen vaikuttivat kuitenkin edelleen myönteisesti kesän 2013 jälkeiset kustannussäästöt, joita on saatu siitä, että yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa, alentanut tilapäisesti henkilöstökustannuksia sekä siirretystä esimurskausjärjestelmästä saaduista säästöistä. Kassalikviditeetti oli edelleen rasittunut ja nousi 28,1 miljoonaan kruunuun , kun se vuotta aiemmin oli 68,6 miljoonaa kruunua. Oulun käräjäoikeus päätti jatkaa saneerausmenettelyä niin, että saneerausohjelma on esiteltävä Vuonna 2013 laskenut kullan hinta on vaikuttanut koko kaivosteollisuuteen negatiivisesti. Tämä on myös laimentanut kiinnostusta tehdä investointeja alalle. Päivitetyn mineralisaation, louhintamenetelmän, liiketoimintasuunnitelman ja alennetun kustannuspohjan avulla jatkamme edelleen vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen etsimistä, toimitusjohtaja Thomas Cederborg kertoo. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

3 Toiminta neljännellä vuosineljänneksellä 2013 ja koko vuonna 2013 Laivan kaivoksen kullan tuotanto oli vuosineljänneksellä 241 kg, kun se edellisellä neljänneksellä oli 259 kg. Lokakuussa tuotantomäärä oli 96 kg, marraskuussa 80 kg ja joulukuussa 65 kg. Yhteensä kullan tuotanto vuonna 2013 oli kg kultaa, kun se vuonna 2012 oli 932 kiloa. Ensimmäisen puolivuotisjakson aikana yhtiö jatkoi laajamittaisesti kehitystyötä tehden erilaisia testejä ja muuttaen louhintamenetelmiä pyrkien näin nostamaan rikastamoon meneviä kultapitoisuuksia. Yhtiö ei kuitenkaan onnistunut kasvattamaan kultapitoisuuksia, jotka pysyivät 1,0 grammassa kultaa tonnia kohti toisella vuosineljänneksellä. Laivan kaivoksen mineraaliesiintymä on osoittanut sellaiseksi, että malmia on vaikea louhia ilman aivan liian suurta raakku/malmi suhde tappiota. Louhinta avolouhoksen eteläosassa käynnistyi vasta kesäkuussa, minkä vuoksi vain pieni määrä malmia ehdittiin saada rikastamoon. Siksi on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisia kultapitoisuuksia avolouhoksen eteläosissa voidaan saavuttaa. Hakeuduttuaan heinäkuun alussa uudelleenjärjestelyyn yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa mahdollistaakseen kustannussäästöt järjestelyn ajan. Tänä aikana rikastamon malmi saadaan varastoidusta aiemmin louhitusta malmista, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Kultapitoisuus oli lähes 0,8 grammaa kultaa tonnia kohti neljännellä vuosineljänneksellä, kun se kolmannella vuosineljänneksellä oli reilut 0,8 grammaa kultaa tonnia kohti. Keskimääräinen kultapitoisuus vuonna 2013 oli 0,9 grammaa tonnia kohti, kun se vuonna 2012 oli 1,1 grammaa tonnia kohti. Vuonna 2013 malmia louhittiin tonnia, josta tonnia malmia ja tonnia raakkua. Varastossa oli , tonnia malmia. Läpisyöttö eli rikastamon kautta kulkeva tonnimäärä oli edelleen tasaisesti korkeammalla tonnin tasolla siitä huolimatta, että siihen vaikutti negatiivisesti erityisesti joulukuussa toteutettu suunniteltu noin kolmen vuorokauden mittainen kunnossapitoseisokki. Esimurskausjärjestelmä, joka viime kesänä asennettiin välivarastoon, ja viides syöttölaite, joka syöttää malmin edelleen rikastamoon, tuotti noin 0,9 miljoonan kruunun kustannussäästöt kuukautta kohti. Vuoden 2013 koko läpisyöttö oli tonnia, kun se vuonna 2012 oli tonnia. Käytettävyys eli laitoksen käytössäolotuntien prosenttiosuus neljännellä vuosineljänneksellä oli 84 %, kun se kolmannella vuosineljänneksellä oli 82 %. Kolmatta vuosineljännestä rastitti kaksi suunniteltua pidempää huoltoseisokkia, jotka kestivät yhteensä noin 10 päivää. Neljättä vuosineljännestä rasitti suunniteltu reilun 3 päivän huoltoseisokki sekä muu pienempi suunniteltu seisokki. Käytettävyys koko vuonna 2013 oli 84 %, kun se vuonna 2012 oli 78 %. Tavoitteena on käytettävyyden nostaminen yli 90 prosenttiin. Prosessin saanti oli neljännellä vuosineljänneksellä 82 %, kun se kolmannella vuosineljänneksellä oli 86 %. Heikkeneminen johtuu ensisijaisesti alhaisemmasta kultapitoisuudesta. Prosessin saanti vuonna 2013 oli 84 %, kun se vuonna 2012 oli 82 %. Yhteensä vuonna 2013 tuotettiin kg kultaa, kun tuotanto vuonna 2012 oli 932 kg kultaa. Yhteensä vuonna 2013 toimitettiin/myytiin kg kultaa, kun vuoden 2012 toimitus/myynti oli 843 kg kultaa varastossa oli noin 34 kg tuotannossa olevaa kultaa eikä lainkaan valettuja kultaharkkoja. KULLAN TUOTANTO JA MYYNTI Määrä kg Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Tuotanto Toimeitettu/Myyty Kultaa tehtaalla Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

4 Neljännen vuosineljänneksen tulos Myyntituotot neljännellä vuosineljänneksellä olivat 68,2 miljoonaa kruunua, kun ne kolmannella vuosineljänneksellä olivat 74,4 miljoonaa kruunua. Pieneneminen johtuu tuotannon vähenemisestä alhaisemman kultapitoisuuden vuoksi. Yhtiö on uudelleenjärjestelyyn hakeutumisensa jälkeen rikastanut malmia malmivarastosta, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Tämä on vaikuttanut myyntituloihin negatiivisesti vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Toukokuussa yhtiön lunastama kullan hintaan sidotun termiinin tuotot tulostuvat spottihintoina toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Koska kullan hinta on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin ennen huhtikuuta 2013, tämä vaikuttaa myyntituottoihin negatiivisesti. Tuotantokustannukset neljännellä vuosineljänneksellä 2013 olivat 92,1 miljoonaa kruunua, kun ne edeltävällä vuosineljänneksellä olivat 79,9 miljoonaa kruunua. Korkeammat kustannukset johtuvat pääasiassa jaksotuksista, jotka liittyvät Laivan kaivoksen maaperän kunnostuksen päivitetyistä kustannuksista eli noin 13,0 miljoonasta kruunusta. Sekä kolmannella että neljännellä vuosineljänneksellä saatiin kustannussäästöjä, jotka johtuvat esimurskausjärjestelmän siirrosta sekä louhinta- ja henkilöstökustannuksista, kun yhtiö tilapäisesti keskeytti louhinnan kaivoksessa saneerausmenettelyn ajaksi. Oikaistut tuotantokustannukset olivat linjassa edellisen vuosineljänneksen kanssa. Poistot ja arvonalennukset olivat 571,2 miljoonaa kruunua neljännellä vuosineljänneksellä, kun ne kolmannella vuosineljänneksellä olivat 20,4 miljoonaa kruunua, joista 535,4 miljoonaa kruunua johtui aineellisten hyödykkeiden arvonalennuksesta johtuen tulevasta liiketoimintasuunnitelmasta, ja 9,5 miljoonaa kruunua liittyi uuteen alustavaan mineraalivarantolaskelmaan. Neljännellä neljänneksellä 2013 emoyhtiö Nordic Mines AB poisti konsernin sisäisiä lainoja 860,2 miljoonaa kruunua tytäryhtiölle sekä poisti verosaamisia 30,4 miljoonaa kruunua johtuen yhtiön taloudellisesta tilasta. Myynti- ja hallintokulut neljännellä vuosineljänneksellä olivat 30,9 miljoonaa kruunua, kun ne kolmannella vuosineljänneksellä olivat 25,1 miljoonaa kruunua. Kasvu johtuu pääasiassa Ruotsissa aktivoitujen malminetsintäkustannusten arvonalennuksista, koska yhtiö on purkanut nämä lupavarat 11,5 miljoona kruunua. Uudelleenjärjestelyn tekniset ja juridiset kulut neljännellä vuosineljänneksellä olivat 10,0 miljoonaa kruunua, kun ne edeltävällä vuosineljänneksellä olivat 13,3 miljoonaa kruunua. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut muodostuvat valuuttakurssien vaihteluista. Neljännellä vuosineljänneksellä näistä saatiin voittoa valuuttakurssien myönteisestä vaikutuksesta johtuen 15,5 miljoonaa kruunua, kun kruunun viimeisin vaihtokurssi heikkeni 22 äyrillä, ja valuuttakurssin nettovaikutus oli negatiivinen -1,7 kruunua kolmannella vuosineljänneksellä kruunun viimeisimmän vaihtokurssin vahvistuttua yhdellä äyrillä. Liiketulos oli -610,5 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli -52,8 miljoonaa kruunua. Ero johtuu pääasiassa aineellisten hyödykkeiden, mineraalivarannon, aktivoitujen malminetsintäkustannusten arvonalennuksien sekä maaperän päivitettyihin kunnostuskustannuksiin liittyvistä jaksotuksista. Vuosineljänneksen aikana saatiin kuitenkin kustannussäästöjä. Jakson tulos oli -603,3 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli -47,0 miljoonaa kruunua. Sitä heikensi pääasiassa liikevoiton pieneneminen. Rahoituskulut kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä koostuivat pelkästään korko- ja muista rahoituskuluista. Neljännellä vuosineljänneksellä oli tappioiden vuoksi positiivinen vaikutus 15,6 miljoonan kruunun verosaataviin, huolimatta emoyhtiön poistamasta 30,4 kruunun verosaamisesta. Koko vuoden 2013 tulos Myyntituotot olivat 325,3 miljoonaa kruunua vuonna 2013, kun ne vuonna 2012 olivat 247,1 miljoonaa kruunua. Kasvu johtui pääasiassa tuotannon kasvusta vuonna 2013 verrattuna vuoden 2012 tuotannon käynnistämisjakson ensimmäisiin kuukausiin. Näin siitä huolimatta, että kullan hinta laski vuonna 2013 ja että vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla rikastettiin malmia malmivarastosta, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Tuotantokustannukset olivat 392,6 miljoonaa kruunua vuonna 2013, kun ne vuonna 2012 olivat 314,0 miljoonaa kruunua. Korkeammat kustannukset johtuvat pääasiassa toimintasuunnitelman mukaisista parannuksista vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä kaivosalueen maaperän kunnostuskustannusten päivittämisestä vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla on kuitenkin saatu kustannussäästöjä saneerausohjelman puitteissa. Lisäksi läpisyöttö oli vuonna 2013 suurempi kuin vuonna 2012, mikä on kasvattanut tähän liittyviä kustannuksia. Poistot ja arvonalennukset olivat 618,8 miljoonaa kruunua vuonna 2013, kun ne vuonna 2012 olivat 51,6 miljoonaa kruunua. Vuoden neljännellä vuosineljänneksellä kirjattiin tulevan liiketoimintasuunnitelman vuoksi poistoiksi aineellisia hyödykkeitä 535,4 miljoonaa kruunua ja päivitetyn mineraalivarantolaskelman vuoksi noin 9,5 miljoonalla kruunua. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

5 Liiketulos oli -732,4 miljoonaa kruunua vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli -155,3 miljoonaa kruunua. Vuonna 2013 tuotot kasvoivat, mikä vaikutti tulokseen positiivisesti, samalla kun kustannukset nousivat, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti. Jakson tulos oli -722,5 miljoonaa kruunua vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli -176,6 miljoonaa kruunua. Rahoituskulut alenivat vuonna 2013, kun yhtiö lunasti ennenaikaisesti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen jäljellä olevan määrän vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Kullan määrään ja hintaan sidotut termiinisopimukset Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 termiinisopimuksia aikavälille vuoden 2012 toisesta neljänneksestä vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Sopimukset koskivat troy-unssia kultaa keskihintaan euroa (1 458 dollaria) unssilta transaktiokulut mukaan lukien. Koska kullan hinta oli korkeammalla kuin voimassa olevissa termiinisopimuksissa niiden erääntyessä maksettavaksi vuoden 2012 maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa sekä vuoden 2013 maaliskuussa, kullan myynnistä saatu tuotto laski yhteensä 73,9 miljoonaa kruunua (alaviite 1). Vähennys eli kustannus on todellisen spottihinnan ja sopimuksen mukaisen termiinihinnan erotus myydyn kullan osalta. Rahoituskustannuksia on saman jakson aikana rasittanut yhteensä 42,4 miljoonan kruunun erotus toteutuneen spottihinnan ja sopimuksen mukaisen termiinihinnan välillä toteutumatta jääneeltä termiinisuojatulta tuotantomäärältä. Koska kullan hinta laski huomattavasti huhtikuussa 2013, yhtiö lunasti ennenaikaisesti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen vuoden 2013 toisella neljänneksellä hintaan euroa. Lisäksi toukokuussa päätettiin lunastaa ennenaikaisesti koko jäljellä oleva kullan hintaan sidottu termiini maaliskuuhun 2015 mennessä sovitulta määrältä hintaan 1,8 miljoonaa euroa. Summa vastaa yhteensä 18,0 miljoonaa kruunua. Päätös johtui aiempaan kullan hintaan sidotun termiinin korkeista kustannuksista, sillä se oli liian kallis lunastettavaksi ennenaikaisesti, sekä siitä, että se parantaisi yhtiön asemaa mahdollisen uudelleenrahoitusjärjestelyn tai oston yhteydessä. Painotettu keskihinta jäljelle jääneille määrille oli euroa troy-unssia kohti. Toisesta vuosineljänneksestä 2013 alkaen kullan myynnin tuotot kirjataan spottihintoina. IFRS:n mukaisesti omassa pääomassa on jäljelle jääneitä vähennyksiä ja ne lisätään kokonaistulokseen tuotannon jatkuessa yhtiön kokonaistuloksessa näkyi kumuloitunut tulosvaikutus kullan myynnistä johtuvat kassavirran vakuudet huomioon ottaen. Kolmannella vuosineljänneksellä tämä summa on palautettu kokonaistulokseen kullan tulevan myynnin määrän epävarmuuden vuoksi. Täten termiinien vaikutuksia ei enää ole jäljellä. Projektilainat Pankkikonsortion Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera kanssa tehtyjen voimassa olevien projektilainasopimusten mukaisesti Nordic Mines on projektin alusta lukien mennessä maksanut niistä yhteensä 21,4 miljoonaa euroa lyhennyksinä ja 6,2 miljoonaa euroa korkoina. Lyhennykset ja korot ovat niin kutsuttuja jäädytettyjä velkoja yrityksen hakeuduttua uudelleenjärjestelyyn. Koska yritys ei pysty täyttämään maksuvelvollisuuksiaan, korko on kasvanut 2 prosenttiyksikköä. Nämä kirjataan siirtyviin eriin, mutta niitä ei makseta saneerausmenettelyn aikana. Myöskään mitään kuoletuksia ei ole tehty, ja jäljellä olevaa takaisinmaksusuunnitelmaa ei ole muutettu toisen vuosineljänneksen jälkeen. Kaikki lainat ovat kirjattu IAS 1 mukaan lyhytaikaisiksi lainoiksi LAINAN JÄLJELLÄ OLEVA TAKAISINMAKSUSUUNNITELMA Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

6 Rahavirta ja taloudellinen asema Toiminnasta ja käyttöpääoman muutoksista tuleva rahavirta oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä yhteensä -17,7 miljoonaa kruunua, kun se vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä oli 4,4 miljoonaa kruunua. Rahavarat olivat 28,1 miljoonaa kruunua , kun vastaava määrä oli 44,5 miljoonaa kruunua. Yhtiö on jonkin aikaa yrittänyt löytää uutta rahoitusta, strategista yhteistyökumppania tai ostajaa. Koska tässä ei ole onnistuttu ja likviditeetti oli rasittunut toisen vuosineljänneksen lopussa, yhtiön oli pakko hakeutua uudelleenjärjestelyyn konsernin kaikkien muiden kuin lepäävien yritysten osalta Etsintä jatkuu edelleen. Aineettoman omaisuuden arvo 64,6 miljoonaa kruunua koostuu toteutuneista malminetsintäkuluista. Ruotsiin liittyvien kuluiksi kirjattavien malminetsintäkustannusten arvonalennus yhteensä 11,5 miljoonaa kruunua tehtiin neljännellä vuosineljänneksellä, koska yhtiö ei aio uusia näitä lupavaroja. Vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä poistettiin aineellisia hyödykkeitä yhteensä 535,4 miljoonaa kruunua tulevan liiketoimintasuunnitelman mukaan ja 9,5 miljoonaa kruunua uuden mineraalivarantolaskelman vuoksi. Jakson lopussa oli konsernin oma pääoma 229,2 miljoonaa kruunua, kun se oli 850,9 miljoonaa kruunua. Lasku neljännellä vuosineljänneksellä liittyi jakson tappioihin sekä aineellisten hyödykkeiden suurempiin arvonalennuksiin. Omavaraisuusaste oli 26,6 prosenttia (58,6 prosenttia ). Nettovelka oli 389,9 miljoonaa kruunua (364,9 milj. kruunua ). Heinäkuun alussa jätetyn uudelleenjärjestelyhakemuksen jälkeen pankkikonsortio Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera ovat käyttäneet hallinnollista mahdollisuuttaan pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja. Tämä lisää riskiä, että maksut muille velkojille, kuten alihankkijoille, viranomaisille ja työntekijöille, voivat viivästyä tai jäädä maksamatta. Investoinnit Vuosineljänneksen aikana tehtyjen investointien määrä oli 7,3 miljoonaa kruunua ja koko vuonna ,5 miljoonaa kruunua, kun se vuonna 2012 oli 111,8 milj. kruunua. Segmenttikohtainen raportointi Konserni on tammikuusta 2013 alkaen luopunut segmenttijaottelusta, koska sillä on vain yksi tuotannossa oleva kaivos Suomessa ja koska malminetsintätoimintaa harjoitetaan tällä hetkellä kustannussäästöjen vuoksi vain hallinnollisesti. Konsernin tulosta ja taseita seurataan ja arvioidaan vastaavasti. Työntekijät Henkilöstöä vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä oli keskimäärin 101 henkilöä, kun lukema vuoden 2012 neljännellä vuosineljänneksellä oli työntekijöitä oli 100, kun työntekijöitä oli 108. Ruotsissa työntekijöitä on 5 ja Suomessa työntekijöitä oli 119 henkilöä. Kolmannen vuosineljänneksen aikana yhtiön jatkaessa saneerausmenettelyään Suomessa lomautettiin yhteensä 44 työntekijää, joista 17 henkilöä irtisanoutui toisella vuosipuoliskolla. Ruotsissa yhteensä kolmelle työntekijälle annettiin irtisanomisvaroitus ja heidät irtisanottiin kolmannella vuosineljänneksellä. Kauden aikana ei ole raportoitu vakavista henkilövahingoista, ja indeksi oli urakoitsijat mukaan lukien 0,00 LTIFR (Lost Time Injury Frequency). Malminetsintä Suomessa Nordic Minesilla on malminetsintälupa Laivan, Oltavan ja Tormuan alueella ja Ruotsissa Fjälltunassa ja Vassbossa. Ruotsin malminetsintälupia on päätetty olla jatkamatta ja tästä johtuen yhtiö on tehnyt 11,4 miljoonan kruunun poiston. Malminetsintätoiminta on ollut vuoden 2013 aikana alkaen rajallista kustannussäästöjen vuoksi ja yhtiö on keskittynyt kasvattamaan Laivan kaivoksen tuotantomäärää. Malminetsintägeologit ovat ensimmäisen puolivuotisjakson aikana avustaneet kaivosta geologisella työllä, erityisesti eteläosassa ja avolouhoksen välittömässä läheisyydessä. Heinäkuun alussa jätetyn uudelleenjärjestelyhakemuksen jälkeen suurin osa malminetsintäyksikön työntekijöistä on ollut lomautettuna ja irtisanottu. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

7 AKTIVOIDUT MALMINETSINTÄKULUT Koko vuosi Koko vuosi Koko vuosi Koko vuosi Q1 Q2 Q3 Q4 31. joul Summa tkr Laivan kaivoksen lähialue Suomen muut alueet Ruotsi Yhteensä Noteeraus Tase sisältää 31. joulukuu miljoonaa kruunua, jotka siirrettiin vuonna 2011 aineettomista malminetsintävaroista aineellisiin varoihin. Mineraalivarannot ja mineraalivarat Marraskuussa 2013 tehtiin Laivan kaivoksen uudet mineraalivarantolaskelmat. Tämä suoritettiin riippumattoman konsulttiyrityksen SRK Consulting (UK) Limitedin (jäljempänä SRK) avulla. SRK:n päivittämä arvio mineraalivarannoista: LAIVA KAIVOKSEN MINERAALIVARANNOT, MARRASKUU 2013 Malmitonnit Kulta g/tonni Kg kultaa Todennäköinen mineraalivaranto (cut-off 0.6 g/tonni) Mahdollinen mineraalivaranto (cut-off 0.6 g/tonni) Huom: verratessa CSA:n 2012 mineraalivarantopäivitykseen, uusi mineraalivarantoarvio rajoittuu taloudelliseen louhosmalliin, joka on määritetty kullan hinnalla 1300 / oz. Tämä vastaa JORC -koodin vaatimuksia esittää varannot joilla on "kohtuulliset mahdollisuudet tulla taloudellisesti hyödynnetyksi. Tekninen raportti on nyt saatavilla: Saneerausmenettelystä johtuvan rajallisen ajan ja rajallisten käteisvarojen vuoksi SRK:n lopullinen raportti ei ole vielä valmis. SRK on kuitenkin laatinut alustavan taloudellisen arvion JORC-koodin mukaisesti kaivostoiminnan optimoimisen ja suunnittelun näkökulmasta. SRK on käyttänyt edellä mainittua mineraalivarantomallia, jossa cutoff-pitoisuus on 0,6 g kultaa/tonni ja joka perustuu maksimaaliseen vuotuiseen 2 miljoonan tonnin tuotantoon, kun tuotantoa on jatkuvasti kasvatettu 1,6 miljoonasta tonnista/vuosi kaivostoiminnan uudelleen käynnistämisen jälkeen. Tämän perusteella kaivoksen jäljellä olevan eliniän eli 5 vuoden aikana tuotetaan noin 10,6 miljoonaa tonnia malmia, jonka kultapitoisuus on noin 1,3 g kultaa/tonni. Aiemmin julkaistut mineraalivarat, jotka CSA Global Oy (jäljempänä CSA) päivitti marraskuussa 2012, olivat 15,2 miljoonaa tonnia malmia (cut-off 0,5) ja pitoisuus noin 1,6 g kultaa/tonni. Syynä uusiin laskelmiin, että alustava taloudellinen arvo on alhaisempi malmitonnimäärän ja kultagrammaa tonnia kohti osalta, on, että uudessa mallissa on käytetty laajempia mineraalivyöhykkeitä, mikä pienentää suunniteltua kultapitoisuutta ja tarkoittaa edullisempaa stripping ratiota (SR) eli alhaisempaa raakkumalmisuhdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että hylkykiveä tarvitsee louhia pienempiä määriä vastaavan malmimäärään saamiseksi. Uusi alustava taloudellinen arvio perustuu myös päivitettyihin louhinta- ja prosessikustannuksiin, jotka malmivyöhykkeiden pienempään kultapitoisuuteen yhdistettynä vaikuttaa käytettävissä olevan louhittavan malmin määrään. Katso määritelmät kohdasta Määritelmät SveMinin mukaan. Kultamarkkinat ja kullan hinta Kullan hinta on pysytellyt edelleen alhaisella tasolla verrattuna ennen huhtikuuta 2013 vallinneeseen hintatasoon. LBMA:n (London Bullion Market Association) gold fixings -tilastojen mukaan kullan troy-unssihinta heikentyi ja välisenä aikana Yhdysvaltain dollareina laskettuna 10 prosenttia ja euroina 11 prosenttia. Kullan troy-unssihinnaksi noteerattiin vuosineljänneksen alussa Yhdysvaltain dollaria tai 983 euroa, ja vuosineljänneksen päätteeksi dollaria tai 873 euroa. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

8 Vuosineljänneksen korkein noteeraus saatiin , jolloin kullan hinta oli dollaria tai 978 euroa troyunssilta. Vuosineljänneksen alhaisin noteeraus saatiin , jolloin kullan hinta oli dollaria tai 872 euroa troy-unssilta. EUR/ Ounce USD/ Ounce Kulta, USD Kulta, EUR 0 Nordic Minesin osake Nordic Minesin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Tukholman Nasdaq OMX -pörssissä heinäkuusta 2008 alkaen osake siirrettiin Tukholman pörssin Mid Cap -listalle, mutta koska osakkeen arvo laski vuoden 2012 aikana, se palautettiin pörssin Small Cap -listalle tammikuussa Osakkeen tunnus on NOMI ja sen ISIN-koodi on SE Nordic Minesin osake noteerattiin 0,17 Ruotsin kruunun arvoiseksi. Vuotta aiemmin noteeraus oli 1,97 kruunua yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelyyn, minkä johdosta osakkeen arvo laski huomattavasti päätyen 0,16 kruunuun. Huomautus: Alla olevaa kaaviota on tarkistettu liikkeellelaskun osalta vertailtavuuden vuoksi. Osakkeenomistajat Nordic Minesilla oli noin osakkeenomistajaa. Yhtiön kymmenen suurinta osakasta käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

9 Lähde: Euroclear Suurin osakkeenomistaja oli Eldorado Gold Corporation, joka omisti kaikkiaan osaketta ja 10,14 prosenttia äänivallasta (CBNY-Fidelity Canada Custody). Osakepääoma osakepääoma oli kruunua, mikä jakautui osakkeelle nimellisarvoltaan 1 kruunua. Nordic Mines AB:n osakepääoma oli kruunua. Se jakautuu osakkeelle nimellisarvoltaan 1 kruunu osakkeelta. Tammikuussa 2013 toteutettiin merkintäoikeusanti arvoltaan 282 miljoonaa kruunua ennen antikustannuksia ja osakemäärältään osaketta hintaan 1,10 kruunua/osake. Oman pääoman määrä oli 229,2 miljoonaa kruunua, kun se oli 850,9 miljoonaa kruunua. Merkittäviä tapahtumia jakson päättymisen jälkeen Upsalan käräjäoikeus päätti 14. tammikuuta 2014 jatkaa konsernin ruotsalaisten yritysten uudelleenjärjestelymenettelyä kolmella kuukaudella. Alihankkijan neljännellä vuosineljänneksellä käynnistämä oikeusprosessi saatettiin päätökseen ja sen mukaiset kustannukset maksettiin tammikuussa. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Kaivostoimintaan ja malminetsintään yleisesti liittyviä riskien, jotka on kuvattu tarkasti vuoden 2012 vuosikertomuksen riskejä käsittelevässä osassa ja päivätyssä kutsussa merkitsemään Nordic Mines AB:n (publ) osakkeita, lisäksi yhtiöön kohdistuvat myös seuraavat taloudelliset riskit: Hakeutuminen uudelleenjärjestelyyn Yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelyyn Ellei yhtiö pysty esittämään pitkällä tähtäimellä kannattavaa uudelleenjärjestelysuunnitelmaa, yhtiö on vaarassa ajautua konkurssiin Taloudellisten riskien hallintakeinot Konserniin kohdistuu useita taloudellisia riskejä. Tärkeimpiä riskejä ovat valuuttariski, kullan hintariski, luottoriski, likviditeettiriski ja korkoriski. Hallitus ja yritysjohto hallitsevat näitä pyrkimällä aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja sopivin keinoin ehkäisemään edellä mainittuja riskejä. Valuuttariski Kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareina, valtaosa kustannuksista on euroina ja konsernitilinpäätös tehdään Ruotsin kruunuina. Yhtiö on näin ollen suoraan riippuvainen näiden valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Dollarin vahvistumisella euroon nähden on myönteinen vaikutus. Euron vahvistumisella Ruotsin kruunuun nähden on myönteinen vaikutus myyntiin, mutta negatiivinen vaikutus kustannuksiin. Kullan hintariski Myynti aloitettiin tammikuussa Myynti koostuu pääasiassa vain yhdestä tuotteesta eli kultaharkoista, jotka sisältävät kultaa, hopeaa ja kuparia. Tämän vuoksi kullan hinnan heikkeneminen vaikuttaa suoraan negatiivisesti konsernin tulokseen. Kullan hinta laski merkittävästi vuonna 2013 ja tämä vaikutti yhtiöön negatiivisesti. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

10 Luottoriski Koska kulta on maailmanmarkkinoilla kysytty tuote, yhtiö saa myymästään kullasta maksun heti, kun se on analysoitu, ja siitä voidaan saada maksun ennakkoon. Näin ollen riski on minimaalinen. Pankkikonsortiolla on kuitenkin hallinnollinen mahdollisuus pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja. Likviditeettiriski Yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelymenettelyyn riittämättömän likviditeetin vuoksi. Konsernin kuoletusnopeus on ollut suuri ja koska sisäisillä tuloilla ei ole voitu kattaa maksuvaroja, yhtiön tulevaisuus riippuu tulevasta ulkoisesta rahoituksesta. Ylimääräiset varat eli käteisvarat, joita ei lyhyellä aikavälillä investoida yhtiön toimintaan, sijoitetaan pääasiassa pankkitalletuksiin hyvämaineisissa pankeissa tai lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, joihin ei liity merkittävää luottoriskiä. Korkoriski Korot vaikuttavat negatiivisesti konsernin tulokseen ja kassavirtaan. Kaikissa koroissa on sekä kiinteä vuosikorko että liikkuva osa. Alkuperäisen 53,0 miljoonan euron projektilainan keskimääräinen korko on noin 6 prosenttia, ja laina erääntyy lopullisesti maaliskuussa Keskimääräiseen korkoon sisältyy allekirjoitettu koronvaihtosopimus, niin kutsuttu Interest Swap Transaction, jonka mukainen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia ja liikkuva osuus on 3 kuukauden Euribor. Sopimus erääntyy lopullisesti maaliskuussa Korko lasketaan pienenevälle nimellissummalle, joka oli vuoden 2013 alussa noin 8 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa noin 4 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korko ennen 7,5 miljoonan euron ja 6,0 miljoonan euron uusia luottojärjestelyjä on noin 10 prosenttia, ja luotot erääntyvät lopullisesti maaliskuussa 2015 ja joulukuussa Jos Euribor-korko nousee, yhtiön korkokustannukset nousevat. Pankkikonsortio veloittaa yhtiöltä lisäksi 2 prosenttiyksikköä lainasta uudelleenjärjestelyn ja likviditeettivajeen vuoksi. Näitä ei makseta toistaiseksi, vaan ne kirjataan menojäämiin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu EU:n hyväksymiä IFRS-vaatimuksia (International Financial Reporting Standards), joita on täydennetty konserneja koskevalla Rådet för finansiell rapporteringin (Ruotsin tilinpäätösraportoinnin neuvosto) suosituksella RFR 1, jossa määritellään, mitä tietoja tilinpäätöksessä on Ruotsin tilinpäätöslain perusteella annettava IFRS:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi. Tämä tilinpäätös on laadittu osavuosikatsauksia koskevien IAS 34 -sääntöjen (Interim Financial Reporting) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain ja RFR-määräyksen 2 (juridisten henkilöiden kirjanpito) mukaisesti. Konsernin tilinpäätöksen laatimisperusteet ovat samat kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuvatut alkaen yhtiö on soveltanut seuraavia IFRS:n uudistuksia ja lisäyksiä: IFRS 7:n tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista muutoksista tiedoissa, jotka liittyvät varojen ja velkojen vähentämiseen. Muutos sisältää vaatimuksia esittää tiedot vähennettyjen rahoitusinstrumenttien bruttoarvosta. IFRS 13:n käypä arvo ei laajenna todellisen vähennyksen arvon käyttöä, vaan ohjeistaa kuinka tätä tulee soveltaa, silloin kun tätä edellytetään tai tämä on sallittu muissa IFRS:n standardeissa. Tämä standardi on laajentanut myös standardin IAS 34 tiedonantovaatimuksia osavuosikatsauksissa rahoitusinstrumenttien osalta. Muutokset hallituksen kokoonpanossa ja osinkoehdotus Berne Jansson Eldorado Gold Corporationista lopetti yhtiön hallituksessa omasta toiveestaan, koska hänen työnsä Eldoradossa päättyi. Eldorado ei valitse toista ehdokasta hallitukseen toistaiseksi Stefan Romedahl erosi omasta pyynnöstään hallituksesta aikapulaan vedoten otettuaan vastaan uuden kansainvälisen tehtävän syyskuusta alkaen. Osingonjako ehdotus Hallitus ja Toimitusjohtaja ehdottavat, että osinkoa ei jaeta vuonna Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina klo Drabantenissa, osoitteessa Bangårdsgatan 13, Upsala. Vuosikertomus Vuosikertomus on nähtävissä yhtiön verkkosivulla tiistaina ja myös yhtiön pääkonttorissa. Vuosikertomus lähetetään pyynnöstä myös postitse. Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

11 Tulevat tiedotustilaisuudet Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen talouskertomus Vuosikokous Vuoden 2014 toisen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 toisen neljänneksen talouskertomus Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen talouskertomus Vuoden 2014 neljännen neljänneksen tuotantoraportti Tilinpäätöstiedote Hallitus ja toimitusjohtaja vahvistavat täten, että tilinpäätöstiedote antaa todenmukaisen kuvan yhtiön ja konsernin taloudellisesta toiminnasta, asemasta ja tuloksesta sekä sisältää tiedot yhtiöön ja konserniyhtiöihin kohdistuvista merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Upsalassa NORDIC MINES AB (publ) Lennart Schönning Hallituksen puheenjohtaja Krister Söderholm Hallituksen jäsen Helve Boman Hallituksen jäsen Thomas Cederborg Toimitusjohtaja Huom! Nordic Minesin on julkaistava nämä tiedot Ruotsin arvopaperimarkkinalain ja/tai rahoitusinstrumenttien kauppaa koskevan lain perusteella. Tiedot on luovutettu julkaistaviksi klo 8.00 CET. Lisätietoja: Thomas Cederborg, toimitusjohtaja, puh Susanne Andersson, talousjohtaja, puh Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

12 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastajien lausunto taloudellisten osavuositietojen yhteenvetoa (osavuosikatsausta) koskevasta yleisluontoisesta tarkastuksesta on laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain 9 luvun mukaisesti. Johdanto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Nordic Mines AB:n (publ) osavuosikatsauksen jaksolta Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on laatia ja esittää taloudelliset osavuositiedot IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän vastuullamme on antaa lausunto näistä osavuositiedoista yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Yleisluontoisen tarkastuksen tarkoitus ja laajuus Olemme suorittaneet yleisluontoisen tarkastuksen yleisluonteisesta tarkastusta koskevan standardin (SÖG) 2410, Taloudellisten osavuositietojen yleisluonteinen tarkastus yrityksen valitseman tilintarkastajan toimesta, mukaisesti. Yleisluonteinen tarkastus koostuu kysymysten esittämisestä ensi kädessä taloudellisista ja vuosikertomuskysymyksistä vastaaville henkilöille, analyyttisen tarkastuksen tekemisestä ja muista yleisluonteisista tarkastustoimenpiteistä. Yleisluonteisessa tarkastuksessa painotetaan eri asioita ja se on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin ISA:n ja yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastuskäytäntöjen mukainen varsinainen tilintarkastus. Tarkastukseen kuuluvien menettelyjen avulla ei ole mahdollista saavuttaa sellaista varmuutta, jolla saataisiin tiedot kaikista varsinaisessa tilintarkastuksessa mahdollisesti havaittavista olennaisista asioista. Tarkastukseen perustuva lausunto ei näin ollen tarjoa samaa varmuuden tasoa kuin varsinaisen tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Päätelmä Tekemämme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella toteamme, että emme ole havainneet asioita, joiden perusteella meidän olisi syytä epäillä, ettei osavuosikatsausta ole konsernin osalta olennaisilta osin laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti ja emoyhtiön osalta Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Merkityksellisiä lisätietoja Ilman, että tämä vaikuttaa lausuntoomme, haluamme kiinnittää huomion kappaleeseen Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät osavuosikatsauksen 9-10toi sivulla, jossa kerrotaan yhtiön hakeutuneen uudelleenjärjestelyyn. Tämä tilanne sekä muut kappaleessa mainitut olosuhteet tarkoittavat olennaista epävarmuustekijää, joka voi johtaa merkittävään epäilyyn yhtiön kyvystä jatkaa toimintaansa. Upsalassa PricewaterhouseCoopers Martin Johansson Auktorisoitu tilintarkastaja Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

13 Määritelmät SveMinin mukaan Todetut mineraalivarat Todennäköiset mineraalivarat Mitattu mineraalivaranto: Todennettu mineraalivaranto: Oletettu mineraalivaranto: Käytettävyys Kauttakulku Mitatun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuustutkimuksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mitatun ja todennetun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuusselvityksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mineraalivaranto, josta on olemassa niin riittävästi tietoja, että sen geologinen jatkuvuus sekä pitoisuus on voitu vahvistaa. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi, mutta jonka geologinen jatkuvuus ja pitoisuus ovat kohtuudella todennettavissa geotieteellisen käsityksen avulla. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi ja jota koskevat tekniset tiedot perustuvat kohtuullisiin oletuksiin. Laitoksen käyntituntien prosenttiosuus kuukaudessa. Tavoitteena on yli 90 prosentin käytettävyys. Rikastuslaitoksessa käsiteltävä malmimäärä tonneina tunnissa. Suunniteltu käsittelykapasiteetti on 250 tonnia malmia tunnissa. Taloudelliset määritelmät Kokonaispääoman tuotto (%) Oman pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) Osakkeiden määrä laimennusvaikutuksen jälkeen Osakekohtainen tulos Osakekohtainen oma pääoma Nettovelka Tilikauden tulos nettorahoituserien ja rahoituskulujen jälkeen prosentteina taseen keskimääräisestä loppusummasta. Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta. Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla. Käyttämättä olevien optioiden laimennusvaikutus on laskettu IAS 33:n osakekohtaista tulosta koskevan määräyksen mukaisesti. Tilikauden nettotulos verojen jälkeen jaettuna tilikauden aikana liikkeellä olevien osakkeiden määrällä ennen laimennusvaikutusta. Laskelma on tehty IAS 33:n osakekohtaista tulosta koskevan määräyksen mukaisesti. Yllä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettu oma pääoma tilikauden lopussa jaettuna liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärällä samana ajankohtana. Korolliset velat (korolliset saamiset + kassavarat) Cash Cost (USD/tr oz) Kustannukset rikastettua malmitonnia kohti ù Tuotantokustannukset / Myyty/toimitettu kulta troy-unsseina Tuotantokustannukset / läpisyöttö rikastettu malmi (tonnia) Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

14 Konsernin kokonaistulos 4 4 Tammi-Joul Tammi-Joul Tkr Liite Myyntituotot Myytyjen tavaroiden hankintameno josta tuotantokustannukset josta poistot ja arvonalentumiset Bruttotulos Myynti- ja hallintokulut Muut liiketuotot Muut liikekulut Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos rahoituserien jälkeen Tulovero Jakson tulos Muiden erien kokonaistulos Kassavirran vakuudet Jakson valuuttamuuntoerot Muiden erien kokonaistulos jaksolle verojen jälkeen Jakson kokonaistulos Jakson tulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille Kokonaistulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen, tuhansia Jakson tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -1,77-0,53-2,22-3,01 Jakson tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -1,77-0,53-2,22-3,01 Kokonaistulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -1,82 0,47-1,93-2,28 Kokonaistulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -1,82 0,47-1,93-2,28 Nordic Mines Tilipäätöstiedote (22)

15 Konsernin kokonaistulos, neljännesvuosittain Tkr Liite Myyntituotot Myytyjen tavaroiden hankintameno josta tuotantokustannukset josta poistot ja arvonalentumiset Bruttotulos Myynti- ja hallintokulut Muut liiketuotot Muut liikekulut Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos rahoituserien jälkeen Tulovero Jakson tulos Muiden erien kokonaistulos Kassavirran vakuudet Jakson valuuttamuuntoerot Muiden erien kokonaistulos jaksolle verojen jälkeen Jakson kokonaistulos Jakson tulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille Kokonaistulos siirrettävissä emoyhtiön osakkaille Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen, tuhansia Jakson tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -1,78-0,50-0,65-0,53-0,17-0,08-0,14-1,77 Jakson tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -1,78-0,50-0,65-0,53-0,17-0,08-0,14-1,77 Kokonaistulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -2,20 0,30-1,39 0,47-0,08 0,11-0,06-1,82 Kokonaistulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -2,20 0,30-1,39 0,47-0,08 0,11-0,06-1,82 Muut tiedot Kv 1 Kv 2 Kv 3 Kv 4 Kv 1 Kv 2 Kv 3 Kv 4 Tkr Käsittely, Rikastettu malmi (tonnia) Kultapitoisuus grammaa tonnilta 1,0 1,1 1,1 1,2 1,0 1,0 0,8 0,8 Käytettävyys / kapasiteetin hyödyntämistunnit (%) 77% 84% 76% 72% 83% 86% 82% 84% Kullan saanto laitoksessa (%) 74% 80% 86% 84% 84% 86% 86% 82% Kullan tuotanto (kg) Kullan tuotanto (troy-unssia) Kulta myyty/toimitettu (kg) Kulta myyty/toimitettu (troy-unssia) Rahalliset kulut (USD/unssi) Kulut rikastettua malmitonnia kohti (EUR) Kulut rikastettua malmitonnia kohti (SEK) Tapaturmataajuus LTIFR, urakoitsijat mukaan lukien (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti) USD/SEK, keskimäärin 6,75 6,95 6,76 6,66 6,43 6,56 6,55 6,51 EUR/SEK, keskimäärin 8,85 8,91 8,44 8,63 8,50 8,56 8,68 8,85 EUR/SEK, viimeinen maksukurssi 8,85 8,76 8,44 8,61 8,36 8,71 8,70 8,92 Nordic Mines Tlilinpäätöstiedote (22)

16 Konsernin taloudellinen tilanne 31 maa 30 kesä 30 syys 31 joul 31 maa 30 kesä 30 syys 31 joul Tkr Liite VARAT Hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut hyödykkeet Hyödykkeet yhteensä Vaihto-omaisuus Varastot ja käynnissä olevat työt Lyhytaikaiset saamiset Käteinen Vaihto-omaisuus yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Lainanotto Varaukset Johdannaiset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Ostovelat Lainanotto Johdannaiset Muut velat Siirtovelat ja tuloennakot Lyhytaikaiset velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Huomautus: Käteinen sisältävät virheellisen 49,0 miljoonan kruunun maksun, joka palautettiin Kohtaan Lyhytaikaiset velat sisältyy vastaava 49,0 miljoonan kruunun summa Huomautus: tehty korjaus Pitkäaikaisista veloista Lyhytaikaisiin velkoihin määrältään 59,5 miljoonaa kruunua. Konsernin oman pääoman muutokset Tkr Varaukset Osakepääoma Muut pääomasijoitukset Tasapainoitettu tulos Osakepääoma yhteensä Saldo 1 tammikuuta Kokonaistulos Jakson tulos Muu jakson kokonaistulos Valuuttakurssien erot Jakson kokonaistulos Maksutapahtumat osakkaiden kanssa Uusanti Osakeannin kulut Maksutapahtumat osakkaiden kanssa yhteensä Oma pääoma 31 joulukuuta Saldo 1 tammikuuta Kokonaistulos Jakson tulos Muu jakson kokonaistulos Jakson kokonaistulos Maksutapahtumat osakkaiden kanssa yhteensä Uusanti Osakeannin kulut Maksutapahtumat osakkaiden kanssa yhteensä Oma pääoma 31 joulukuuta Nordic Mines Tilipäätöstiedote (22)

17 Konsernin kassavirta Tammi- Tammi- 4 jännes 4 Joul Joul Tkr Tulos rahoituserien jälkeen Oikaisut jotka eivät kuulu kassavirtaan: Poistot ja arvonalentumiset Varaukset Muut Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta Liiketoiminnan rahavirta pääoman muutosta Varastojen ja käynnissä olevien töiden muutoksia Lyhytaikaisten saamisten muutos Ostovelkojen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Kassavirta jatkuvasta toiminnasta Investointitoiminta Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta Aineellisen käyttöomaisuuden hankinta Palautettava/ muun käyttöomaisuuden hankinta Kassavirta investointitoiminnasta Rahoitustoiminta Uusanti Lyhennykset ja lainat Kassavirta rahoitustoiminnasta Käteisen muutos Käteiset jakson alussa Käteiset jakson lopussa Konsernin kassavirta, neljännesvuosittain 1 jännes 2 jännes 3 jännes 4 jännes 1 jännes 2 jännes 3 jännes 4 Tkr Jatkuva toiminta Tulos rahoituserien jälkeen Oikaisut jotka eivät kuulu kassavirtaan: Poistot ja arvonalentumiset Varaukset Muut Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta Liiketoiminnan rahavirta pääoman muutosta Varastojen ja käynnissä olevien töiden muutoksia Lyhytaikaisten saamisten muutos Ostovelkojen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Kassavirta jatkuvasta toiminnasta Investointitoiminta Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta Aineellisen käyttöomaisuuden hankinta Palautettava/ muun käyttöomaisuuden hankinta Kassavirta investointitoiminnasta Rahoitustoiminta Uusanti Lyhennykset ja lainat Kassavirta rahoitustoiminnasta Käteisen muutos Käteiset jakson alussa Käteiset jakson lopussa Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

18 Konsernin avainluvut Tammi- Tammi- 4 jännes 4 Joul Joul Investoinnit kiinteistöihin, Tkr Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr mistä investoinnit Laivaan EBITDA, Tkr Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr Taseen loppusumma, Tkr Nettovelka, Tkr Vakaavaraisuus, % 44,0 41,8 44,0 41,8 Työntekijöitä keskimäärin Työntekijöiden määrä jakson lopussa Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 1,45 7,03 1,45 7,03 Osakkeiden määrä, tuhansia Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia Kassavirta osaketta kohden, kr -0,05-0,42-0,12 0,67 Konsernin avainluvut vuosineljänneksittäin 1 jännes 2 jännes 3 jännes 4 jännes 1 jännes 2 jännes 3 jännes Investoinnit kiinteistöihin, Tkr Investoinnit mineraaliesiintymiin, Tkr mistä investoinnit Laivaan EBITDA, Tkr Tulos rahoituserien jälkeen, Tkr Tuotto kokonaispääomalle, % Neg Neg Neg Neg Neg Neg Neg Neg Tuotto omalle pääomalle, % Neg Neg Neg Neg Neg Neg Neg Neg Oma pääoma, Tkr Taseen loppusumma, Tkr Nettovelka, Tkr Vakaavaraisuus, % 29,5 31,7 39,5 41,8 54,0 59,3 58,6 44,0 Työntekijöiden määrä keskimäärin Työntekijöiden määrä jakson lopussa Oma pääoma osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr 10,41 10,53 6,56 7,03 2,44 2,55 2,49 1,45 Osakkeiden määrä, tuhansia Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen jakson lopussa, tuhansia Osakkeiden määrä osakeannin jälkeen keskimäärin, tuhansia Kassavirta osaketta kohden, kr 0,11 0,21 0,95-0,42 0,24-0,30-0,01-0,05 Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

19 Emoyhtiön kokonaistulos Tammi- Tammi- 4 jännes 4 Joul Joul Tkr Hallintokulut Muut liiketuotot Muut liikekulut Liiketulos Rahoituserät netto Tulos rahoituserien jälkeen Tulovero Jakson tulos Keskimääräinen osakkeiden määrä ennen osakeantia, tuhansia Keskimääräinen osakkeiden määrä osakeannnin jälkeen Tulos osaketta kohden ennen osakeantia, kr -2,61 0,22-2,68 0,13 Tulos osaketta kohden osakeannin jälkeen, kr -2,61 0,22-2,68 0,13 Emoyhtiön taloudellinen tilanne 31 joul 31 joul Tkr VARAT Hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Rahoitusvarat Hyödykkeet yhteensä Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Käteinen Vaihto-omaisuus yhteensä VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Kiinnitykset 0 0 Vastuusitoumukset Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)

20 Muutokset emoyhtiön omassa pääomassa Tkr Osakepääoma Vararahasto Ylikurssirahasto Tasapainoitettu tulos Osakepääoma yhteensä Saldo 1 tammikuuta Uusanti Osakeannin kulut Jakson tulos Muuntoerot Oma pääoma 31 joulukuuta Saldo 1 tammikuuta Uusanti Osakeannin kulut Jakson tulos Muuntoerot Oma pääoma 31 joulukuuta Emoyhtiön kassavirta 4 4 Tammi-Joul Tammi- Joul Tkr Kassavirta jatkuvasta toiminnasta ennen liikepääoman muutosta Muutos liikepääomassa Kassavirta jatkuvasta toiminnasta Kassavirta investointitoiminnasta Kassavirta rahoitustoiminnasta Jakson muutos käteisessä ja Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset Käteinen ja lyhytaikaiset sijoitukset Nordic Mines Tilinpäätöstiedote (22)