NORDIC MINES AB (publ)

Transkriptio

1 NORDIC MINES AB (publ) Osavuosikatsaus tammisyyskuu 2013 (käännös) Kolmas vuosineljännes 2013 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 74,4 miljoonaa kruunua (65,6 milj. kruunua). Liiketulos oli 52,8 miljoonaa kruunua (53,5 milj. kruunua). Jakson tulos verojen jälkeen oli 47,0 miljoonaa kruunua (49,9 miljoonaa kruunua) eli 0,14 kruunua (0,65 kruunua) osaketta kohti. Jakson kokonaistulos oli 19,4 miljoonaa kruunua (107,1 milj. kruunua) eli -0,06 kruunua (1,39 kruunua) osaketta kohti. Rahavarat olivat jakson lopussa yhteensä 44,5 miljoonaa kruunua (vertailukelpoiseksi muutettuna 55,7 milj. kruunua). Investointien määrä oli 6,2 miljoonaa kruunua (26,5 milj. kruunua). Laivan kaivoksen tuottama kultamäärä oli yhteensä 259 kg (257 kg) Nordic Mines haki kaikki konsernin muut kuin lepäävät yhtiöt uudelleenjärjestelyyn, koska tytäryhtiön likviditeetti oli heinäkuun 2013 lopussa rasittunut. Uuudelleenjärjestelyn hakeutumisen jälkeen pankkikonsortio on käyttänyt hallinnollista mahdollisuutta pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja ennen niiden siirtoa yhtiön suomalaiselle vapaalle tilille. Tämä lisää riskiä, että maksut muille velkojille, kuten alihankkijoille, viranomaisille ja työntekijöille, voivat viivästyä tai jäädä maksamatta Upsalan käräjäoikeus päätti uudelleenjärjestelymenettelyjen jatkamisesta konsernin ruotsalaisissa yrityksissä Berne Jansson Eldorado Gold Corporationista lopetti yhtiön hallituksessa omasta toiveestaan, koska hänen työnsä Eldoradossa päättyi. Eldorado ei valitse toista ehdokasta hallitukseen toistaiseksi Stefan Romedahl erosi omasta pyynnöstään hallituksesta aikapulaan vedoten otettuaan vastaan uuden kansainvälisen tehtävän syyskuusta alkaen Oulun käräjäoikeudelle esitettiin selvitysraportti uudelleenjärjestelytöiden jatkamisesta. Vuosineljänneksen aikana Suomessa lomautettiin yhteensä 44 työntekijää, joista 14 henkilöä on irtisanoutunut. Ruotsissa yhteensä 3 työntekijää on sanottu irti. Tammisyyskuu 2013 Kullan ja hopean nettomyyntituotot olivat 257,1 miljoonaa kruunua (170,7 milj. kruunua). Liiketulos oli 121,9 miljoonaa kruunua (120,1 milj. kruunua). Jakson tulos verojen jälkeen oli 119,2 miljoonaa kruunua (131,3 miljoonaa kruunua) eli 0,37 kruunua (2,64 kruunua) osaketta kohti. Jakson kokonaistulos oli -4,2 miljoonaa kruunua (174,0 milj. kruunua) eli -0,01 kruunua (3,49 kruunua) osaketta kohti. Rahavarat olivat jakson lopussa yhteensä 44,5 miljoonaa kruunua (vertailukelpoiseksi muutettuna 55,7 milj. kruunua). Investointeja tehtiin 42,2 miljoonaa kruunun edestä (75,6 milj. kruunua), nämä sisältävät myös ensimmäisellä vuosineljänneksellä suoritetun 8,1 miljoonan kruunun ympäristömaksun. Laivan kaivoksen tuottama kultamäärä oli yhteensä 881 kg (647 kg). Tammikuussa 2013 toteutettu 282 miljoonan kruunun merkintäoikeusanti ylimerkittiin eikä takuusitoumuksia tarvinnut käyttää. Huhtikuussa yhtiö lunasti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksensa toisen vuosineljänneksen 2013 määrää vastaavalta osuudelta hintaan euroa. Toukokuussa yhtiö lunasti koko jäljellä oleva kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen troyunssin määrän jaksolta heinäkuusta 2013 maaliskuuhun 2015 hintaan 1,8 miljoonaa euroa. Merkittäviä tapahtumia jakson päättymisen jälkeen Uppsalan käräjäoikeus päätti uudelleenjärjestelymenettelyjen jatkamisesta 3 kuukaudella konsernin ruotsalaisissa yhtiöissä. Ruotsin menettely riippuu suomalaisen tytäryhtiön uudelleenjärjestelysuunnitelmasta, joka esitetään Oulun käräjäoikeudessa Eräs alihankkija on käynnistänyt oikeusprosessin hakeakseen korvausta aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisista saamatta jääneistä toimeksiannoista. Yhtiö on tehnyt kolmannella vuosineljänneksellä 5,5 miljoonan kruunun varauksen, joka on kirjattu kuluiksi ja ostoveloiksi. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

2 Toimitusjohtajan lausunto tiiviisti marraskuussa 2012 päätetyn toimenpidesuunnitelman mukaisia töitä. Siitä, kun yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelyyn , työtä on laajennettu laatimalla uudelleenjärjestelysuunnitelma, jolla pyritään turvaamaan Laivan kaivoksen toiminta tulevaisuudessa. Tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa kannattava tuotanto pienemmillä kultapitoisuuksilla. Lisäksi jatkamme Kaikkiaan kultaa tuotettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana 259 kg, kun tuotanto toisella vuosineljänneksellä oli 343 kg. Heinäkuun lopun jälkeen yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa mahdollistaakseen kustannussäästöt uudelleenjärjestelyn aikana. Tänä aikana rikastamoon saadaan malmi varastoidusta aiemmin louhitusta malmista, jonka kultapitoisuus on alhaisempi varastossa oli tonnia malmia. Tuotannon supistuminen johtuu erityisesti malmivaraston alhaisemmasta kultapitoisuudesta sekä siitä, että yhtiö on toteuttanut vuosineljänneksen aikana kaksi suunniteltua pidempää huoltoseisokkia, yhden noin kuuden vuorokauden mittaisen seisokin heinäkuun alussa ja noin neljän vuorokauden mittaisen syyskuussa. Läpisyöttö rikastamossa on vakiintunut korkeammalle tasolle, mutta käytettävyyteen vaikuttaa vuosineljänneksellä negatiivisesti kaksi pidempää huoltoseisokkia. Myyntituotot kolmannella vuosineljänneksellä olivat 74,4 miljoonaa kruunua, kun ne toisella vuosineljänneksellä olivat 97,3 miljoonaa kruunua. Tuottojen väheneminen johtuu tuotannon laskusta sekä kullan hinnan pysymisestä alhaisella tasolla huhtikuuta 2013 edeltäneeseen aikaan verrattuna. Syyskuun viimeisenä päivänä kultaharkkovarasto oli arvoltaan 4,6 miljoonaa kruunua, ja se toimitettiin/myytiin lokakuun alussa. Liiketulos oli 52,8 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli 10,1 miljoonaa kruunua. Ero johtuu pääasiassa 23,0 miljoonaa kruunua alhaisemmasta tuotosta ja ylimääräisistä kustannuksista, jotka johtuivat siitä, että yhtiö varasi erään alihankkijan saamatta jääneitä aiemman sopimuksen mukaisia toimeksiantoja 5,5 miljoonalla kruunulla, sekä uudelleenjärjestelyn teknisen ja juridisen avun 13,3 miljoonaa kruunun kustannuksista. Lisäksi valuuttakurssien vaikutukset olivat kolmannella vuosineljänneksellä negatiivisia, kun vaikutukset olivat positiivisia vuoden 2013 toisella neljänneksellä, mistä syntyi nettona 24,1 miljoonan kruunun lisäkustannukset. Liiketulokseen vaikutti kuitenkin myönteisesti yhteensä noin 25 miljoonan kruunun kustannussäästö, joka on saavutettu sillä, että yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa, alentanut tilapäisesti henkilöstökustannuksia sekä siirretystä esimurskausjärjestelmästä saaduista säästöistä Uppsalan käräjäoikeus päätti uudelleenjärjestelymenettelyjen jatkamisesta ruotsalaisissa yhtiöissä asti. Ruotsin menettely riippuu suomalaisen tytäryhtiön uudelleenjärjestelysuunnitelmasta, joka esitetään suomalaiselle tuomioistuimelle tojen suhteellisen suuri malmimäärä antaa yritykselle hyvät edellytykset jatkaa Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

3 Toiminta kolmannella vuosineljänneksellä 2013 Laivan kaivoksen kullan tuotanto oli toisella vuosineljänneksellä 259 kg, kun se edellisellä neljänneksellä oli 343 kg. Heinäkuussa tuotantomäärä oli 79 kg, elokuussa 87 kg ja syyskuussa 93 kg. Vuoden tuotanto kasvoi 881 kilogrammaan. Hakeuduttuaan heinäkuun alussa uudelleenjärjestelyyn yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa mahdollistaakseen kustannussäästöt järjestelyn ajan. Tänä aikana rikastamon malmi saadaan varastoidusta aiemmin louhitusta malmista, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Kultapitoisuus oli 0,8 grammaa kultaa tonnia kohti kolmannella vuosineljänneksellä, kun se toisella vuosineljänneksellä oli 1,0 grammaa kultaa tonnia kohti. Läpisyöttö eli rikastamon kautta kulkeva tonnimäärä oli edelleen tasaisesti korkeammalla tasolla, mutta huoltoseisokit vaikuttivat siihen negatiivisesti, niin että se oli vuosineljänneksellä tonnia, kun se edeltävällä vuosineljänneksellä oli tonnia. Uusi esimurskausjärjestelmä on asennettu välittömästi malmivaraston ja viidennen syöttölaitteen yhteyteen, josta syöttölaite syöttää malmin rikastamoon. Kustannussäästö on noin 0,9 miljoonaa kruunua kuukaudessa. Käytettävyys eli laitoksen käyntituntien prosenttiosuus vuosineljänneksellä oli 82 %, kun se toisella vuosineljänneksellä oli 86 %. Vähennys johtuu ennen kaikkea kahdesta suunnitellusta pidemmästä huoltoseisokista, joista toinen kesti heinäkuun alussa noin kuusi vuorokautta ja toinen syyskuussa noin neljä vuorokautta. Tavoitteena on käytettävyyden nostaminen yli 90 prosenttiin. Kullan tuotantomäärä oli edelleen vakaa 86 %. Ensimmäisen puolivuotisjakson aikana yhtiö jatkoi laajamittaisesti kehitystyötä tehden erilaisia testejä ja louhintamenetelmien muutoksia pyrkien näin nostamaan rikastamoon meneviä kultapitoisuuksia. Yhtiö ei kuitenkaan onnistunut kasvattamaan kultapitoisuuksia, jotka pysyivät 1,0 grammassa kultaa tonnia kohti toisella vuosineljänneksellä. Laivan kaivoksen mineraaliesiintymä on osoittanut sellaiseksi, että malmia on vaikea louhia ilman liian suurta hylkykiven osuutta/saantitappioita. Louhinta avolouhoksen eteläosassa käynnistyi vasta kesäkuussa, minkä vuoksi vain pieni määrä malmia ehdittiin saada rikastamoon. Siten on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisia kultapitoisuuksia avolouhoksen eteläosissa voidaan saavuttaa. Jaksolla tammikuusta syyskuuhun 2013 malmia on louhittu tonnia - hylkykivi pois lukien, josta tonnia on prosessoitu rikastamossa varastossa oli tonnia malmia. Vuoden 2012 aikana tuotettiin kaikkiaan 932 kg kultaa. Vuonna 2012 toimitettiin/ myytiin kaikkiaan 843 kg kultaa. Tähän mennessä vuoden 2013 aikana on tuotettu 881 kg kultaa ja 909 kg on toimitettu/myyty. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla tuotantovarastossa oli noin 61 kg kultaa, josta valettuja kultaharkkoja oli noin 17 kg, 4,6 miljoonan kruunun arvosta, jotka toimitettiin/myytiin lokakuun alussa. KULLAN TUOTANTO JA MYYNTI Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

4 Kolmannen vuosineljänneksen tulos Myyntituotot kolmannella vuosineljänneksellä olivat 74,4 miljoonaa kruunua, kun ne toisella vuosineljänneksellä olivat 97,3 miljoonaa kruunua. Yhtiö on uudelleenjärjestelyyn hakeutumisensa jälkeen rikastanut malmia malmivarastosta, jonka kultapitoisuus on alhaisempi. Tämä on vaikuttanut myyntituottoihin negatiivisesti. Toukokuussa yhtiön lunastama kullan hintaan sidotun termiinin tuotot tuloutuvat spottihintoina toisesta vuosineljänneksestä alkaen. Koska kullanhinta on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin ennen huhtikuuta 2013, tämä vaikuttaa myyntituottoihin negatiivisesti. Tuotantokustannukset kolmannella vuosineljänneksellä 2013 olivat 79,9 miljoonaa kruunua, kun ne edeltävällä vuosineljänneksellä olivat 110,9 miljoonaa kruunua. Alhaisemmat kustannukset johtuvat pääasiassa kustannussäästöistä, jotka saadaan siitä, että yhtiö on keskeyttänyt louhinnan kaivoksessa ja rikastamo jalostaa aiemmin louhittua varastoitua malmia, tilapäisesti alennetuista henkilöstökuluista sekä siirretyn murskausjärjestelmän tuomista noin 25 miljoonan kruunun säästöistä. Arvioita erityiskustannuksista on päivitetty niin, että tuotantoon liittymättömät noin 9 miljoonaa kruunun kustannukset on siirretty hallinnollisiin kuluihin. Tuotantokustannuksiin on kolmannella vuosineljänneksellä vaikuttanut kuitenkin negatiivisesti ylimääräiset kustannukset, jotka johtuvat 5,5 miljoonan kruunun varauksesta aliurakoitsijalle, saamatta jääneistä toimeksiannoista aiemmin solmitun sopimuksen johdosta. Lisäksi mainittakoon, että tuotantokustannukset vuoden 2013 toisella neljänneksellä olivat korkeat toimenpidesuunnitelman puitteissa tehtyjen parannusten ja suuremman käsittelykapasiteetin aiheuttamien kustannusten vuoksi. Poistot kolmannella vuosineljänneksellä olivat 20,4 miljoonaa kruunua, kun ne toisella vuosineljänneksellä oli 13,9 miljoonaa kruunua. Kasvu johtuu toteutettujen investointihankkeiden päivittämisestä ja aineellisten hyödykkeiden arvostuksesta. Myynti- ja hallintokulut kolmannella vuosineljänneksellä olivat 25,1 miljoonaa kruunua, kun ne toisella vuosineljänneksellä oli 5,1 miljoonaa kruunua. Kasvu johtuu uudelleenjärjestelyn teknisestä ja oikeudellisesta tuesta syntyneistä13,3 miljoonan kruunun kustannuksista sekä päivitetystä arviosta tuotantoon liittymättömistä erityiskustannuksista noin 9 miljoonan kruunun arvosta, joka on siirretty hallinnollisiin kuluihin. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut muodostuvat valuuttakurssien vaihteluista. Kolmannella vuosineljänneksellä valuuttakurssien nettovaikutus oli negatiivinen 1,7 miljoonaa kruunua,valuutan heikentymisen vuoksi, kun vaikutus toisella vuosineljänneksellä oli positiivinen 22,4 miljoonaa kruunua. Liiketulos oli 52,8 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli 10,1 miljoonaa kruunua. Ero johtuu pääasiassa alhaisemmasta tuotosta ja ylimääräisistä kustannuksista, jotka johtuivat siitä, että yhtiö teki kustannusvarauksen yhden alihankkijan saamatta jääneitä aiemman sopimuksen mukaisia toimeksiantoja 5,5 miljoonalla kruunulla sekä uudelleenjärjestelyn teknisen ja juridisen avun aiheuttamista 13,3 miljoonan kruunun kustannuksista. Lisäksi valuuttakurssien vaikutukset olivat kolmannella vuosineljänneksellä negatiivisia, kun ne toisella neljänneksellä olivat positiivisia. Vuosineljänneksen aikana saatiin kuitenkin kustannussäästöjä. Jakson tulos oli 47,0 miljoonaa kruunua, kun se edellisellä neljänneksellä oli 26,6 miljoonaa kruunua. Sitä heikensi pääasiassa liikevoiton pieneneminen. Rahoituskulut laskivat toisen vuosineljänneksen 25,6 miljoonasta kruunusta 9,6 miljoonaan kruunuun kolmannella vuosineljänneksellä. Toisella vuosineljänneksellä rahoituskulut koostuivat ennenaikaisesti lunastetusta jäljellä olevasta 18,0 miljoonan kruunun kullan hinnan termiinistä ja 7,2 miljoonan kruunun koroista. Kolmannella vuosineljänneksellä rahoituskulut koostuivat pelkästään koroista ja muista rahoituskuluista. Kolmanteen vuosineljännekseen vaikutti myönteisesti myös 15,5 miljoonan kruunun verosaaminen, joka toisella vuosineljänneksellä oli 8,8 miljoonaa kruunua. Tulos tammisyyskuu 2013 Myyntituotot olivat 257,1 miljoonaa kruunua tammikuun ja syyskuun 2013 välisenä aikana, kun ne edeltävän vuoden vastaavalla jaksolla olivat 170,7 miljoonaa kruunua. Kasvu johtui pääasiassa tuotannon kasvusta vuonna 2013 verrattuna vuoden 2012 tuotannon käynnistämisjakson ensimmäisiin kuukausiin. Tuotantokustannukset olivat 300,6 miljoonaa kruunua 2013, kun ne vuoden 2012 vastaavalla jaksolla olivat 213,2 miljoonaa kruunua. Korkeammat kustannukset johtuvat pääasiassa toimenpidesuunnitelman mukaisista kehittämistoimista vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla sekä siitä, että huoltoseisokkien kustannukset on kirjattu kokonaisuudessaan huoltojen ajankohtana eikä jaksotettuna. Koska toiminta rikastamossa alkoi vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ensimmäisiä suunniteltuja huoltoseisokkeja, joissa tarvitaan myllyjen kalliita varaosia ja vastaavia, ei ollut ennen vuoden 2012 viimeistä vuosineljännestä. Lisäksi käsittelykapasiteetti oli vuonna 2013 kuin vuonna 2012, mikä on kasvattanut tähän liittyviä kustannuksia. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

5 Liiketulos oli tammikuun ja syyskuun 2013 välisenä aikana 121,9 miljoonaa kruunua, kun se edeltävänä vuonna oli 120,1 miljoonaa kruunua. Vuonna 2013 tuotot kasvoivat, mikä vaikutti tulokseen positiivisesti, samalla kun kustannukset nousivat, mikä vaikutti tulokseen negatiivisesti. Tammikuun ja syyskuun 2013 välisen jakson liiketulos oli 119,2 miljoonaa kruunua, kun se edeltävänä vuona oli 131,3 miljoonaa kruunua. Rahoituskulut laskivat vuonna 2013, kun yhtiö lunasti ennenaikaisesti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen jäljellä olevan määrän vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Kullan määrään ja hintaan sidotut termiinisopimukset Nordic Mines teki maaliskuussa 2011 termiinisopimuksia aikavälille vuoden 2012 toisesta neljänneksestä vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen. Sopimukset koskivat troy-unssia kultaa keskihintaan euroa (1 458 dollaria) unssilta transaktiokulut mukaan lukien. Koska kullan hinta oli korkeammalla kuin voimassa olevissa termiinisopimuksissa niiden erääntyessä maksettavaksi vuoden 2012 maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa sekä vuoden 2013 maaliskuussa kullan myynnistä saatu tuotto laski yhteensä 73,9 miljoonaa kruunua (alaviite 1). Vähennys eli kustannus on todellisen spottihinnan ja sopimuksen mukaisen termiinihinnan erotus myydyn kullan osalta. Rahoituskustannuksia on saman jakson aikana rasittanut yhteensä 42,4 miljoonan kruunun erotus toteutuneen spottihinnan ja sopimuksen mukaisen termiinihinnan välillä toteutumatta jääneeltä termiinisuojatulta tuotantomäärältä. Koska kullan hinta laski huomattavasti huhtikuussa 2013, yhtiö lunasti ennenaikaisesti kullan hintaan sidotun termiinisopimuksen vuoden 2013 toisella neljänneksellä hintaan euroa. Lisäksi toukokuussa päätettiin lunastaa ennenaikaisesti koko jäljellä oleva kullan hintaan sidottu termiini maaliskuuhun 2015 sovitulta määrältä hintaan 1,8 miljoonaa euroa. Summa vastaa yhteensä 18,0 miljoonaa kruunua. Päätös johtui aiempaan kullan hintaan sidotun termiinin korkeista kustannuksista, sillä se oli liian kallis lunastettavaksi ennenaikaisesti, sekä siitä, että se parantaisi yhtiön asemaa mahdollisen uudelleenrahoitusjärjestelyjen tai oston yhteydessä. Painotettu keskihinta jäljelle jääneille määrille oli euroa/troy-unssi. Toisesta vuosineljänneksestä 2013 alkaen kultatuotot kirjataan spottihintoina. IFRS:n mukaan omassa pääomassa on jäljelle jääneitä vähennyksiä ja ne lisätään kokonaistulokseen sitä mukaan kuin tuotanto jatkuu. Projektilainat Pankkikonsortion Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera kanssa tehtyjen voimassa olevien projektilainasopimusten mukaisesti Nordic Mines on projektin alusta lukien mennessä maksanut niistä yhteensä 21,4 miljoonaa euroa lyhennyksinä ja 6,2 miljoonaa euroa korkoina. Lyhennykset ja korot ovat niin kutsuttuja jäädytettyjä velkoja yrityksen hakeuduttua uudelleenjärjestelyyn. Siten jäljellä olevaa takaisinmaksusuunnitelmaa ei ole muutettu toisen vuosineljänneksen jälkeen. LAINAN JÄLJELLÄ OLEVA TAKAISINMAKSUSUUNNITELMA Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

6 Rahavirta ja taloudellinen asema Toiminnasta ja käyttöpääoman muutoksista tuleva rahavirta oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä yhteensä 4,4 miljoonaa kruunua, kun se vuoden 2013 toisella neljänneksellä oli 54,5 miljoonaa kruunua. Rahavarat olivat 44,5 miljoonaa kruunua , kun vastaava määrä oli 48,8 miljoonaa kruunua. Yhtiö on jonkin aikaa yrittänyt löytää uutta rahoitusta, strategista yhteistyökumppania tai ostajaa. Koska tässä ei ole onnistuttu ja likviditeetti oli rasittunut toisen vuosineljänneksen lopussa, yhtiön oli pakko hakeutua uudelleenjärjestelyyn kaikkien konsernin muiden kuin lepäävien yritysten osalta Aineettoman omaisuuden arvo 75,2 miljoonaa kruunua koostuu toteutuneista malminetsintäkuluista. Tällä hetkellä yhtiöllä ei ole tarvetta muuttaa kaivosesiintymän arvioitua arvoa. Jakson lopussa konsernin oma pääoma oli 850,9 miljoonaa kruunua, kun se oli 870,3 miljoonaa kruunua. Omavaraisuusaste oli 58,6 prosenttia syyskuussa 2013, kun edellisellä vuosineljänneksellä oli 59,3 prosenttia. Nettovelka oli vakaa noin 364,9 miljoonaa kruunua, kun se oli 363,1 miljoonaa kruunua. Heinäkuun alussa tapahtuneen uudelleenjärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen pankkikonsortio Standard Bank, UniCredit Bank ja Finnvera ovat käyttäneet hallinnollista mahdollisuutta pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja ennen niiden siirtoa yhtiön suomalaiselle vapaalle tilille. Tämä lisää riskiä, että maksut muille velkojille, kuten alihankkijoille, viranomaisille ja työntekijöille, voivat viivästyä tai jäädä maksamatta. Investoinnit Vuosineljänneksen aikana tehtyjen investointien määrä oli 6,2 miljoonaa kruunua, kun se edeltävällä vuosineljänneksellä oli 9,4 miljoonaa kruunua. Segmenttikohtainen raportointi Konserni on tammikuusta 2013 alkaen luopunut segmenttijaottelusta, koska sillä on vain yksi tuotannossa oleva kaivos Suomessa ja koska malminetsintätoimintaa harjoitetaan tällä hetkellä kustannussäästöjen vuoksi vain rajoitetusti. Konsernin tulosta ja taseita seurataan ja arvioidaan vastaavasti. Työntekijät Henkilöstöä vuoden 2013 kolmannella vuosineljänneksellä oli keskimäärin 111 henkilöä, kun lukema vuoden 2012 kolmannella vuosineljänneksellä oli työntekijöitä oli 108, joista kolme määräaikaista kesätyöntekijää, kun työntekijöitä oli 146, joista 25 määräaikaisia kesätyöntekijöitä työntekijöitä oli 119 henkilöä. Ruotsissa työntekijöitä on 7 ja Suomessa 101. Vuosineljänneksen aikana Suomessa lomautettiin yhteensä 44 työntekijää, joista 14 henkilöä on irtisanoutunut. Ruotsissa yhteensä 3 työntekijää on sanottu irti. Kauden aikana ei ole raportoitu vakavista henkilövahingoista, ja indeksi oli urakoitsijat mukaan lukien 27,57 LTIFR (Lost Time Injury Frequency). Malminetsintä Nordic Minesilla on malminetsintälupa viidellä alueella: Suomessa Laivan kaivoksessa, Oltavassa ja Tormuassa sekä Ruotsissa Fjälltunassa ja Vassbossa. Malminetsintätoiminta on ollut vuoden alusta alkaen rajallista kustannussäästöjen vuoksi ja yhtiö keskittyy kasvattamaan Laivan kaivoksen tuotantomäärää. Siksi yhtiön malminetsintägeologit ovat ensimmäisen puolivuotisjakson aikana avustaneet kaivosta geologisella työllä, erityisesti eteläosassa ja avolouhoksen välittömässä läheisyydessä. Heinäkuun alussa jätetyn uudelleenjärjestelyhakemuksen jälkeen suurin osa malminetsintäyksikön työntekijöistä on ollut lomautettuna. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

7 AKTIVOIDUT MALMINETSINTÄKULUT Balans Helår Helår Helår Helår Kv1 Kv2 Kv3 30 Sep Belopp Tkr Laivagruvans närområde Övriga områden Finland Sverige Totalt Notering: Balansen per 30 september 2013 inluderar 140 Mkr, vilken under 2011 omklassif icerades från immateriella prospekterings- och utvärderingstillgångar till materiella tillgångar. Mineraalivarannot ja mineraalivarat Marraskuussa 2012 Keski-Suomessa Raahen kaupungin ulkopuolella sijaitsevan Laivan kaivoksen mineraalivarojen määräarvioita tarkistettiin. Laskelma perustuu alkuperäisiin tutkimuksiin ja kairaustuloksiin, mutta samalla otettiin huomioon sekä entistä tarkempi louhintasuunnitelma että malmi, jonka Nordic Mines on louhinut mennessä. Päivitys julkaistiin Nordic Minesin verkkosivulla Mineralisaation on laskettu ulottuvan keskimäärin 150 metrin syvyyteen maan alle, mutta tähän mennessä kaksinkertaiseen syvyyteen poratut reiät osoittavat esiintymän jatkuvan syvemmälle. Lisäksi esiintymä on avoin kaakon suuntaan. Lukuisista yrityksistä ja louhintamenetelmien muutoksista huolimatta yhtiö ei ole onnistunut riittävästi nostamaan rikastamoon menevän aineksen kultapitoisuutta. Siksi työtä jatketaan kehittämällä uusia mineraalivarantoja ja tekemällä mineraalivaralaskelmia laajemmilla mineraalivyöhykkeillä, mikä tarkoittaa malmivyöhykkeiden suunniteltua alhaisempaa kultapitoisuutta. Työ johtaa myös alhaisempaan malmi-hylkykivisuhteeseen. Tämä tarkoittaa, että hylkykiveä tarvitsee louhia pienempiä määriä vastaavan malmimäärään saamiseksi. Päivitetyt louhinta- ja prosessikustannukset yhdessä malmivyöhykkeiden pienempien kultapitoisuuksien kanssa tulee vaikuttamaan louhittavan malmin määrään. Katso määritelmät kohdasta Määritelmät SveMinin mukaan. Kultamarkkinat ja kullan hinta Kullan hinta on pysytellyt edelleen alhaisella tasolla verrattuna ennen huhtikuuta 2013 vallinneeseen hintatasoon. LBMA:n (London Bullion Market Association) gold fixings -tilastojen mukaan kullan unssihinta vahvistui heinäkuun 1. päivän ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana dollareina laskettuna 7 prosenttia ja euroina 4 prosenttia. Kullan troy-unssihinnaksi noteerattiin vuosineljänneksen alussa Yhdysvaltain dollaria tai 953 euroa, ja vuosineljänneksen päätteeksi dollaria tai 990 euroa. Vuosineljänneksen korkein noteeraus saatiin 28.8., jolloin kullan hinta oli dollaria tai euroa unssilta. Vuosineljänneksen alhaisin noteeraus saatiin 8.8., jolloin kullan hinta oli dollaria tai 954 euroa unssilta. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

8 Nordic Minesin osake Nordic Minesin osake on ollut kaupankäynnin kohteena Tukholman Nasdaq OMX -pörssissä heinäkuusta 2008 alkaen osake siirrettiin Tukholman pörssin Mid Cap -listalle, mutta koska osakkeen arvo laski vuoden 2012 aikana, se palautettiin pörssin Small Cap -listalle tammikuussa Osakkeen tunnus on NOMI ja sen ISIN-koodi on SE Nordic Minesin osake noteerattiin 0,16 Ruotsin kruunun arvoiseksi. Vuotta aiemmin noteeraus oli 4,79 kruunua yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelyyn, minkä johdosta osakkeen arvo laski huomattavasti päätyen 0,16 kruunuun. Huomautus: Alla olevaa kaaviota on tarkistettu osakkeiden liikkeellelaskun osalta vertailtavuuden vuoksi. Osakkeenomistajat Nordic Minesilla oli noin osakkeenomistajaa. Yhtiön kymmenen suurinta osakasta käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Aktieägare per 30 september 2013 Antal aktier Innehav % CBNY- FIDELITY CANADA CUSTODY ,24% FÖRSÄKRINGSAKTIEBOLAGET, AVANZA PENSION ,89% DEUTSCHE BANK AG LDN- PRIME BROKER, AGE FULL TAX ,69% NORDNET PENSIONSFÖRSÄKRING AB ,82% ROBUR FÖRSÄKRING ,37% CBLDN- POHJOLA BANK PLC CLIENT A/C ,72% PROPERTY DYNAMICS AB ,47% UBS AG CLIENTS ACCOUNT ,09% HANDELSBANKEN LIV ,87% NORDEA BANK FINLAND ABP ,86% ÖVRIGA ,99% Totalt ,00% Lähde: Euroclear Suurin osakkeenomistaja oli Eldorado Gold Corporation, joka omisti kaikkiaan osaketta ja 14,24 prosenttia äänivallasta (CBNY-Fidelity Canada Custody). Osakepääoma Nordic Mines AB:n osakepääoma oli kruunua. Se jakautuu osakkeelle nimellisarvoltaan 1 kruunu osakkeelta. Tammikuussa 2013 toteutettiin merkintäoikeusanti arvoltaan 282 miljoonaa kruunua ennen antikustannuksia ja osakemäärältään osaketta hintaan 1,10 kruunua/osake osakepääoma oli kruunua, mikä jakautui osakkeelle nimellisarvoltaan 1 kruunua. Oman pääoman määrä oli 850,9 miljoonaa kruunua, kun se oli 870,3 miljoonaa kruunua. Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

9 Merkittäviä tapahtumia jakson päättymisen jälkeen Upsalan käräjäoikeus päätti uudelleenjärjestelymenettelyjen jatkamisesta 3 kuukaudella konsernin ruotsalaisissa yrityksissä. Ruotsin menettely riippuu suomalaisen tytäryhtiön uudelleenjärjestelysuunnitelmasta, joka esitetään Oulun käräjäoikeudessa Yksi alihankkija on käynnistänyt oikeusprosessin hakeakseen korvausta aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisista saamatta jääneistä toimeksiannoista. Yhtiö on tehnyt kolmannella vuosineljänneksellä 5,5 miljoonan kruunun varauksen, joka on kirjattu kuluiksi ja ostoveloiksi. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Kaivostoimintaan ja malminetsintään yleisesti liittyviä riskien, jotka on kuvattu tarkasti vuoden 2012 vuosikertomuksen riskejä käsittelevässä osassa ja päivätyssä kutsussa merkitsemään Nordic Mines AB:n (publ) osakkeita, lisäksi yhtiöön kohdistuvat myös seuraavat taloudelliset riskit: Taloudellisten riskien hallintakeinot Konserniin kohdistuu useita taloudellisia riskejä. Tärkeimpiä riskejä ovat valuuttariski, kullan hintariski, luottoriski, likviditeettiriski ja korkoriski. Hallitus ja yritysjohto hallitsevat näitä pyrkimällä aktiivisesti tunnistamaan, arvioimaan ja sopivin keinoin ehkäisemään edellä mainittuja riskejä. Valuuttariski Kullan hinta noteerataan Yhdysvaltain dollareina, enemmistö kustannuksista on euroina ja konsernitilinpäätös tehdään Ruotsin kruunuina. Yhtiö on näin ollen suoraan riippuvainen näiden valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Dollarin vahvistumisella euroon nähden on myönteinen vaikutus. Euron vahvistumisella Ruotsin kruunuun nähden on myönteinen vaikutus myyntiin, mutta negatiivinen vaikutus kustannuksiin. Kullan hintariski Myynti aloitettiin tammikuussa Se käsittää pääasiassa vain yhden tuotteen eli kultaharkot, jotka sisältävät kultaa, hopeaa ja kuparia. Tämän vuoksi kullan hinnan heikkeneminen vaikuttaa suoraan negatiivisesti konsernin tulokseen. Katso myös kullan hintaan sidottua termiinisopimuksia koskeva kappale. Likviditeettiriski Lyhennysvauhti on nopea ja vaikuttaa siksi yhtiön päivittäiseen likviditeettitilanteeseen. Konsernin toiminta on käynnistysvaiheessa eivätkä sen sisäiset tuotot toistaiseksi riitä menojen kattamiseen. Yhtiön kasvu edellyttää sen vuoksi jatkossakin ulkopuolista rahoitusta. Ylimääräiset varat eli käteisvarat, joita ei lyhyellä aikavälillä investoida yhtiön toimintaan, sijoitetaan pääasiassa pankkitalletuksiin hyvämaineisissa pankeissa tai lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin, joihin ei liity merkittävää luottoriskiä. Luottoriski Koska kulta on maailmanmarkkinoilla kysytty tuote, yhtiö saa myymästään kullasta maksun heti, kun se on analysoitu, ja siitä voidaan saada maksun ennakkoon. Näin ollen riski on minimaalinen. Pankkikonsortiolla on kuitenkin hallinnollinen mahdollisuus pidättää myydystä kullasta saatuja maksuja ennen siirtoa yhtiön suomalaiselle vapaalle tilille. Korkoriski Korot vaikuttavat negatiivisesti konsernin tulokseen ja kassavirtaan. Kaikissa koroissa on sekä kiinteä vuosikorko että liikkuva osa. Alkuperäisen 53,0 miljoonan euron projektilainan keskimääräinen korko on noin 6 prosenttia, ja laina erääntyy lopullisesti maaliskuussa Keskimääräiseen korkoon sisältyy allekirjoitettu koronvaihtosopimus, niin kutsuttu Interest Swap Transaction, jonka mukainen kiinteä vuosikorko on 2,39 prosenttia ja liikkuva osuus on 3 kuukauden Euribor. Sopimus erääntyy lopullisesti maaliskuussa Korko lasketaan pienenevälle nimellissummalle, joka oli vuoden 2013 alussa noin 8 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa noin 4 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korko ennen 7,5 miljoonan euron ja 6,0 miljoonan euron uusia luottojärjestelyjä on noin 10 prosenttia, ja luotot erääntyvät lopullisesti maaliskuussa 2015 ja joulukuussa Jos Euribor-korko nousee, yhtiön korkokustannukset nousevat. Pankkikonsortio veloittaa yhtiöltä lisäksi 2 prosenttiyksikköä lainasta uudelleenjärjestelyn ja likviditeettivajeen vuoksi. Näitä ei makseta toistaiseksi, vaan ne kirjataan menovarauksiin Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

10 Hakeutuminen uudelleenjärjestelyyn Yhtiö hakeutui uudelleenjärjestelyyn Ellei yhtiö pysty esittämään pitkällä tähtäimellä kannattavaa uudelleenjärjestelysuunnitelmaa, yhtiö on vaarassa ajautua konkurssiin. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu EU:n hyväksymiä IFRS-vaatimuksia (International Financial Reporting Standards), joita on täydennetty konserneja koskevalla Rådet för finansiell rapporteringin (Ruotsin tilinpäätösraportoinnin neuvosto) suosituksella RFR 1, jossa määritellään, mitä tietoja tilinpäätöksessä on Ruotsin tilinpäätöslain perusteella annettava IFRS:ssä edellytettyjen tietojen lisäksi. Tämä tilinpäätös on laadittu osavuosikatsauksia koskevien IAS 34 -sääntöjen (Interim Financial Reporting) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Ruotsin tilinpäätöslain ja RFR-määräyksen 2 (juridisten henkilöiden kirjanpito) mukaisesti. Konsernin tilinpäätöksen laatimisperusteet ovat samat kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä kuvatut. Tammikuusta 2013 lähtien noudattaa konserni seuraavia uusia tai muuttuneita IFRS sääntöjä: Selvitys koskien selvitystä nettovastaavien ja -utos sisältää vaatimuksia koskien bruttoarvoista niistä taloudellisista sopimuksista jotka on nettokirjattu. ei lisää todellisen kirjanpidollisen arvon käyttöä, ainoastaan antaa ohjastusta siitä mihin sitä käytetään jos sitä vaaditaan tai jos vaaditaan niin onko mahdollista käyttää muita IFRS-vaatimuksia. Tämä käytäntö vaatii myös lisäselvityksen koskien IAS 34, osavuosiraportointiin koskien taloudellisia sopimuksia Tulevat tiedotustilaisuudet Vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tuotantoraportti Tilinpäätöstiedote Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen talouskertomus Vuosikokous Vuoden 2014 toisen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 toisen neljänneksen talouskertomus Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tuotantoraportti Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen talouskertomus Vuoden 2014 neljännen neljänneksen tuotantoraportti Tilinpäätöstiedote Hallitus ja toimitusjohtaja vahvistavat täten, että osavuosikatsaus antaa todenmukaisen kuvan yhtiön ja konsernin taloudellisesta toiminnasta, asemasta ja tuloksesta sekä sisältää tiedot yhtiöön ja konserniyhtiöihin kohdistuvista merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Upsalassa NORDIC MINES AB (publ) Lennart Schönning Hallituksen puheenjohtaja Krister Söderholm Hallituksen jäsen Helve Boman Hallituksen jäsen Thomas Cederborg Toimitusjohtaja Huom! Nordic Minesin on julkaistava nämä tiedot Ruotsin arvopaperimarkkinalain ja/tai rahoitusinstrumenttien kauppaa koskevan lain perusteella. Tiedot on luovutettu julkaistaviksi klo 8.00 CET. Lisätietoja: Thomas Cederborg, toimitusjohtaja, puh Susanne Andersson, talousjohtaja, puh Info@nordicmines.se Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

11 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastajien lausunto taloudellisten osavuositietojen yhteenvetoa (osavuosikatsausta) koskevasta yleisluontoisesta tarkastuksesta on laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain 9 luvun mukaisesti. Johdanto Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Nordic Mines AB:n (publ) osavuosikatsauksen jaksolta Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on laatia ja esittää taloudelliset osavuositiedot IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Meidän vastuullamme on antaa lausunto näistä osavuositiedoista yleisluonteisen tarkastuksemme perusteella. Yleisluontoisen tarkastuksen tarkoitus ja laajuus Olemme suorittaneet yleisluontoisen tarkastuksen yleisluonteisesta tarkastusta koskevan standardin (SÖG) 2410, Taloudellisten osavuositietojen yleisluonteinen tarkastus yrityksen valitseman tilintarkastajan toimesta, mukaisesti. Yleisluonteinen tarkastus koostuu kysymysten esittämisestä ensi kädessä taloudellisista ja vuosikertomuskysymyksistä vastaaville henkilöille, analyyttisen tarkastuksen tekemisestä ja muista yleisluonteisista tarkastustoimenpiteistä. Yleisluonteisessa tarkastuksessa painotetaan eri asioita ja se on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin ISA:n ja yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastuskäytäntöjen mukainen varsinainen tilintarkastus. Tarkastukseen kuuluvien menettelyjen avulla ei ole mahdollista saavuttaa sellaista varmuutta, jolla saataisiin tiedot kaikista varsinaisessa tilintarkastuksessa mahdollisesti havaittavista olennaisista asioista. Tarkastukseen perustuva lausunto ei näin ollen tarjoa samaa varmuuden tasoa kuin varsinaisen tilintarkastuksen perusteella annettu lausunto. Päätelmä Tekemämme yleisluonteisen tarkastuksen perusteella toteamme, että emme ole havainneet asioita, joiden perusteella meidän olisi syytä epäillä, ettei osavuosikatsausta ole konsernin osalta olennaisilta osin laadittu IAS 34 -määräysten ja Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti ja emoyhtiön osalta Ruotsin tilinpäätöslain mukaisesti. Merkityksellisiä lisätietoja Ilman, että tämä vaikuttaa lausuntoomme, haluamme kiinnittää huomion kappaleeseen Toimitusjohtajan lausunto osavuosikatsauksen toisella sivulla, jossa kerrotaan yhtiön hakeutuneen uudelleenjärjestelyyn. Tämä tilanne sekä muut kappaleessa mainitut olosuhteet tarkoittavat olennaista epävarmuustekijää, joka voi johtaa merkittävään epäilyyn yhtiön kyvystä jatkaa toimintaansa. Upsalassa PricewaterhouseCoopers Martin Johansson Auktorisoitu tilintarkastaja Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

12 Määritelmät SveMinin mukaan Todetut mineraalivarat Todennäköiset mineraalivarat Mitattu mineraalivaranto: Todennettu mineraalivaranto: Oletettu mineraalivaranto: Käytettävyys Käsittelykapasiteetti Mitatun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuustutkimuksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mitatun ja todennetun mineraalivarannon ne osat, joiden malmiesiintymä on louhintateknisen ja kannattavuusselvityksen perusteella osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti louhintakelpoiseksi ja jalostuskelpoiseksi. Mineraalivaranto, josta on olemassa niin riittävästi tietoja, että sen geologinen jatkuvuus sekä pitoisuus on voitu vahvistaa. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi, mutta jonka geologinen jatkuvuus ja pitoisuus ovat kohtuudella todennettavissa geotieteellisen tulkinnan avulla. Mineraalivaranto, josta ei ole olemassa riittävästi tietoja sen geologisen jatkuvuuden ja pitoisuuden vahvistamiseksi ja jota koskevat tekniset tiedot perustuvat kohtuullisiin oletuksiin. Laitoksen käyntituntien prosenttiosuus kuukaudessa. Tavoitteena on yli 90 prosentin käytettävyys. Rikastuslaitoksessa käsiteltävä malmimäärä tonneina tunnissa. Suunniteltu käsittelykapasiteetti on 250 tonnia malmia tunnissa. Taloudelliset määritelmät Kokonaispääoman tuotto (%) Oman pääoman tuotto (%) Omavaraisuusaste (%) Osakkeiden määrä laimennusvaikutuksen jälkeen Osakekohtainen tulos Osakekohtainen oma pääoma Tilikauden tulos nettorahoituserien ja rahoituskulujen jälkeen prosentteina taseen keskimääräisestä loppusummasta. Tilikauden tulos prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta. Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla. Käyttämättä olevien optioiden laimennusvaikutus on laskettu IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Tilikauden nettotulos verojen jälkeen jaettuna tilikauden aikana liikkeellä olevien osakkeiden määrällä ennen laimennusvaikutusta. Laskelma on tehty IAS 33 -määräyksen "osakekohtainen tulos" mukaisesti. Yllä esitetyn mukaisesti yhteenlaskettu oma pääoma tilikauden lopussa jaettuna liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärällä samana ajankohtana. Nettovelka Korolliset velat (korolliset saamiset + kassavarat) Cash cost (USD/troy-unssi) Tuotantokustannukset / Myyty/toimitettu kulta troy-unsseina Kustannukset rikastettua malmitonnia kohti Tuotantokustannukset / Käsittelykapasiteetti, Rikastettu malmi (tonnia) Nordic Mines Osavuosikatsaus tammisyyskuu (21)

13

14

15

16

17

18

19

20