-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

Transkriptio

1 -toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö Raportti toiminnasta Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

2 2

3 3 SAATTEEKSI Nurmijärvellä valtion rahoituksella toteutetuissa varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeessa v ja sen toisessa vaiheessa v on ollut tavoitteena kehittää kunnan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen aiempaa varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ollut synnyttää työntekijöiden ja asiakkaiden välille, sekä eri alojen työntekijöidenkin välille avointa yhteistyötä varhaisessa vaiheessa silloin kun toimintamahdollisuuksia on vielä paljon. Hankkeen lähtökohtana ovat olleet arjen työstä nousseet moniammatillisen työn pullonkaulat. Tavoitteena on ollut selkeyttää työskentelyä hallinto- ja ammattikuntien rajapinnoilla. Lisäksi on haluttu lisätä asiakkaan mukanaoloa palveluprosessin alusta lähtien aina kun se on mahdollista ja tarpeellista. Pohjana toiminnalle ovat olleet Nurmijärven kunnan strategiset linjaukset (ennaltaehkäisevyys, yhteisöllisyys, kuntalaisen omatoimisuus, henkilöstön osaaminen ja toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen) sekä valtakunnallisen varhaisen puuttumisen tavoitteet. Strategialinjausten eteenpäin vieminen edellyttää asioiden ja ihmisten toiminnan johtamista. Tarvitaan toimivia prosesseja yli hallintokuntarajojen strategia ja tavoitteiden tasolta moniammatillisen käytännön asiakastyön toteutumiseen. Jo varhaisessa vaiheessa perustettiin hankkeeseen poikkisektorisen yhteistyön toteutumiseksi ohjausryhmä. Poikkisektorisen ohjausryhmän kautta on huolehdittu strategioiden ja toiminnan jalkautumisesta niin ylhäältä alaspäin kuin poikkisektorisestikin. Ohjausryhmän kautta on valmisteltu talousarvioon yhteneväisiä ennaltaehkäisevää ja varhaisen puuttumisen työtä tukevia tavoitteita. Tavoitteiden eteenpäin viemisessä on johdon lisäksi ollut merkittävää sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluiden lähiesimiesten sitoutuminen. Hankkeen aikana luotiin varhainen puuttuminen peruspalveluissa toimintamalli. Malli ohjaa asiakaslähtöiseen ja moniammatilliseen verkostomaiseen yhteistyöhön. Tällä hetkellä painopisteenä on toiminnan edelleen kehittäminen sekä seuranta - ja arviointimallien luominen. Toiminnan kehittäminen vaatii työtapojen juurruttamista pysyviksi käytännöiksi sekä linjauksia esimiestyössä ja talousarviota laadittaessa. Seuranta- ja arviointimallien luomisessa tukena ollut hyvin toimiva yhteistyö Stakesin verkostotutkimus ja kehittämistyöryhmän kanssa. Yhteistyö alkoi jo hankkeen alussa 2003 ja siitä on sovittu aina 2008 vuoden loppuun. Yhteistyön jatkosta vuoden 2009 loppuun tullaan sopimaan vielä 2008 vuoden aikana. Varhaisen puuttumisen malli on ollut käytössä 2006 vuodesta alkaen. Marraskuussa 2006 henkilöstölle suunnatun kyselyn perusteella se tunnetaan melko hyvin ja siitä koetaan olevan hyötyä. Hyvinkin toimineilla hankkeilla on uhkana jäädä vain projekteiksi juurtumatta pysyviksi työkäytännöiksi. Ratkaisematta saattaa jäädä, mihin kehittämistoiminta kiinnittyy hankkeen päätyttyä ja mikä sitä kantaa. Onkin tärkeää, että ennaltaehkäisevä toiminta, sen johtaminen sekä koordinaatio kiinnitetään rakenteisiin ja juurrutetaan työkäytäntöihin. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti perustaa verkostotyön koordinaattorin toimen marraskuussa 2007 ja kunnanjohtaja nimitti poikkihallinnollisen ohjausryhmän Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan ja sen vaikutuksista kunnan johtoryhmälle.

4 4 Varhaisen puuttumisen lähtökohtana on tarttua asioihin varhain, kun on vielä paljon toimintamahdollisuuksia. Luottamus osapuolten välillä, joka syntyy avoimessa toisia kunnioittavassa kohtaamisessa. Hankkeen edetessä on huomattu, että olisi ehkä syytä kutsua varhaista puuttumista peruspalveluissa varhaiseksi avoimeksi yhteistyöksi peruspalveluissa. Pitkän aikavälin visiona voisi olla varhainen avoin yhteistyö - toimintatapa Nurmijärven kunnassa. Mervi Herola Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja

5 5 1. TAUSTAA Valtakunnallinen Varpu Nurmijärven Varpu Nurmijärven Varpu Sosiaali-, sivistys- ja terveyspalvelualueen varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeeseen liittyvät sitovat - ja muut tavoitteet vuosina 2006 ja Vuonna Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle Sosiaalipalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitova tavoite vuodelle Vuonna Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle Sosiaalipalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Sivistyspalvelualue, koulutuspalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle TOIMINTA Varhaiseen puuttumiseen kehitettyjen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla Varpu-ohjausryhmän toiminta Toiminnan vakiinnuttaminen Verkostotyön koordinaattori Tiedottaminen ja juurruttaminen Juurruttamisen suunnitelma Koulutuspalveluiden tulosalue tiedottaminen ja juurruttaminen Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Päivähoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Käsikynkkä Moniammatillisen alueellisen yhteistyön tarkastelu ja kehittäminen Hykä -dialogit eli yksikkökohtaiset ja yksiköiden väliset vuoropuhelut hyvistä huolia huojentavista käytännöistä(hiljainen tieto hyvistä käytännöistä esiin, koulut, päivähoito ja neuvolat) Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille Huoli puheeksi koulutukset Huoli puheeksi koulutusten palautteet Verkostokonsulttikoulutus Läheisneuvonpito - ja verkostodialogit ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille Verkostokonsulttitoiminta palautteet lk tulevaisuuden muistelut Arviointia ja seurantaa Läheisneuvonpitotoiminta 33

6 6 2.4 Menetelmän markkinoiminen ja levittäminen Kuuma kuntiin ja Hyvinkäälle sekä toiminnan verkottaminen vastaaviin toimintoihin Etsitään arviointimenetelmiä taloudellisen hyödyn ja vaikuttavuuden arvioimiseksi._ Yhteistyö Stakesin kanssa Peruskartoittava kysely 11/ Huolikartoitus Toiminnan vaikuttavuuden seuraaminen VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT HANKKEET Ehjä lapsen mieli Keskittymättömien lasten ja heidän vanhempiensa tukeminen peruspalveluissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö Länsi ja Keski Uudellamaalla ARVO - hanke LOPUKSI 44 Liitteet: Liite 1. Varhainen puuttuminen peruspalveluissa/päivähoidossa/huolen vyöhykkeet ja tuki Liite 2. Henkilöstöhakuilmoitus Liite 3. Huoli puheeksi - rohkeutta varhaisiin dialogeihin koulutussuunnitelma 2006 ja 2007 Liite 4. Huoli puheeksi - rohkeutta varhaisiin dialogeihin koulutuksen palautelomake Liite 5. Verkostokonsulttikoulutus koulutussuunnitelma Liite 6. Verkostopalaverin palautelomake 2007 Liite 7. läheisneuvonpidon palautelomake 2007 Liite 8. Huolikartoituksen ohjeistus

7 7 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnallinen Varpu Valtakunnallinen Varpu-hanke käynnistyi vuonna 2001 ja se päättyi vuonna Hanketta koordinoivat Stakes ja Lastensuojelun keskusliitto. Hankkeessa mukana olivat oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasianministeriö, sosiaali ja terveysministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Stakes, Suomen Kuntaliitto, A- klinikkasäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Vanhempainliitto. Varpu toiminnan tavoitteena on ollut kouluttaa ja levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä, kehittää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistoimintaa, edistää vastuunoton ja välittämisen kulttuuria sekä edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuonna 2004 toimintaa jatkettiin Varpuverkoston toimintana ja mukaan edellä mainittujen tahojen lisäksi tulivat puolustus - ja työministeriö. Varpuverkosto toiminta jatkuu edelleen. Toiminnan aikana eripuolilla maata on kehitetty ja kehitetään edelleen varhaista puuttumista ja tuen antamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkisissä ja sosiaalisissa pulmatilanteissa. Varhainen puuttuminen on ja on ollut keskeisesti esillä mm. hallituksen ohjelmassa, sosiaalialan kehittämishankkeessa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Stakes jatkaa edelleen varhaisen puuttumisen liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa osana kansallista sosiaali - ja terveysalan kehittämishanketta(kaste-ohjelma). 1.2 Nurmijärven Varpu Nurmijärven kunnassa toteutettiin valtion rahoituksen tuella varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hanke vuosina , jolloin tavoitteena oli uusien menetelmien kehittäminen ja niihin kouluttaminen. Vuosina siirryttiin juurruttamisen vaiheeseen. Molemmat hankkeet liittyivät kunnan strategisiin linjauksiin ja valtakunnallisiin varhaisen puuttumisen tavoitteisiin sekä kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelualueen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vetovastuu hankkeesta kuului sosiaalipalvelualueelle, mutta projekti sinänsä oli poikkihallinnollinen yhdessä terveys- ja sivistyspalvelualueiden kanssa. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeen tavoitteena oli kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena oli tehostaa moniammatillista, verkostoitunutta yhteistyötä sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia työmuotoja. Tavoitteena oli myös edelleen kehittää jo olemassa olevia työmuotoja varhaisen puuttumisen ja tuen edistämiseksi. Hankkeen aikana luotiin peruspalveluihin varhaisen puuttumisen toimintamalli. Nurmijärven toimintamallin pohjan on Stakesissa kehitetty huolen vyöhykkeistö (Arnkil, Eriksson). Huolen vyöhykkeistö on kehitetty apuvälineeksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä voi jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset,

8 8 eri tahojen työntekijät) tarvetta. Vyöhykkeistö on apuväline työntekijän tilanteen jäsentämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli.( huolen vyöhykkeistö-verkostomenetelmät-stakes) Huolen Vyöhykkeistö (1) Ei lainkaan huolta (2) Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksii n vahva. (3) Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksii n hyvä. Ajatuksia lisävoimavaroje n tarpeesta. (4) Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksii n heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavarois ta ja kontrollin lisäämisestä. (5) Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavaroje n ja kontrollin lisäämisen tarve. (6) Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavar oja ja kontrollia saatava mukaan heti. (7) Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI

9 9 Huolen vyöhykkeistö on laajasti käytössä eri puolella Suomea. Ohessa Helsingin sanomissa julkaistu kirjoitus Huolen vyöhykkeisiin liittyen, johon kommenttia pyydettiin myös Nurmijärven verkostotyön koordinaattorilta. Varhaisen puuttumisen toimintamallin keskeisin osa on ohjeistus neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen työntekijöille. Mallin tarkoituksena on selkeyttää ja jäsentää työntekijän omaa toimintaa tilanteissa, joissa hänen omat toimintamahdollisuutensa ovat vähentyneet tai eivät tuota toivottua tulosta. Malli sisältää työntekijälle tarkoitettuja toimintamenetelmiä, joilla mahdollistetaan työntekijän huolen väheneminen ja avoin, dialoginen yhteistyö sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten kanssa. Keskeisenä lähtökohtana on voimavara-, verkostokeskeinen ja dialoginen ajattelutapa. Tällä pyritään sellaiseen tulevaisuuteen suuntautuvaan jaettuun asiantuntijuuteen, jossa vanhemmat otetaan mukaan yhteistyöhön varhaisessa vaiheessa.

10 10 Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa ohjeistus päivähoidon työntekijöille. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa / Päivähoidossa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄY- DENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN Otan huolen puheeksi perheen kanssa tietoa saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Informoin tiimiä. Suunnittelemme Yhdessä perheen kanssa lapselle varhaiskasvatuksen tukitoimia. Huolen jatkuessa konsultoin omaa tiimiäni/, esimiestäni, kiertävää / alueellista erityislastentarhaopettajaa ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyökumppaneita: terveydenhoitaja puheterapeutti fysioterapeutti toimintaterapeutti terveyskeskus-psykologi kasvatus-ja perheneuvola sosiaalityöntekijä HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN - VAIHTOEHTOINA: A. Kiertävä // alueellinen erityislastentarhaopettaja vie asian neuvolatyöryhmään keskusteltuaan ensin vanhempien kanssa. B. Kutsun koolle verkostopalaverin konsultoituani esimiestä ja/tai kiertävää/alueellista erityis-lastentarhaopettajaa. Huolehdin, että viimeis-tään tässä vaiheessa kuntoutussuunnitelman tarve arvioidaan yhdessä perheen kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteydenotosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Olen mukana jatkotyöskentelyssä. Varpu-malli HUOLENI POISTUU HUOLENI POISTUU 1.3 Nurmijärven Varpu Hankkeen toisessa vaiheessa(v ) oli tavoitteena tehdä tutuksi työntekijöille varhaisen puuttumisen mallia ja siihen liittyviä työmenetelmiä ja kytkeä se eri sektorien johtamisjärjestelmiin. Mallin tuomat työtavat oli tarkoitus juurruttaa arkikäytännöiksi. Hanke oli kunnan kärkihankkeena ja sitovana tavoitteena useilla tulosalueilla. Varhaisen puuttumisen malli ja työmenetelmät tullaan liittämään muihin jo olemassa oleviin työmuotoihin. Stakes ja Sosiaalitaito ovat olleet mukana hankkeen viemisessä eteenpäin. Mallia on tarkoitus levittää saatujen kokemusten perusteella muihin Kuuma kuntiin sekä Hyvinkäälle. Varhaisen puuttumisen hankkeelle vuosille 2006 ja 2007 asetetut keskeiset tavoitteet: (hakemuksessa valtion avun saamiseksi esitetyt) 1. Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla.

11 11 2. Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille 3. Läheisneuvonpito - ja verkostodialogi ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille 4. Hankkeesta tiedottamien kuntiin ja Hyvinkäälle sekä toiminnan verkottaminen vastaaviin toimintoihin. 5. Etsitään arviointimenetelmiä taloudellisen hyödyn ja vaikuttavuuden arvioimiseksi 1.4 Sosiaali-, sivistys- ja terveyspalvelualueen varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeeseen liittyvät sitovat - ja muut tavoitteet vuosina 2006 ja Vuonna 2006 Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen työ- ja toimintatavat sekä kasvatuskumppanuus ovat juurtuneet työkäytännöiksi. Uudet työntekijät koulutetaan niihin. Kevyet, ennaltaehkäisevät palveluvaihtoehdot ovat lisääntyneet. Sosiaalipalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Vuonna 2005 luodun varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti ankkuroidaan yhteistoimintarakenteita pysyväksi käytännöiksi huoli puheeksi koulutusten avulla ja kouluttamalla itse verkostokonsultteja. Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien väliseen kasvatuskumppanuuteen liittyvien työmuotojen ja toimintatapojen juurruttaminen toimivaksi arkikäytännöksi. Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitova tavoite vuodelle 2006 Vastuullisen vanhemmuuden ja terveiden elämäntapojen edistäminen yhdessä sosiaali- ja sivistyspalvelualueen ja liikuntatoimen kanssa Vuonna 2007 Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Ennaltaehkäisevien työtapojen lisääminen ja vaikutusten seuranta tulosalueilla varhaisen tuen ja puuttumisen näkökulmasta yli sektorirajojen. Sosiaalipalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle 2007 Varhaisen puuttumisen mallin selkeyttämien siten, että sosiaalityön, neuvoloiden päivähoidon ja koulun rajapinnoilla avuntarpeessa olevat perheet saavat tarvitsemansa tuen. Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007

12 12 Päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien väliseen kasvatuskumppanuuteen liittyvien työ- ja toimintatapojen juurruttaminen lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi arkikäytännöksi Päivähoitopalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle 2007 Varhaiskasvatuksen alueellisten moniammatillisten työryhmien toimintaa selkiytetään vastuullisen vanhemmuuden, kasvatuskumppanuuden ja varhaisen tuen vahvistamisen näkökulmasta. Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Vastuullisen vanhemmuuden ja terveiden elämäntapojen edistäminen yhdessä sosiaali- ja sivistyspalvelualueen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Sivistyspalvelualue, koulutuspalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Vastuullisen vanhemmuuden edistäminen ja varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mallin käyttöönotto. 2. TOIMINTA Varhaiseen puuttumiseen kehitettyjen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla Varpu-ohjausryhmän toiminta Varhaisen puuttumisen hankkeessa( ) on toiminut ylisektorinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna sosiaalipalvelualueelta: palvelualueen päällikkö ohjausryhmän puheenjohtajana, sosiaalipalvelupäällikkö, päivähoitopäällikkö, kasvatus ja perheneuvolasta sen esimies johtava sosiaalityöntekijä sekä talouspäällikkö. Terveyspalvelualueelta mukana on ollut avohoidon ylihoitaja ja sivistyspalvelualueelta opetuspäällikkö. Lisäksi edustaja Sosiaalitaidosta ja hankkeen projektityöntekijä (verkostotyön koordinaattori) ovat kuuluneet ohjausryhmään. Ylisektorinen ohjausryhmä ja verkostotyön koordinaattori ovat yhdessä vastanneet hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Ohjausryhmä on raportoinut edustajiensa kautta hankkeesta sosiaali-terveys- ja sivistyspalvelualueiden johtoryhmille. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata hanketta palvelemaan kunnan visioita ja strategisia linjauksia. Tämä on näkynyt mm vuoden talousarvioon kirjatuissa sitovissa tavoitteissa ja muissa tavoitteissa joissa painottui ennalta ehkäisevän - ja varhaisen puuttumisen työn joko suoranainen tai välillinen painotus. Ohjausryhmän kokouksia on pidetty vuosina säännöllisesti. Vuonna 2006 ohjausryhmä kokoontui kerran kuussa ja vuonna 2007 kerran kahdessa kuussa.

13 13 Stakes on ollut keskeinen yhteistyötaho koko Nurmijärven varhaisen puuttumisen hankkeiden ajan. Kesällä 2006 sovittiin Stakesin kanssa Yhteistyösopimuksesta 2008 loppuun. Yhteistyösopimuksella Stakes ja Nurmijärven kunta jatkavat yhteistyökumppanuutta varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Nurmijärven lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toteutettavaa perustyötä. Yhteistyösopimuksen tavoitteena toiminnan edelleen kehittäminen Nurmijärvellä sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Ohjausryhmä osallistui Rovaniemen isännöimään ja Stakesin vetämään symposiumiin, jossa aiheena oli vaikuttavuuden/tuloksellisuuden seuraaminen. Päiviin osallistuivat Stakesin verk-ryhmä, Rovaniemen ja Nurmijärven ohjausryhmät, Lapin yliopisto, amk Rovaniemeltä ja Sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi Nurmijärveltä osallistui sosiaali-, terveys ja opetuslautakunnan puheenjohtajat sekä Rovaniemeltä yksi kunnanvaltuutettu. Symposiumissa mietittiin eri näkökulmista( ohjausryhmä. päättäjät) mm. mitä toiminnalla erityisesti tavoitellaan, miten toimintaa tuetaan päätöksen teolla, mikä kertoo tavoitteiden saavuttamisesta ja miten, millaisia seurannan kiintopisteitä arvioinnin ja seurannan toteutumiseksi olisi oltava. Tarkoituksena on luoda toimiva rakenne toiminnan vakiinnuttamiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Lokakuussa 2007 järjestettiin ohjausryhmän ja luottamushenkilöiden yhteinen ennakointidialogi. Yhteisellä suunnitelupalaverilla pyrittiin täsmentämään seurattavia tavoitteita. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä kunkin osallistujan näkökulmasta kertoo varpuprosessin edenneen hyvin ja mitä kukin on itse asialle voinut tehdä. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi näiden keskustelujen pohjalta nousi asiakkaan osallisuuden kokeminen. Osallisuus ja moniammatillisen työn eettisyys ovat esillä kun toimintaa kehitetään ja arvioidaan tulevaisuudessa Toiminnan vakiinnuttaminen Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää kunnanjohtajalle ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisen ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttamista ja saman ryhmän nimeämistä vuoden 2008 loppuun (yhteistyösopimus Stakesin kanssa).tämän jälkeen esitettiin päivitettäväksi ryhmän kokoonpano. Ohjausryhmän esitettiin raportoivan toiminnastaan toimialajohdolle. Ohjausryhmä perusteli vakiinnuttamisesitystään mm. seuraavasti: Hankkeen aikana Nurmijärven peruspalveluihin(neuvola, päivähoito, koulu) luotiin horisontaalista yhteistyötä, sektorirajoja ylittävää työprosessia ohjeistamaan ja kuvaamaan Nurmijärven varhaisen puuttumisen (VARPU) toimintamalli. Ylisektorisen ohjausryhmän toiminta on mahdollistanut sen, että hankkeen aikana Nurmijärven peruspalveluihin(neuvola, päivähoito, koulu) luotiin horisontaalista yhteistyötä, sektorirajoja ylittävää työprosessia ohjeistamaan ja kuvaamaan Nurmijärven varhaisen puuttumisen (VARPU) toimintamalli on otettu käyttöön ja, että käyttöön ottoa on tuettu kaikilla em. peruspalveluiden alueilla. Tätä on edesauttanut toiminnan tavoitteiden liittyminen talousarvion- ja suunnitelman tavoitteisiin. Vuoden 2007 aikana ovat ohjausryhmä, Stakes ja keskeiset tulosalueet toimineet yhdessä toimintakäytäntöjen vakiinnuttamiseksi ja kehittäneet välineitä vaikuttavuuden arvioinnin sekä seurannan toteuttamiseen. Kunnalla ja Stakesilla on yhteistyösopimus vuoden 2008 loppuun. Tällä sopimuksella Stakes ja Nurmijärven kunta jatkavat yhteistyökumppanuutta

14 14 varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Nurmijärven lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toteutettavaa perustyötä. Yhteistyösopimuksen tavoitteena toiminnan edelleen kehittäminen Nurmijärven peruspalveluissa sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Stakes on kiinnostunut yhteistyösopimuksen jatkamisesta v.2009 Uusien toimintatapojen ja käytäntöjen ohella tarvitaan rakenteita, jotka tukevat niiden juurtumista ja uudistumista sekä kannattelevat niitä jatkossakin. Ohjausryhmä pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevä toiminta ja sen johtaminen kiinnitetään pysyvästi organisaation rakenteisiin ja työkäytäntöihin. Kunnanjohtaja nimesi kirjatussa päätöksessään ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnolliseen ohjausryhmään seuraavat henkilöt: Sosiaali- ja terveystoimen toimiala: Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola, puheenjohtaja Hallintopäällikkö Jaakko Kartano Sosiaalipalvelupäällikkö Jouko Liimatainen Avohoidon päällikkö Raija Vanhatalo Kasvatus - ja perheneuvolan esimies, johtava sosiaalityöntekijä Anneli Jokinen Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho Sivistystoimen toimiala: Opetuspäällikkö Kati Luostarinen Varhaiskasvatuspäällikkö Sirkka-Liisa Anttila Työryhmän sihteerinä toimii Monica Jääskeläinen Kunnan johtajan päätöksessä todetaan että työryhmän tulee raportoida toiminnasta toimialojen johdolle ja vuoden 2008 aikana tarkistetaan ryhmän kokoonpanoa sekä selvitetään nuorisopalvelujen ja liikuntapalvelujen edustajien nimeäminen ohjausryhmään. Oheisessa kuviossa kuvataan ennaltaehkäisevän työn ja verhaisen puuttumisen toiminnan rakennetta 2008 alkaen

15 15 Ennalta ehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut - hykä - palautteet - puheeksioton kysely -peruskartoittava kysely -yhteistyö Stakesin kanssa Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn ylisektorinen ohjausryhmä -pohjana kunnan visiot ja strategiset linjaukset -vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seuraaminen. - raportoi toiminnasta toimialojen johdolle Verkostotyön koordinaattori -koordinoi koulutuksia -koordinoi verkostopalavereja -koordinoi läheisneuvonpito toimintaa -kokoaa palautteet -raportoi ylisektorista johtoa Tarjonta Kysyntä Työmenetelmät - ennakointidialogit - huolipuheeksi koulutus - läheisneuvonpito - käsikynkkä, - lapset puheeksi lokikirja - perhekoulu Kehittäminen ja kouluttaminen - Varpu-malli - huoli puheeksi - koulutukset - yleiskoulutukset. - hyvien käytäntöjen keskustelut(hykä) Verkostotyön koordinaattori Verkostotyön koordinaattori, jonka tehtävänä on ollut vastata hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta aloitti toimintansa Verkostotyön koordinaattori koordinoi verkostodialogi- ja läheisneuvonpitotoimintaa. Hän huolehtii yhdessä puheeksiottamisen kouluttajien kanssa puheeksiottamisen koulutusten järjestämisestä, tiedottaa varhaisen puuttumisen mallista ja siihen liittyvistä työtavoista eri tulosalueilla ja suunnittelee yhdessä hankkeen ohjausryhmän ja tulosalueiden kanssa toimia, joilla malli ja siihen liittyvät työtavat juurrutetaan arkikäytännöiksi. Verkostotyön koordinaattori koordinoi myös Stakesin kanssa tehtävää yhteistyötä. Vuoden 2007 talousarvion henkilöstösuunnitelman mukaan kunnanvaltuusto hyväksyi verkostotyön koordinaattorin toimen vakinaistamisen kokouksessaan Verkostotyönkoordinaattori toimii sosiaali- ja terveystoimen toimialan perhe- ja sosiaalipalveluissa tehtävänään ennaltaehkäisevän työn koordinointi.

16 Tiedottaminen ja juurruttaminen Varhaisen puuttumisen malli on ollut saatavilla kunnan sisäisessä tietoverkossa intranetissä vuoden 2006 alusta ja Nurmijärven kunnan kotisivuilla se on ollut luettavissa lokakuusta Varhaisen puuttumisen toimintamallia on esitelty ja käyty läpi työntekijöille suunnatuissa huoli puheeksi koulutuksissa. Mallista ja siihen liittyvistä työtavoista on keskusteltu mm. kunnan johtoryhmässä, rehtorien kokouksessa, kouluilla opettajien kokouksissa ja päivähoidon esimiesryhmän tapaamisessa. Päivähoidon tulosalueella on valmistettu työntekijöiden perehdytykseen kuvaus päivähoidon tukitoimista eritilanteissa(liite 1, Huolen vyöhykkeet ja tuki /Perehdytys 2006) Varhaisesta puuttumisesta on valmistettu materiaalia koulujen ja päivähoidon vanhempainiltoihin syksyllä Varhaisen puuttumisen toiminnasta on ollut kirjoituksia paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan tiedotuslehdessä. Kirjoituksia on mm. ollut Nurmijärven Uutisissa Vartti-lehdessä, Nurmijärvi lehdessä, Stakesin julkaisemassa dialogi lehdessä sekä JHL:n julkaisemassa Motiivi-lehdessä. Rotarylehdessä 2007 julkaistu kirjoitus Nurmijärven varhaisen puuttumisen toiminta mallista.

17 Juurruttamisen suunnitelma Verkostotyön koordinaattori laati juurruttamisen suunnitelman yhteistyössä eri tulosalueiden kanssa. Suunnitelman pohjana oli Varpu - ohjausryhmän hyväksymä Nurmijärven kunnan varpu II projektisuunnitelma varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotolle peruspalveluissa vuosina sekä hankkeelle valtionapuhakemuksessa esitetyt tavoitteet. Suunnitelmalle suuntaviivoja antoi marraskuussa 2006 Stakesin kanssa yhteistyössä toteutettu työntekijöille suunnattu peruskartoittava kysely sekä alkuvuodesta asiasta käydyt keskustelut opetuspäällikön( ), ylihoitajan, osastohoitajan ja terveydenhoitajien ( ), Sosiaalipalvelupäällikön ja sosiaalityöntekijöiden( ), päivähoitopäällikön, erityispäivähoidon esimiehen ja päivähoidon aluevastaavien(30.1) sekä päivähoidon esimiesten( ) kanssa. Juurruttamisen suunnitelmaa käytiin läpi Varpuohjausryhmän kokouksessa( ) Ohjausryhmän jäsenten lisäksi tapaamisen osallistuivat rehtori, johtava sosiaalityöntekijä, päivähoidon aluevastaavat ja osastonhoitaja. Lisäksi asiasta on käyty keskustelua Varpu-ohjausryhmän, puheeksioton kouluttajien, verkostokonsulttien ja verkostokonsulttiopiskelijoiden yhteisessä tapaamisessa. Varpu ohjausryhmä hyväksyi suunnitelman keväällä Kaikkia toimialoja koskevana, on juurruttamisen suunnitelmaan kirjattu ajatus, että haettaessa uusia työntekijöitä kuntaan huolehditaan siitä, että varhaisen

18 18 puuttumisen työ kunnasamme on esillä jo rekrytointivaiheessa. Varhaisen puuttumisen toiminta on ollut esillä lehti-ilmoituksissa kun kuntaan on haettu työntekijöitä (liite 2) Juurruttamisen suunnitelmaan kirjattiin tulosalueittain erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin varhaisen puuttumisen toiminnan vahvistamiseen ja juurtumiseen alueille Koulutuspalveluiden tulosalue tiedottaminen ja juurruttaminen Koulutuspalveluissa keskityttiin toimintamallin tiedottamiseen kouluille. Lisäksi järjestettiin koulutuspäivät rehtoreille, joka johti hyvien käytäntöjen keskusteluprosessin käynnistymiseen kouluilla. Tavoitteena on ollut, että varhaisen puuttumisen mallia ja siihen liittyviä toimintatapoja käydään läpi opettajien kokouksissa. Verkostotyön koordinaattori esitteli toimintaa rehtorien kokouksessa ja rehtorit ovat voineet pyytää verkostotyön koordinaattoria esittelemään toimintamallia kouluille. Verkostotyön koordinaattori on käynyt vuosina kymmenellä koululla kertomassa toimintamallista. Neljällä koululla on järjestetty huoli-puheeksi koulukohtainen koulutus, jossa on tutustuttu malliin ja siihen liittyvään huolen vyöhykkeistöön. Opettajat ovat osallistuneet moniammatillisesti suunnattuihin huoli puheeksi koulutuksiin, joissa on myös esitelty ja käyty läpi varhaisen puuttumisen toiminta mallia. Yhteistyössä Stakesin kanssa järjestettiin rehtoreille koulutus asiasta Kaksipäiväisessä koulutuksessa paneuduttiin hyvien käytäntöjen keskusteluihin. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi huolen vyöhykkeistöä ja menetelmiä, joita vyöhykeistön pohjalta on kehitelty sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Päivän aikana rehtorit tutustuivat hyvien käytäntöjen keskusteluiden kulkuun pohtimalla rehtorityön hyviä käytäntöjä. Toisena päivänä rehtorit kävivät hyvien käytäntöjen keskusteluja opettajatyön näkökulmasta ja suunnittelivat yhdessä keskusteluprosessien toteutumista kouluilla. Koulutuksen jälkeen käynnistettiin valmistelu hyvien käytäntöjen keskustelujen käymiseksi kouluilla opettaja - rehtori työparien vetämänä(hyvien käytäntöjen keskusteluista lisää omassa kappaleessa) Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Terveyspalvelualueen osalta suunnitelmaan oli kirjattu, että malliin perehdytään neuvolatyöryhmissä ja hyödynnetään siihen liittyviä työtapoja. Asiasta tiedottaminen lääkäreille toteutettiin huhtikuussa 2007, jolloin verkostotyön koordinaattori ja puheeksioton kouluttajakoulutuksen sekä verkostokonsulttikoulutuksen saanut työntekijä esittelivät mallia ja siihen liittyviä työtapoja lääkäreille heidän kokouksessaan. Terveydenhoitajille järjestettiin hyvien käytäntöjen keskustelu tilaisuus marraskuussa Koulutusta suunniteltiin Stakesissa lokakuussa Päivähoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmassa paneuduttiin varhaisen puuttumisen juurruttamisen tarkasteluun osana varhaiskasvatuksen perustehtävää, tiedottamiseen ja markkinointiin, johtamisen tukemiseen sekä yhteistyön tarkasteluun ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen eri forumeissa niin esimiesten kuin yksiköidenkin kesken on käyty keskustelua, varhaiskasvatus suunnitelma prosessin yhteydessä,

19 19 varhaiskasvatuksen perustehtävästä ja varhaisen puuttumisen liittämisestä osaksi varhaiskasvatuksen perustehtävää. Juurruttamisen suunnitelmassa tuotiin esiin ajatus tuottaa materiaalia päivähoidon yksiköissä käytävään keskusteluun liittyen erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Asia on vireillä edelleen ja etenee opiskelutyön puitteissa. Varhaiskasvatuksen alueiden perehdytystilaisuuksissa on käyty läpi varhaisen puuttumisen toimintamalli ja siihen liittyvät päivähoidon työkäytännöt. Käsikynkästä on tiedotettu työntekijöille näissä tilaisuuksissa. Päivähoidon esimiehille järjestettiin aiheesta koulutus Nurmijärvellä yhteistyössä Stakesin kanssa. Koulutusta suunniteltiin ensimmäisen kerran 19.3 ja tämän jälkeen päivähoitopäällikön ja aluevastaavien tapaamisessa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. esimiestyön hyviä käytäntöjä huolen vyöhykkeillä. Esimiesten koulutuksen jälkeen käynnistettiin hyvien käytäntöjen keskustelujen prosessi päiväkotiyksiköissä. Keskustelujen pilotointi toteutettiin kahden päivähoitoyksikön kesken. Päiväkodin johtajista koulutetaan työparit vetämään yksikköjen omat hyvien käytäntöjen keskustelut. Tämän jälkeen on mahdollista käydä päiväkotienyksiköiden välisiä keskusteluja sekä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa, verkostokonsultit voivat olla vetämässä yksiköiden ja yhteistyö kumppaneiden välisiä keskusteluja. Yhtenä ajatuksena suunnitelmassa oli toteuttaa esimiehille huoli-puheeksi koulutus esimiestyön näkökulmasta. Tällainen koulutus ei ole toteutunut. Päivähoidon ja perhetyön yhteistyöstä saatuja kokemuksia arvioitiin varpu ohjausryhmässä marraskuussa Yhteistyöstä saadut kokemukset ovat myönteisiä ja toiminnan tarkastelu ja kehittäminen jatkuu edelleen Käsikynkkä Varhaiskasvatuksen moniammattillisten työryhmien toiminnan selkiyttämisen johdosta työryhmät liitettiin osaksi päivähoidon koordinoimaa alueellista toimintaa. Työryhmien pääasiallisena tehtävänä on käsikynkkä - työmenetelmän vakiinnuttaminen ja juurruttaminen osaksi alueella tehtävää alle kouluikäisten lasten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää moniammatillista ennaltaehkäisevää työtä. Käsikynkkä on toiminnallinen ryhmätyömenetelmä, jonka avulla tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Menetelmän ovat kehittäneet Hämeenlinnassa puheterapeutit Johanna Överlund ja Marja-Leena Pesonen. Käsikynkkäryhmä muodostuu vanhempi-lapsi pareista ja ryhmän ohjaajista. Ryhmään voidaan ottaa 4-6 vanhempi-lapsi paria. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Kokoontuminen kestää kaksi tuntia kerrallaan, jonka aikana vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta tuetaan sekä toiminnan että tunteiden ja mielikuvien tasolla. Kokoontumiset jakautuvat kahteen eri osioon. Ensimmäisen tunnin aika vanhemmat ja lapset työskentelevät yhdessä. Toinen tunti on varattu vanhempien keskusteluun, jolloin lapset ovat ohjatusti omissa puuhissaan. Vuoden 2008 alusta käsikynkälle muodostetaan moniammatillinen alueellinen taustaryhmä, johon päivähoidosta osallistuu edustuksellisesti aluevastaava ja kelto. Klaukkalan alueella taustaryhmään osallistuvat molempien alueiden aluevastaavat, eteläisen alueen kelto ja pohjoisen alueen alue-elto. Kelto toimii taustaryhmän puheenjohtajana. Taustaryhmä kokoontuu käsikynkän

20 20 toteuttamiseen liittyvissä asioissa neljä kertaa vuodessa, jolloin voidaan käsitellä myös muita varhaiskasvatuksen asioita, jotka ovat etukäteen puheenjohtajalle ilmoitettu. käsikynkkätoiminnasta kerätään tulevaisuudessa palautetta erillisellä palautelomakkeella, jossa perheet arvioivat ryhmän toiminnasta saatuja kokemuksiaan. Käsikynkkätoiminnan rakenne huolehtii paikan käsikynkälle, etsii ja valitsee ohjaajat sekä lastenhoitajat Järjestää ryhmän alueelliseen tarpeeseen valitsee perheet ryhmään huolehtii siitä,että ohjaajat saavat riittävän perehdytyksen, hyödyntäen kokeneita ohjaajia viestittää ja tiedottaa käsikynkästä omalla työalueellaan ja arvioi ja kehittää ryhmän toimintaa Käsikynkkätoiminnan rakenne 2008 Taustaryhmä alueelliset neuvola päivähoito kasvatus-ja perhe neuvola sosiaalityö alueen erityistyöntekijöitä (pt,tt,ft) psykologi perhetyö Ohjaajat Ylisektorinen ohjausryhmä Ohjaajien tukihenkilöt Verkostotyön koordinaattori yksiköiden/alueiden käsikynkkä - vastuuhenkilöt tuntee rakenteen ja toiminnan sisällön ja tiedottaa ja pitää yhteisöään ajan tasalla huolehtii että käsikynkkäryhmän käynnistymiseen liittyvät asiat käydään läpi yksikössä tiedustelee, kokoaa asiaan liittyvät koulutus/perehdytystarpeet vastaavat ryhmän ohjauksesta, kutsuvat perheet ryhmään ja keräävät palautteet ovat ohjaajien tukena ryhmän aikana 2-3 kertaa( työnohjaus ) sekä tarvittaessa akuuteissa tilanteissa seuraa ja arvioi toimintaa sekä vastaa päätöksen teosta kokoaa ja tilastoi ryhmien tiedot kontakti työryhmien puheenjohtajiin kokoaa,tilastoi palautteet raportoi ohjausryhmää Perheet osallistuvat ryhmään kymmenen viikon jakson ajan Moniammatillisen alueellisen yhteistyön tarkastelu ja kehittäminen Suunnitelmaa tehdessä käydyissä keskusteluissa eri tulosalueilla nousi esiin tarve tarkastella alueilla tehtävää eri ammattiryhmien yhteistyötä. Moniammatillisten aluetyöryhmien toiminnan yhteinen suunnittelukokous pidettiin Suunnittelukokouksessa selkiytettiin alueellisten työryhmien ja johtoryhmien tehtäviä ja luotiin selkeyttä tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Prosessia jatkettiin syksyllä 2007 työryhmien yhteisellä suunnittelupäivällä. Eri ammattikuntien välistä yhteistyötä on suunniteltu tarkasteltavan hyvien käytäntöjen keskustelu-prosessien yhteydessä, niiden edettyä yksikkökohtaiselta tasolta yhteistyön tarkasteluun.

21 Hykä -dialogit eli yksikkökohtaiset ja yksiköiden väliset vuoropuhelut hyvistä huolia huojentavista käytännöistä(hiljainen tieto hyvistä käytännöistä esiin, koulut, päivähoito ja neuvolat) Työntekijät käyvät yksikkökohtaisesti, toisten yksikköjen kanssa sekä tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa hyvien käytäntöjen keskustelut. Hyvien käytäntöjen keskusteluissa pohditaan huolen vyöhykkeistön avulla eri asteista huolta aiheuttavia tilanteita sekä huolia huojentavia käytäntöjä. Keskusteluissa pyritään pääsemään kiinni jokaisen työntekijän ja työyksikön, tiimin, jne. hiljaiseen tietoon ja saamaan sitä yhteiseen jakoon. Keskusteluissa saadaan esiin ja jaettavaksi eriasteista huolta huojentavia toimivia käytäntöjä sekä ajankohtaisia ja pidemmän aikavälin kehittämistarpeita.(muistio suunnittelupalaveri ph ja Stakes) Nurmijärvellä aloitettiin keväällä 2007 hyvien käytäntöjen prosessi koulujen kanssa rehtorien koulutuspäivillä. Koulutuspäivillä rehtorit kävivät hyvien käytäntöjen keskustelut omaan esimiestyöhönsä liittyen sekä suunnittelivat syksyllä toteutettavia koulukohtaisia hyvien käytäntöjen keskusteluja. Koulukohtaiset hykä -keskustelut toteutettiin syksyllä Keskustelut vetivät rehtori ja opettaja -työpari "naapurikoululla". Stakes koulutti (1/2 päivää) työparin keskustelujen vetämiseen. Kaikki hykä -keskustelut kirjattiin ylös ja niistä tehtiin muistio. Lisäksi kunkin koulun huolitilanteista ja hyvistä käytänteistä ja kehittämistarpeista tehtiin "lista", jota koulut jatkotyöstävät. Koulukohtaiset keskustelut käydään läpi yksiköissä ja tämän purun jälkeen koulut päättävät itse haluavatko toteuttaa samanlaisen keskustelun jonkun toisen koulun ja/tai jonkun muun sektorin väen kanssa. Rehtorit antoivat palautetta prosessista Stakesin edustajille joulukuussa. Helmikuussa 2008 on suunnitellaan rehtorien kokouksessa, yhdessä Stakesin edustajien kanssa miten prosessia olisi hyvä jatkaa. Edellä kuvattu prosessi on toteutettu myös Nurmijärven päivähoidon ja neuvoloiden henkilökuntien kanssa. Päivähoidon kanssa prosessi käynnistettiin syksylle 2007 esimiesten koulutuspäivillä ja hyvien käytäntöjen keskustelu toteutettiin alkuvuodesta Neuvolan ja koulujen terveyden hoitajat kävivät oman hykä - keskustelunsa marraskuussa ja jatkosuunnitelmaa tehdään vuoden 2008 alussa. Yhteistyössä Stakesin kanssa toteutettava Huolta huojentavat käytännöt lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat osa Stakesin, Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tutkimus ja kehittämishanketta. 2.2 Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille Huoli puheeksi koulutukset Varhaisen puuttumisen hankkeen aikana Nurmijärven kuntaan on koulutettu yhdeksän huolen puheeksiottamisen kouluttajaa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kuusi ja toisessa vaiheessa kolme kouluttajaa. Puheeksiottamisen kouluttajakoulutus on Stakesin järjestämä koulutus.

22 22 Puheeksiottaminen on tapa ottaa hankala asia puheeksi kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Se helpottaa ja mahdollistaa asiakassuhteen rakentumista arvailusta avoimemmaksi suhteeksi. Puheeksiottamisen kouluttajakoulutuksessa koulutetaan kuntiin puheeksiottamisen vertaiskouluttajia, jotka kouluttavat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä varhaiseen ja kunnioittavaan puheeksiottoon. Nurmijärvellä puheeksiottamisen koulutuksia on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Koulutuksia on järjestetty moniammatillisesti, eli koulutukseen on voinut osallistua eri aloilla lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä, sekä suunnattuna jollekin ammattiryhmille kuten esim. päivähoitoon suunnatut koulutukset 2005 ja koulukohtaiset koulutukset Koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä mm. päivähoidosta, kouluista, neuvoloista. lastensuojelun sosiaalityöstä, perhetyöstä sekä nuorisotyöstä. koulutuksen käytännön järjestelyistä on vastannut verkostotyönkoordinaattori yhdessä puheeksiottamisen kouluttajien kanssa. Koulutuksen keskeisiä sisältöalueita ovat olleet: varhaisen puuttumisen valtakunnallinen ja Nurmijärven viitekehys varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa - toimintamalli tietoinen ennakointi, puheeksioton ennakointilomakkeen käyttö subjektiivisuus, omaan huoleen tarttuminen intuitio tilanteen voimavarat dialoginen kohtaaminen konkretisointi tukitarjoukset, mitä tarjota tilanteeseen tueksi oman toiminnan muuntelu puheeksioton jälkeiset dialogit Vuoden aikana järjestettiin yhdeksäntoista huoli puheeksi rohkeutta varhaisiin dialogeihin - koulutusta(liite 3, koulutusten aikataulut ). Kaikkiaan vuoden aikana koulutettiin n.350 työntekijää. Koulutuksista 13 oli yleisesti kunnan lasten ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattua koulutusta, joista tiedotettiin intranetissä. Koulutuksista yksi oli suunnattu pelkästään terveyden hoitajille ja kolme opettajille(kolme koulukohtaista koulutusta). Iltakoulutus järjestettiin opetushenkilöstölle syksyllä 2006 ja joulukuussa 2006 järjestettiin koulutus niille, joilta oli koulutuksen toinen päivä jäänyt käymättä. Vuoden 2007 alussa oli sovittu, että opettajille varataan koulutussuunnitelmassa oleviin käräjäsalissa järjestettäviin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville suunnattuihin huoli puheeksi - koulutuksiin viisi paikkaa. Tällä järjestelyllä olisi ollut mahdollista koulutta 30 opettajaa Näihin koulutuksiin osallistui 11 opettajaa, joten ajatus toteuttaa kolmenkymmenen opettajan koulutus tällä tavoin ei toteutunut. Huoli puheeksi kouluttajat olivat varautuneet järjestämään 2-4 koulukohtaista koulutusta huolen puheeksiotosta. Vuoden 2007 aikana huoli puheeksi - koulutusta pidettiin neljässä koulussa. koulutukset olivat rakenteeltaan 3x2h ja ne toteutettiin koulujen yt aikana. Vuoden 2006 lopussa käynnistynyt Klaukkalan koulun koulutusprosessi päätettiin tammikuussa Lepsämän koulun ja Mäntysalon/Haikalan koulun koulutukset toteutettiin vuoden 2007 aikana ja Syrjälän koulun koulutus käynnistyi loppuvuodesta 2007 ja viimeinen osa siitä pidettiin tammikuussa Näihin koulukohtaisiin koulutuksiin on osallistunut noin sata opettajaa. Päivähoidossa tavoitteena oli, että vuonna työntekijää huoli puheeksi koulutuksen. Tavoitteen toteutuessa päivähoidon työntekijöistä 75% olisi

23 23 koulutettu huolen puheeksiottamiseen. Vuoden 2007 koulutuksiin osallistui reilu seitsemänkymmentä päivähoidon työntekijää, joten asetettu 75% prosentin tavoite toteutuu. Sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien osalta oli sovittu, että huoli puheeksi koulutukset ovat osa uuden työntekijän perehdytystä. Perehdytyksestä vastaavien tehtävänä on tiedottaa uusia työntekijöitä koulutuksista. Terveyden hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on osallistunut huoli puheeksi koulutuksiin vuoden 2007 aikana. Edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä mm. nuoriso ohjaajia, koulukuraattoreja sekä puhe - ja toimintaterapeutteja järjestetyissä koulutuksissa kouluttajina ovat toimineet Nurmijärven kunnan huoli-puheeksi kouluttajat. Koulutuksista on kerätty osallistujilta palautetta. palautteessa on kysytty arviota odotuksista koulutukselle, koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta(liite 4, palautelomake) Huoli puheeksi koulutusten palautteet Huoli puheeksi koulutukset (koulutuksia 19, palautteita 321) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Odotukset? 3,4 Sisältö? 3,8 Toteutus? 3,9 Koulutusten ka 3,7 1=heikko 5=erinomainen Koulutuksesta sanottua: Odotukseni?: työkavereiden aiemmat kokemukset olleet myönteisiä negatiivinen asenne asiaa kohtaan ennakkoon odotin saavani uusia eväitä arjen työtilanteeseen ja niitä sain en oikein tiennyt mitä odottaa odotukset korkealla, koska huolia on Sisältö?: aluksi tuntui liian konkreettiselta, mutta varsinkin viimeinen kerta tuntui antoisalta asioita käytiin laajasti läpi lyhyessä ajassa saman asian pyörittelyä, ei puusta pitkään

24 24 täyttä asiaa, konkreettista apua omaan työhön, mutta myös ylipäätään elämään mielenkiintoinen sai tietoa ja rohkeutta omaan työhön Toteutus? odotin enemmän konkreettisuutta nyt kaksi kertaa meni vähän ohi mielenkiintoinen aihe! Välillä tuntui että asioita/sisäistettävää/opittavaa liika. Omille ajatuksille ja keskustelulle aikaa hauska, positiivinen, paljon esimerkkejä, Hyvä! mukava, keskusteleva ilmapiiri, tykkäsin! toteutus oli loistava, Kiitos! Muutos ja parannusehdotukset? enemmän käytännön harjoituksia vielä enempi haluaisin vinkkejä käytännön tilanteisiin, pidempi aika pääasia, että kouluttajat ovat innokkaita ja tartuttavat innon ja tiedon paikalle tulleisiin enemmän koulutuksia, jossa mukana monesta eri ammattiryhmästä esim. ph, neuvola, koulu Vuoden 2008 alussa toteutetaan yhteistyössä Stakesin kanssa puheeksiottamisen kysely työntekijöille. Kyselyllä pyritään selvittämään koulutuksen käyneiden kokemuksia puheeksiottamisesta, sen hyödyllisyydestä sekä haetaan tietoa sen juurtumisesta pysyväksi työkäytännöksi Verkostokonsulttikoulutus Verkostokonsultit ovat kunnan työntekijöitä, jotka oman toimensa ohessa toimivat ennakointidialogien eli selkeyttävien verkostopalaverien vetäjinä. Lisää toiminnasta luvussa verkostokonsulttitoiminta. Kesällä 2006 valittiin syksyllä 2006 alkaneeseen Stakesin järjestämään verkostokonsulttikoulutukseen Kymmenen eri sektoreilta olevaa työntekijää. Nurmijärven kunnan verkostokonsulttikouluttajat ovat toimineet konsulttiopiskelijoiden lähiohjaajina. Verkostokonsultti koulutus on pitänyt sisällään Stakesin järjestämät kahdeksan lähiohjauspäivää ja kunnan verkostokonsulttikouluttajien järjestämän lähiohjauksen. Tällaisia lähiohjaustapaamisia on koulutuksen aikana ollut yhteensä 12(liite 4, koulutussuunnitelma). Lähiohjaustapaamisissa on keskitytty konsulttina toimimiseen palaverin eri osioissa. Tapaamisissa on harjoiteltu mm. avauspuheenvuoroa, haastattelemista ja kirjaamista. Paikallisissa tapaamisissa on käyty myös ajatukset ja kokemukset läpi Stakesin järjestämistä lähiohjauspäivistä. Verkostokonsulttikouluttajien ohella lähiohjauksen sisällön suunnittelussa ja tapaamisten toteuttamisessa on mukana olleet verkostokonsultit Marianne Summannen ja Johanna Jahnukainen, jotka näin ollen täydensivät koulutustaan saaden verkostokonsulttikouluttajakoulutuksen. Yhtenä keskeisenä asiana opiskeluprosessissa on ollut konsulttina toimiminen verkostopalaverissa ja verkostopalaverin tilaaminen. Kaikilla konsultiksi opiskelijoilla oli tilaisuus olla palaverin vetäjänä koulutuksen aikana ainakin kaksi kertaa. Lisäksi suurin osa opiskelijoista pääsi seuraamaan palaverin kulkua. Palaverin tilasi puolet opiskelijoista.

25 25 Syyskuussa järjestettiin yhteinen koulutuspäivä Järvenpään verkostokonsulttien kanssa. Koulutuspäiviin osallistuivat myös molempien paikkakuntien puheeksiottamisen kouluttajat Tapaamisessa tarkasteltiin verkostokonsultti - ja kouluttajatoimintaa tukevia rakenteita ja paikallisia käytäntöjä sekä vaihdettiin kokemuksia konsultti ja kouluttajatoiminnan huippuhetkistä ja kompastuskivistä. Opiskelijat valmistuvat verkostokonsulteiksi joulukuussa 2007 Valmistuneet verkostokonsultit 2007: Halme Sari, lastentarhanopettaja Harju Ulla, luokanopettaja Holopainen Sirpa, terveydenhoitaja Junttila Maija, ohjaaja Kaila Saila, lastenhoitaja Kivi Katja, vastaava nuorisotyöntekijä Miettinen Merja, lastenhoitaja Tervanen Johanna, sosiaalityöntekijä Tuominen Peltola Tuija, toimintaterapeutti Turunen Carita, työvalmentaja Varhaisen puuttumisen hankkeiden( ja ) aikana on koulutettu 20 verkostokonsulttia. Tällä hetkellä verkostokonsulttipankkiin kuluu 16 verkostokonsulttia. 2.3 Läheisneuvonpito - ja verkostodialogit ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille Verkostokonsulttitoiminta Yhdeksi tavaksi kehittää hyvää ja jäsentynyttä verkostomaista työskentelyä otettiin Nurmijärvellä varhaisen puuttumisen hankeen( ) aikana käyttöön dialogiset verkostopalaverit. Tällaisia ennakointidialogi - palavereja varten kuntaan on koulutettu verkostokonsultteja, joiden tehtävänä on organisoida verkostopalaveria. Verkostokonsultit huolehtivat siitä, että jokainen palaveriin osallistuja saa tilaisuuden kuulla muiden ajatuksia ja voi puhua omasta näkökulmastaan. Verkostopalaverissa ei haeta syyllisiä tai vajavuuksia, vaan pyritään yhdistämään voimavaroja ja ihmisiä. Palaverien tarkoituksena on yhdessä perheen, lähiverkoston ja työntekijöiden kanssa saada aikaan lasta/nuorta/perhettä tukeva suunnitelma. Palaverit selkiinnyttävät perheen ja työntekijöiden työnjakoa ja antavat monipuolisen perustan jatkosuunnitelman tekemiseen. Suunnitelma on selvitys jokaisen palaveriin osallistujan työskentelystä jatkossa (työnjako). Suunnitelmaan osallistuvat muodostavat tiimin, joka on jatkossa lapsen/perheen tukena. Verkostopalaverissa voidaan sopia seurantapalaverista ja palautteenannosta, jotka tuovat rakennetta jokaisen työskentelyyn. Lapsen/perheen kannalta on olennaista, että tuen jatkuvuus on turvattu. Verkostokonsulttien tehtäviin kuuluu asiakastilanteisiin suunnattujen palaverien lisäksi alue- ja teemaneuvonpitojen, suunnittelupalaverien vetäminen. Alueneuvonpitoja järjestetään, kun halutaan selvittää, miten tietyn alueen lapset voivat. Niissä tarkastellaan kyseisen alueen yhteisiä kehittämiskohteita.