-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta 2006-2007. Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta"

Transkriptio

1 -toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö Raportti toiminnasta Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

2 2

3 3 SAATTEEKSI Nurmijärvellä valtion rahoituksella toteutetuissa varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeessa v ja sen toisessa vaiheessa v on ollut tavoitteena kehittää kunnan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen aiempaa varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ollut synnyttää työntekijöiden ja asiakkaiden välille, sekä eri alojen työntekijöidenkin välille avointa yhteistyötä varhaisessa vaiheessa silloin kun toimintamahdollisuuksia on vielä paljon. Hankkeen lähtökohtana ovat olleet arjen työstä nousseet moniammatillisen työn pullonkaulat. Tavoitteena on ollut selkeyttää työskentelyä hallinto- ja ammattikuntien rajapinnoilla. Lisäksi on haluttu lisätä asiakkaan mukanaoloa palveluprosessin alusta lähtien aina kun se on mahdollista ja tarpeellista. Pohjana toiminnalle ovat olleet Nurmijärven kunnan strategiset linjaukset (ennaltaehkäisevyys, yhteisöllisyys, kuntalaisen omatoimisuus, henkilöstön osaaminen ja toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen) sekä valtakunnallisen varhaisen puuttumisen tavoitteet. Strategialinjausten eteenpäin vieminen edellyttää asioiden ja ihmisten toiminnan johtamista. Tarvitaan toimivia prosesseja yli hallintokuntarajojen strategia ja tavoitteiden tasolta moniammatillisen käytännön asiakastyön toteutumiseen. Jo varhaisessa vaiheessa perustettiin hankkeeseen poikkisektorisen yhteistyön toteutumiseksi ohjausryhmä. Poikkisektorisen ohjausryhmän kautta on huolehdittu strategioiden ja toiminnan jalkautumisesta niin ylhäältä alaspäin kuin poikkisektorisestikin. Ohjausryhmän kautta on valmisteltu talousarvioon yhteneväisiä ennaltaehkäisevää ja varhaisen puuttumisen työtä tukevia tavoitteita. Tavoitteiden eteenpäin viemisessä on johdon lisäksi ollut merkittävää sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluiden lähiesimiesten sitoutuminen. Hankkeen aikana luotiin varhainen puuttuminen peruspalveluissa toimintamalli. Malli ohjaa asiakaslähtöiseen ja moniammatilliseen verkostomaiseen yhteistyöhön. Tällä hetkellä painopisteenä on toiminnan edelleen kehittäminen sekä seuranta - ja arviointimallien luominen. Toiminnan kehittäminen vaatii työtapojen juurruttamista pysyviksi käytännöiksi sekä linjauksia esimiestyössä ja talousarviota laadittaessa. Seuranta- ja arviointimallien luomisessa tukena ollut hyvin toimiva yhteistyö Stakesin verkostotutkimus ja kehittämistyöryhmän kanssa. Yhteistyö alkoi jo hankkeen alussa 2003 ja siitä on sovittu aina 2008 vuoden loppuun. Yhteistyön jatkosta vuoden 2009 loppuun tullaan sopimaan vielä 2008 vuoden aikana. Varhaisen puuttumisen malli on ollut käytössä 2006 vuodesta alkaen. Marraskuussa 2006 henkilöstölle suunnatun kyselyn perusteella se tunnetaan melko hyvin ja siitä koetaan olevan hyötyä. Hyvinkin toimineilla hankkeilla on uhkana jäädä vain projekteiksi juurtumatta pysyviksi työkäytännöiksi. Ratkaisematta saattaa jäädä, mihin kehittämistoiminta kiinnittyy hankkeen päätyttyä ja mikä sitä kantaa. Onkin tärkeää, että ennaltaehkäisevä toiminta, sen johtaminen sekä koordinaatio kiinnitetään rakenteisiin ja juurrutetaan työkäytäntöihin. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti perustaa verkostotyön koordinaattorin toimen marraskuussa 2007 ja kunnanjohtaja nimitti poikkihallinnollisen ohjausryhmän Ohjausryhmä raportoi toiminnastaan ja sen vaikutuksista kunnan johtoryhmälle.

4 4 Varhaisen puuttumisen lähtökohtana on tarttua asioihin varhain, kun on vielä paljon toimintamahdollisuuksia. Luottamus osapuolten välillä, joka syntyy avoimessa toisia kunnioittavassa kohtaamisessa. Hankkeen edetessä on huomattu, että olisi ehkä syytä kutsua varhaista puuttumista peruspalveluissa varhaiseksi avoimeksi yhteistyöksi peruspalveluissa. Pitkän aikavälin visiona voisi olla varhainen avoin yhteistyö - toimintatapa Nurmijärven kunnassa. Mervi Herola Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja

5 5 1. TAUSTAA Valtakunnallinen Varpu Nurmijärven Varpu Nurmijärven Varpu Sosiaali-, sivistys- ja terveyspalvelualueen varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeeseen liittyvät sitovat - ja muut tavoitteet vuosina 2006 ja Vuonna Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle Sosiaalipalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitova tavoite vuodelle Vuonna Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle Sosiaalipalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Päivähoitopalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle Sivistyspalvelualue, koulutuspalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle TOIMINTA Varhaiseen puuttumiseen kehitettyjen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla Varpu-ohjausryhmän toiminta Toiminnan vakiinnuttaminen Verkostotyön koordinaattori Tiedottaminen ja juurruttaminen Juurruttamisen suunnitelma Koulutuspalveluiden tulosalue tiedottaminen ja juurruttaminen Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Päivähoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Käsikynkkä Moniammatillisen alueellisen yhteistyön tarkastelu ja kehittäminen Hykä -dialogit eli yksikkökohtaiset ja yksiköiden väliset vuoropuhelut hyvistä huolia huojentavista käytännöistä(hiljainen tieto hyvistä käytännöistä esiin, koulut, päivähoito ja neuvolat) Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille Huoli puheeksi koulutukset Huoli puheeksi koulutusten palautteet Verkostokonsulttikoulutus Läheisneuvonpito - ja verkostodialogit ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille Verkostokonsulttitoiminta palautteet lk tulevaisuuden muistelut Arviointia ja seurantaa Läheisneuvonpitotoiminta 33

6 6 2.4 Menetelmän markkinoiminen ja levittäminen Kuuma kuntiin ja Hyvinkäälle sekä toiminnan verkottaminen vastaaviin toimintoihin Etsitään arviointimenetelmiä taloudellisen hyödyn ja vaikuttavuuden arvioimiseksi._ Yhteistyö Stakesin kanssa Peruskartoittava kysely 11/ Huolikartoitus Toiminnan vaikuttavuuden seuraaminen VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT HANKKEET Ehjä lapsen mieli Keskittymättömien lasten ja heidän vanhempiensa tukeminen peruspalveluissa Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö Länsi ja Keski Uudellamaalla ARVO - hanke LOPUKSI 44 Liitteet: Liite 1. Varhainen puuttuminen peruspalveluissa/päivähoidossa/huolen vyöhykkeet ja tuki Liite 2. Henkilöstöhakuilmoitus Liite 3. Huoli puheeksi - rohkeutta varhaisiin dialogeihin koulutussuunnitelma 2006 ja 2007 Liite 4. Huoli puheeksi - rohkeutta varhaisiin dialogeihin koulutuksen palautelomake Liite 5. Verkostokonsulttikoulutus koulutussuunnitelma Liite 6. Verkostopalaverin palautelomake 2007 Liite 7. läheisneuvonpidon palautelomake 2007 Liite 8. Huolikartoituksen ohjeistus

7 7 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnallinen Varpu Valtakunnallinen Varpu-hanke käynnistyi vuonna 2001 ja se päättyi vuonna Hanketta koordinoivat Stakes ja Lastensuojelun keskusliitto. Hankkeessa mukana olivat oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasianministeriö, sosiaali ja terveysministeriö, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Stakes, Suomen Kuntaliitto, A- klinikkasäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Vanhempainliitto. Varpu toiminnan tavoitteena on ollut kouluttaa ja levittää varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä, kehittää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistoimintaa, edistää vastuunoton ja välittämisen kulttuuria sekä edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuonna 2004 toimintaa jatkettiin Varpuverkoston toimintana ja mukaan edellä mainittujen tahojen lisäksi tulivat puolustus - ja työministeriö. Varpuverkosto toiminta jatkuu edelleen. Toiminnan aikana eripuolilla maata on kehitetty ja kehitetään edelleen varhaista puuttumista ja tuen antamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkisissä ja sosiaalisissa pulmatilanteissa. Varhainen puuttuminen on ja on ollut keskeisesti esillä mm. hallituksen ohjelmassa, sosiaalialan kehittämishankkeessa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Stakes jatkaa edelleen varhaisen puuttumisen liittyvää kehittämis- ja tutkimustoimintaa osana kansallista sosiaali - ja terveysalan kehittämishanketta(kaste-ohjelma). 1.2 Nurmijärven Varpu Nurmijärven kunnassa toteutettiin valtion rahoituksen tuella varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hanke vuosina , jolloin tavoitteena oli uusien menetelmien kehittäminen ja niihin kouluttaminen. Vuosina siirryttiin juurruttamisen vaiheeseen. Molemmat hankkeet liittyivät kunnan strategisiin linjauksiin ja valtakunnallisiin varhaisen puuttumisen tavoitteisiin sekä kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelualueen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vetovastuu hankkeesta kuului sosiaalipalvelualueelle, mutta projekti sinänsä oli poikkihallinnollinen yhdessä terveys- ja sivistyspalvelualueiden kanssa. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeen tavoitteena oli kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata, nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena oli tehostaa moniammatillista, verkostoitunutta yhteistyötä sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia työmuotoja. Tavoitteena oli myös edelleen kehittää jo olemassa olevia työmuotoja varhaisen puuttumisen ja tuen edistämiseksi. Hankkeen aikana luotiin peruspalveluihin varhaisen puuttumisen toimintamalli. Nurmijärven toimintamallin pohjan on Stakesissa kehitetty huolen vyöhykkeistö (Arnkil, Eriksson). Huolen vyöhykkeistö on kehitetty apuvälineeksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville psykososiaalisen työn ammattilaisille. Vyöhykkeistöä voidaan hyödyntää myös muussa psykososiaalisessa asiakastyössä. Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä voi jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset,

8 8 eri tahojen työntekijät) tarvetta. Vyöhykkeistö on apuväline työntekijän tilanteen jäsentämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli.(www.stakes.fi huolen vyöhykkeistö-verkostomenetelmät-stakes) Huolen Vyöhykkeistö (1) Ei lainkaan huolta (2) Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksii n vahva. (3) Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksii n hyvä. Ajatuksia lisävoimavaroje n tarpeesta. (4) Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksii n heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavarois ta ja kontrollin lisäämisestä. (5) Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavaroje n ja kontrollin lisäämisen tarve. (6) Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavar oja ja kontrollia saatava mukaan heti. (7) Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI

9 9 Huolen vyöhykkeistö on laajasti käytössä eri puolella Suomea. Ohessa Helsingin sanomissa julkaistu kirjoitus Huolen vyöhykkeisiin liittyen, johon kommenttia pyydettiin myös Nurmijärven verkostotyön koordinaattorilta. Varhaisen puuttumisen toimintamallin keskeisin osa on ohjeistus neuvoloiden, päivähoidon ja koulujen työntekijöille. Mallin tarkoituksena on selkeyttää ja jäsentää työntekijän omaa toimintaa tilanteissa, joissa hänen omat toimintamahdollisuutensa ovat vähentyneet tai eivät tuota toivottua tulosta. Malli sisältää työntekijälle tarkoitettuja toimintamenetelmiä, joilla mahdollistetaan työntekijän huolen väheneminen ja avoin, dialoginen yhteistyö sekä asiakkaiden että muiden viranomaisten kanssa. Keskeisenä lähtökohtana on voimavara-, verkostokeskeinen ja dialoginen ajattelutapa. Tällä pyritään sellaiseen tulevaisuuteen suuntautuvaan jaettuun asiantuntijuuteen, jossa vanhemmat otetaan mukaan yhteistyöhön varhaisessa vaiheessa.

10 10 Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa ohjeistus päivähoidon työntekijöille. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa / Päivähoidossa Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄY- DENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN Otan huolen puheeksi perheen kanssa tietoa saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Informoin tiimiä. Suunnittelemme Yhdessä perheen kanssa lapselle varhaiskasvatuksen tukitoimia. Huolen jatkuessa konsultoin omaa tiimiäni/, esimiestäni, kiertävää / alueellista erityislastentarhaopettajaa ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyökumppaneita: terveydenhoitaja puheterapeutti fysioterapeutti toimintaterapeutti terveyskeskus-psykologi kasvatus-ja perheneuvola sosiaalityöntekijä HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN - VAIHTOEHTOINA: A. Kiertävä // alueellinen erityislastentarhaopettaja vie asian neuvolatyöryhmään keskusteltuaan ensin vanhempien kanssa. B. Kutsun koolle verkostopalaverin konsultoituani esimiestä ja/tai kiertävää/alueellista erityis-lastentarhaopettajaa. Huolehdin, että viimeis-tään tässä vaiheessa kuntoutussuunnitelman tarve arvioidaan yhdessä perheen kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteydenotosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Olen mukana jatkotyöskentelyssä. Varpu-malli HUOLENI POISTUU HUOLENI POISTUU 1.3 Nurmijärven Varpu Hankkeen toisessa vaiheessa(v ) oli tavoitteena tehdä tutuksi työntekijöille varhaisen puuttumisen mallia ja siihen liittyviä työmenetelmiä ja kytkeä se eri sektorien johtamisjärjestelmiin. Mallin tuomat työtavat oli tarkoitus juurruttaa arkikäytännöiksi. Hanke oli kunnan kärkihankkeena ja sitovana tavoitteena useilla tulosalueilla. Varhaisen puuttumisen malli ja työmenetelmät tullaan liittämään muihin jo olemassa oleviin työmuotoihin. Stakes ja Sosiaalitaito ovat olleet mukana hankkeen viemisessä eteenpäin. Mallia on tarkoitus levittää saatujen kokemusten perusteella muihin Kuuma kuntiin sekä Hyvinkäälle. Varhaisen puuttumisen hankkeelle vuosille 2006 ja 2007 asetetut keskeiset tavoitteet: (hakemuksessa valtion avun saamiseksi esitetyt) 1. Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla.

11 11 2. Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille 3. Läheisneuvonpito - ja verkostodialogi ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille 4. Hankkeesta tiedottamien kuntiin ja Hyvinkäälle sekä toiminnan verkottaminen vastaaviin toimintoihin. 5. Etsitään arviointimenetelmiä taloudellisen hyödyn ja vaikuttavuuden arvioimiseksi 1.4 Sosiaali-, sivistys- ja terveyspalvelualueen varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen hankkeeseen liittyvät sitovat - ja muut tavoitteet vuosina 2006 ja Vuonna 2006 Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen työ- ja toimintatavat sekä kasvatuskumppanuus ovat juurtuneet työkäytännöiksi. Uudet työntekijät koulutetaan niihin. Kevyet, ennaltaehkäisevät palveluvaihtoehdot ovat lisääntyneet. Sosiaalipalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Vuonna 2005 luodun varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti ankkuroidaan yhteistoimintarakenteita pysyväksi käytännöiksi huoli puheeksi koulutusten avulla ja kouluttamalla itse verkostokonsultteja. Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2006 Päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien väliseen kasvatuskumppanuuteen liittyvien työmuotojen ja toimintatapojen juurruttaminen toimivaksi arkikäytännöksi. Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitova tavoite vuodelle 2006 Vastuullisen vanhemmuuden ja terveiden elämäntapojen edistäminen yhdessä sosiaali- ja sivistyspalvelualueen ja liikuntatoimen kanssa Vuonna 2007 Sosiaalipalvelualue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Ennaltaehkäisevien työtapojen lisääminen ja vaikutusten seuranta tulosalueilla varhaisen tuen ja puuttumisen näkökulmasta yli sektorirajojen. Sosiaalipalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle 2007 Varhaisen puuttumisen mallin selkeyttämien siten, että sosiaalityön, neuvoloiden päivähoidon ja koulun rajapinnoilla avuntarpeessa olevat perheet saavat tarvitsemansa tuen. Päivähoitopalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007

12 12 Päivähoidon työntekijöiden ja vanhempien väliseen kasvatuskumppanuuteen liittyvien työ- ja toimintatapojen juurruttaminen lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi arkikäytännöksi Päivähoitopalveluiden tulosalue, muut tavoitteet vuodelle 2007 Varhaiskasvatuksen alueellisten moniammatillisten työryhmien toimintaa selkiytetään vastuullisen vanhemmuuden, kasvatuskumppanuuden ja varhaisen tuen vahvistamisen näkökulmasta. Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Vastuullisen vanhemmuuden ja terveiden elämäntapojen edistäminen yhdessä sosiaali- ja sivistyspalvelualueen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Sivistyspalvelualue, koulutuspalveluiden tulosalue, sitovat tavoitteet vuodelle 2007 Vastuullisen vanhemmuuden edistäminen ja varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mallin käyttöönotto. 2. TOIMINTA Varhaiseen puuttumiseen kehitettyjen työmenetelmien käyttöönotto. Koordinaatiorakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen, varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi kunnan eri sektoreilla Varpu-ohjausryhmän toiminta Varhaisen puuttumisen hankkeessa( ) on toiminut ylisektorinen ohjausryhmä. Ohjausryhmässä on ollut edustettuna sosiaalipalvelualueelta: palvelualueen päällikkö ohjausryhmän puheenjohtajana, sosiaalipalvelupäällikkö, päivähoitopäällikkö, kasvatus ja perheneuvolasta sen esimies johtava sosiaalityöntekijä sekä talouspäällikkö. Terveyspalvelualueelta mukana on ollut avohoidon ylihoitaja ja sivistyspalvelualueelta opetuspäällikkö. Lisäksi edustaja Sosiaalitaidosta ja hankkeen projektityöntekijä (verkostotyön koordinaattori) ovat kuuluneet ohjausryhmään. Ylisektorinen ohjausryhmä ja verkostotyön koordinaattori ovat yhdessä vastanneet hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Ohjausryhmä on raportoinut edustajiensa kautta hankkeesta sosiaali-terveys- ja sivistyspalvelualueiden johtoryhmille. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata hanketta palvelemaan kunnan visioita ja strategisia linjauksia. Tämä on näkynyt mm vuoden talousarvioon kirjatuissa sitovissa tavoitteissa ja muissa tavoitteissa joissa painottui ennalta ehkäisevän - ja varhaisen puuttumisen työn joko suoranainen tai välillinen painotus. Ohjausryhmän kokouksia on pidetty vuosina säännöllisesti. Vuonna 2006 ohjausryhmä kokoontui kerran kuussa ja vuonna 2007 kerran kahdessa kuussa.

13 13 Stakes on ollut keskeinen yhteistyötaho koko Nurmijärven varhaisen puuttumisen hankkeiden ajan. Kesällä 2006 sovittiin Stakesin kanssa Yhteistyösopimuksesta 2008 loppuun. Yhteistyösopimuksella Stakes ja Nurmijärven kunta jatkavat yhteistyökumppanuutta varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Nurmijärven lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toteutettavaa perustyötä. Yhteistyösopimuksen tavoitteena toiminnan edelleen kehittäminen Nurmijärvellä sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Ohjausryhmä osallistui Rovaniemen isännöimään ja Stakesin vetämään symposiumiin, jossa aiheena oli vaikuttavuuden/tuloksellisuuden seuraaminen. Päiviin osallistuivat Stakesin verk-ryhmä, Rovaniemen ja Nurmijärven ohjausryhmät, Lapin yliopisto, amk Rovaniemeltä ja Sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi Nurmijärveltä osallistui sosiaali-, terveys ja opetuslautakunnan puheenjohtajat sekä Rovaniemeltä yksi kunnanvaltuutettu. Symposiumissa mietittiin eri näkökulmista( ohjausryhmä. päättäjät) mm. mitä toiminnalla erityisesti tavoitellaan, miten toimintaa tuetaan päätöksen teolla, mikä kertoo tavoitteiden saavuttamisesta ja miten, millaisia seurannan kiintopisteitä arvioinnin ja seurannan toteutumiseksi olisi oltava. Tarkoituksena on luoda toimiva rakenne toiminnan vakiinnuttamiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Lokakuussa 2007 järjestettiin ohjausryhmän ja luottamushenkilöiden yhteinen ennakointidialogi. Yhteisellä suunnitelupalaverilla pyrittiin täsmentämään seurattavia tavoitteita. Tilaisuudessa pohdittiin, mikä kunkin osallistujan näkökulmasta kertoo varpuprosessin edenneen hyvin ja mitä kukin on itse asialle voinut tehdä. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi näiden keskustelujen pohjalta nousi asiakkaan osallisuuden kokeminen. Osallisuus ja moniammatillisen työn eettisyys ovat esillä kun toimintaa kehitetään ja arvioidaan tulevaisuudessa Toiminnan vakiinnuttaminen Ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää kunnanjohtajalle ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisen ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttamista ja saman ryhmän nimeämistä vuoden 2008 loppuun (yhteistyösopimus Stakesin kanssa).tämän jälkeen esitettiin päivitettäväksi ryhmän kokoonpano. Ohjausryhmän esitettiin raportoivan toiminnastaan toimialajohdolle. Ohjausryhmä perusteli vakiinnuttamisesitystään mm. seuraavasti: Hankkeen aikana Nurmijärven peruspalveluihin(neuvola, päivähoito, koulu) luotiin horisontaalista yhteistyötä, sektorirajoja ylittävää työprosessia ohjeistamaan ja kuvaamaan Nurmijärven varhaisen puuttumisen (VARPU) toimintamalli. Ylisektorisen ohjausryhmän toiminta on mahdollistanut sen, että hankkeen aikana Nurmijärven peruspalveluihin(neuvola, päivähoito, koulu) luotiin horisontaalista yhteistyötä, sektorirajoja ylittävää työprosessia ohjeistamaan ja kuvaamaan Nurmijärven varhaisen puuttumisen (VARPU) toimintamalli on otettu käyttöön ja, että käyttöön ottoa on tuettu kaikilla em. peruspalveluiden alueilla. Tätä on edesauttanut toiminnan tavoitteiden liittyminen talousarvion- ja suunnitelman tavoitteisiin. Vuoden 2007 aikana ovat ohjausryhmä, Stakes ja keskeiset tulosalueet toimineet yhdessä toimintakäytäntöjen vakiinnuttamiseksi ja kehittäneet välineitä vaikuttavuuden arvioinnin sekä seurannan toteuttamiseen. Kunnalla ja Stakesilla on yhteistyösopimus vuoden 2008 loppuun. Tällä sopimuksella Stakes ja Nurmijärven kunta jatkavat yhteistyökumppanuutta

14 14 varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen levittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Nurmijärven lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toteutettavaa perustyötä. Yhteistyösopimuksen tavoitteena toiminnan edelleen kehittäminen Nurmijärven peruspalveluissa sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Stakes on kiinnostunut yhteistyösopimuksen jatkamisesta v.2009 Uusien toimintatapojen ja käytäntöjen ohella tarvitaan rakenteita, jotka tukevat niiden juurtumista ja uudistumista sekä kannattelevat niitä jatkossakin. Ohjausryhmä pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevä toiminta ja sen johtaminen kiinnitetään pysyvästi organisaation rakenteisiin ja työkäytäntöihin. Kunnanjohtaja nimesi kirjatussa päätöksessään ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnolliseen ohjausryhmään seuraavat henkilöt: Sosiaali- ja terveystoimen toimiala: Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola, puheenjohtaja Hallintopäällikkö Jaakko Kartano Sosiaalipalvelupäällikkö Jouko Liimatainen Avohoidon päällikkö Raija Vanhatalo Kasvatus - ja perheneuvolan esimies, johtava sosiaalityöntekijä Anneli Jokinen Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho Sivistystoimen toimiala: Opetuspäällikkö Kati Luostarinen Varhaiskasvatuspäällikkö Sirkka-Liisa Anttila Työryhmän sihteerinä toimii Monica Jääskeläinen Kunnan johtajan päätöksessä todetaan että työryhmän tulee raportoida toiminnasta toimialojen johdolle ja vuoden 2008 aikana tarkistetaan ryhmän kokoonpanoa sekä selvitetään nuorisopalvelujen ja liikuntapalvelujen edustajien nimeäminen ohjausryhmään. Oheisessa kuviossa kuvataan ennaltaehkäisevän työn ja verhaisen puuttumisen toiminnan rakennetta 2008 alkaen

15 15 Ennalta ehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut - hykä - palautteet - puheeksioton kysely -peruskartoittava kysely -yhteistyö Stakesin kanssa Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn ylisektorinen ohjausryhmä -pohjana kunnan visiot ja strategiset linjaukset -vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seuraaminen. - raportoi toiminnasta toimialojen johdolle Verkostotyön koordinaattori -koordinoi koulutuksia -koordinoi verkostopalavereja -koordinoi läheisneuvonpito toimintaa -kokoaa palautteet -raportoi ylisektorista johtoa Tarjonta Kysyntä Työmenetelmät - ennakointidialogit - huolipuheeksi koulutus - läheisneuvonpito - käsikynkkä, - lapset puheeksi lokikirja - perhekoulu Kehittäminen ja kouluttaminen - Varpu-malli - huoli puheeksi - koulutukset - yleiskoulutukset. - hyvien käytäntöjen keskustelut(hykä) Verkostotyön koordinaattori Verkostotyön koordinaattori, jonka tehtävänä on ollut vastata hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta aloitti toimintansa Verkostotyön koordinaattori koordinoi verkostodialogi- ja läheisneuvonpitotoimintaa. Hän huolehtii yhdessä puheeksiottamisen kouluttajien kanssa puheeksiottamisen koulutusten järjestämisestä, tiedottaa varhaisen puuttumisen mallista ja siihen liittyvistä työtavoista eri tulosalueilla ja suunnittelee yhdessä hankkeen ohjausryhmän ja tulosalueiden kanssa toimia, joilla malli ja siihen liittyvät työtavat juurrutetaan arkikäytännöiksi. Verkostotyön koordinaattori koordinoi myös Stakesin kanssa tehtävää yhteistyötä. Vuoden 2007 talousarvion henkilöstösuunnitelman mukaan kunnanvaltuusto hyväksyi verkostotyön koordinaattorin toimen vakinaistamisen kokouksessaan Verkostotyönkoordinaattori toimii sosiaali- ja terveystoimen toimialan perhe- ja sosiaalipalveluissa tehtävänään ennaltaehkäisevän työn koordinointi.

16 Tiedottaminen ja juurruttaminen Varhaisen puuttumisen malli on ollut saatavilla kunnan sisäisessä tietoverkossa intranetissä vuoden 2006 alusta ja Nurmijärven kunnan kotisivuilla se on ollut luettavissa lokakuusta Varhaisen puuttumisen toimintamallia on esitelty ja käyty läpi työntekijöille suunnatuissa huoli puheeksi koulutuksissa. Mallista ja siihen liittyvistä työtavoista on keskusteltu mm. kunnan johtoryhmässä, rehtorien kokouksessa, kouluilla opettajien kokouksissa ja päivähoidon esimiesryhmän tapaamisessa. Päivähoidon tulosalueella on valmistettu työntekijöiden perehdytykseen kuvaus päivähoidon tukitoimista eritilanteissa(liite 1, Huolen vyöhykkeet ja tuki /Perehdytys 2006) Varhaisesta puuttumisesta on valmistettu materiaalia koulujen ja päivähoidon vanhempainiltoihin syksyllä Varhaisen puuttumisen toiminnasta on ollut kirjoituksia paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan tiedotuslehdessä. Kirjoituksia on mm. ollut Nurmijärven Uutisissa Vartti-lehdessä, Nurmijärvi lehdessä, Stakesin julkaisemassa dialogi lehdessä sekä JHL:n julkaisemassa Motiivi-lehdessä. Rotarylehdessä 2007 julkaistu kirjoitus Nurmijärven varhaisen puuttumisen toiminta mallista.

17 Juurruttamisen suunnitelma Verkostotyön koordinaattori laati juurruttamisen suunnitelman yhteistyössä eri tulosalueiden kanssa. Suunnitelman pohjana oli Varpu - ohjausryhmän hyväksymä Nurmijärven kunnan varpu II projektisuunnitelma varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotolle peruspalveluissa vuosina sekä hankkeelle valtionapuhakemuksessa esitetyt tavoitteet. Suunnitelmalle suuntaviivoja antoi marraskuussa 2006 Stakesin kanssa yhteistyössä toteutettu työntekijöille suunnattu peruskartoittava kysely sekä alkuvuodesta asiasta käydyt keskustelut opetuspäällikön( ), ylihoitajan, osastohoitajan ja terveydenhoitajien ( ), Sosiaalipalvelupäällikön ja sosiaalityöntekijöiden( ), päivähoitopäällikön, erityispäivähoidon esimiehen ja päivähoidon aluevastaavien(30.1) sekä päivähoidon esimiesten( ) kanssa. Juurruttamisen suunnitelmaa käytiin läpi Varpuohjausryhmän kokouksessa( ) Ohjausryhmän jäsenten lisäksi tapaamisen osallistuivat rehtori, johtava sosiaalityöntekijä, päivähoidon aluevastaavat ja osastonhoitaja. Lisäksi asiasta on käyty keskustelua Varpu-ohjausryhmän, puheeksioton kouluttajien, verkostokonsulttien ja verkostokonsulttiopiskelijoiden yhteisessä tapaamisessa. Varpu ohjausryhmä hyväksyi suunnitelman keväällä Kaikkia toimialoja koskevana, on juurruttamisen suunnitelmaan kirjattu ajatus, että haettaessa uusia työntekijöitä kuntaan huolehditaan siitä, että varhaisen

18 18 puuttumisen työ kunnasamme on esillä jo rekrytointivaiheessa. Varhaisen puuttumisen toiminta on ollut esillä lehti-ilmoituksissa kun kuntaan on haettu työntekijöitä (liite 2) Juurruttamisen suunnitelmaan kirjattiin tulosalueittain erilaisia toimenpiteitä, joilla pyrittiin varhaisen puuttumisen toiminnan vahvistamiseen ja juurtumiseen alueille Koulutuspalveluiden tulosalue tiedottaminen ja juurruttaminen Koulutuspalveluissa keskityttiin toimintamallin tiedottamiseen kouluille. Lisäksi järjestettiin koulutuspäivät rehtoreille, joka johti hyvien käytäntöjen keskusteluprosessin käynnistymiseen kouluilla. Tavoitteena on ollut, että varhaisen puuttumisen mallia ja siihen liittyviä toimintatapoja käydään läpi opettajien kokouksissa. Verkostotyön koordinaattori esitteli toimintaa rehtorien kokouksessa ja rehtorit ovat voineet pyytää verkostotyön koordinaattoria esittelemään toimintamallia kouluille. Verkostotyön koordinaattori on käynyt vuosina kymmenellä koululla kertomassa toimintamallista. Neljällä koululla on järjestetty huoli-puheeksi koulukohtainen koulutus, jossa on tutustuttu malliin ja siihen liittyvään huolen vyöhykkeistöön. Opettajat ovat osallistuneet moniammatillisesti suunnattuihin huoli puheeksi koulutuksiin, joissa on myös esitelty ja käyty läpi varhaisen puuttumisen toiminta mallia. Yhteistyössä Stakesin kanssa järjestettiin rehtoreille koulutus asiasta Kaksipäiväisessä koulutuksessa paneuduttiin hyvien käytäntöjen keskusteluihin. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi huolen vyöhykkeistöä ja menetelmiä, joita vyöhykeistön pohjalta on kehitelty sekä hyvien käytäntöjen välittymistä. Päivän aikana rehtorit tutustuivat hyvien käytäntöjen keskusteluiden kulkuun pohtimalla rehtorityön hyviä käytäntöjä. Toisena päivänä rehtorit kävivät hyvien käytäntöjen keskusteluja opettajatyön näkökulmasta ja suunnittelivat yhdessä keskusteluprosessien toteutumista kouluilla. Koulutuksen jälkeen käynnistettiin valmistelu hyvien käytäntöjen keskustelujen käymiseksi kouluilla opettaja - rehtori työparien vetämänä(hyvien käytäntöjen keskusteluista lisää omassa kappaleessa) Terveyspalvelualue, avohoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Terveyspalvelualueen osalta suunnitelmaan oli kirjattu, että malliin perehdytään neuvolatyöryhmissä ja hyödynnetään siihen liittyviä työtapoja. Asiasta tiedottaminen lääkäreille toteutettiin huhtikuussa 2007, jolloin verkostotyön koordinaattori ja puheeksioton kouluttajakoulutuksen sekä verkostokonsulttikoulutuksen saanut työntekijä esittelivät mallia ja siihen liittyviä työtapoja lääkäreille heidän kokouksessaan. Terveydenhoitajille järjestettiin hyvien käytäntöjen keskustelu tilaisuus marraskuussa Koulutusta suunniteltiin Stakesissa lokakuussa Päivähoidon tulosalue tiedottaminen juurruttaminen Varhaiskasvatuksen osalta suunnitelmassa paneuduttiin varhaisen puuttumisen juurruttamisen tarkasteluun osana varhaiskasvatuksen perustehtävää, tiedottamiseen ja markkinointiin, johtamisen tukemiseen sekä yhteistyön tarkasteluun ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen eri forumeissa niin esimiesten kuin yksiköidenkin kesken on käyty keskustelua, varhaiskasvatus suunnitelma prosessin yhteydessä,

19 19 varhaiskasvatuksen perustehtävästä ja varhaisen puuttumisen liittämisestä osaksi varhaiskasvatuksen perustehtävää. Juurruttamisen suunnitelmassa tuotiin esiin ajatus tuottaa materiaalia päivähoidon yksiköissä käytävään keskusteluun liittyen erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Asia on vireillä edelleen ja etenee opiskelutyön puitteissa. Varhaiskasvatuksen alueiden perehdytystilaisuuksissa on käyty läpi varhaisen puuttumisen toimintamalli ja siihen liittyvät päivähoidon työkäytännöt. Käsikynkästä on tiedotettu työntekijöille näissä tilaisuuksissa. Päivähoidon esimiehille järjestettiin aiheesta koulutus Nurmijärvellä yhteistyössä Stakesin kanssa. Koulutusta suunniteltiin ensimmäisen kerran 19.3 ja tämän jälkeen päivähoitopäällikön ja aluevastaavien tapaamisessa. Koulutuksessa käytiin läpi mm. esimiestyön hyviä käytäntöjä huolen vyöhykkeillä. Esimiesten koulutuksen jälkeen käynnistettiin hyvien käytäntöjen keskustelujen prosessi päiväkotiyksiköissä. Keskustelujen pilotointi toteutettiin kahden päivähoitoyksikön kesken. Päiväkodin johtajista koulutetaan työparit vetämään yksikköjen omat hyvien käytäntöjen keskustelut. Tämän jälkeen on mahdollista käydä päiväkotienyksiköiden välisiä keskusteluja sekä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa, verkostokonsultit voivat olla vetämässä yksiköiden ja yhteistyö kumppaneiden välisiä keskusteluja. Yhtenä ajatuksena suunnitelmassa oli toteuttaa esimiehille huoli-puheeksi koulutus esimiestyön näkökulmasta. Tällainen koulutus ei ole toteutunut. Päivähoidon ja perhetyön yhteistyöstä saatuja kokemuksia arvioitiin varpu ohjausryhmässä marraskuussa Yhteistyöstä saadut kokemukset ovat myönteisiä ja toiminnan tarkastelu ja kehittäminen jatkuu edelleen Käsikynkkä Varhaiskasvatuksen moniammattillisten työryhmien toiminnan selkiyttämisen johdosta työryhmät liitettiin osaksi päivähoidon koordinoimaa alueellista toimintaa. Työryhmien pääasiallisena tehtävänä on käsikynkkä - työmenetelmän vakiinnuttaminen ja juurruttaminen osaksi alueella tehtävää alle kouluikäisten lasten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää moniammatillista ennaltaehkäisevää työtä. Käsikynkkä on toiminnallinen ryhmätyömenetelmä, jonka avulla tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Menetelmän ovat kehittäneet Hämeenlinnassa puheterapeutit Johanna Överlund ja Marja-Leena Pesonen. Käsikynkkäryhmä muodostuu vanhempi-lapsi pareista ja ryhmän ohjaajista. Ryhmään voidaan ottaa 4-6 vanhempi-lapsi paria. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Kokoontuminen kestää kaksi tuntia kerrallaan, jonka aikana vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta tuetaan sekä toiminnan että tunteiden ja mielikuvien tasolla. Kokoontumiset jakautuvat kahteen eri osioon. Ensimmäisen tunnin aika vanhemmat ja lapset työskentelevät yhdessä. Toinen tunti on varattu vanhempien keskusteluun, jolloin lapset ovat ohjatusti omissa puuhissaan. Vuoden 2008 alusta käsikynkälle muodostetaan moniammatillinen alueellinen taustaryhmä, johon päivähoidosta osallistuu edustuksellisesti aluevastaava ja kelto. Klaukkalan alueella taustaryhmään osallistuvat molempien alueiden aluevastaavat, eteläisen alueen kelto ja pohjoisen alueen alue-elto. Kelto toimii taustaryhmän puheenjohtajana. Taustaryhmä kokoontuu käsikynkän

20 20 toteuttamiseen liittyvissä asioissa neljä kertaa vuodessa, jolloin voidaan käsitellä myös muita varhaiskasvatuksen asioita, jotka ovat etukäteen puheenjohtajalle ilmoitettu. käsikynkkätoiminnasta kerätään tulevaisuudessa palautetta erillisellä palautelomakkeella, jossa perheet arvioivat ryhmän toiminnasta saatuja kokemuksiaan. Käsikynkkätoiminnan rakenne huolehtii paikan käsikynkälle, etsii ja valitsee ohjaajat sekä lastenhoitajat Järjestää ryhmän alueelliseen tarpeeseen valitsee perheet ryhmään huolehtii siitä,että ohjaajat saavat riittävän perehdytyksen, hyödyntäen kokeneita ohjaajia viestittää ja tiedottaa käsikynkästä omalla työalueellaan ja arvioi ja kehittää ryhmän toimintaa Käsikynkkätoiminnan rakenne 2008 Taustaryhmä alueelliset neuvola päivähoito kasvatus-ja perhe neuvola sosiaalityö alueen erityistyöntekijöitä (pt,tt,ft) psykologi perhetyö Ohjaajat Ylisektorinen ohjausryhmä Ohjaajien tukihenkilöt Verkostotyön koordinaattori yksiköiden/alueiden käsikynkkä - vastuuhenkilöt tuntee rakenteen ja toiminnan sisällön ja tiedottaa ja pitää yhteisöään ajan tasalla huolehtii että käsikynkkäryhmän käynnistymiseen liittyvät asiat käydään läpi yksikössä tiedustelee, kokoaa asiaan liittyvät koulutus/perehdytystarpeet vastaavat ryhmän ohjauksesta, kutsuvat perheet ryhmään ja keräävät palautteet ovat ohjaajien tukena ryhmän aikana 2-3 kertaa( työnohjaus ) sekä tarvittaessa akuuteissa tilanteissa seuraa ja arvioi toimintaa sekä vastaa päätöksen teosta kokoaa ja tilastoi ryhmien tiedot kontakti työryhmien puheenjohtajiin kokoaa,tilastoi palautteet raportoi ohjausryhmää Perheet osallistuvat ryhmään kymmenen viikon jakson ajan Moniammatillisen alueellisen yhteistyön tarkastelu ja kehittäminen Suunnitelmaa tehdessä käydyissä keskusteluissa eri tulosalueilla nousi esiin tarve tarkastella alueilla tehtävää eri ammattiryhmien yhteistyötä. Moniammatillisten aluetyöryhmien toiminnan yhteinen suunnittelukokous pidettiin Suunnittelukokouksessa selkiytettiin alueellisten työryhmien ja johtoryhmien tehtäviä ja luotiin selkeyttä tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Prosessia jatkettiin syksyllä 2007 työryhmien yhteisellä suunnittelupäivällä. Eri ammattikuntien välistä yhteistyötä on suunniteltu tarkasteltavan hyvien käytäntöjen keskustelu-prosessien yhteydessä, niiden edettyä yksikkökohtaiselta tasolta yhteistyön tarkasteluun.

21 Hykä -dialogit eli yksikkökohtaiset ja yksiköiden väliset vuoropuhelut hyvistä huolia huojentavista käytännöistä(hiljainen tieto hyvistä käytännöistä esiin, koulut, päivähoito ja neuvolat) Työntekijät käyvät yksikkökohtaisesti, toisten yksikköjen kanssa sekä tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa hyvien käytäntöjen keskustelut. Hyvien käytäntöjen keskusteluissa pohditaan huolen vyöhykkeistön avulla eri asteista huolta aiheuttavia tilanteita sekä huolia huojentavia käytäntöjä. Keskusteluissa pyritään pääsemään kiinni jokaisen työntekijän ja työyksikön, tiimin, jne. hiljaiseen tietoon ja saamaan sitä yhteiseen jakoon. Keskusteluissa saadaan esiin ja jaettavaksi eriasteista huolta huojentavia toimivia käytäntöjä sekä ajankohtaisia ja pidemmän aikavälin kehittämistarpeita.(muistio suunnittelupalaveri ph ja Stakes) Nurmijärvellä aloitettiin keväällä 2007 hyvien käytäntöjen prosessi koulujen kanssa rehtorien koulutuspäivillä. Koulutuspäivillä rehtorit kävivät hyvien käytäntöjen keskustelut omaan esimiestyöhönsä liittyen sekä suunnittelivat syksyllä toteutettavia koulukohtaisia hyvien käytäntöjen keskusteluja. Koulukohtaiset hykä -keskustelut toteutettiin syksyllä Keskustelut vetivät rehtori ja opettaja -työpari "naapurikoululla". Stakes koulutti (1/2 päivää) työparin keskustelujen vetämiseen. Kaikki hykä -keskustelut kirjattiin ylös ja niistä tehtiin muistio. Lisäksi kunkin koulun huolitilanteista ja hyvistä käytänteistä ja kehittämistarpeista tehtiin "lista", jota koulut jatkotyöstävät. Koulukohtaiset keskustelut käydään läpi yksiköissä ja tämän purun jälkeen koulut päättävät itse haluavatko toteuttaa samanlaisen keskustelun jonkun toisen koulun ja/tai jonkun muun sektorin väen kanssa. Rehtorit antoivat palautetta prosessista Stakesin edustajille joulukuussa. Helmikuussa 2008 on suunnitellaan rehtorien kokouksessa, yhdessä Stakesin edustajien kanssa miten prosessia olisi hyvä jatkaa. Edellä kuvattu prosessi on toteutettu myös Nurmijärven päivähoidon ja neuvoloiden henkilökuntien kanssa. Päivähoidon kanssa prosessi käynnistettiin syksylle 2007 esimiesten koulutuspäivillä ja hyvien käytäntöjen keskustelu toteutettiin alkuvuodesta Neuvolan ja koulujen terveyden hoitajat kävivät oman hykä - keskustelunsa marraskuussa ja jatkosuunnitelmaa tehdään vuoden 2008 alussa. Yhteistyössä Stakesin kanssa toteutettava Huolta huojentavat käytännöt lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ovat osa Stakesin, Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tutkimus ja kehittämishanketta. 2.2 Puheeksiottamisen ja verkostodialogien koulutuksen järjestäminen kunnan eri sektoreiden työntekijöille Huoli puheeksi koulutukset Varhaisen puuttumisen hankkeen aikana Nurmijärven kuntaan on koulutettu yhdeksän huolen puheeksiottamisen kouluttajaa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kuusi ja toisessa vaiheessa kolme kouluttajaa. Puheeksiottamisen kouluttajakoulutus on Stakesin järjestämä koulutus.

22 22 Puheeksiottaminen on tapa ottaa hankala asia puheeksi kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Se helpottaa ja mahdollistaa asiakassuhteen rakentumista arvailusta avoimemmaksi suhteeksi. Puheeksiottamisen kouluttajakoulutuksessa koulutetaan kuntiin puheeksiottamisen vertaiskouluttajia, jotka kouluttavat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä varhaiseen ja kunnioittavaan puheeksiottoon. Nurmijärvellä puheeksiottamisen koulutuksia on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Koulutuksia on järjestetty moniammatillisesti, eli koulutukseen on voinut osallistua eri aloilla lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä, sekä suunnattuna jollekin ammattiryhmille kuten esim. päivähoitoon suunnatut koulutukset 2005 ja koulukohtaiset koulutukset Koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä mm. päivähoidosta, kouluista, neuvoloista. lastensuojelun sosiaalityöstä, perhetyöstä sekä nuorisotyöstä. koulutuksen käytännön järjestelyistä on vastannut verkostotyönkoordinaattori yhdessä puheeksiottamisen kouluttajien kanssa. Koulutuksen keskeisiä sisältöalueita ovat olleet: varhaisen puuttumisen valtakunnallinen ja Nurmijärven viitekehys varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa - toimintamalli tietoinen ennakointi, puheeksioton ennakointilomakkeen käyttö subjektiivisuus, omaan huoleen tarttuminen intuitio tilanteen voimavarat dialoginen kohtaaminen konkretisointi tukitarjoukset, mitä tarjota tilanteeseen tueksi oman toiminnan muuntelu puheeksioton jälkeiset dialogit Vuoden aikana järjestettiin yhdeksäntoista huoli puheeksi rohkeutta varhaisiin dialogeihin - koulutusta(liite 3, koulutusten aikataulut ). Kaikkiaan vuoden aikana koulutettiin n.350 työntekijää. Koulutuksista 13 oli yleisesti kunnan lasten ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattua koulutusta, joista tiedotettiin intranetissä. Koulutuksista yksi oli suunnattu pelkästään terveyden hoitajille ja kolme opettajille(kolme koulukohtaista koulutusta). Iltakoulutus järjestettiin opetushenkilöstölle syksyllä 2006 ja joulukuussa 2006 järjestettiin koulutus niille, joilta oli koulutuksen toinen päivä jäänyt käymättä. Vuoden 2007 alussa oli sovittu, että opettajille varataan koulutussuunnitelmassa oleviin käräjäsalissa järjestettäviin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville suunnattuihin huoli puheeksi - koulutuksiin viisi paikkaa. Tällä järjestelyllä olisi ollut mahdollista koulutta 30 opettajaa Näihin koulutuksiin osallistui 11 opettajaa, joten ajatus toteuttaa kolmenkymmenen opettajan koulutus tällä tavoin ei toteutunut. Huoli puheeksi kouluttajat olivat varautuneet järjestämään 2-4 koulukohtaista koulutusta huolen puheeksiotosta. Vuoden 2007 aikana huoli puheeksi - koulutusta pidettiin neljässä koulussa. koulutukset olivat rakenteeltaan 3x2h ja ne toteutettiin koulujen yt aikana. Vuoden 2006 lopussa käynnistynyt Klaukkalan koulun koulutusprosessi päätettiin tammikuussa Lepsämän koulun ja Mäntysalon/Haikalan koulun koulutukset toteutettiin vuoden 2007 aikana ja Syrjälän koulun koulutus käynnistyi loppuvuodesta 2007 ja viimeinen osa siitä pidettiin tammikuussa Näihin koulukohtaisiin koulutuksiin on osallistunut noin sata opettajaa. Päivähoidossa tavoitteena oli, että vuonna työntekijää huoli puheeksi koulutuksen. Tavoitteen toteutuessa päivähoidon työntekijöistä 75% olisi

23 23 koulutettu huolen puheeksiottamiseen. Vuoden 2007 koulutuksiin osallistui reilu seitsemänkymmentä päivähoidon työntekijää, joten asetettu 75% prosentin tavoite toteutuu. Sosiaalityöntekijöiden ja terveydenhoitajien osalta oli sovittu, että huoli puheeksi koulutukset ovat osa uuden työntekijän perehdytystä. Perehdytyksestä vastaavien tehtävänä on tiedottaa uusia työntekijöitä koulutuksista. Terveyden hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on osallistunut huoli puheeksi koulutuksiin vuoden 2007 aikana. Edellä mainittujen ammattiryhmien lisäksi koulutuksiin on osallistunut työntekijöitä mm. nuoriso ohjaajia, koulukuraattoreja sekä puhe - ja toimintaterapeutteja järjestetyissä koulutuksissa kouluttajina ovat toimineet Nurmijärven kunnan huoli-puheeksi kouluttajat. Koulutuksista on kerätty osallistujilta palautetta. palautteessa on kysytty arviota odotuksista koulutukselle, koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta(liite 4, palautelomake) Huoli puheeksi koulutusten palautteet Huoli puheeksi koulutukset (koulutuksia 19, palautteita 321) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Odotukset? 3,4 Sisältö? 3,8 Toteutus? 3,9 Koulutusten ka 3,7 1=heikko 5=erinomainen Koulutuksesta sanottua: Odotukseni?: työkavereiden aiemmat kokemukset olleet myönteisiä negatiivinen asenne asiaa kohtaan ennakkoon odotin saavani uusia eväitä arjen työtilanteeseen ja niitä sain en oikein tiennyt mitä odottaa odotukset korkealla, koska huolia on Sisältö?: aluksi tuntui liian konkreettiselta, mutta varsinkin viimeinen kerta tuntui antoisalta asioita käytiin laajasti läpi lyhyessä ajassa saman asian pyörittelyä, ei puusta pitkään

24 24 täyttä asiaa, konkreettista apua omaan työhön, mutta myös ylipäätään elämään mielenkiintoinen sai tietoa ja rohkeutta omaan työhön Toteutus? odotin enemmän konkreettisuutta nyt kaksi kertaa meni vähän ohi mielenkiintoinen aihe! Välillä tuntui että asioita/sisäistettävää/opittavaa liika. Omille ajatuksille ja keskustelulle aikaa hauska, positiivinen, paljon esimerkkejä, Hyvä! mukava, keskusteleva ilmapiiri, tykkäsin! toteutus oli loistava, Kiitos! Muutos ja parannusehdotukset? enemmän käytännön harjoituksia vielä enempi haluaisin vinkkejä käytännön tilanteisiin, pidempi aika pääasia, että kouluttajat ovat innokkaita ja tartuttavat innon ja tiedon paikalle tulleisiin enemmän koulutuksia, jossa mukana monesta eri ammattiryhmästä esim. ph, neuvola, koulu Vuoden 2008 alussa toteutetaan yhteistyössä Stakesin kanssa puheeksiottamisen kysely työntekijöille. Kyselyllä pyritään selvittämään koulutuksen käyneiden kokemuksia puheeksiottamisesta, sen hyödyllisyydestä sekä haetaan tietoa sen juurtumisesta pysyväksi työkäytännöksi Verkostokonsulttikoulutus Verkostokonsultit ovat kunnan työntekijöitä, jotka oman toimensa ohessa toimivat ennakointidialogien eli selkeyttävien verkostopalaverien vetäjinä. Lisää toiminnasta luvussa verkostokonsulttitoiminta. Kesällä 2006 valittiin syksyllä 2006 alkaneeseen Stakesin järjestämään verkostokonsulttikoulutukseen Kymmenen eri sektoreilta olevaa työntekijää. Nurmijärven kunnan verkostokonsulttikouluttajat ovat toimineet konsulttiopiskelijoiden lähiohjaajina. Verkostokonsultti koulutus on pitänyt sisällään Stakesin järjestämät kahdeksan lähiohjauspäivää ja kunnan verkostokonsulttikouluttajien järjestämän lähiohjauksen. Tällaisia lähiohjaustapaamisia on koulutuksen aikana ollut yhteensä 12(liite 4, koulutussuunnitelma). Lähiohjaustapaamisissa on keskitytty konsulttina toimimiseen palaverin eri osioissa. Tapaamisissa on harjoiteltu mm. avauspuheenvuoroa, haastattelemista ja kirjaamista. Paikallisissa tapaamisissa on käyty myös ajatukset ja kokemukset läpi Stakesin järjestämistä lähiohjauspäivistä. Verkostokonsulttikouluttajien ohella lähiohjauksen sisällön suunnittelussa ja tapaamisten toteuttamisessa on mukana olleet verkostokonsultit Marianne Summannen ja Johanna Jahnukainen, jotka näin ollen täydensivät koulutustaan saaden verkostokonsulttikouluttajakoulutuksen. Yhtenä keskeisenä asiana opiskeluprosessissa on ollut konsulttina toimiminen verkostopalaverissa ja verkostopalaverin tilaaminen. Kaikilla konsultiksi opiskelijoilla oli tilaisuus olla palaverin vetäjänä koulutuksen aikana ainakin kaksi kertaa. Lisäksi suurin osa opiskelijoista pääsi seuraamaan palaverin kulkua. Palaverin tilasi puolet opiskelijoista.

25 25 Syyskuussa järjestettiin yhteinen koulutuspäivä Järvenpään verkostokonsulttien kanssa. Koulutuspäiviin osallistuivat myös molempien paikkakuntien puheeksiottamisen kouluttajat Tapaamisessa tarkasteltiin verkostokonsultti - ja kouluttajatoimintaa tukevia rakenteita ja paikallisia käytäntöjä sekä vaihdettiin kokemuksia konsultti ja kouluttajatoiminnan huippuhetkistä ja kompastuskivistä. Opiskelijat valmistuvat verkostokonsulteiksi joulukuussa 2007 Valmistuneet verkostokonsultit 2007: Halme Sari, lastentarhanopettaja Harju Ulla, luokanopettaja Holopainen Sirpa, terveydenhoitaja Junttila Maija, ohjaaja Kaila Saila, lastenhoitaja Kivi Katja, vastaava nuorisotyöntekijä Miettinen Merja, lastenhoitaja Tervanen Johanna, sosiaalityöntekijä Tuominen Peltola Tuija, toimintaterapeutti Turunen Carita, työvalmentaja Varhaisen puuttumisen hankkeiden( ja ) aikana on koulutettu 20 verkostokonsulttia. Tällä hetkellä verkostokonsulttipankkiin kuluu 16 verkostokonsulttia. 2.3 Läheisneuvonpito - ja verkostodialogit ja siihen liittyvän pankkiiritoiminnan edelleen kehittäminen ja sen juurruttaminen kunnan eri sektoreille Verkostokonsulttitoiminta Yhdeksi tavaksi kehittää hyvää ja jäsentynyttä verkostomaista työskentelyä otettiin Nurmijärvellä varhaisen puuttumisen hankeen( ) aikana käyttöön dialogiset verkostopalaverit. Tällaisia ennakointidialogi - palavereja varten kuntaan on koulutettu verkostokonsultteja, joiden tehtävänä on organisoida verkostopalaveria. Verkostokonsultit huolehtivat siitä, että jokainen palaveriin osallistuja saa tilaisuuden kuulla muiden ajatuksia ja voi puhua omasta näkökulmastaan. Verkostopalaverissa ei haeta syyllisiä tai vajavuuksia, vaan pyritään yhdistämään voimavaroja ja ihmisiä. Palaverien tarkoituksena on yhdessä perheen, lähiverkoston ja työntekijöiden kanssa saada aikaan lasta/nuorta/perhettä tukeva suunnitelma. Palaverit selkiinnyttävät perheen ja työntekijöiden työnjakoa ja antavat monipuolisen perustan jatkosuunnitelman tekemiseen. Suunnitelma on selvitys jokaisen palaveriin osallistujan työskentelystä jatkossa (työnjako). Suunnitelmaan osallistuvat muodostavat tiimin, joka on jatkossa lapsen/perheen tukena. Verkostopalaverissa voidaan sopia seurantapalaverista ja palautteenannosta, jotka tuovat rakennetta jokaisen työskentelyyn. Lapsen/perheen kannalta on olennaista, että tuen jatkuvuus on turvattu. Verkostokonsulttien tehtäviin kuuluu asiakastilanteisiin suunnattujen palaverien lisäksi alue- ja teemaneuvonpitojen, suunnittelupalaverien vetäminen. Alueneuvonpitoja järjestetään, kun halutaan selvittää, miten tietyn alueen lapset voivat. Niissä tarkastellaan kyseisen alueen yhteisiä kehittämiskohteita.

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö

Varhainen avoin yhteistyö Verkostotyön koordinaattori OlliLaiho Varhainen avoin yhteistyö Sijainti: Uudenmaan maakunta Helsingin seutu Kuuma-alue (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) Pinta-ala 367 km 2

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE. Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN HARMAA VYÖHYKE Aila Friis, TtM, terveydenhoitaja Xamk Kevät 2017 HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Tapa ottaa askarruttavia asioita puheeksi toista loukkaamatta. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta. KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA 12/10 Aika 23.11.2010 klo 9-11 Paikka kokoushuone Donner, 2.krs Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVA kehittäminen valtuuston asettamien päämäärien, strategisten päätösten ja tavoitteiden mukaisesti

TEHTÄVÄKUVA kehittäminen valtuuston asettamien päämäärien, strategisten päätösten ja tavoitteiden mukaisesti TEHTÄVÄKUVA 2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä: Tehtävän tarkoitus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT MONIAMMATILLISEEN KASVATUSKUMPPANUUTEEN TYÖPAJAPÄIVÄ

HYVÄT KÄYTÄNNÖT MONIAMMATILLISEEN KASVATUSKUMPPANUUTEEN TYÖPAJAPÄIVÄ 1.9.2009 HYVÄT KÄYTÄNNÖT MONIAMMATILLISEEN KASVATUSKUMPPANUUTEEN TYÖPAJAPÄIVÄ YHTEENVETO KUNTAKOHTAISISTA KOONNEISTA Kirjallinen koonti pajojen annista - kehittämistarpeet omassa kunnassa TYÖPAJOJEN KONKREETTINEN

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos 18.8. 2010 Dos. Tarja Heino, THL 4.5.2010 1 Sopimus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI

Sivistyslautakunta KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI Sivistyslautakunta 103 16.11.2016 KAUPUNKISTRATEGIAN VÄLIARVIOINTI SIVLK 16.11.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 5538 654 tai tuija.oberg@porvoo.fi Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä Tiina Huilaja Koulukuraattori Kunta toimintaympäristönä Väkiluku noin 6200 Vuosittain syntyy uusia kittiläläisiä ~ 70 Kunta työnantajana ~ 400 henkilölle

Lisätiedot

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT Mitä hyvien käytänteiden dialogissa on olennaista? Samalla kun

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen... 5 1.3.

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot