PERHEKESKUS. ohjeistus työntekijöille

Transkriptio

1 PERHEKESKUS ohjeistus työntekijöille

2 SISÄLTÖ VERKOSTOITUVA PERHEKESKUS 3 1 NEUVOLAN ASIANTUNTIJARYHMÄ 4 2 LAPSEN VERKOSTORYHMÄ 6 3 ALUEELLINEN VERKOSTORYHMÄ 7 4 ESIKOULUIKÄISEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtainen oppilashuolto Yksikkökohtainen oppilashuolto (päiväkotikäynti) Yhteisöllinen oppilashuolto 10 LIITTEET Liite 1. Ohjeistus lapsen-verkostoryhmä tapaamisen järjestäjälle Liite 2. Dialogisen verkostotapaamisen pohja

3 3 VERKOSTOITUVA PERHEKESKUS Perhekeskus on tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää palvelut. Verkostomaisen perhekeskuksen periaatteena on toimia monialaisesti ilman fyysistä erillistä toimipistettä. Perhekeskuksen palvelukokonaisuus muodostuu perheiden perhepalveluverkostosta. Toiminta perustuu perheiden tarpeista lähtevään verkostotyöhön, jonka keskiössä on lapsi perheineen. Palveluverkosto koostuu paitsi kunnallisista niin myös järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin toimijoista. Verkostoituminen perustuu uuteen ajatteluun neuvolatyöryhmistä: 1. Neuvolan asiantuntijaryhmä 2. Lapsen verkostoryhmä 3. Alueellinen verkostoryhmä 4.1. Esikouluikäisen yksilökohtainen oppilashuolto 4.2. Esikouluikäisen yksikkökohtainen oppilashuolto 4.3. Esikouluikäisen yhteisöllinen oppilashuolto

4 4 1 NEUVOLAN ASIANTUNTIJARYHMÄ Tarkoitus: Lastenneuvolatyöryhmä tarkoittaa yhteistyöryhmää, jossa konsultoidaan ja keskustellaan lasten ja perheiden seurannan, tuen ja tutkimusten mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Osallistujat: Neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, neuvolapsykologi ja tarvittaessa kelto. Frekvenssi: Alueen mukaan 1xkk:ssa tai 1x2kk:ssa. Tehtävät: Ryhmässä käsitellään terveystarkastuksissa tai päivähoidossa esiin tulleita pulmia, mahdollisuuksista tuen ja avun järjestämiseen sekä suunnitellaan lapsen tarvitsemia jatkotutkimuksia. Ryhmä on konsultatiivinen (ja työnohjauksellinen). Ryhmä on tarkoitettu oman työn ja päätöksenteon vahvistamiseen Huomioitavaa: Lapsen asioiden käsittelyyn tarvitaan vanhemman kirjallinen yksilöity lupa. Kirjataan potilastietojärjestelmään neuvolehdelle, silloin kun ko. terveydenhoitajan esille nostama asia. Perheelle tulee antaa mahdollisimman pian palaute tapaamisen jälkeen Lapsi perheineen voi olla tarvittaessa mukana.

5 5 Huoli lapsen kehityksestä terveystarkastuksessa tai päivähoidossa Kirjallinen ja yksilöity lupa vanhemmalta Neuvolan asiantuntijatyöryhmä Palaute vanhemmalle aina työryhmän jälkeen

6 6 2 LAPSEN VERKOSTORYHMÄ Tarkoitus: Strukturoitu dialoginen keskustelu perheen ja eri toimijoiden kesken, lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista, sekä koko perheen tilanteesta. Tavoitteena yhteisen näkemyksen löytäminen. Tilanteissa, joissa perheen ja lapsen tilanne on monimutkainen. Osallistujat: lapsen perhe sekä tarvittavat muut osalliset mm. päivähoidon työntekijä, kelto, neuvolapsykologi, terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä, 3. sektori, srk jne. Frekvenssi: Yksilöllisen tarpeen mukaan Tehtävät: suunnitellaan perheen kanssa yhdessä lapsen ja perheen tarvitsemaa palvelukokonaisuutta ja tukitoimia Huomioitavaa: Vastaa esiopetuksen yksilökohtaista oppilashuoltoa ks. kohta 4.1 Vastuuhenkilönä ja koolle kutsujana, huolen havaitsija. Liitteessä 2. on tarkempi ohjeistus tapaamisen järjestäjälle. Liitteessä 3. on pohja dialogiseen keskusteluun.

7 7 3 ALUEELLINEN VERKOSTORYHMÄ Tarkoitus: verkostomaisen työotteen ylläpitäminen yhteistyön sujuvoittaminen tullaan tutuiksi alueen toimijoiden kesken Osallistujat: varhaiskasvatus: alueen päivähoitoyksikköjen lähijohtajat (kunnalliset ja yksityiset), avoimen varhaiskasvatuksen yhteyshenkilö, (palvelualueen päällikkö) terveydenhuolto: alueen lastenneuvolan terveydenhoitajat, osastonhoitajat (ehkäisevän terveydenhuollon johtaja, ylihoitaja) sosiaalihuolto: alueen sosiaalityöntekijät perhetyön edustus kasvatus- ja perheneuvolan edustus 3. sektori ja seurakunta Poliisi Vanhempainyhdistykset/kokemusasiantuntijat Frekvenssi: kokoontuu 1-2x toimintavuodessa Tehtävät: muodostaa kokonaiskuva alueen lasten ja lapsiperheiden tilasta. Kokonaistilanteen pohjalta mietitään olemassa olevien resurssien kohdentamista yhdistämällä eri toimialojen ja kolmannen sektorin mahdolliset kehittämishankkeet ja palvelut siten, ettei päällekkäistoimintoja syntyisi ja perheiden hyvinvointi lisääntyisi.

8 8 Lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Ryhmälle valitaan kokouksen alussa sihteeri ja kokouksesta tulee laatia muistio. Huomioitavaa: Kokoonkutsujana toimii vuorollaan työryhmän puheenjohtaja. Kokouksessa tulee sopia seuraavan kokouksen koollekutsuja sekä sopia seuraavan kokouksen päivämäärä. Ryhmässä käsitellään alueilta nousseita ajankohtaisia asioita tai ennalta sovittuja teemoja. Miten asiakkaiden osallisuus huomioidaan palveluiden suunnittelussa Nykyään alueella toimivat moniammatilliset työryhmät tulee sovittaa Alueellisen verkostoryhmän toimintaan.

9 9 4 ESIKOULUIKÄISEN OPPILASHUOLTO Oppilastyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus! Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsella on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 4.1 Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu uuteen oppilashuoltolakiin Yksittäisen esikouluikäisen asioissa toteutetaan yksilökohtaista oppilashuoltoa (lapsen verkostoryhmä). ks. kohta Yksikkökohtainen oppilashuolto (päiväkotikäynti) Terveydenhoitaja sopii päivähoitoyksikön johtajan kanssa, milloin menee päiväkotikäynnille. Järjestämisvastuu päivähoitoyksikön johtajalla. Hän kokoaa ryhmän. Terveydenhoitajilla on nimetyt yksiköt. Vierailujen sisältö muotoutuu molemminpuolisesta tarpeesta lähtöisin. Palavereissa käydään läpi muuttuneet käytännöt ja ohjeistukset. Tällaisia ovat esimerkiksi tartuntatauteihin, laajempiin ja paikallisiin epidemioihin ja allergioihin liittyvät seikat sekä tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Käsitellään ajankohtaisia teemoja

10 Yhteisöllinen oppilashuolto Kuraattori ja psykologi antavat (puhelin)konsultaatiota mahdollisisssa yksilökohtaisissa asiakastapauksissa, terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä otetaan yhteyttä lasta hoitavaan neuvolan terveydenhoitajaan Yhteisöllisen oppilashuollon kokous: Koollekutsujana päivähoitoyksikön johtaja ko. neuvoloiden osastonhoitajat vastuuhenkilöinä saavat kutsun ja nimeävät osallistujan ryhmään alueeseen kuuluvista neuvoloista. Osallistujat: Mukana varhaiskasvatus, neuvola ja koulupsykologi/-kuraattori Frekvenssi: Kerran lukukaudessa Tehtävä: Tehtävä on miettiä, miten yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä kehitetään siten, että se tukee oppilaan koulun aloittamista. Sovitaan käytännön toiminnallisuuksista esiopetuksen ja koulun välillä.

11 Liite 1 Ohjeistus lapsen-verkostoryhmä tapaamisen järjestäjälle Asiakastapaaminen (Tapaamisen järjestäjälle) Verkosto voidaan järjestää, kun tarvitaan useampia henkilöitä lapsen ja perheen asioiden edistämiseen. Keskiössä on lapsi ja perhe sekä heidän esiin nostamansa asiat. Tämän mallin periaatteita voi noudattaa kaikissa palavereissa, joissa lapsen ja perheen asioita käsitellään. Mallin tarkoituksena on lisätä lapsen ja perheen osallisuutta omassa asiassaan. Varmistaa, että kaikki tulevat kuulluiksi ja tehdä lapsen ja perheen tilannetta edistäviä päätöksiä ja sopimuksia. Koollekutsuja/vastuuhenkilö Ketkä mukaan Koollekutsuja on huolen havaitsija. Hän huolehtii osallistujien kutsumisesta ja muista järjestelyistä. Aikaa tulee varata riittävästi. Tapaamisen alussa kerrotaan, mihin asti aikaa on käytettävissä. Määritellään yhdessä lapsen ja perheen kanssa Lapsi aina mukana Tavoite Lasten ja perheen osallisuudesta huolehditaan kysymällä heidän näkökulmiaan omaan elämäänsä ja olemalla kiinnostuneita. Tämä tehdään ikätasoisesti. Koollekutsuja kertoo kutsuttaville tapaamisen tarkoituksen ja tavoitteen. Miten voimme olla lapselle avuksi niin, että asiat menisivät

12 Liite 1 Vastuuhenkilö parempaan suuntaan? Kysytään, mistä tänään olisi hyvä puhua. Lapsi ja perhe saavat aloittaa ja sen jälkeen kukin osallistuja vuorollaan saa jatkaa. Keskustelu Huomioitava, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä. Fokuksen tulee pysyä lapsen ja perheen näkökulmassa. Palaverissa tulee säilyä perhettä kunnioittava ilmapiiri. Vastuuhenkilö tekee tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä ja pyytää selventämään näkökantoja. Hän huolehtii myös siitä, että sovitaan, kuka tapaamisen kirjaa, jolloin kaikkien ei tarvitse tehdä muistiinpanoja. Kerrotaan lapselle ja perheelle, mihin tiedostoihin muistio kirjataan ja heidän oikeudestaan saada kirjaukset itselleen. Lopetus Keskustelun tulee olla moniäänistä ja avointa. Pääpainon tulee olla lapsen ja perheen kuulluksi tulemisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Vastuuhenkilö huolehtii, että tapaaminen päättyy ajallaan ja kertoo lähestyvästä päättymisajasta. Sovitaan työnjaosta jatkossa. Vastuuhenkilö varmistaa, että kaikki saavat vastata, oliko tapaamisesta hyötyä ja puhuttiinko oikeista asioista. Sovitaan työskentelyn päättämisestä tai seuraavasta tapaamisesta. Osallistujille kerrotaan, miten työskentelystä voi antaa palautetta.

13 Dialogisen verkostotapaamisen pohja Tervetuloa tapaamiseen! Tämän tapaamisen tavoitteena on, että kaikki osallistujat saavat tilaisuuden osallistua, tulla kuulluksi ja kuunnella muita. Tapaamisen tarkoituksena on auttaa lasta ja perhettä niin, että asiat menisivät parempaan suuntaan. Näiden ohjeiden tarkoitus on selventää tapaamisen kulkua ja osaltaan varmistaa, että tapaamisessa puhutaan oikeista asioista. Esittäytyminen Käydään paikallaolijat läpi. Esittäydytään niin selkeästi, että kaikki osallistujat ovat kaikkien tiedossa. Tarvittaessa nimilaput. Tärkein osallistuja on lapsi ja hänen perheensä. Kirjaamiset Sovitaan, kuka tekee muistion. Sovitaan perheen kanssa muistion jakelusta ja kerrotaan mihin tiedostoihin tehdään merkintöjä ja oikeudesta saada kirjaukset luettavaksi. Muistioita ei voi lähettää sähköpostitse, salassa pidettäviä asioita! Tavoite Käydään läpi, mistä aiheesta olisi tärkeää puhua. Lapsella ja perheellä on ensimmäinen puheenvuoro, jonka jälkeen muut voivat jatkaa. Jokainen puhuu vuorotellen ja muut kuuntelevat. Annetaan puhua loppuun saakka ilman keskeytyksiä. Kun jokainen on käyttänyt puheenvuoron, voidaan yhteisesti keskustella asioista.

14 Keskustelu Lapsen ja perheen näkökulman esille tuleminen on varmistettava. Kaikkien osallistujien on tultava huomioiduksi. Lopetus ja työnjaosta sopiminen Tehdään yhteenveto sopimuksista: mitä on sovittu ja mitä kukin tekee. Tarvittaessa sovitaan seuraavan tapaamisen ajankohta ja kerrotaan, miten voit antaa tapaamisesta palautetta. Lopuksi lapselta ja perheeltä on hyvä kysyä: Puhuttiinko mielestäsi oikeista asioista Haluaisitko vielä sanoa jotain Oliko tapaamisesta sinulle hyötyä Tulitko kuulluksi Kiitos osallistumisestasi!