Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa"

Transkriptio

1 Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

2 Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa 4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne 4.1 Huolen vyöhykkeistö 4.2 Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) 6.4 Seurantaneuvonpito 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta 2

3 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön Nurmijärvellä on jo useita vuosia kehitetty kunnan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten ja perheiden tuen tarpeisiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja perheen osallisuutta tukien. Tavoitteena on ollut synnyttää asiakkaiden ja eri työntekijöiden välille avointa yhteistyötä jo siinä vaiheessa, kun toimintamahdollisuuksia on vielä paljon. Kuntastrategian ja sen tavoitteiden mukaan on pyritty ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä. Kunnan sosiaalipalvelualue toimi vastuullisena vetäjänä valtion rahoituksella ja yhteistyössä THL:n (ent. Stakes) kanssa vuosina toteutetussa varhaisen puuttumisen kehittämishankkeessa. THL:ssa oli kehitetty huolen vyöhykkeistöön perustuva VARPU-toimintamalli ja Nurmijärven hankkeen tavoitteena oli luoda vyöhykkeistön pohjalta käytäntöön soveltuva toimintamalli Nurmijärven kunnan lasten ja perheiden palveluihin. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa, Varpu toimintamalli, valmistui v Se ohjaa työntekijöitä asiakaslähtöiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Jatkorahoituksella toteutettiin vuosina hanke Varpumallin ja sen menetelmien juurruttamiseksi peruspalvelutoimintaan. Näille kehittämishankkeille nimettiin monialainen ohjausryhmä. Varhaisen puuttumisen kehittämishankkeiden sekä muutamien muiden hankkeiden aikana kuntaan koulutettiin dialogisten verkostomenetelmien osaajia, verkostokonsultteja, huolen puheeksioton Hupu - kouluttajia, läheisneuvonpidon (LNP) koollekutsujia ja kriisikouluttajia. Kaikkien näiden dialogiosaajien työskentelyä kunnan organisaatiossa koordinoi hankkeiden ajan verkostotyön koordinaattori. Kun varhaisen puuttumisen hankkeet vuonna 2007 päättyivät, kunta halusi turvata Varpu-mallin pysyvyyden peruspalvelujen toimintamallina. Vuonna 2008 verkostotyön koordinaattorin tehtävä vakinaistettiin ja ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä tuli kunnanjohtajan päätöksellä pysyvä. Tällä hetkellä kunnassa toimii 14 koulutettua verkostokonsulttia, 6 huolen puheeksioton Hupu -kouluttajaa, yhteensä 4 läheisneuvonpidon koollekutsujaa, joista kaksi on kunnan ja kaksi seurakunnan palveluksessa sekä kaksi kriisikouluttajaa. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Uudessa mallissa asiakkaan osallisuuteen perustuvasta verkostodialogisesta toiminnasta käytetään varhaisen puuttumisen sijasta ilmaisua varhainen avoin yhteistyö. Mallin mukaista varhaista avointa yhteistyötä ohjaavat valtakunnallisen Varpu-verkoston muotoilemat eettiset toimintaperiaatteet. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli on toimintamallina käytössä kaikissa Nurmijärven kunnan lasten/nuorten ja perheiden palveluissa. Se on myös yksi kunnan työhyvinvoinnin tukemisen malli ja parhaillaan sen käyttöönottoa suunnitellaan myös ikäihmisten palveluissa. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa Nurmijärven kuntastrategian arvot ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. Varhaisella avoimella yhteistyöllä ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään näiden arvojen mukaista toimintaa. Sillä myös tuetaan talousarvion tavoitteiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisehdotusten toteutumista. Näiden asioiden välisiä yhteyksiä havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva kuvio. 3

4 Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön Varpumalli ja sen eettiset periaatteet KUNTASTRATEGIA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Työhyvinvoinnin edistäminen Talousarvion tavoitteet Vuosittaiset ohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyväksytty seuraavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen päälinjaukset: lisätään osallisuutta autetaan lasta omassa toimintaympäristössään turvataan toimivat peruspalvelut pidetään asuinympäristö viihtyisänä ja turvallisena lisätään lastensuojelun avopalveluja kasvatetaan perhehoidon osuutta lasten sijoituksissa Varhaisella avoimella yhteistyöllä tuetaan erityisesti seuraavia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osioita: Osallisuuden lisääminen toimitaan varhain ja avoimessa vuorovaikutuksessa kuntalaisen kanssa tuetaan vanhemmuutta etsimällä dialogisia toteuttamistapoja päivähoidon ja koulujen vanhempainiltoihin lisätään vertaisryhmätoimintaa kehitetään nuorten yhteistoimintaa tavoitteena esimerkiksi toimivat oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto huomioidaan kuntalaisen näkökulma palveluprosessien kuvauksissa lisätään yhteistyötä yhteisöjen kanssa Lapsen auttaminen hänen omassa toimintaympäristössään kehitetään hyviä käytäntöjä (Hykä:t) eri palvelujen nivelvaiheisiin kehitetään oppilashuollon laatua ja palvelurakennetta, palvelu-rakenteen kehittämishankkeessa käsitellään prosessit ja rakenteet -tehdään kehittämissuunnitelma tuetaan kolmatta sektoria lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä työssä luodaan matalan kynnyksen palveluja nuorille kehitetään lapsiperheiden kotipalvelua turvataan nuorille monipuoliset vapaa-ajan palvelut Toimivista peruspalveluista huolehtiminen turvataan pätevän henkilöstön saanti ja pysyminen sekä huolehditaan työhyvinvoinnista kehitetään työ- ja toimintatavat sujuviksi 4

5 turvataan resurssit, esimerkiksi toimiva yleisopetus, sopivat ryhmäkoot ja muut mitoitukset, monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut ja sopiva asiakasmäärä/työntekijä 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa Nurmijärven kuntastrategiassa painotetaan osaavan henkilöstön saatavuutta ja aktiivisen toimintakulttuurin merkitystä työhyvinvoinnin turvaamisessa. Varhaisen avoimen yhteistyön mallilla ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään kunnan arvojen, vastuullisuuden, avoimuuden, uudistumiskyvyn, yhteistyön ja palveluhenkisyyden mukaista toimintaa myös työhyvinvoinnissa. Työpaikan arvostus ja työyhteisön hyvinvointi edellyttävät aktiivista esimiestyötä ja työyhteisön vuorovaikutusta. Avoin vuorovaikutus ja yhteistyö ovat edellytyksiä organisaation uudistumiskyvylle ja jatkuvalle oppimiselle. Puheeksiottamisen toimintatapa varmistaa sen, että kaikki kantavat vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista. Asioita otetaan avoimesti puheeksi työyhteisössä jo silloin, kun huolet ovat pieniä. Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä jokainen, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita. Periaatteina puheeksiottamisessa ovat avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä sekä toisen arvostus ja välittäminen. Työntekijöiden tulee työpaikalla kertoa avoimesti myös toisilleen, mikäli he ovat huolestuneita toisen työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Pelkästään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta keskustelu ei ole välttämättä toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. Puheeksiotto on parhaimmillaan sitä, että henkilö itse ottaa asian puheeksi esimiehen ja työkavereiden kanssa. Puheeksiottamisella pyritään siihen, että muun muassa pitkiä sairauspoissaoloja, uudelleensijoitteluja ja päihteiden käyttöä olisi vastaisuudessa vähemmän ja asioihin tartuttaisiin arvostavalla tavalla jo siinä vaiheessa, kun toimintavaihtoehtoja on vielä paljon. Vaihtoehtojen kaventuessa sairauspoissaolot lisääntyvät ja työssä jatkamisen edellytykset vähentyvät. Työstä poissaolot vaikeuttavat työyhteisön selviytymistä työtehtävistä ja tuovat pitkittyessään epävarmuutta sairastuneen työntekijän elämään. Työkykyprosessia kehitetään ennakoivaan suuntaan. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista, ja työkyvyn säilymistä sekä lyhentää sairauslomien pituutta, tukea töihin palaamista pitkältä sairauspoissaololta ja ehkäistä täyden työkyvyttömyyden vaaraa. Nurmijärven kunnassa edistetään ja ylläpidetään sellaista työpaikan toimintakulttuuria, jossa töihin on kiva tulla ja jossa jokainen kokee työnsä tärkeäksi sekä arvostetuksi. Työpaikan ihmissuhteet pyritään pitämään toimivina ja jokaisen toivotaan saavan onnistumisen kokemuksia omassa työssään. Onnistumisen mittarina on muun muassa sairauspoissaolojen määrä. Esimiesten työ on usein kuormittavaa ihmissuhdetyötä. Esimiehet tarvitsevat keinoja, vertaistukea ja ns. perälautaa vaikeilta tuntuvien asioiden puheeksiottamisessa. Vaikeiltakin tuntuvien asioiden puheeksiottaminen on kuitenkin toimivin tapa varjella työpaikan hyvää arkea ja ennaltaehkäistä huolien syntymistä. Siksi kaikkien esimiesten on tärkeää harjaantua siinä. 5

6 4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne Varhaisen avoimen yhteistyön keskeinen elementti on asiakkaan osallisuus. Myös Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa osallisuus turvataan siten, että asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Osallisuuden varmistamisessa käytetään Nurmijärvellä huolen vyöhykkeistöön perustuvaa varhaisen avoimen yhteistyön toimintatapaa. Sen mukaan jokainen työntekijä, joka on huolissaan lapsen tai nuoren tilanteesta, hakeutuu avoimeen yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa jo varhaisessa vaiheessa, kun huolet ovat vielä pieniä. On huolehdittava siitä, että huolet eivät pääse kasvamaan, vaan niitä hälvennetään antamalla lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen kaikki mahdollinen ennaltaehkäisevä apu ja tuki. Huolissaan oleva työntekijä voi asiakkaan nimeä mainitsematta milloin tahansa myös konsultoida kaikkia kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivia työntekijöitä. On tärkeää, että työntekijä saa selkiytettyä omaa vastuutaan lapsen, perheen ja heidän läheistensä sekä viranomaisten yhteisessä tukiverkostossa. 4.1 Huolen vyöhykkeistö Nurmijärvellä THL:n (Arnkil & Eriksson) kehittämä huolen vyöhykkeistö on muunneltu alla olevan kuvan mukaiseksi kunnan omaan käyttöön soveltuvaksi huolen arvioinnin apuvälineeksi. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä 2009 Arnkil & Eriksson / THL 1 Varhaisessa avoimessa yhteistyössä työntekijä jäsentää ensin omaa huoltaan huolen vyöhykkeistön avulla. Hän asettaa huolensa vyöhykkeistölle sen mukaan, miten suurena hän itse sen kokee. Vyöhykkeet kertovat työntekijälle tilanteesta seuraavaa: 1) ei huolta - tilanne, jossa työntekijä kokee, että asiakkaan ja perheen asiat ovat kunnossa, 2) pieni huoli - työntekijällä voi olla pientä huolta tai ihmettelyä tilanteesta, mutta hän kokee voivansa itse auttaa siinä, 3) harmaa vyöhyke - työntekijä kokee, etteivät hänen omat auttamiskeinonsa riitä, vaan tilanteeseen tarvitaan lisää tukea ja/tai kontrollia, 4) suuri huoli - on kyse kriisitilanteista, jotka pakottavat nopeaan toimintaan. (Lähde: Arnkil, Eriksson, Rautava, Verkostokonsultin käsikirja, 2006) 6

7 4.2 Varhaisen avoimen yhteistyö rakenne kunnassa Nurmijärven kunnassa varhaisen avoimen yhteistyön rakenne on seuraavanlainen: Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä - Kehittää, seuraa ja arvioi varhaista avointa yhteistyötä kuntastrategian sekä Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman näkökulmasta - Seuraa ja arvioi varhaisen avoimen yhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta - Raportoi toiminnasta kunnan johtoryhmälle Verkostotyön koordinaattori -- Vastaanottaa verkostodialogisten neuvonpitojen, läheisneuvonpitojen, Hupu- ja kriisikoulutusten tilaukset ja koordinoi niiden järjestämisen - Kokoaa palautteet - Raportoi varhaisesta avoimesta yhteistyöstä ylisektoriselle johdolle Vaikuttavuuden arviointi - Välittömät palautteet neuvonpidoista ja koulutuksista - Tilaaja ja - varhaisen avoimen yhteistyön eettiset suuntaviivat Nurmijärvellä ovat sosiaali- asiakashaastattelut ja terveysministeriön Tarjonta koordinoiman Kysyntä Varpu-verkoston hyväksymät - Työyhteisöjen varhaisen eettisten puuttumisen eettiset periaatteet. Ne toimivat varhaista avointa periaatteiden yhteistyötä keskustelut ohjaavina periaatteina ja niiden pohjalta tätä yhteistoimintaa kehitetään - Jatkuva arviointi ja säännöllisesti Menetelmät arvioidaan. Kehittäminen ja kouluttaminen VARHAISEN - Huolen jäsentäminen AVOIMEN ja puheeksiotto - Varhaisen avoimen yhteistyön mallista YHTEISTYÖN EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET - Ennakointidialogit asiakastyössä, tiedottaminen ja tapa toimia: suunnittelussa ja työyhteisöjen -Moniammatillisten ja työyhteisökohtaisten Huoli kehittämisessä puheeksi koulutusten järjestäminen - Läheisneuvonpito (LNP) - Työyhteisöjen kriisikoulutukset - Lapset puheeksi -lokikirja - Asiakasta osallistavien menetelmien osaajien - Hykä-dialogi ja Puimala seudullinen kehittäminen ja yhteistyö Varhaista avointa yhteistyötä Nurmijärvellä ohjaa, johtaa ja seuraa kunnanjohtajan nimeämä ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Toiminnan kehittymistä sekä asiakkaan osallisuuteen perustuvien dialogisten verkostotyön työtapojen ja menetelmien käyttöä ja kehittämistä koordinoi verkostotyön koordinaattori. Hän myös antaa lisätietoja myöhemmin esiteltävistä varhaisen avoimen yhteistyön menetelmistä ottaa vastaan niitä koskevat tilaukset. 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Valtakunnallinen Varpu-verkosto on määritellyt v.2008 varhaiselle puuttumiselle seuraavat 10 eettistä periaatetta, jotka ohjaavat varhaista avointa yhteistyötä myös Nurmijärvellä: 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 7

8 3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä. 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asian-osaisten nimitä tai muita tunnistetietoja. 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelu ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä peri-aatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen Kun työntekijä on jäsentänyt oman huolensa ja arvioinut sen määrän kappaleessa 4.1. kuvatun huolen hyvöhykkeistön avulla, hän valmistautuu ottamaan huolensa puheeksi niiden kanssa, joita se koskee. Työntekijä voi pyytää tässä vaiheessa keskusteluapua ja tukea esimieheltään. Tärkeintä on, että huolitilanteita ei katsota läpi sormien, vaan että ne otetaan varhain ja viipymättä puheeksi niiden kanssa, joita ne koskevat. Puheeksiottaminen avaa tietä nopealle auttamiselle. Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on keskeistä se, että huoli otetaan puheeksi asianosaisten kanssa kunnioittavasti. Asiakasta ei aleta syytellä eikä neuvoa, vaan häneltä pyydetään itselle apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämisessä. Vaikeakin asia, esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä 8

9 huoli, voidaan ottaa vanhempien kanssa puheeksi vaikkapa sanomalla: Haluaisin pyytää apua teiltä vanhemmilta, kun olen nyt vähän ymmälläni Liisan suhteen. Olen nimittäin viime aikoina alkanut huolestua hänestä täällä koulussa. Liisahan on etevä tyttö, nyt hänellä vain on jostain syystä ollut myöhästymisiä ja kotitehtävät ovat olleet monesti tekemättä. Te vanhemmat voisitte varmasti auttaa minua ymmärtämään, mistä tässä voisi olla kysymys ja miten minä opettajana osaisin tukea häntä parhaalla mahdollisella tavalla täällä koulussa. Työntekijä ei siis ala määritellä tilannetta mitenkään, vaan hän pyytää vanhempien apua, jotta osaisi olla paremmin lapsen tukena. Ohjeita ja tukea huolen puheeksi ottamistilanteisiin saa huolen puheeksioton Hupu -koulutuksesta, jota kunnassa järjestetään pitkin vuotta kaikille työntekijöille ja esimiehille. Koulutuksiin voi ilmoittautua Myllyn kautta Hupu -koulutuksia järjestetään kaikille henkilöstöryhmille, myös esimiehille. Koulutusryhmä voi olla moniammatillinen tai koulutus voidaan haluttaessa suunnata jollekin tietylle ammattiryhmälle tai työyhteisölle. Koulutuksen kesto on 2 x 2,5 tuntia. Koulutuskertojen välissä olevien 2-3 viikon aikana koulutukseen osallistujat tekevät puheeksi ottamisen harjoituksen omalla työpaikallaan. Koulutuksen sisältöalueita ovat: varhaisen puuttumisen valtakunnallinen viitekehys Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön malli tietoinen ennakointi, puheeksioton ennakointilomakkeen käyttö subjektiivisuus, omaan huoleen tarttuminen intuitio tilanteen voimavarat dialoginen kohtaaminen konkretisointi tukitarjoukset, mitä tarjota tilanteeseen tueksi oman toiminnan muuntelu puheeksioton jälkeiset dialogit 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito Kun työntekijä on ottanut huolensa puheeksi, hän alkaa pohtia yhdessä asiakkaan/perheen kanssa, miten avoimessa yhteistyössä voitaisiin edetä ja ketä muita läheisiä ja/tai ammattilaisia olisi tarpeellista kutsua mukaan. Lapsen, perheen ja sille läheisten ihmisten sekä työntekijöiden yhteisen suunnitelman laatimista varten voidaan järjestää verkoston yhteiskokoontuminen. Tällaisessa, ulkopuolisten verkostokonsulttien vetämässä dialogisessa verkostoneuvonpidossa, esimerkiksi ns. tulevaisuudenmuistelussa, luodaan kuvaa perheen hyvästä tulevaisuudesta ja suunnitellaan siitä käsin verkostoyhteistyötä sekä tarvittavia tukitoimia. Neuvonpidossa ei haeta syyllisiä tai vajavuuksia, vaan pyritään yhdistämään voimavaroja ja ihmisiä ja saamaan aikaan lasta/nuorta/perhettä tukeva yhteinen suunnitelma. Käytäntö sekä monet seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen 2-3 tuntia kestävä verkostodialoginen neuvonpito auttaa moniammatillista verkostoa toimimaan tehokkaasti asiakkaan tukena. (lisätietoa osoitteessa: Dialogisen verkostoneuvonpidon organisointia ja ohjausta varten tilataan verkostotyön koordinoimasta ns. verkostokonsulttipankista koulutetut verkostokonsultit. Mikäli asiakas/perhe on suostuvainen verkostoneuvonpidon järjestämiseen, työntekijä tekee ennakointidialogin tilauksen kunnan verkostotyön koordinaattorille. Koordinaattoriin voi myös olla ensin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse ja neuvotella siitä, millainen verkostoneuvonpito tai -menetelmä mihinkin tilanteeseen voisi sopia. 9

10 Verkostokonsultit työskentelevät neuvonpidoissa työparina, toinen ohjaa keskustelua ja toinen kirjaa sitä muistiin. He huolehtivat siitä, että jokainen neuvonpitoon osallistuja saa tilaisuuden kuulla muiden ajatuksia ja puhua omasta näkökulmastaan. Työntekijä, esimerkiksi opettaja, joka on tilannut neuvonpidon, vapautuu näin kuuntelemaan ja puhumaan omassa roolissaan ilman, että hänen tarvitsee toimia puheenjohtajana ja tehdä muistiinpanoja. Verkostokonsultteja voi tilata asiakasneuvonpitojen lisäksi myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä suunnittelukokouksiin. Alueneuvonpidossa voidaan selvittää, miten tietyn alueen lapset/nuoret voivat. Niissä tarkastellaan alueen yhteisiä kehittämiskohteita, kuten esimerkiksi Rajamäen Kyläyhdistyksen toimeen panemissa lasten ja nuorten varhaisen puuttumisen alueneuvonpidoissa on vuosittain tehty. Teemaneuvonpitoja järjestetään, kun halutaan tarkastella jotain, esimerkiksi luokassa, päiväkotiryhmässä pulmalliseksi koettua tilannetta, useista näkökulmista. Varhainen avoin yhteistyö voidaan käynnistää myös työyhteisössä silloin, kun siellä on havaittu joku huolen aihe. Varhainen avoin yhteistyö voi alkaa joko huolissaan olevan esimiehen tai työntekijän aloitteesta. Ennakointidialogit soveltuvat myös työyhteisöjen huolien käsittelyyn. 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) Läheisneuvonpito (LNP) on myös yksi asiakkaan osallisuuteen perustuva sosiaalityön menetelmä, jonka tavoitteena on lapsen asian ratkaiseminen. Siinä asiakas ja hänen läheisverkostonsa ovat mukana tilanteen arvioinnissa ja päätöksenteossa. Hän saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Läheisneuvon perustuu kaikkien osapuolten vapaaehtoisuuteen. Päätarkoituksena on vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä osallistumista sellaisen heitä koskettavan asian ratkomiseen, jossa viranomaisen on velvollisuus toimia. Läheisneuvonpidossa on kolme vaihetta, valmisteluvaihe, läheisneuvonpito- ja seurantavaihe. Työntekijä voi pohtia läheisneuvonpidon järjestämistä lapsen tai nuoren asiassa yhdessä verkostotyön koordinaattorin kanssa. Mikäli LNP päätetään järjestää, siitä tehdään tilaus verkostotyön koordinaattorille ja neuvonpidon koollekutsumisesta huolehtivat koulutetut koollekutsujat. (Lisätietoja osoitteessa: 6.4 Seurantaneuvonpito Dialogisten verkostomenetelmien ja läheisneuvonpidon käyttö lisäävät asiakkaan osallisuutta hänen omassa asiassaan. Se ottaa dialogisesti mukaan myös asiakkaan ja/tai perheen oman lähiverkoston. Näin saadaan aikaan suunnitelma, johon kaikki osalliset sitoutuvat. Suunnitelman toteutumista seurataan ja ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa sovitaan jo ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä seurantaneuvonpidon järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa muutetaan sitä. Seurantaneuvonpito voidaan järjestää useammankin kerran sen varmistamiseksi, että suunnitelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan. 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala Hyvien käytäntöjen Hykä -dialogi ja Puimala ovat menetelmiä, jotka avaavat keskustelun ja toinen toiselta oppimisen mahdollisuuksia. Hykä-dialogeissa ja Puimaloissa lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä tukevia eettisiä käytäntöjä voidaan tarkastella työyhteisön sisällä, sektoreiden välillä sekä yhdessä lasten/nuorten ja vanhempien kanssa. Työntekijät voivat niissä pohtia ja jakaa yhdessä ei huolta tilanteiden ja huolta aiheuttavien työskentelytilanteiden avulla sellaisia työkäytäntöjä, 10

11 jotka pitävät huolia loitolla ja huojentavat niitä. Työntekijät tulevat näin tietoisemmiksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, työkäytäntöjensä toimivista puolista ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hykä-dialogeja ja Puimaloita ohjaavat niihin koulutetut verkostokonsultit. Hykä-dialogien vetäjiksi voidaan kouluttaa myös esimies-alainen, esimerkiksi rehtori-opettaja työpareja, kuten Nurmijärvellä on jo tehtykin. Kun joku työyksikön käytäntö osoittautuu hyväksi ja toimivaksi, voidaan järjestää Hykä-dialogi tai Puimala sen levittämiseksi myös muualle. Tavoitteena on luoda uusia tapoja kehittää työtä ja työhyvinvointia, kehittää välineitä lasten ja vanhempien sekä työntekijöiden osallisuuden lisäämiseen ja avoimeen yhteistyöhön sekä edistää dialogista ja verkostomaista työkulttuuria. Verkostodialogisilla menetelmillä työyksiköt rakentavat omat eettiset hyvät käytäntönsä. Ensin hyviä käytäntöjä pohditaan omissa työyksikkökohtaisissa keskusteluissa ja niitä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan tarkastella työyksiköiden välisissä Hykä-dialogeissa ja/tai Puimaloissa. Sen jälkeen hyvät käytännöt kirjataan huolen vyöhykkeille, jolloin niistä muodostuu yksikön oma hyvien käytäntöjen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta voidaan tarkastella yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi päiväkotien ja koulujen vanhempainilloissa. Asiakkaiden, esimerkiksi lasten ja vanhempien osallistuminen jo työyksikkökohtaisiin keskusteluihin on suositeltavaa. 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus Nurmijärvellä on kaksi kriisikouluttajaa, jotka järjestävät puolen päivän pituisia kriisikoulutuksia kunnan työyhteisöille. Niiden tarkoituksena on lisätä työyhteisöjen kykyä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön antamalla henkilöstölle valmiuksia kohdata kriisejä asiakasperheissä tai työyhteisöissä. Koulutus antaa myös valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta Poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja verkostotyön koordinaattori seuraavat ja arvioivat avoimen yhteistyön etenemistä ja raportoivat niistä kunnan johtoryhmälle. Seurantaa ja arviointia varten kerätään palautteet kaikilta verkostoneuvonpitoihin osallistuneilta asiakkailta, työntekijöiltä ja työyhteisöjen jäseniltä. Palautetta kerätään myös verkostokonsulteilta ja muilta dialogisten menetelmien osaajilta sekä verkostotyön koordinaattorilta. Jatkuvan seurannan välineitä ja mittareita etsitään ja kehitetään sekä kunnassa että yhteistyössä THL:n kanssa. 11

12 Säännöllinen arviointi on tärkeää varhaisen avoimen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä ja vakiinnuttamista ajatellen. Huomiota kiinnitetään seuraaviin tasoihin: Toiminnan vakiinnuttaminen, seuranta ja arviointi Tunnetuksi tekeminen vastuutettua ja jatkuvaa Koulutus pysyvä osa henkilöstökoulutusta Johtaminen vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa Koordinaatio Työskentely ja generointi toteutus viety toimenkuviin ja generointia tuetaan S euranta ja arviointi osa kunnallista päätöksentekoa Palaute palautetta säännöllisesti osallisuudesta Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on hyvä muistaa, että Koskaan ei liene liian aikaista olla avoin, koskaan ei liene liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei liene liian aikaista ryhtyä dialogiin. (Tom Arnkil, THL) 12

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina Avoin yhteistyö kuntakulttuurina Lasten ja nuorten tukeminen heidän kehitysympäristössään kutsuseminaari 5.10.2010. Tom Arnkil, tutkimusprofessori, THL/Lanu; VerDi Lasten ääni perustana hyvän käytännön

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

Moniammatillinen yhteistyön perusteet Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA! Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen...

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta Varhainen avoin yhteistyö Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKOULU Tuomo Lukkari. Kiiminkijoen koulu

HYVINVOINTIKOULU Tuomo Lukkari. Kiiminkijoen koulu HYVINVOINTIKOULU 15.11.2016 Tuomo Lukkari Kiiminkijoen koulu KIIMINKIJOEN KOULU - 560 oppilasta - ( + 110 + 50) - talossa 300 5-8 vuotiasta lasta HYVINVOINTIKOULU - kehittämistyö aloitettu 12/2013 VIITEKEHYS

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori

Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. ROVANIEMI Matti Ansala

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. ROVANIEMI Matti Ansala LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA ROVANIEMI 22.09.2009 Matti Ansala Lapsen oikeuksien sopimus maailman nopeimmin voimaan tullut ja sisällöltään laajin ihmisoikeussopimus, hyväksyttiin 20.11.1989

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot