Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa"

Transkriptio

1 Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

2 Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa 4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne 4.1 Huolen vyöhykkeistö 4.2 Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) 6.4 Seurantaneuvonpito 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta 2

3 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön Nurmijärvellä on jo useita vuosia kehitetty kunnan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten ja perheiden tuen tarpeisiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja perheen osallisuutta tukien. Tavoitteena on ollut synnyttää asiakkaiden ja eri työntekijöiden välille avointa yhteistyötä jo siinä vaiheessa, kun toimintamahdollisuuksia on vielä paljon. Kuntastrategian ja sen tavoitteiden mukaan on pyritty ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä. Kunnan sosiaalipalvelualue toimi vastuullisena vetäjänä valtion rahoituksella ja yhteistyössä THL:n (ent. Stakes) kanssa vuosina toteutetussa varhaisen puuttumisen kehittämishankkeessa. THL:ssa oli kehitetty huolen vyöhykkeistöön perustuva VARPU-toimintamalli ja Nurmijärven hankkeen tavoitteena oli luoda vyöhykkeistön pohjalta käytäntöön soveltuva toimintamalli Nurmijärven kunnan lasten ja perheiden palveluihin. Varhainen puuttuminen Nurmijärven peruspalveluissa, Varpu toimintamalli, valmistui v Se ohjaa työntekijöitä asiakaslähtöiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Jatkorahoituksella toteutettiin vuosina hanke Varpumallin ja sen menetelmien juurruttamiseksi peruspalvelutoimintaan. Näille kehittämishankkeille nimettiin monialainen ohjausryhmä. Varhaisen puuttumisen kehittämishankkeiden sekä muutamien muiden hankkeiden aikana kuntaan koulutettiin dialogisten verkostomenetelmien osaajia, verkostokonsultteja, huolen puheeksioton Hupu - kouluttajia, läheisneuvonpidon (LNP) koollekutsujia ja kriisikouluttajia. Kaikkien näiden dialogiosaajien työskentelyä kunnan organisaatiossa koordinoi hankkeiden ajan verkostotyön koordinaattori. Kun varhaisen puuttumisen hankkeet vuonna 2007 päättyivät, kunta halusi turvata Varpu-mallin pysyvyyden peruspalvelujen toimintamallina. Vuonna 2008 verkostotyön koordinaattorin tehtävä vakinaistettiin ja ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä tuli kunnanjohtajan päätöksellä pysyvä. Tällä hetkellä kunnassa toimii 14 koulutettua verkostokonsulttia, 6 huolen puheeksioton Hupu -kouluttajaa, yhteensä 4 läheisneuvonpidon koollekutsujaa, joista kaksi on kunnan ja kaksi seurakunnan palveluksessa sekä kaksi kriisikouluttajaa. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Uudessa mallissa asiakkaan osallisuuteen perustuvasta verkostodialogisesta toiminnasta käytetään varhaisen puuttumisen sijasta ilmaisua varhainen avoin yhteistyö. Mallin mukaista varhaista avointa yhteistyötä ohjaavat valtakunnallisen Varpu-verkoston muotoilemat eettiset toimintaperiaatteet. Uudistettu varhaisen avoimen yhteistyön malli on toimintamallina käytössä kaikissa Nurmijärven kunnan lasten/nuorten ja perheiden palveluissa. Se on myös yksi kunnan työhyvinvoinnin tukemisen malli ja parhaillaan sen käyttöönottoa suunnitellaan myös ikäihmisten palveluissa. 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa Nurmijärven kuntastrategian arvot ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. Varhaisella avoimella yhteistyöllä ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään näiden arvojen mukaista toimintaa. Sillä myös tuetaan talousarvion tavoitteiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämisehdotusten toteutumista. Näiden asioiden välisiä yhteyksiä havainnollistaa seuraavalla sivulla oleva kuvio. 3

4 Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön Varpumalli ja sen eettiset periaatteet KUNTASTRATEGIA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Työhyvinvoinnin edistäminen Talousarvion tavoitteet Vuosittaiset ohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyväksytty seuraavat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen päälinjaukset: lisätään osallisuutta autetaan lasta omassa toimintaympäristössään turvataan toimivat peruspalvelut pidetään asuinympäristö viihtyisänä ja turvallisena lisätään lastensuojelun avopalveluja kasvatetaan perhehoidon osuutta lasten sijoituksissa Varhaisella avoimella yhteistyöllä tuetaan erityisesti seuraavia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osioita: Osallisuuden lisääminen toimitaan varhain ja avoimessa vuorovaikutuksessa kuntalaisen kanssa tuetaan vanhemmuutta etsimällä dialogisia toteuttamistapoja päivähoidon ja koulujen vanhempainiltoihin lisätään vertaisryhmätoimintaa kehitetään nuorten yhteistoimintaa tavoitteena esimerkiksi toimivat oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto huomioidaan kuntalaisen näkökulma palveluprosessien kuvauksissa lisätään yhteistyötä yhteisöjen kanssa Lapsen auttaminen hänen omassa toimintaympäristössään kehitetään hyviä käytäntöjä (Hykä:t) eri palvelujen nivelvaiheisiin kehitetään oppilashuollon laatua ja palvelurakennetta, palvelu-rakenteen kehittämishankkeessa käsitellään prosessit ja rakenteet -tehdään kehittämissuunnitelma tuetaan kolmatta sektoria lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä työssä luodaan matalan kynnyksen palveluja nuorille kehitetään lapsiperheiden kotipalvelua turvataan nuorille monipuoliset vapaa-ajan palvelut Toimivista peruspalveluista huolehtiminen turvataan pätevän henkilöstön saanti ja pysyminen sekä huolehditaan työhyvinvoinnista kehitetään työ- ja toimintatavat sujuviksi 4

5 turvataan resurssit, esimerkiksi toimiva yleisopetus, sopivat ryhmäkoot ja muut mitoitukset, monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut ja sopiva asiakasmäärä/työntekijä 3. Puheeksiottamisen toimintatapa esimiestyössä ja työyhteisöjen vuorovaikutuksessa Nurmijärven kuntastrategiassa painotetaan osaavan henkilöstön saatavuutta ja aktiivisen toimintakulttuurin merkitystä työhyvinvoinnin turvaamisessa. Varhaisen avoimen yhteistyön mallilla ja sen eettisillä toimintaperiaatteilla edistetään kunnan arvojen, vastuullisuuden, avoimuuden, uudistumiskyvyn, yhteistyön ja palveluhenkisyyden mukaista toimintaa myös työhyvinvoinnissa. Työpaikan arvostus ja työyhteisön hyvinvointi edellyttävät aktiivista esimiestyötä ja työyhteisön vuorovaikutusta. Avoin vuorovaikutus ja yhteistyö ovat edellytyksiä organisaation uudistumiskyvylle ja jatkuvalle oppimiselle. Puheeksiottamisen toimintatapa varmistaa sen, että kaikki kantavat vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista. Asioita otetaan avoimesti puheeksi työyhteisössä jo silloin, kun huolet ovat pieniä. Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä jokainen, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita. Periaatteina puheeksiottamisessa ovat avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä sekä toisen arvostus ja välittäminen. Työntekijöiden tulee työpaikalla kertoa avoimesti myös toisilleen, mikäli he ovat huolestuneita toisen työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Pelkästään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta keskustelu ei ole välttämättä toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. Puheeksiotto on parhaimmillaan sitä, että henkilö itse ottaa asian puheeksi esimiehen ja työkavereiden kanssa. Puheeksiottamisella pyritään siihen, että muun muassa pitkiä sairauspoissaoloja, uudelleensijoitteluja ja päihteiden käyttöä olisi vastaisuudessa vähemmän ja asioihin tartuttaisiin arvostavalla tavalla jo siinä vaiheessa, kun toimintavaihtoehtoja on vielä paljon. Vaihtoehtojen kaventuessa sairauspoissaolot lisääntyvät ja työssä jatkamisen edellytykset vähentyvät. Työstä poissaolot vaikeuttavat työyhteisön selviytymistä työtehtävistä ja tuovat pitkittyessään epävarmuutta sairastuneen työntekijän elämään. Työkykyprosessia kehitetään ennakoivaan suuntaan. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista, ja työkyvyn säilymistä sekä lyhentää sairauslomien pituutta, tukea töihin palaamista pitkältä sairauspoissaololta ja ehkäistä täyden työkyvyttömyyden vaaraa. Nurmijärven kunnassa edistetään ja ylläpidetään sellaista työpaikan toimintakulttuuria, jossa töihin on kiva tulla ja jossa jokainen kokee työnsä tärkeäksi sekä arvostetuksi. Työpaikan ihmissuhteet pyritään pitämään toimivina ja jokaisen toivotaan saavan onnistumisen kokemuksia omassa työssään. Onnistumisen mittarina on muun muassa sairauspoissaolojen määrä. Esimiesten työ on usein kuormittavaa ihmissuhdetyötä. Esimiehet tarvitsevat keinoja, vertaistukea ja ns. perälautaa vaikeilta tuntuvien asioiden puheeksiottamisessa. Vaikeiltakin tuntuvien asioiden puheeksiottaminen on kuitenkin toimivin tapa varjella työpaikan hyvää arkea ja ennaltaehkäistä huolien syntymistä. Siksi kaikkien esimiesten on tärkeää harjaantua siinä. 5

6 4. Varhainen avoin yhteistyö ja sen rakenne Varhaisen avoimen yhteistyön keskeinen elementti on asiakkaan osallisuus. Myös Nurmijärven kuntastrategian mukaisesti kunnan kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa osallisuus turvataan siten, että asiakas/perhe on aina alusta lähtien mukana oman asiansa käsittelyssä. Osallisuuden varmistamisessa käytetään Nurmijärvellä huolen vyöhykkeistöön perustuvaa varhaisen avoimen yhteistyön toimintatapaa. Sen mukaan jokainen työntekijä, joka on huolissaan lapsen tai nuoren tilanteesta, hakeutuu avoimeen yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa jo varhaisessa vaiheessa, kun huolet ovat vielä pieniä. On huolehdittava siitä, että huolet eivät pääse kasvamaan, vaan niitä hälvennetään antamalla lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen kaikki mahdollinen ennaltaehkäisevä apu ja tuki. Huolissaan oleva työntekijä voi asiakkaan nimeä mainitsematta milloin tahansa myös konsultoida kaikkia kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivia työntekijöitä. On tärkeää, että työntekijä saa selkiytettyä omaa vastuutaan lapsen, perheen ja heidän läheistensä sekä viranomaisten yhteisessä tukiverkostossa. 4.1 Huolen vyöhykkeistö Nurmijärvellä THL:n (Arnkil & Eriksson) kehittämä huolen vyöhykkeistö on muunneltu alla olevan kuvan mukaiseksi kunnan omaan käyttöön soveltuvaksi huolen arvioinnin apuvälineeksi. HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. * kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa esim. päihteiden käyttöä 2009 Arnkil & Eriksson / THL 1 Varhaisessa avoimessa yhteistyössä työntekijä jäsentää ensin omaa huoltaan huolen vyöhykkeistön avulla. Hän asettaa huolensa vyöhykkeistölle sen mukaan, miten suurena hän itse sen kokee. Vyöhykkeet kertovat työntekijälle tilanteesta seuraavaa: 1) ei huolta - tilanne, jossa työntekijä kokee, että asiakkaan ja perheen asiat ovat kunnossa, 2) pieni huoli - työntekijällä voi olla pientä huolta tai ihmettelyä tilanteesta, mutta hän kokee voivansa itse auttaa siinä, 3) harmaa vyöhyke - työntekijä kokee, etteivät hänen omat auttamiskeinonsa riitä, vaan tilanteeseen tarvitaan lisää tukea ja/tai kontrollia, 4) suuri huoli - on kyse kriisitilanteista, jotka pakottavat nopeaan toimintaan. (Lähde: Arnkil, Eriksson, Rautava, Verkostokonsultin käsikirja, 2006) 6

7 4.2 Varhaisen avoimen yhteistyö rakenne kunnassa Nurmijärven kunnassa varhaisen avoimen yhteistyön rakenne on seuraavanlainen: Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä - Kehittää, seuraa ja arvioi varhaista avointa yhteistyötä kuntastrategian sekä Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman näkökulmasta - Seuraa ja arvioi varhaisen avoimen yhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta - Raportoi toiminnasta kunnan johtoryhmälle Verkostotyön koordinaattori -- Vastaanottaa verkostodialogisten neuvonpitojen, läheisneuvonpitojen, Hupu- ja kriisikoulutusten tilaukset ja koordinoi niiden järjestämisen - Kokoaa palautteet - Raportoi varhaisesta avoimesta yhteistyöstä ylisektoriselle johdolle Vaikuttavuuden arviointi - Välittömät palautteet neuvonpidoista ja koulutuksista - Tilaaja ja - varhaisen avoimen yhteistyön eettiset suuntaviivat Nurmijärvellä ovat sosiaali- asiakashaastattelut ja terveysministeriön Tarjonta koordinoiman Kysyntä Varpu-verkoston hyväksymät - Työyhteisöjen varhaisen eettisten puuttumisen eettiset periaatteet. Ne toimivat varhaista avointa periaatteiden yhteistyötä keskustelut ohjaavina periaatteina ja niiden pohjalta tätä yhteistoimintaa kehitetään - Jatkuva arviointi ja säännöllisesti Menetelmät arvioidaan. Kehittäminen ja kouluttaminen VARHAISEN - Huolen jäsentäminen AVOIMEN ja puheeksiotto - Varhaisen avoimen yhteistyön mallista YHTEISTYÖN EETTISET TOIMINTAPERIAATTEET - Ennakointidialogit asiakastyössä, tiedottaminen ja tapa toimia: suunnittelussa ja työyhteisöjen -Moniammatillisten ja työyhteisökohtaisten Huoli kehittämisessä puheeksi koulutusten järjestäminen - Läheisneuvonpito (LNP) - Työyhteisöjen kriisikoulutukset - Lapset puheeksi -lokikirja - Asiakasta osallistavien menetelmien osaajien - Hykä-dialogi ja Puimala seudullinen kehittäminen ja yhteistyö Varhaista avointa yhteistyötä Nurmijärvellä ohjaa, johtaa ja seuraa kunnanjohtajan nimeämä ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä. Toiminnan kehittymistä sekä asiakkaan osallisuuteen perustuvien dialogisten verkostotyön työtapojen ja menetelmien käyttöä ja kehittämistä koordinoi verkostotyön koordinaattori. Hän myös antaa lisätietoja myöhemmin esiteltävistä varhaisen avoimen yhteistyön menetelmistä ottaa vastaan niitä koskevat tilaukset. 5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Valtakunnallinen Varpu-verkosto on määritellyt v.2008 varhaiselle puuttumiselle seuraavat 10 eettistä periaatetta, jotka ohjaavat varhaista avointa yhteistyötä myös Nurmijärvellä: 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 7

8 3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä. 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asian-osaisten nimitä tai muita tunnistetietoja. 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelu ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä peri-aatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. 6. Varhaisen avoimen yhteistyön menetelmät 6.1 Huolen puheeksiottaminen Kun työntekijä on jäsentänyt oman huolensa ja arvioinut sen määrän kappaleessa 4.1. kuvatun huolen hyvöhykkeistön avulla, hän valmistautuu ottamaan huolensa puheeksi niiden kanssa, joita se koskee. Työntekijä voi pyytää tässä vaiheessa keskusteluapua ja tukea esimieheltään. Tärkeintä on, että huolitilanteita ei katsota läpi sormien, vaan että ne otetaan varhain ja viipymättä puheeksi niiden kanssa, joita ne koskevat. Puheeksiottaminen avaa tietä nopealle auttamiselle. Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on keskeistä se, että huoli otetaan puheeksi asianosaisten kanssa kunnioittavasti. Asiakasta ei aleta syytellä eikä neuvoa, vaan häneltä pyydetään itselle apua huolia huojentavan toiminnan käynnistämisessä. Vaikeakin asia, esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä 8

9 huoli, voidaan ottaa vanhempien kanssa puheeksi vaikkapa sanomalla: Haluaisin pyytää apua teiltä vanhemmilta, kun olen nyt vähän ymmälläni Liisan suhteen. Olen nimittäin viime aikoina alkanut huolestua hänestä täällä koulussa. Liisahan on etevä tyttö, nyt hänellä vain on jostain syystä ollut myöhästymisiä ja kotitehtävät ovat olleet monesti tekemättä. Te vanhemmat voisitte varmasti auttaa minua ymmärtämään, mistä tässä voisi olla kysymys ja miten minä opettajana osaisin tukea häntä parhaalla mahdollisella tavalla täällä koulussa. Työntekijä ei siis ala määritellä tilannetta mitenkään, vaan hän pyytää vanhempien apua, jotta osaisi olla paremmin lapsen tukena. Ohjeita ja tukea huolen puheeksi ottamistilanteisiin saa huolen puheeksioton Hupu -koulutuksesta, jota kunnassa järjestetään pitkin vuotta kaikille työntekijöille ja esimiehille. Koulutuksiin voi ilmoittautua Myllyn kautta Hupu -koulutuksia järjestetään kaikille henkilöstöryhmille, myös esimiehille. Koulutusryhmä voi olla moniammatillinen tai koulutus voidaan haluttaessa suunnata jollekin tietylle ammattiryhmälle tai työyhteisölle. Koulutuksen kesto on 2 x 2,5 tuntia. Koulutuskertojen välissä olevien 2-3 viikon aikana koulutukseen osallistujat tekevät puheeksi ottamisen harjoituksen omalla työpaikallaan. Koulutuksen sisältöalueita ovat: varhaisen puuttumisen valtakunnallinen viitekehys Nurmijärven varhaisen avoimen yhteistyön malli tietoinen ennakointi, puheeksioton ennakointilomakkeen käyttö subjektiivisuus, omaan huoleen tarttuminen intuitio tilanteen voimavarat dialoginen kohtaaminen konkretisointi tukitarjoukset, mitä tarjota tilanteeseen tueksi oman toiminnan muuntelu puheeksioton jälkeiset dialogit 6.2 Dialoginen verkostoneuvonpito Kun työntekijä on ottanut huolensa puheeksi, hän alkaa pohtia yhdessä asiakkaan/perheen kanssa, miten avoimessa yhteistyössä voitaisiin edetä ja ketä muita läheisiä ja/tai ammattilaisia olisi tarpeellista kutsua mukaan. Lapsen, perheen ja sille läheisten ihmisten sekä työntekijöiden yhteisen suunnitelman laatimista varten voidaan järjestää verkoston yhteiskokoontuminen. Tällaisessa, ulkopuolisten verkostokonsulttien vetämässä dialogisessa verkostoneuvonpidossa, esimerkiksi ns. tulevaisuudenmuistelussa, luodaan kuvaa perheen hyvästä tulevaisuudesta ja suunnitellaan siitä käsin verkostoyhteistyötä sekä tarvittavia tukitoimia. Neuvonpidossa ei haeta syyllisiä tai vajavuuksia, vaan pyritään yhdistämään voimavaroja ja ihmisiä ja saamaan aikaan lasta/nuorta/perhettä tukeva yhteinen suunnitelma. Käytäntö sekä monet seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen 2-3 tuntia kestävä verkostodialoginen neuvonpito auttaa moniammatillista verkostoa toimimaan tehokkaasti asiakkaan tukena. (lisätietoa osoitteessa: Dialogisen verkostoneuvonpidon organisointia ja ohjausta varten tilataan verkostotyön koordinoimasta ns. verkostokonsulttipankista koulutetut verkostokonsultit. Mikäli asiakas/perhe on suostuvainen verkostoneuvonpidon järjestämiseen, työntekijä tekee ennakointidialogin tilauksen kunnan verkostotyön koordinaattorille. Koordinaattoriin voi myös olla ensin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse ja neuvotella siitä, millainen verkostoneuvonpito tai -menetelmä mihinkin tilanteeseen voisi sopia. 9

10 Verkostokonsultit työskentelevät neuvonpidoissa työparina, toinen ohjaa keskustelua ja toinen kirjaa sitä muistiin. He huolehtivat siitä, että jokainen neuvonpitoon osallistuja saa tilaisuuden kuulla muiden ajatuksia ja puhua omasta näkökulmastaan. Työntekijä, esimerkiksi opettaja, joka on tilannut neuvonpidon, vapautuu näin kuuntelemaan ja puhumaan omassa roolissaan ilman, että hänen tarvitsee toimia puheenjohtajana ja tehdä muistiinpanoja. Verkostokonsultteja voi tilata asiakasneuvonpitojen lisäksi myös alue- ja teemaneuvonpitoihin sekä suunnittelukokouksiin. Alueneuvonpidossa voidaan selvittää, miten tietyn alueen lapset/nuoret voivat. Niissä tarkastellaan alueen yhteisiä kehittämiskohteita, kuten esimerkiksi Rajamäen Kyläyhdistyksen toimeen panemissa lasten ja nuorten varhaisen puuttumisen alueneuvonpidoissa on vuosittain tehty. Teemaneuvonpitoja järjestetään, kun halutaan tarkastella jotain, esimerkiksi luokassa, päiväkotiryhmässä pulmalliseksi koettua tilannetta, useista näkökulmista. Varhainen avoin yhteistyö voidaan käynnistää myös työyhteisössä silloin, kun siellä on havaittu joku huolen aihe. Varhainen avoin yhteistyö voi alkaa joko huolissaan olevan esimiehen tai työntekijän aloitteesta. Ennakointidialogit soveltuvat myös työyhteisöjen huolien käsittelyyn. 6.3 Läheisneuvonpito (LNP) Läheisneuvonpito (LNP) on myös yksi asiakkaan osallisuuteen perustuva sosiaalityön menetelmä, jonka tavoitteena on lapsen asian ratkaiseminen. Siinä asiakas ja hänen läheisverkostonsa ovat mukana tilanteen arvioinnissa ja päätöksenteossa. Hän saa yhdessä läheistensä kanssa omista tarpeistaan ja voimavaroistaan lähtien ja viranomaisverkoston tuella etsiä ratkaisua omaan tilanteeseensa. Läheisneuvon perustuu kaikkien osapuolten vapaaehtoisuuteen. Päätarkoituksena on vahvistaa lapsen ja hänen läheistensä osallistumista sellaisen heitä koskettavan asian ratkomiseen, jossa viranomaisen on velvollisuus toimia. Läheisneuvonpidossa on kolme vaihetta, valmisteluvaihe, läheisneuvonpito- ja seurantavaihe. Työntekijä voi pohtia läheisneuvonpidon järjestämistä lapsen tai nuoren asiassa yhdessä verkostotyön koordinaattorin kanssa. Mikäli LNP päätetään järjestää, siitä tehdään tilaus verkostotyön koordinaattorille ja neuvonpidon koollekutsumisesta huolehtivat koulutetut koollekutsujat. (Lisätietoja osoitteessa: 6.4 Seurantaneuvonpito Dialogisten verkostomenetelmien ja läheisneuvonpidon käyttö lisäävät asiakkaan osallisuutta hänen omassa asiassaan. Se ottaa dialogisesti mukaan myös asiakkaan ja/tai perheen oman lähiverkoston. Näin saadaan aikaan suunnitelma, johon kaikki osalliset sitoutuvat. Suunnitelman toteutumista seurataan ja ennakointidialogeissa ja läheisneuvonpidoissa sovitaan jo ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä seurantaneuvonpidon järjestämisestä muutaman kuukauden kuluttua. Siinä arvioidaan suunnitelman toteutumista ja tarvittaessa muutetaan sitä. Seurantaneuvonpito voidaan järjestää useammankin kerran sen varmistamiseksi, että suunnitelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan. 6.5 Hyvien käytäntöjen dialogi ja Puimala Hyvien käytäntöjen Hykä -dialogi ja Puimala ovat menetelmiä, jotka avaavat keskustelun ja toinen toiselta oppimisen mahdollisuuksia. Hykä-dialogeissa ja Puimaloissa lapsen/nuoren kasvua ja kehitystä tukevia eettisiä käytäntöjä voidaan tarkastella työyhteisön sisällä, sektoreiden välillä sekä yhdessä lasten/nuorten ja vanhempien kanssa. Työntekijät voivat niissä pohtia ja jakaa yhdessä ei huolta tilanteiden ja huolta aiheuttavien työskentelytilanteiden avulla sellaisia työkäytäntöjä, 10

11 jotka pitävät huolia loitolla ja huojentavat niitä. Työntekijät tulevat näin tietoisemmiksi omasta ja yhteisönsä hiljaisesta tiedosta, työkäytäntöjensä toimivista puolista ja kehittävät käytäntöjä yhdessä. Hykä-dialogeja ja Puimaloita ohjaavat niihin koulutetut verkostokonsultit. Hykä-dialogien vetäjiksi voidaan kouluttaa myös esimies-alainen, esimerkiksi rehtori-opettaja työpareja, kuten Nurmijärvellä on jo tehtykin. Kun joku työyksikön käytäntö osoittautuu hyväksi ja toimivaksi, voidaan järjestää Hykä-dialogi tai Puimala sen levittämiseksi myös muualle. Tavoitteena on luoda uusia tapoja kehittää työtä ja työhyvinvointia, kehittää välineitä lasten ja vanhempien sekä työntekijöiden osallisuuden lisäämiseen ja avoimeen yhteistyöhön sekä edistää dialogista ja verkostomaista työkulttuuria. Verkostodialogisilla menetelmillä työyksiköt rakentavat omat eettiset hyvät käytäntönsä. Ensin hyviä käytäntöjä pohditaan omissa työyksikkökohtaisissa keskusteluissa ja niitä voidaan myös mahdollisuuksien mukaan tarkastella työyksiköiden välisissä Hykä-dialogeissa ja/tai Puimaloissa. Sen jälkeen hyvät käytännöt kirjataan huolen vyöhykkeille, jolloin niistä muodostuu yksikön oma hyvien käytäntöjen kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta voidaan tarkastella yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi päiväkotien ja koulujen vanhempainilloissa. Asiakkaiden, esimerkiksi lasten ja vanhempien osallistuminen jo työyksikkökohtaisiin keskusteluihin on suositeltavaa. 6.6 Työyhteisön kriisikoulutus Nurmijärvellä on kaksi kriisikouluttajaa, jotka järjestävät puolen päivän pituisia kriisikoulutuksia kunnan työyhteisöille. Niiden tarkoituksena on lisätä työyhteisöjen kykyä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön antamalla henkilöstölle valmiuksia kohdata kriisejä asiakasperheissä tai työyhteisöissä. Koulutus antaa myös valmiuksia ohjata apua tarvitsevia varsinaisen kriisiavun ja tuen piiriin. 7. Varhaisen avoimen yhteistyön seuranta Poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja verkostotyön koordinaattori seuraavat ja arvioivat avoimen yhteistyön etenemistä ja raportoivat niistä kunnan johtoryhmälle. Seurantaa ja arviointia varten kerätään palautteet kaikilta verkostoneuvonpitoihin osallistuneilta asiakkailta, työntekijöiltä ja työyhteisöjen jäseniltä. Palautetta kerätään myös verkostokonsulteilta ja muilta dialogisten menetelmien osaajilta sekä verkostotyön koordinaattorilta. Jatkuvan seurannan välineitä ja mittareita etsitään ja kehitetään sekä kunnassa että yhteistyössä THL:n kanssa. 11

12 Säännöllinen arviointi on tärkeää varhaisen avoimen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä ja vakiinnuttamista ajatellen. Huomiota kiinnitetään seuraaviin tasoihin: Toiminnan vakiinnuttaminen, seuranta ja arviointi Tunnetuksi tekeminen vastuutettua ja jatkuvaa Koulutus pysyvä osa henkilöstökoulutusta Johtaminen vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa Koordinaatio Työskentely ja generointi toteutus viety toimenkuviin ja generointia tuetaan S euranta ja arviointi osa kunnallista päätöksentekoa Palaute palautetta säännöllisesti osallisuudesta Varhaisessa avoimessa yhteistyössä on hyvä muistaa, että Koskaan ei liene liian aikaista olla avoin, koskaan ei liene liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei liene liian aikaista ryhtyä dialogiin. (Tom Arnkil, THL) 12

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö

Varhainen avoin yhteistyö Verkostotyön koordinaattori OlliLaiho Varhainen avoin yhteistyö Sijainti: Uudenmaan maakunta Helsingin seutu Kuuma-alue (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) Pinta-ala 367 km 2

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla kohti avointa yhteistoimintaa 1 Varhainen puuttuminen sektoroidussa järjestelmässä Byrokratiat ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole. Vertikaalinen erikoistuminen

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa Huhtikuu 2011 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Varhaisen puuttumisen käsitteet... 4 1.1. Huolen vyöhykkeistö... 4 1.2. Varhainen puuttuminen... 5 1.3.

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011

Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Moniammatillisten toimintatapojen juurtuminen lasten ja nuorten suojelussa 2009-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaos 18.8. 2010 Dos. Tarja Heino, THL 4.5.2010 1 Sopimus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta 2006-2007. Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta

-toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö. Raportti toiminnasta 2006-2007. Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta -toimintatavaksi varhainen avoin yhteistyö Raportti toiminnasta 2006-2007 Olli laiho Verkostotyön koordinaattori Nurmijärven kunta 2 3 SAATTEEKSI Nurmijärvellä valtion rahoituksella toteutetuissa varhaisen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI I S K E E H U P OLI stm.fi/kaste HU 1 rhain a v i s k e a puhe n varhain! a t t o a annatta önkin päästää k i l o u H styöh i e t h y näin 13 isivut 20 THL nett Antaa tukea varhaiseen puuttumiseen voimavaraja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen dialogit

Hyvien käytäntöjen dialogit OPAS Mimosa Koskimies Jukka Pyhäjoki Tom Erik Arnkil Hyvien käytäntöjen dialogit Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi 24 Mimosa Koskimies, Jukka Pyhäjoki, Tom Erik Arnkil Hyvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma 2013-2016 Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmassa esitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen strategiset linjaukset ja keskeiset toimenpiteet. Henkilöstöohjelman lähtökohtana

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Minun taustaani. Hyvinkää 2000 2007. Hämeenlinna

Minun taustaani. Hyvinkää 2000 2007. Hämeenlinna Hyvinkää 2000 2007 Hämeenlinna Minun taustaani telefax lastensuojeluilmoitus / kuka ottaa kopin, palaute? poliisilaitoksella sosiaalityöntekijä / työtapa oma valinta? Mobile / järjestö palvelutuottajana

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot

Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC

Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC Sie oot sie, mie oon mie, hää o hää ja yhes myö ollaan verkosto. Tuu mukkaa, nii ei mee aikas hukkaa. Verkostoyhteistyö Onnistuneen verkostokokouksen ABC www.eksote.fi 2 Johdannoksi Palvelujärjestelmämme

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot