Venäjältä löytyy edelleen selvää tuontikysyntää

Transkriptio

1 19. vuosi Venäjältä löytyy edelleen selvää tuontikysyntää Venäjän ulkomaankauppa kasvoi edelleen tammi-syyskuun jaksolla. Keskuspankin tilastojen mukaan tavarakaupan kokonaisvaihto nousi 630,8 miljardiin dollariin. Venäjän viennin arvo oli jaksolla 390,4 miljardia dollaria. Vientiä hallitsevien polttoaineiden ja energian osuus oli 73 prosenttia eli edellisvuotisen suuruinen. Tässä tavararyhmässä vientivolyymi supistui, mutta tulos korjaantui vastaavansuuruisen hintavaikutuksen ansiosta. Tuonti Venäjälle oli arvoltaan 240,4 miljardia dollaria. Viennin selvästi enemmyydestä johtuen kauppataseen ylijäämäksi tuli nyt muhkeat 150,0 miljardia dollaria. Euroopan unioni oli kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana entiseen tapaan Venäjän tärkein kauppakumppani. EU:n painoarvo vahvistui hieman ja unionin osuus ulkomaankaupasta nousi 48,8 prosenttiin. Toiseksi suurimpana kaupankäynnin kohdealueena olivat APEC-maat, joiden osuus kaupasta oli 24,1 prosenttia. Venäjän viisi tärkeintä yksittäistä kauppakumppania olivat Kiina, Alankomaat, Saksa, Italia ja Turkki. Kauppavaihto Kiinan kanssa nousi 64,8 miljardiin dollariin ja Alankomaiden kohdalla se oli 61,5 miljardia dollaria. Myös Saksa erottui selvästi 54,6 miljardin dollarin osuudellaan. Suhteellisesti eniten Venäjän-kauppaansa kasvatti Alankomaat, joka kykeni tammi-syyskuussa peräti 24,7 prosentin lisäykseen. Huonoimmin meni puolestaan Ranskalla, sillä sen kauppavaihto putosi 16,5 prosenttia. Tuonnin kasvua marraskuussakin Venäjän tulli julkisti joulukuun puolella muutamia ennakkotietoja kymmenen ensimmäisen kuukauden ulkomaankaupasta. Niiden mukaan Venäjän tavarakauppa IVY:n ulkopuolisten maiden kanssa kasvoi tammi-marraskuussa vuositasolla 4,7 prosenttia. Kauden lopussa marraskuussa vuosilisäys oli enää 1,7 prosenttia samalla, kun tulos jäi 5,7 prosenttia jälkeen lokakuusta. Marraskuussa koko tavarantuonnin arvo oli 24,5 miljardia dollaria. Kulutuskysyntä piti tuontia edelleen kasvussa Ennakkotiedoista selviää myös, että elintarvikkeiden tuonti kasvoi marraskuussa 4,4 prosenttia, tekstiilien ja jalkineiden tuonti 4,5 prosenttia ja kemiantuotteiden 2,5 prosenttia. Koneiden ja laitteiden tuonti pysyi sen sijaan vuoden takaisella tasollaan. Elintarvikkeissa eniten tuontia kasvattivat vihannekset (18,0 %), sokerituotteet (13,5 %), kasviöljyt (10,7 %) ja hedelmät (5,5 %). Meijerituotteiden kohdalla lisäys oli 3,6 prosenttia ja lihatuotteissa se oli 3,0 prosenttia. Tekstiileissä valmiskankaiden tuonti kasvoi 17,9 prosenttia, puuvillan 14,0 prosenttia ja neulekankaiden 11,2 prosenttia. Jalkineita taas tuotiin maahan 11,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tekstiilivaateiden tuonti sen sijaan laski 5,3 prosenttia. Non-food-tuotteissa suurin tuonnin lisäys kohdistui hajuvesiin ja kosmetiikkaan. Niiden yhdistetty tuontiarvo nousi 16,1 prosenttia. Pudotusta oli puolestaan lääkkeiden kohdalla Investointihyödykkeissä tuonti lisääntyi sähkölaitteissa 3,4 prosenttia ja optisten laitteiden kohdalla 28,0 prosenttia. Kova hyppäys tapahtui junavetureiden osien tuonnissa, joka kasvoi noin 140 prosenttia. Marraskuussa toisaalta myös eräiden investointihyödykkeiden, kuten moottoriajoneuvojen sekä mekaanisten laitteiden tuontikysyntä heikkeni. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjältä löytyy edelleen selvää tuontikysyntää 1 Venäjän kuljetus- ja logistiikka-ala kasvaa ripeästi 2 Venäjän-vienti plussalla kolmannen kvartaalin päättyessä 2 Venäjän kulutusmarkkinat kasvaneet nopeasti 3 Venäjän asema energiamarkkinoilla muuttumassa 3 Auchan ostaa Metron päivittäistavarakaupan Itä-Euroopassa 4 Venäjä paransi sijoitustaan korruptiovertailussa 5 South Streamin rakentaminen käynnistyi Venäjällä 5 Ukrainan taloustilanne vaikeutunut viime kuukausina 6 Kauppa myy yhä hyvin Ukrainassa 6 Ulkomaiset investoijat jarruttavat Ukrainassa 7 Valko-Venäjä uhkaa siirtää kuljetuksensa Latvian ja Liettuan satamista Venäjälle 7 Valko-Venäjä ei onnistunut herättämään ulkomaisia sijoittajia 7 Kazakstanille vuoden 2017 maailmannäyttelyn isännyys 8 Puolan talous jää plussalle 8 Verkkokaupalla vahva nousu Puolassa 9 Puola on suurten vähittäiskauppaketjujen suosima kohde 9 Puola on Euroopan palvelujohtaja 9 Työvoiman kysyntä - ja pula - kasvavat Baltiassa 10 Baltian presidentit sopivat yhteisistä eduista ja päämääristä 10 Virosta Ranskaa rikkaampi 50 vuodessa? 10 Kuluttajat tukevat Viron talouskasvua 11 Luottoluokittajat kehuvat Latvian taloutta - IMF varauksellinen 11 Epävarmuus hillitsee kulutuskysyntää Liettuasta 12

2 Venäjän kuljetus- ja logistiikka-ala kasvaa ripeästi Suomen kauppavaihto maittain tammi-syyskuussa 2012 Kauppakumppanit Tuonti meur Muutos % Venäjän-vienti plussalla kolmannen kvartaalin Vienti meur Muutos % Venäjä Viro Latvia Liettua Puola Ukraina Kazakstan Lähde: Tullihallituksen ulkomaankaupan kuukausitilasto Suomen viennin arvo nousi lokakuussa Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan 12 prosenttia vuositasolla. Tullin jo vahvistetun tammi-syyskuun ulkomaankauppatilaston perusteella viennin arvo jäi sen sijaan syyskuussa kahdeksan prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Yhdeksän kuukauden jaksolla vienti säilytti vielä entisen tasonsa. Tammi-syyskuussa vienti idänkaupan avainmaahan Venäjälle kasvoi vuositasolla seitsemän prosenttia viennin arvon noustessa 4,16 miljardiin euroon. Vienti Viroon lisääntyi huomattavasti ja myös Latvian ja Liettuan kohdalla päädyttiin plussan puolelle. 2 Venäjän kuljetus- ja logistiikkamarkkinat kasvoivat viime vuonna 14,3 prosenttia ja nousivat 61,7 miljardin dollarin suuruiseksi, selviää RBC Researchin laatimasta selvityksestä. Konsulttiyhtiön mukaan rahtikuljetuksiin käytetty summa kasvoi 13,1 prosenttia sisältäen tavarankäsittelyn satamissa ja lentokentillä. Varastotoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi puolestaan 41,0 prosenttia. Nopea kasvu johtui varastovuokrien tuntuvasta kallistumisesta ja toisaalta A- ja B-luokitustason varastotilojen niukkuudesta, vaikka tiloja rakennettiin lisää. RBC ennustaa kuljetus- ja logistiikkamarkkinoiden kasvun hidastuvan tänä vuonna 11,9 prosenttiin ja 11,0 prosenttiin vuonna Ennuste laadittiin talousministeriön marraskuussa voimassa olleen talouskasvuennusteen pohjalta. Ennuste lupaa Venäjälle tänä vuonna 3,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle hieman nopeampaa 3,7 prosentin parannusta. Näillä perusteilla Venäjän kuljetusja logistiikkamarkkinoiden arvo voisi nousta miljardiin ruplaan, mikä vastaisi marraskuun lopun kurssilla noin 75,5 miljardia dollaria. Konsulttiyhtiö kiinnittää huomionsa siihen, että Venäjällä logistiikkatoiminta maksaa kansantaloudelle poikkeuksellisen paljon. Logistiikan bruttokansantuoteosuus on 20 prosenttia, kun vastaava luku Yhdysvalloissa on 8,5 prosenttia ja Saksassa 8,3 prosenttia. Venäjällä logistiikkakustannuksia nostavat yritysten sisäisten logistiikkatoimintojen huono organisointi, tehottomuus koko maan kuljetus- ja logistiikkajärjestelmässä, valtavat kuljetusetäisyydet ja huonokuntoiset tiet sekä tuotantolaitosten nykyoloissa epäedullinen sijainti. WTO-jäsenyys lisää kansainvälistä rahtia RBC: haastattelemien alan edustajien mukaan Venäjän WTO-jäsenyys lisää kansainvälisiä rahtikuljetuksia, koska tuontitullien alentuminen kasvattaa päivittäistavaroiden ja kulutustavaroiden tuontia. Tämä vaikuttaa etenkin konttikuljetuksiin, joilla jo nyt on prosentin osuus tuontikuljetuksissa. WTO-jäsenyys on myös avannut Venäjän tuonti- että vientikuljetuksia varten uuden väylän eteläistä reittiä myöten. Compiler News UUTISARKISTO arkistossa yli 5000 uutista vuosilta ETSI TIETOA! TUTUSTU! Toimitus ja markkinointi 19. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus lehmuskallio@compiler.fi Kaija Pasila-Lehmuskallio Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta

3 Venäjän kulutusmarkkinat kasvaneet nopeasti Yksityisen kulutuksen kasvu on hieman hidastunut tänä vuonna, mutta kulutusta oli vuoden ensipuoliskolla 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vähittäiskaupan myyntimäärän osalta vastaava vuosikasvu oli vielä heinä-syyskuussa 4-5 %. Elintarvikkeiden myynnin kasvu on selkeästi hidastunut, mutta muiden tavaroiden myyntibuumi on jatkunut lähes entisellään kasvaen heinä-syyskuussa 8 % edellisvuotiseen verrattuna. Etenkin autojen ja kodinelektroniikan myynti on kasvanut edelleen vauhdikkaasti. Ennusteissa kulutuksen kasvutahdin arvioidaan säilyvän lähivuosina varsin hyvänä. Kulutuksen määrän kasvu ja myös hintojen suhteellisen ripeä nousu ja ruplan lievä vahvistuminen ovat kasvattaneet Venäjän kulutusmarkkinoita nopeasti. Viimeisen neljän vuosineljänneksen aikana vähittäiskaupan myynti koko Venäjällä oli yli 500 miljardia euroa ja ilman henkilöautoja noin 450 miljardia eli lähes saman verran kuin Saksassa. Vähittäiskauppa on keskittynyt melko voimakkaasti Venäjän Euroopan puoleiselle alueelle, jonka neljässä federaatiopiirissä (keskinen, luoteinen, Volga ja etelä) vähittäismyynti oli noin 350 miljardia euroa, autot ja polttoaineet pois lukien. Keskisessä ja luoteisessa federaatiopiirissä myynti oli yli 200 miljardia eli lähes yhtä paljon kuin Espanjassa. Moskovaan ja sitä ympäröivälle Moskovan alueelle keskittyi vähittäismyynnistä yli 100 miljardia euroa, mikä on samaa kokoluokkaa kuin Alankomaissa. Vähittäismyynnin nopea kasvu on lisännyt kulutustavaroiden tuontia voimakkaasti: Keskuspankin mukaan tuonnin arvo vuonna oli 85 miljardia euroa. Myös kuluttajien palveluihin käyttämä rahasumma on lisääntynyt nopeasti. Viimeisen neljän vuosineljänneksen aikana menot palveluihin oli Rosstatin mukaan lähes 170 miljardia euroa, johon sisältyvät mm. kotitalouksien menot energiaan ja asuntojen ylläpitoon, yhteensä noin 40 miljardia. Venäjän asema energiamarkkinoilla muuttumassa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuoteen 2035 luotaavan katsauksen mukaan maailman energiamarkkinoiden suurimman viimeaikaisen muutoksen on aiheuttanut liuskekaasun nopeasti lisääntynyt tuotanto erityisesti Yhdysvalloissa. Muutoksella on vaikutusta myös Venäjän maakaasun vientiin. Liuskekaasun tuotannon lisääntymisen seurauksena Yhdysvalloista tulee vuoteen 2020 mennessä maakaasun nettoviejä. Yhdysvaltojen kaasun tuonnin supistuttua kaasun tarjonta mm. Eurooppaan on kasvanut ja vähentää kalliimman venäläisen kaasun kysyntää. Tilanne on uusi Gazpromille, joka on tähän asti toimittanut EU:lle noin kolmanneksen sen tuomasta kaasusta. Venäjän maakaasun tuotanto on kasvanut lähes koko 2000-luvun ajan, joskin viime aikoina sitä on jonkin verran rajoittanut ulkomaisen kysynnän supistuminen. Vuonna 2010 Venäjän tuotti alle 20 % maailmassa tuotetusta maakaasusta. IEA ennustaa tuotannon kasvun jatkuvan tulevina vuosina. Venäjä on kuitenkin menettänyt maakaasun suurimman tuottajan aseman Yhdysvalloille. Venäjä pysyy sen sijaan edelleen suurimpana maakaasun viejänä. Raakaöljyn tuotannossa ovat viime vuosina johtopaikkaa pitäneet vaihtelevasti Venäjä ja Saudi-Arabia, joka viime vuonna ohitti jälleen Venäjän. Venäjän raakaöljyn tuotannon arvioidaan pysyvän nykytasolla seuraavien parin vuoden ajan ja alkavan sitten supistua noin puoli prosenttia vuodessa. IEA:n arvion mukaan 2020-luvulla Yhdysvallat nousee Saudi-Arabian ja Venäjän ohi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi. Venäjä pysyy vuoteen 2035 asti maailman neljänneksi suurimpana energia käyttäjänä Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian jälkeen. Myös henkeä kohden laskettu energiankulutus on Venäjällä yksi maailman suurimpia, mikä johtuu paitsi maan ilmasto-olosuhteista ja pitkistä välimatkoista myös tuotantorakenteesta. Tuotantorakenteessa tärkeällä sijalla ovat paljon energiaa käyttävät alat. Energian suureen kulutukseen vaikuttaa lisäksi sekä energia tuotannon että käytön epätaloudellisuus. Jos Venäjä nostaisi taloutensa energiatehokkuuden vertailukelpoisten OECD-maiden tasolle, sen vuotuinen primäärienergian kulutus voisi pienentyä lähes kolmanneksella. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Compiler Trade Portal Kävijöitä yli 100 maasta. Yli sivulatausta kuukaudessa. 3

4 Auchan ostaa Metron päivittäistavarakaupan Itä-Euroopassa 4 Saksalainen yli 30 maassa toimiva Metro Group myy ranskalaiselle kilpailijalleen Auchanille Itä-Euroopassa olevat päivittäistavaroiden markettinsa. PMR:n Retail Russian mukaan kauppasumma on yli miljardi euroa ja siihen sisältyy 91 supermarkettia Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Puolassa. Kauppa edellyttää vielä eri maiden viranomaisten hyväksynnän. Nykytiedon mukaan Auchanille siirtyy kaupassa vain 14 myymäläkiinteistöä. Toiminnan jatkamisesta Metron tunnuksin ei ole vielä tietoa. Metron Real-päivittäistavaraketjuun kuuluun kaikkiaan noin 420 markettia, joista 17 toimii Venäjällä. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä Realketjun koko liikevaihto kasvoi vuositasolla 1,5 prosenttia ja nousi 2,58 miljardiin euroon. PMR-konsulttiyhtiön mukaan Realin myyntiin tulolla on spekuloitu Venäjällä jo parin vuoden ajan. Viimeksi venäläisomisteinen, maan johtava vähittäiskauppaketju X5 Retail Group tavoitteli 10 prosentin osuutta Realin Venäjän-toiminnasta. Metro on toiminut Venäjällä vuodesta 2001 lähtien. Yhtiöllä on paikallisesti yli 100 myymälää. Real-myymälät ovat laajan valikoiman super- tai hypermarketteja ja niiden rinnalla toimivat Metro Cash & Carry -halpamyymälät. Lisäksi Metrolla on Venäjällä kulutuselektroniikkaa myyvä Media Markt -ketju. Myös yhtiön toinen non-food-tuotteita myyvä Saturn-ketju on ottanut ensiaskeleensa paikallisilla markkinoilla. Yritysjärjestelyn ranskalainen osapuoli Auchan myy päivittäistavaroita Ashan ketjunsa välityksellä. Siihen sisältyvät hypermarketit ja pienemmät City superstore -myymälät. Lisäksi yhtiö on vienyt Venäjälle kotitaloustavaroita myyvän Leroy Martin -ketjun sekä urheiluasusteita ja urheiluvälineitä myyvän Dacathlon ketjun. Auchan on myös aloittanut Raduga-myymälöiden perustamisen. Nämä myymälät ovat pienempikokoisia halpamyymälöitä, joiden kohderyhmänä ovat alle puolen miljoonan asukkaan kaupunkien kuluttajat. Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa, Intiassa ja Kiinassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vienti- ja tuontihankkeita itäisessä Euroopassa ja Aasiassa. Osallistumme myös hankkeiden käynnistys- ja valvontatehtäviin. Kohdealojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on maatoimistot Pietarissa, Kaunasissa ja Shanghaissa. Meillä on lisäksi yhteistyöverkostoja, joilla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisesti. Buslinkin palvelulinjat: Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen, Buslink Oy, Helsinki puh: (09) , buslink@co.inet.fi, Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Markkinatutkimukset ja -analyysit Adviser Services Start-up -järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Laki- ja verotusasiat sekä tilintarkastukset Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut Ylin markkinasegmentti neljän suuren hallussa Venäjän vähittäiskauppamarkkinoiden huipulla on tiukka kilpailutilanne. Sen sai huomata ranskalainen Carrefour, joka syksyllä 2009 päätti luopua Venäjän-toiminnastaan todettuaan, että sen olisi mahdotonta saavuttaa tavoitteena ollut markkinaosuus. Jo ennen Carrefouria saksalainen Edeka päätti sulkea pääavaukseksi perustamansa Marktkauf-hypermarkettinsa. Vaikeuksissa oli pitkään myös turkkilaisomisteinen Ramenka, joka operoi Venäjällä Ramstore-tunnuksen alla hyper- ja supermarketteja. Ramstore-ketju päätyikin lopuksi Auchanin omistukseen. Venäjällä vähittäiskauppa-alan kaksi suurinta yhtiötä ovat kotimaiset X5 Retail Group ja Magnit. Auchan sijoittuu kolmanneksi ja sen nyt hankkima Metron Real-ketju on neljäntenä. Ala ei kuitenkaan ole merkittävästi keskittynyt, sillä kärkinelikon yhdistetty markkinaosuus on yllättävän pieni. Tämä johtuu siitä, että Venäjällä varsinaisen myymäläinfrastruktuurin ulkopuolelle jäävä vähittäiskauppa on edelleen laajamittaista. Auchan on panostanut erityisesti Pietarin alueelle, jonka markkinoille myös S-ryhmä ja Kesko ovat työntymässä.

5 Venäjä paransi sijoitustaan korruptiovertailussa Julkisen sektorin korruptiota kansainvälisesti mittaavan Transparency Internationalin joulukuun alussa julkistaman raportin mukaan Suomi on Tanskan ja Uuden-Seelannin ohella nuhteettomin maa kaikkiaan 176 valtion vertailussa. Vertailussa selviytyivät hyvin myös kaksi muuta Pohjoismaata, Ruotsi ja Norja. Euroopan unionin itäisistä valtioista Viro selvisi parhaiten ja oli vertailun 32. paras, joskin maa menetti kolme sijaa edellisvuotiseen verrattuna. Puola säilytti aiemman 41. sijansa. Sen taaksen jäivät Liettua (48.) ja Latvia (54.). Suomen itärajan takana siirrytään sen sijaan toisenlaiseen maailmaan. Venäjä paransi edellisvuotista sijoitustaan kymmenen pykälää, mutta sijoitus oli silti vasta 133. eli sama kuin Kazakstaninkin. Venäjän ja Kazakstanin edelle nousi 123. sijalle yltänyt Valko-Venäjä. Ukraina oli puolestaan 144. Transparencyn vertailussa. Entisen Neuvostoliiton maista ylivoimaisesti korruptiovapain oli Georgia, joka oli vertailussa 51. paras ohittaen siten esimerkiksi EU-maa Latvian. Kohtuullisen hyvin menestyi menestyi myös sijalle 94 kivunnut Moldova. Venäjää paremmin vertailussa selvisivät myös Armenia (129.) ja Azerbaidzan (139.). Jo todellisia ongelmamaita Transparencyn mukaan ovat Kirgisia (163), Tadzikistan (165.) sekä Myanmarin niukasti lyöneet ja jaetulle sijalle 171 selvinneet Turkmenistan ja Uzbekistan. Transparency Internationalin vuodesta 1995 tekemä vertailu selvittää julkisten viranomaisten ja politiikkojen osallistumista korruptioon. Vertailu pyrkii maakohtaisesti tarkkailemaan kaikkia mahdollisia korruption muotoja. Se ei kuitenkaan mittaa yksityisellä sektorilla esiintyvää lahjontaa tai 5 South Streamin rakentaminen käynnistyi Venäjällä Nord Streamin rinnalle tulevan Venäjän eteläisen kaasunsiirtoputken South Streamin rakennustyö käynnistyi joulukuun ensimmäisellä viikolla Anapassa Etelä- Venäjällä. Kaasuputken Mustanmeren alainen osa johtaa Venäjältä Jubkan satamakaupungista Varnaan Bulgariassa. South Streamin vedenalaisten ja maanpäällisten osuuksien kokonaispituus on 925 kilometriä. Varnaan johtavan osuuden lisäksi putki kulkee jonkin matkaa myös Turkin merenalaisella alustalla. Putken valmistuttua vuonna 2018 kaasunjakeluun pääsevät ensin Bulgaria, Serbia, Unkari, Slovenia, Kroatia ja Italia. Myöhemmin putki on tarkoitus haaroittaa etelämmäksi Balkanin maihin. South Stream -hankkeesta Gazpron omistaa 50 prosenttia. Italialaisen Enin omistusosuus on 20 prosenttia ja lisäksi saksalaisella Wintershallilla ja ranska- laisella EDF:llä on kummallakin 15 prosentin osuus.

6 Venäjällä kokeillaan RFID-tunnisteita vähittäiskaupassa Venäjän vähittäiskaupassa kokeillaan radiotaajuustunnisteiden (RFID) käyttöönottoa. Saksalainen kulutuselektroniikkaa ja kodinkoneita myyvä Media Markt -ketju aloittaa lähiaikoina RF-tunnistejärjestelmän käytön Venäjällä toimivissa myymälöissään. Järjestelmän piiriin tulevat ensimmäisenä ne tuoteryhmät. joihin kohdistuu eniten myymälävarkauksia, mutta sen edut ulottuvat paljon laajemmin kaupan toiminnanohjaukseen. PMR:n Retail Russian mukaan RF-tunnisteiden toisena pioneerina on Venäjän johtava vähittäiskauppaketju X5 Retail Group, jonka myymäläketjut ovat Pyaterocha, Karusel ja Perekrestok. Kysymyksessä on laajempi kehitysprojekti, joka kulkee nimellä Tulevaisuuden myymälä. Hankkeeseen teknologiapanostuksen antavat Rosnano ja Sitronics. Kustannustehokkuus paranee selvästi RF-merkinnöillä on useita etuja vähittäiskauppaa toistaiseksi hallitseviin viivakoodeihin verrattuna. Järjestelmän merkintälappuihin voidaan sisällyttää huomattavasti enemmän tietoa ja ne voidaan koodittaa uudelleen. Paremman ohjaustiedon avulla vähittäiskaupan jakeluverkon ja myymäläverkon kustannustehokkuutta saadaan parannettua. RF-järjestelmä toimii myös eräänlaisena myyntiartikkelin sähköisenä sertifikaattina, joka erottaa alkuperäistuotteen väärennöksestä. Lisäksi se parantaa tavarantoimittajien valvontaa ja auttaa vanhentuneiden tuotteiden jäljittämisessä ja pois vetämisessä, mikä on tärkeätä nopeasti kiertävien tuotteiden kohdalla. X5 Retail Groupin ensimmäinen RFteknologiaa hyödyntävä myymälä avataan ensi vuonna. Hankkeeseen osallistuvien Rosnanon ja Sitronicsin yhtenä tavoitteena on myös määrittää pilotin pohjalta yhteisiä standardeja radiotaajuustunnisteiden yleistä käyttöönottoa ajatellen. Ukrainan taloustilanne vaikeutunut viime kuukausina 6 Ukrainan talous lähestyy jo taantumaa. Paikallisen tilastoviraston ennakkotiedon perusteella maan bruttokansantuote laski heinä-syyskuussa vuositasolla 1,3 prosenttia. Lisäksi virasto ilmoitti teollisuustuotannon laskeneen lokakuussa viidentenä perättäisenä kuukautena ja jääneen 4,2 prosenttia jälkeen edellisvuotisesta tasosta. Ukrainassa tytärpankin välityksellä toimivan Raiffeisen Bankin mukaan vuoden kolmannen kvartaalin pudotus oli syvin sitten vuoden 2009 neljännen kvartaalin. Pankin ekonomistit selittävät heikkoa kehitystä sillä, että teollisuustuotanto ja rakentaminen sekä myös maataloustuotanto supistuivat koko tammi-syyskuun jaksolla. Talouden ainoa dynaaminen sektori oli yksityinen kulutuskysyntä, joka kasvoi hämmästyttävät 14,2 prosenttia yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Ekonomistit muistuttavat kuitenkin tilastollisen lähtötason vaikutuksesta. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä talous kasvoi vuositasolla 6,5 prosenttia, johon vaikuttivat tuntuvasti Euro jalkapallokisojen laajamittaiset valmistelut sekä erinomainen sato maataloudessa. Raiffeisen Bank ei odota tilanteen korjaantuvan myöskään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ukrainan koko vuoden talouskasvu voi olla enintään 0,5 prosenttia ja myös nollaraja on lähellä. Myös Dragon Capitalilla on varsin samankaltainen käsitys ja päätyy osaltaan tasan nollakasvuun. Mikäli maailmantalouden tila korjaantuu ensi vuoden jälkipuoliskolla ja samalla myös kotimainen luotonanto elpyy, saattaa Ukrainan talous Raiffeisenin mielestä palata 2,5 prosentin kasvu-uralle vuonna Tämä on alle sen 3,4 prosentin kasvutavoitteen, joka sisältyy Ukrainan hallituksen joulukuun alussa hyväksymään valtion budjettiesitykseen vuodelle Tällä hetkellä Ukrainan teollisuus voi huonosti. Koko tammi-lokakuun jaksolla tuotanto laski vuositasolla 1,4 prosenttia. Lokakuussa pudotus oli 4,2 prosenttia, mikä oli toisaalta siedettävämpi tulos kuin syyskuussa, jolloin tuotanto taantui 7,0 prosenttia. Lokakuussa teollisuuden perusalat taantuivat kemianteollisuutta ja energiantuotantoa lukuun ottamatta. Teollisuutta kuristivat heikentyneen kysynnän ohella myös laskevat tuottajahinnat. Tuottajahintaindeksi laski lokakuussa 1,5 prosenttia vuositasolla ja koko kymmenen kuukauden kaudella hinnat liukuivat alas 0,6 prosenttia. Kotitalouksien kohdalla deflatorinen hintakehitys paransi ainakin ostovoimaa. Lokakuussa elintarvikkeiden hinnat laskivat kuukausitasolla 0,2 prosenttia ja vuositasolla 2,3 prosenttia, vaikka elintarvikkeiden yleismaailmallinen hintakehitys oli päinvastainen. Non-foodtuotteiden hinnat eivät laskeneet. Kauppa myy yhä hyvin Ukrainassa Ukrainaa uhkaava taantuma ei vielä tammi-lokakuun jaksolla tuntunut paikallisen vähittäiskaupan kehityksessä. Vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana vähittäiskaupan myynti kasvoi vuositasolla 15,7 prosenttia sen arvon noustessa 81,3 miljardiin dollariin. Lokakuussa myynti kuitenkin supistui 1,5 prosenttia syyskuuhun verrattuna ja myynnin arvo jäi 902,5 miljoonaan dollariin. Tilastoviraston alueellisen vertailun perusteella kauppa kasvatti parhaiten myyntiään itäisessä Ukrainassa sijaitsevien Luganskin ja Donetskin alueilla. Näillä alueilla laskuprosentit olivat 19,5 ja 18,2. Huonoimmin myynti kehittyi puolestaan läntisessä Ukrainassa Chernovtsyn alueella, jossa myynnin lisäys oli selvästi hitaampi jääden 11,4 prosenttiin.

7 Ulkomaiset investoijat jarruttavat Ukrainassa Ulkomaisten suorien investointien virta Ukrainaan on hidastumassa, kertoo paikallinen tilastovirasto. Tammisyyskuussa maahan tehtiin 4,3 miljardin dollarin arvosta investointeja, joiden nettomäärää kuitenkin leikkasivat 817 miljoonan dollarin suuruiset pääoman kotiuttamiset lähtömaihin. Vastaavaan aikaan viime vuonna ulkomaisten bruttoinvestointien summa oli 4,7 miljardia dollaria. Ukrainaan tehtyjen suorien investointien kumulatiivinen nettokanta oli kuluvan vuoden lokakuun alussa 52,6 miljardia dollaria. Ukrainaan on tehty suoria investointeja 129 maasta. Kymmenen suurinta investoijaa vastasi lokakuun tilanteessa 82 prosentista kaikista maan tulleista sijoituksista. Kärjessä oli Kypros, joka olin investoinut Ukrainaan kaikkiaan 15,0 miljardia dollaria eli kaksinkertaisen summan toiseksi sijoittuneeseen Saksaan verrattuna. Muut kärkikymmenikön maat olivat Alankomaat, Venäjä, Itävalta, Britannia, Brittiläiset Neitsytsaaret, Ranska, Ruotsi ja Sveitsi. Venäjän tilastossa näkyvä panostus oli suhteellisen vaatimaton eli 3,7 miljardia dollaria, mutta venäläisten todellista roolia saattaa vahvistaa osa Kyprokselta tehdyistä investoinneista. Teollisuus on tähän asti ollut ulkomaisten sijoittajien suosituin kohde. Teollisuuteen tehtyjen kokonaissijoitusten summa oli lokakuussa 16,8 miljardia dollaria, mihin sisältyvät prosessiteollisuuden 13,9 miljardin sijoitukset. Koko teollisuussektorin osuus suorista ulkomaisista investoinneista oli 32,0 prosenttia. Rahoitusalan kohteet ovat kiinnostaneet ulkomaisia sijoittajia lähes yhtä paljon. Pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin tehtyjen panostusten kanta oli 15,7 miljardia dollaria, mikä vastasi 29,8 prosenttia koko investointisummasta. Ulkomaisten sijoittajien mielenkiinto on kuitenkin ulottunut myös teollisuutta ja finanssialaa laajemmalle. Kohteina ovat olleet kiinteistöala, vuokraustoiminta, yrityspalvelut, kauppa ja korjaamotoiminta. Myös Ukrainan laajamittainen maatalouspotentiaali on kiinnostanut sijoittajia. Ulkomaiset toimijat ovat sijoittaneet kaupallisiin maatalousyrityksiin, joilla on mittakaavaetua itse viljelytuotannossa ja mahdollisuuksia kokonaisten tuotantoketjujen rakentamiseen. Valko-Venäjä uhkaa siirtää kuljetuksensa Latvian ja Liettuan satamista Venäjälle Valko-Venäjän prsidentti Alexander Lukashenko on harkitsee siirtävänsä suurimman osan Latvian ja Liettuan satamien kautta kulkevasta Valko- Venäjän ulkomaankaupan rahdeista Venäjän Leningradin alueella sijaitseviin satamiin. Liettuan Klaipeda ja Latvian Ventpils ovat jo vuosien ajan palvelleet Valko- Venäjän merikuljetuksia, joilla on myös tärkeä taloudellinen merkitys molemmille maille. Valko-Venäjän öljytuotteiden laivauksen on sanottu pitäneen satamat hengissä sen jälkeen kun Venäjä sulki raakaöljyputkensa Latviaan ja Liettuaan vuosina 2002 ja Latvian liikenneministerin mukaan Valko-Venäjän transitoliikenteen loppuminen merkitisi Latvialle lähes miljardin euron menetyksiä ja sillä olisi viiden prosentin vaikutus bruttokansantuotteeseen. Valko-Venäjän motiivina pidetään ennen muuta halua miellyttää Venäjää. Ehkä Lukashenko haluaa myös muistuttaa Latviaa ja Liettuaa Valko-Venäjän tärkeydestä molemmille maille. Taloudellisesti tai logistisesti kuljetusten siirtäminen Venäjälle on tuskin kannattavaa, ellei Lukashenko sitten ole sopinut Venäjän kanssa jostakin kompensaatioista, kuten monet kommetaattorit arvelevat ja muistuttavat, että Valko-Venäjän velka Venäjälle on suuri. Valko-Venäjä ei onnistunut herättämään ulkomaisia sijoittajia 7 Valko-Venäjän hallituksen tavoite houkutella maahan 2,9 miljardin euron ulkomaiset sijoitukset kuluvan vuoden aikana näyttää epäonnistuvan. Tavoitteesta oli saatu toteutettua vain noin neljännes eli 741 miljoonaa euroa syyskuun alkuun mennessä. Vaikka hallituksen ponnistelut ulkomaisten investoijien houkuttelemiseksi eivät olekaan tuottaneet suotuisaa satoa, Valko-Venäjä on kiivennyt Maailmanpankin Doing Business -raportissa muutaman sijan ylöspäin ja on jopa eräiden parametrien mukaan 10 parhaan joukossa. Marraskuussa järjestetyssä sijoittajafoorumissa Valko-Venäjän johto halusi tarttua kaikkiin mahdollisiin investointeja jarruttaviin esteisiin. Saman pöydän ääreen kutsuttiin paitsi ulkomaiset sijoittajat myös hallituksen edustajat ja maan omat yrittäjät. Puhetta johti riipumaton valvoja. Valkovenäläinen ekonomisti Mikhail Zaleski mukaan investointilait ovat kyllä kohdallaan, mutta sijoittajat näkevät maan poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin epävakaana. Zalevski otti Radio Libertyssä kantaa maan surkeaan investointitilanteeseen. "Kukaan ei tiedä, kuka esimerkiksi johtaa maata presidentti Alexander Lukasehkon jälkeen ja mihin suuntaan." Talousasiantuntija Yaraslau Ramanchuk mukaan Valko-Venäjän hallitus on myös omalta osaltaan ulkomaisten investointien tulppana. Hän mainitsee monta esimerkkiä siitä, miten päätökset miljoona- tai jopa miljardiinvestoinneista ovat aivan loppusuoralla johtaneet sijoittajien vetäytymiseen, kun viranomaisilta on tullut tiukkoja ja ristiriitaisia määräyksiä niiden toteuttamisesta ja valvonnasta. "Vain pienimuotoiset sijoittajat ja seikkailijat uskaltautuvat Valko-Venäjälle onneaan koettelemaan", Ramanchuk kärjisti investointiseminaarissa pari vuotta sitten.

8 Kazakstanille vuoden 2017 maailmannäyttelyn isännyys Kazakstan sai suuren kansainvälisen tunnustuksen, kun Pariisissa päämajaansa pitävä International Exhibitions Bureau BIE valitsi jäsenäänestyksessään maan vuoden 2017 maailmannäyttelyn isäntämaaksi. Kazakstanin pääkaupungin Astanan kanssa loppusuoralle pääsi Belgian Liege, joka kuitenkin hävisi kirkkaasti loppuäänestyksessä. Expo-2017-tapahtuman järjestelyihin Astanan kaupungilla on vielä runsaasti aikaa, mutta Kazakstanin johto käynnisti välittömästi näyttelyn budjetoinnin ja rahoitussuunnittelun. Valtio hoitaa perusrahoituksen Paikallisten uutislähteiden mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat alustavien laskelmien mukaan 1,25 miljardia euroa, josta 250 miljoonaa euroa tulee valtion budjetista. Tällä summalla on tarkoitus kattaa kaikki infrastruktuuriin ja rakennuspaikkojen perustamiseen liittyvät kustannukset. Astanan kaupunki osallistuu myös kokonaisrahoitukseen ja loput varat muun muassa näyttelytiloja ja hotelleja varten on tarkoitus koota yksityisistä lähteistä sekä kotimaasta että ulkomailta. Parhaat saavutukset näytteille Expo-2017 pidetään välisenä aikana vuonna Näyttelyssä esitellään laajalti parhaita teknologisia, tieteellisiä ja kulttuurisia saavutuksia. Tapahtuman kantavaksi teemaksi on erikseen valittu The Energy of Future. Tuleva maailmannäyttely on laajin kansainvälinen tapahtuma koko Keski- Aasiassa. Kazakstan on kuitenkin tätä ennen hankkinut mainetta kahden merkittävän tapahtuman järjestäjänä. Maa on isännöinyt OSCE:n huippukokousta ja Aasian talviurheilukisoja. Puolan talous jää plussalle Puolan talous pysyy vielä tämän vuoden kasvun puolella, vaikka se taantuisi vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana, arvioi kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Vuosikasvun ennuste on siten 2,25 prosenttia, mikä on EU: n mittapuun mukaan yhä hyvä. Puola on toistaiseksi pystynyt ylläpitämään vientiään EU-markkinoiden tärkeimpiin kohdemaihinsa, mutta talouden todellisena kivijalkana on kuitenkin ollut kotimainen kulutuskysyntä. Lisäksi talous sai tänä vuonna ylimääräisen piristysruiskeen Euro jalkapalloturnauksen yhdessä Ukrainan kanssa jaetusta isännyydestä. Puolalla on myös valtiontalouden kannalta vahva reservi IMF:n jo aiemmin myöntämässä huomattavan suuressa joustoluotossa, joka on edelleen käyttämättä. Puola on myös ollut EU-tukien suurin hyödyntäjä budjettikaudella, joka päättyy vuonna Finanssiministeriö on varautunut siihen, että vuoden 2013 alkupuoliskosta tulee taloudellisesti vaikea, mutta tilanne alkaa korjaantua toisella vuosipuoliskolla. Tämä kuitenkin sillä varauksella, ettei taloustilanne euroalueella nykyisestään enää oleellisesti heikkene. Puolan hallituksen tämän hetkisen ennusteen mukaan maan talous kasvaisi ensi vuonna alkuvuoden vaikeudetkin huomioiden 2,2 prosenttia. IMF sen sijaan alensi lokakuussa antamansa 2,1 prosentin kasvuennusteensa heti marraskuussa 1,75 prosenttiin. Puolan talouselämän perussektoreista teollisuustuotanto ja odotetusti myös vähittäiskauppa pitivät hyvin pintansa vielä lokakuussa. Teollisuustuotanto kasvoi lokakuussa vuositasolla 4,6 prosenttia pudottuaan syyskuussa 5,2 prosenttia. Myös rakennustoiminta piristyi lokakuussa. Paikallisen tilastoviraston mukaan valmistuneiden asuntojen määrä kasvoi vuositasolla 2,6 prosenttia, mutta toisaalta uusien kohteiden aloittaminen putosi enteellisesti 23,6 prosenttia. Vähittäiskaupan myynti taas kasvoi 3,3 prosenttia eli hieman enemmän kuin syyskuussa. Kotimaista kulutuskysyntää vahvisti se, että lokakuussa puolalaisten keskimääräinen bruttokuukausiansio nousi 8 kuukausitasolla 2,1 prosenttia ja oli zlotya eli noin 907 euroa. Lisäksi työllisyys yksityisellä yrityssektorilla pysyi samana kuin viime vuoden lokakuussa. Muilla alueilla työllisyystilanne heikkeni jonkin verran. Lokakuussa koko työvoimasta 12,2 prosenttia oli työttömänä, kun osuus syyskuussa oli 12,4 prosenttia. Tilastoviraston mukaan työttömyysaste vuoden 2011 lokakuussa oli 11,8 prosenttia. Työvoimaviranomaiset ennakoivat työttömyyden nousevan 13 prosenttiin. Palkansaajat pitävät omaa taloustilannettaan kohtuullisena Palkansaajien enemmistö näkee oman kotitaloutensa näkymät kohtuullisen hyvinä. Tutkimuslaitos Ipsosin ylläpitämän kuluttajien luottamusindeksi nousi marraskuussa kuusi pistettä lokakuusta, jota ennen se oli laskenut jo kesäkuusta lähtien. Kuluttajien mielialoihin lienee vaikuttanut osaltaan se, että kuluttajahintainflaatio hidastui lokakuussa 3,4 prosenttiin syyskuun 3,8 prosenttista. Inflaatio lisää todennäköisyyttä, että Puolan rahapoliittinen neuvosto saattaa joulukuussa alentaa peruskorkoa. Yrityssektorilla optimismi on sen sijaan laantumassa. Thornton Grantin marraskuussa julkistamassa mielialamittauksessa kohtuullisen myönteisiä näkymiä seuraavalle 12 kuukauden jaksolle ei löytynyt lainkaan, kun edellisen kvartaalin mittauksessa optimistien osuus oli 28 prosenttia. Ulkomaisten suorien investointien kohdalla Puola on pitänyt hyvin pintansa. FT:n fdi intelligencen selvityksen perusteella Puolassa oli tammi-syyskuussa käynnissä 219 ulkomaista sijoitushanketta, joiden arvo oli 1,5 miljardia dollaria. Investoinnit synnyttivät jo yhdeksän kuukauden aikana uutta työpaikkaa eli enemmän kuin vastaavat hankkeet koko viime vuoden aikana. Suomen ja Puolan välinen kauppa on taantunut viime kuukausina. Ulkomaankauppatilaston mukaan vientimme Puolaan on supistunut tammi-syyskuussa 1,1 miljardiin euroon, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tuonti Puolasta supistui sekin viisi prosenttia.