5 Väkivaltarikokset ja alkoholi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 Väkivaltarikokset ja alkoholi"

Transkriptio

1 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 235 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee tekonsa alkoholin vaikutuksen alaisena ja rikokset tehdään usein alkoholin nauttimistilanteissa. Seuraavassa tarkastellaan alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena olleiden määrää ja osuutta väkivaltarikoksissa (kohta 5.1). Tämän jälkeen esitetään tietoja siitä, miten vuoden 24 alkoholiolojen muutos mahdollisesti vaikutti väkivaltarikollisuuteen (kohta 5.2). Seuraavat erittelyt perustuvat poliisitilaston ja henkirikostietokannan 1 tietoihin siitä, kuinka moni selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäilty oli tekohetkellä alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena. Muu päihde viittaa huumeisiin ja lääkkeisiin. Muun päihteen vaikutuksen alaisina olleet sisältävät myös tekijät, jotka olivat tekohetkellä sekä alkoholin että muun päihteen vaikutuksen alaisina. Ilmaisun selkeyden vuoksi käytämme tilastokategoriasta muu päihde myös lyhyttä ilmausta huume. Havaintoja arvioitaessa on syytä muistaa, että vuosittain syylliseksi epäiltyjen joukko ei koostu eri henkilöistä, vaan samat henkilöt voivat useita rikoksia tekemällä esiintyä useita kertoja syylliseksi epäiltynä. Epäiltyjen päihtymystilaa koskevat tiedot nojaavat viime kädessä poliisien kentällä tekemiin havaintoihin. Tässä esitettäviin tietoihin pätevät myös ne varaukset, jotka koskevat poliisin tietoon tulleen rikollisuuden tilastoja yleensä: teot, jotka eivät tule lainkaan poliisin tietoon, jäävät tarkastelujen ulkopuolelle. Varsinkin lievässä väkivallassa piilorikollisuuden osuus kokonaisrikollisuudesta on suuri. Piilorikollisuustutkimuksen perusteella tiedetään myös, että päihtyneenä tehdyistä väkivallanteoista tulee suurempi osa poliisin tietoon kuin selvänä tehdyistä teoista (Kivivuori 25b, 44 45). Toisin sanoen: selvänä tehdyssä väkivallassa piilorikollisuus on suurempaa kuin päihtyneenä tehdyssä väkivallassa. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisitilaston alkoholitiedot todennäköisesti jonkin verran liioittelevat alkoholin osuutta ainakin lievässä väkivallassa. Piilorikollisuuden ongelma tarkoittaa myös sitä, että vuoden 24 alkoholireformien väkivaltavaikutusten kattava arviointi edellyttäisi kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiin perustuvaa tietoa tilanteesta ennen ja jälkeen 1 Henkirikostietokanta on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosaston vuonna 22 perustama kuolemaan johtaneen väkivallan seurantajärjestelmä, ks.

2 236 muutosten. Mahdollisesti vuonna 26 toteutuva seuraava kansallinen rikosuhritutkimus tarjoaa tähän tilaisuuden ainakin mahdollisten pysyvämpien muutosten osalta. 5.1 Väkivaltarikoksista epäiltyjen päihtymys Päihtyneenä tehdyt väkivaltarikokset Pahoinpitelyrikokset. Alkoholihumalassa tekohetkellä olleiden pahoinpitelyrikoksesta epäiltyjen määrä kasvoi voimakkaasti vuosina , jonka jälkeen tilanne vakiintui uudelle tasolle. Humalassa olleiden epäiltyjen määrä lähes kaksinkertaistui. Muun päihteen vaikutuksen alaisena olleiden tekijöiden määrä on pysynyt alhaisena Alkoholihumalassa olleita Selvänä olleita 5 Muun päihteen alaisena olleita Kuvio 92 Päihteet pahoinpitelyrikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Vuosien kehitykseen ei liittynyt vastaavaa kasvua alkoholin tilastoidussa kokonaiskulutuksessa, joka pysyi suhteellisen vakaana. Sen sijaan tilastoimaton alkoholin kulutus nousi verraten voimakkaasti. Muutos johtui lähinnä Virosta ja Venäjältä tuodun ns. turistialkoholin kulutuksen kolminkertaistumisesta (Päihdetilastollinen vuosikirja 1998). Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen määrän ja luonteen vaikutusta pahoinpitelyrikollisuuteen ei 2 Tilastoinnissa tapahtuneen muutoksen vuoksi ei katsausta laadittaessa vielä ollut käytettävissä tietoa muun päihteen alaisena olleiden (ja siten myöskään selvin päin olleiden) syylliseksi epäiltyjen lukumäärästä vuonna 24.

3 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 237 ole tässä mahdollista tarkemmin arvioida. Todettakoon kuitenkin, että alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden epäiltyjen määrä nousi ajankohtana, jolloin tilastoimaton kulutus kasvoi voimakkaasti. Tilastoidussa pahoinpitelyrikollisuudessa tapahtui mainitulla ajanjaksolla muitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi epäiltyjen määrä rikosta kohti nousi olennaisesti (ks. kuvio 21 luvussa II.3). Tämä saattoi heijastaa siirtymistä atk-pohjaiseen rikosilmoitusjärjestelmään. Sama tekijä voi osin selittää alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden epäiltyjen määrän kasvua tilastoissa. Tieto tekijän päihtymistilasta tulisi tämän tulkinnan mukaan uudessa tietojärjestelmässä rekisteröidyksi kattavammin kuin ennen. Vuonna 24 pahoinpitelyrikoksissa alkoholihumalassa olleiden epäiltyjen määrä kasvoi vähemmän kuin kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä. Alkoholin kulutuksen kasvu ei siis näy päihtyneiden pahoinpitelijöiden lukuisuudessa. Henkirikoksen yritysten kohdalla kehitys muistuttaa verraten paljon pahoinpitelyrikosten kehitystä: alkoholihumalassa olleiden epäiltyjen määrä kasvoi selvästi (kuvio 93). Henkirikosten yrityksissä näkyy myös huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisina olleiden määrän kasvua. Vuonna 24 tekohetkellä alkoholihumalassa olleita oli vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna Alkoholihumalassa olleita 15 1 Selvänä olleita 5 Muun päihteen alaisena olleita Kuvio 93 Päihteet henkirikosten yritysten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Ks. alaviite sivulla 236.

4 238 Murhat, tapot ja surmat. Kuolemaan johtavissa väkivaltarikoksissa alkoholihumalassa toimineiden syyllisten määrä on pysynyt verraten vakaana 199- luvun alun jälkeen (kuvio 94). 199-luvulta alkaen syyllisten joukossa on ollut myös pienehkö määrä huumausaineiden vaikutuksen alaisena olleita Alkoholihumalassa olleita 5 Selvänä olleita Muun päihteen alaisena olleita Kuvio 94 Päihteet murhien, tappojen ja surmien tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena olleiden henkirikosten tekijöiden absoluuttiset määrät ovat olleet verraten alhaisia. Poikkeuksellisen korkea lukema on vuodelta 21, jolloin 2 tappoon, murhaan tai surmaan syylliseksi epäiltyä oli muun päihteen vaikutuksen alaisia tekohetkellä. Näistä kuusi kirjattiin Orivedellä. Toiseksi korkein lukema on vuodelta 1993, jolloin 12 epäiltyä oli huumeiden vaikutuksen alaisena, näistä seitsemän Kotkassa. Havainnot osoittavat, että paikallisilla ilmiöillä ja yksittäisillä tapauksilla on lukuihin suuri vaikutus. Poliisin tilastoinnin mukaan, alkoholin vaikutuksen alaisena henkirikoksen tehneiden määrä kasvoi vuonna 24 jonkin verran edellisvuodesta. 4 Ks. alaviite sivulla 236.

5 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Alkoholihumalassa olleita Selvänä olleita 2 Muun päihteen alaisena olleita Kuvio 95 Päihteet ryöstörikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Ryöstörikokset. Alkoholin vaikutuksen alaisena ryöstön tehneiden määrä näyttäisi vähentyneen kahden viime vuosikymmenen aikana (kuvio 95). Selvänä teon tehneiden määrissä näkyy kaksi nousujaksoa: toisaalta 198- ja 199- lukujen taite ja toisaalta vuodet Ryöstörikosten kohdalla muun päihteen vaikutuksen alaisina olleiden määrä on tasaisesti kasvanut, mikä heijastanee niin sanottua toista huumeaaltoa (Hakkarainen & Metso 21). Huumeriippuvaiselle henkilölle ryöstö on rikoslajina houkutteleva, koska mahdollinen saalis on usein rahaa tai helposti muutettavissa rahaksi (Kinnunen 21, 18). Kuitenkin alkoholihumalassa ryöstön tehneiden määrä on edelleen noin nelinkertainen verrattuna muiden päihteiden alaisena teon tehneiden määrään. Päihtyneiden osuus syylliseksi epäillyistä Taulukossa 37 on tarkasteltu sitä, kuinka suuri osa eri väkivaltarikoksiin syylliseksi epäillyistä on tekohetkellä ollut alkoholin tai muiden päihteiden (huumeen tai huumaavan lääkkeen) vaikutuksen alainen. Taulukosta voidaan havaita sama kuin edeltävistä tarkasteluista: alkoholin ja väkivallan yhteys on voimakas. Vain ryöstörikoksissa selvänä teon tehneiden osuus on suurehko. 5 Ks. alaviite sivulla 236.

6 24 Toisaalta vuosina 2 24 alkoholin vaikutuksen alaisena rikoksensa tehneiden osuus syyllisistä on ollut kaikissa tässä tarkastelluissa rikoslajeissa lievässä laskussa. Taulukko 37 Alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisina olleita (%) selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä, viisivuotisjaksoittain * Murha, tappo, surma Alkoholihumala 68 % 69 % 67 % 75 % 64 % 62 % Muu päihde 1 % 1 % 6 % 4 % 6 % ** Murhan, tapon Alkoholihumala 7 % 72 % 71 % 78 % 7 % 64 % tai surman yritys Muu päihde 1 % 1 % 3 % 6 % 6 % ** Pahoinpitelyrikokset Ryöstörikokset Alkoholihumala 61 % 63 % 6 % 73 % 71 % 67 % Muu päihde % % 1 % 1 % 2 % ** Alkoholihumala 61 % 58 % 52 % 51 % 43 % 47 % Muu päihde 1 % 1 % 2 % 5 % 9 % ** * Huom. jakso 2 23 on nelivuotisjakso. ** Ks. alaviite sivulla 236. Muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina rikoksensa tehneiden osuus on sen sijaan kasvanut kaikissa tarkastelluissa tekotyypeissä koko tarkastelujakson, myös vuosina 2 23 henkirikoksen yrityksiä lukuun ottamatta. Ryöstörikosten kohdalla muiden huumeiden vaikutuksen alaisena olleiden osuuden kasvu on ollut selvintä. Kaikista selvitetyistä ryöstörikoksista joka kymmenes on nykyään huumeiden vaikutuksen alaisena tehty (taulukko 37). Erityisen voimakkaana kehitys ilmenee törkeinä ryöstöinä tutkittujen tekojen kohdalla. Niistä noin joka kuudes tehdään nykyään muun päihteen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena (kuvio 96). Helsingissä tehdyissä ryöstöissä 11 prosenttia epäillyistä oli vuosina 2 23 huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Törkeissä ryöstöissä osuus oli 24 prosenttia. Huumausaineiden rooli pääkaupungin ryöstörikollisuudessa on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (vrt. kuvio 96).

7 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Ryöstöt Törkeät ryöstöt 16, ,3 % 1 7,7 5 3,7 4,1 1,8,8,7 1,2, Kuvio 96 Muun päihteen kuin alkoholin (huumeen) vaikutuksen alaisena tekohetkellä olleita, selvitettyihin ryöstörikoksiin syylliseksi epäillyistä , % Tulkintaa Jos jokin käyttäytymismuoto, kuten huumeiden käyttö, yleistyy väestössä, on todennäköistä, että se lisääntyy myös väkivaltarikoksia tekevien ryhmässä. Siksi huumeiden vaikutuksen alaisena oleminen tekohetkellä voi yleistyä ilman että väkivallan ja huumausaineiden käytön välillä olisi välttämättä suoraa kausaalivaikutusta. Lisäksi huumeiden käytön yleistymiseen väkivaltarikosten yhteydessä on varmasti osin vaikuttanut myös se, että poliisit ovat 199-luvun kuluessa harjaantuneet havaitsemaan aikaisempaa paremmin huumeiden käytön (Kinnunen 21, 18). Huumausaineiden tunnistamisessa käytetyt testit ovat niinikään aikaa myöten tarkentuneet. Huumeiden alaisena rikoksen tehneiden määrän ja osuuden nousu johtunee siten osin yksin tehostuneesta tarkkailusta ja on siten lähinnä näennäistä. Toisaalta huumausaineiden käytön yleistyminen 199-luvun mittaan on voitu todentaa monesta toisistaan riippumattomasta lähteestä yhtäpitävästi. Huumeiden lisääntyvä mukanaolo väkivaltatilanteissa heijastaa siten myös todellista muutosta (eikä ainoastaan kontrollin tiukentumista) ja liittyy muun muassa laittomien huumemarkkinoiden sisäiseen kontrolliin ja konflikteihin sekä ryöstöjen osalta huumeiden käytön rahoittamiseen. Toisaalta alkoholin läsnäolo väkivaltatilanteissa on edelleen monin verroin yleisempää kuin huumeiden. Kysymys alkoholin ja väkivallan välisestä suhteesta muodostaa oman laajan tutkimusalueen, jota ei tässä tilastokatsauksessa

8 242 ole mahdollista käydä systemaattisesti läpi. Muutamia seikkoja on kuitenkin syytä tuoda esiin. Päihtyneinä olleiden väkivaltarikollisten suuri määrä ei välttämättä tarkoita sitä, että päihteiden käytön ja väkivallan välillä valitsisi suora kausaalinen suhde. Vaikka törkeistä väkivaltarikoksista valtaosa tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena ja humalatilat rikosten yhteydessä ovat yleensä syviä, rikoksiin eivät syyllisty kaikki humalaiset. Törkeisiin väkivaltarikoksiin syyllistyvien henkilöiden tausta poikkeaa siinä määrin keskivertoväestöstä, ettei heidän väkivaltaisuuttaan ja tekojaan voida selittää yksin alkoholista ja päihtymisestä käsin. Toisaalta se, että yli 8 % henkirikoksista tehdään päihtyneenä, viittaa vahvasti siihen, että humalahakuinen alkoholin käyttö lisää väkivaltaisten konfliktien todennäköisyyttä. Tutkimuksissa on saatu vahvoja viitteitä siitä, että alkoholi vaikuttaa suoraan väkivaltaiseen käyttäytymiseen, joskin vaikutukset eri yksilöillä ja eri kulttuureissa ovat erityyppisiä. Alkoholin ja väkivallan yhdistäviksi psyko-fysiologisiksi mekanismeiksi on arvioitu ainakin seuraavia mekanismeja: alkoholin estoja heikentävää vaikutusta; alkoholin aivoja stimuloivaa ja väkivaltaisia reaktioita vahvistavaa vaikutusta; alkoholin keskittymiskykyä heikentävää vaikutusta; sitä, että alkoholipäihtymys haittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tulkintaa ja voi hidastaa reagointeja johtaen väärään osoitteeseen kohdistuviin väkivaltaisiin toimiin (displaced aggression). On myös esitetty, että eräissä kulttuureissa humalatila tekee väkivaltaisen käyttäytymisen sosiaalisesti hyväksytyksi tai jopa odotetuksi. 6 Humala ei aiheuta väkivaltaisuutta kaikissa ihmisissä, vaan vain suhteellisen pienessä ryhmässä. Eräät aivojen aineenvaihduntaa koskevat tutkimustulokset voivat osin selittää tätä ongelmaa. Vaikuttaisi nimittäin siltä, että miehillä, joilla serotoniinin taso on poikkeuksellisen alhainen, on taipumus sekä impulsiiviseen aggressiivisuuteen erityisesti humalassa että alkoholismiin. Taipumus heijastaa perinnöllistä alttiutta, mutta sen puhkeamiseen näyttäisivät vaikuttavan myös lapsena koetut ja omaksutut väkivaltaiset käyttäytymismallit (Heilig 1996, 8 12). Millaiset alkoholin ja väkivaltarikollisuuden väliset yhteydet ovatkin, on syytä painottaa sitä, että alkoholi ja alkoholin kulutuksen taso on vain yksi monista väkivaltarikollisuuteen vaikuttavista tekijöistä. 6 Jotkut kriminologit ovat kritisoineet alkoholin nostamista rikollisuuden suoraksi selittäjäksi ja viitanneet siihen, että jokin kolmas tekijä, kuten esimerkiksi yksilön alhainen itsekontrolli, voi aiheuttaa alkoholin käytön ja rikollisuuden välisen korrelaation (Gottfredson & Hirschi 199).

9 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Vuoden 24 alkoholin kulutusmuutosten yhteydet väkivaltarikollisuuteen Vuonna 24 maamme alkoholioloissa tapahtui joukko merkittäviä muutoksia. Vuoden alussa alkoholijuomien tuontikiintiöt muista EU-maista poistettiin, maaliskuun alussa alkoholin verotusta alennettiin ja Viro liittyi Euroopan unioniin toukokuun alussa, jolloin EU:n tuontimääräykset tulivat koskemaan myös Virosta ostettua alkoholia. Näiden toimien seurauksena alkoholin kulutus kasvoi ja kulutuksen rakenne väkevöityi huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi lähes 1 prosenttia ja väkevien juomien tilastoitu kulutus runsaat 17 prosenttia (Stakes 25a). Kuten tämän katsauksen väkivaltaa käsittelevissä jaksoissa on todettu, alkoholin ja väkivallan yhteys on kiinteä yksittäisissä väkivallanteoissa. Lisäksi aiempien tutkimustulosten mukaan alkoholin kokonaiskulutuksella on suora yhteys pahoinpitely- ja henkirikollisuuden määrään väestötasolla (Sirén 2; Kivivuori 21). Tämän perusteella voidaan odottaa, että alkoholin kulutusmuutos, tässä tapauksessa kulutuksen kasvu, heijastuisi myös väkivaltaan. Yleishuomiona on heti todettava, että vuosi 24 ei merkinnyt poliisin tietoon tulleen väkivallan määrässä jyrkkää muutosta aikaisempiin vuosiin. Yleisimmän väkivaltarikostyypin, pahoinpitelyrikosten, määrässä ei tapahtunut vastaavanlaista äkillistä kasvua kuin esimerkiksi vuoden 1969 alkoholireformin yhteydessä. Väkivaltarikoksista syylliseksi epäiltyjen keskuudessa ei alkoholipäihtymys ainakaan poliisin kirjausten mukaan ollut yleisempää kuin aikaisempina vuosina. Vaikutukset väkivaltaan voivat kuitenkin ilmetä myös väkivallan rakenteellisina muutoksina, kuten väkivallantekojen painottumisena joihinkin tapahtumaympäristöihin, väkivallan raaistumisena tai sen kasautumisena entistä selvemmin tiettyyn väestönosaan. Toisaalta väkivaltarikosten määrän muutoksissa ja vuotuisessa vaihtelussa niinkin arkisella tekijällä kun säätilalla saattaa olla merkitystä. On myös syytä arvioida, miten väkivaltarikollisuus olisi kehittynyt vuonna 24, jos se olisi seurannut pitkän aikavälin kehitystä, ilman alkoholin kulutuksen ylimääräistä kasvua. Tällaisista vaikutuksista tehtävät johtopäätökset vaativat tarkempia ja pitemmän aikavälin huomioon ottavia analyyseja, jotka valmistuvat myöhemmin. Tässä yhteydessä tarkastellaan 1) poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrissä tapahtuneita muutoksia vuonna 24 verrattuna kolmeen aikaisempaan vuoteen, 2) väkivaltarikosten jakautumista yleisellä ja yksityisellä paikalla tapahtuneisiin sekä 3) alkoholin osuutta vuoden 24 henkirikoksissa henkirikostietokannasta tällä hetkellä saatavissa olevien tietojen pohjalta.

10 244 Väkivaltarikosten määrä vuonna 24 edellisiin vuosiin verrattuna Kuten edellä todettiin, vuoden 24 alussa alkoholin saatavuus helpottui kahden kuukauden välein: vuoden alussa, maaliskuun alussa ja toukokuun alussa. Tästä rytmityksestä johtuen tarkastelemme väkivaltarikosten määriä kahden kuukauden jaksoissa. Vuoden 24 rikosmääriä verrataan vastaaviin vuosien kahden kuukauden keskiarvoihin. Vaikka kaikki kolme ajankohtaa on syytä ottaa huomioon, erityisesti alkoholin kulutusta lisäsi maaliskuinen alkoholin hinnanalennus (Stakes 25b). Voidaan olettaa, että tässä tapauksessa kulutusmuutoksen haittavaikutukset, eli väkivallan lisääntyminen, ilmenee voimakkaimmin heti tai lyhyellä viiveellä sen jälkeen kun alkoholijuomien myynti tai maahantuonti on lähtenyt kasvuun. Vuonna 24 poliisi tilastoi 144 henkirikosta. Määrä oli selvästi kahta edellisvuotta suurempi, muttei poikkeuksellinen kymmenvuotisjakson keskiarvoon verrattuna. Kuukausitarkastelussa (kuvio 99) havaitaan, että alkuvuodesta 24, samoin kuin syys-lokakuussa, henkirikoksia tapahtui selvästi vuosien keskiarvoa enemmän. Kesäkuukausina ero kuitenkin supistui, samoin vuoden loppupuolella. Vuoden 25 alkukuukausina laskeva trendi on jatkunut tammihelmi maalishuhti toukokesä heinä-elo syys-loka marrasjoulu Kuvio 97 Poliisin tietoon tulleet murhat, tapot ja surmat kuukausittain vuonna 24 ja keskiarvo vuosina Henkirikoksen yrityksiä tapahtui tammi-helmikuussa 24 kolmeen aikaisempaan vuoteen verrattuna enemmän. Maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana

11 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 245 henkirikoksen yrityksiä kirjattiin sitä vastoin saman verran kuin vuosina keskimäärin, ja marras-joulukuussa jopa selvästi vähemmän tammihelmi maalishuhti toukokesä heinä-elo syys-loka marrasjoulu Kuvio 98 Poliisin tietoon tulleet murhan, tapon tai surman yritykset kuukausittain vuonna 24 ja keskiarvo vuosina Pahoinpitelyrikoksia tuli vuoden 24 ensimmäisen kolmanneksen aikana poliisin tietoon enemmän kuin vastaavana aikana Pahoinpitelyrikollisuuden kasvu kuitenkin hiipui kesällä ja loppuvuoden rikosmäärä vastasi kutakuinkin vuosien keskiarvoa. Kaiken kaikkiaan pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi vuonna 24 kolme prosenttia edellisvuodesta, mikä vastaa viime vuosien kasvulukua tammihelmi maalishuhti toukokesä heinä-elo syys-loka marrasjoulu Kuvio 99 Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset kuukausittain vuonna 24 ja keskiarvo vuosina 21 23

12 246 Rikosten tapahtumaympäristö Alkoholin hinnan muutokset vaikuttivat pääasiassa alkoholin vähittäiskulutukseen, ei juurikaan anniskelukulutukseen. Halpaa alkoholia on hankittu kotijuomisiksi itselle tai pienessä piirissä nautittavaksi. Tämän perusteella voidaan odottaa, että myös alkoholihaitat olisivat ilmenneet enemmän yksityisillä kuin yleisillä paikoilla. Kuten kuolemaan johtanutta väkivaltaa käsittelevässä jaksossa I.2.4 todettiin, eivät henkirikosten tapahtumapaikat merkittävästi muuttuneet vuonna 24. Yksityisasunnoissa ja muissa yksityisissä paikoissa sattuneiden henkirikosten määrä kylläkin nousi selvästi vuodesta 23, mutta oli samaa tasoa kuin vuosina 21 ja 22. Ravintoloissa henkirikoksia tapahtuu vain satunnaisesti. Pahoinpitelyrikosten tapahtumapaikkoja on kuvattu taulukossa 38. Taulukko 38 Pahoinpitelyrikosten tapahtumapaikat Yksityinen asunto Muu yksityinen paikka Yksityiset paikat yhteensä, muutos % Ravitsemusliike Muutos % Muu yleinen paikka Muutos % Laskettu Tilastokeskuksen luvuista. Pahoinpitelyrikoksissa yksityisillä paikoilla tapahtunut väkivalta lisääntyi sekä määrällisesti että suhteellisesti vuonna 24 (1 8 tapauksella eli 9 % vuodesta 23). Ravintoloissa tai muilla yleisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä pysyi puolestaan vuonna 24 lähes samana kuin vuonna 23. Pahoinpitelyrikoksissa tapahtui siis lisäystä vain asuntoväkivallassa ja muussa yksityistilojen väkivallassa. Muutos ei ollut huomattava, mutta se tapahtui odotettuun suuntaan. Tietoja alkoholin roolista väkivaltarikoksissa Kuten aikaisemmissa jaksoissa todettiin, poliisitilaston mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena olleiden väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen osuus jopa hieman laski vuonna 24 edelliseen nelivuotisjaksoon verrattuna. Samasta lähteestä ilmenee, että vuonna 24 tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena 13 henkirikosta enemmän kuin vuonna 23 (syylliseksi epäiltyjen määrän pe-

13 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 247 rusteella). Ottaen huomioon, että henkirikoksesta epäiltyjä oli kaikkiaan 3 enemmän vuonna 24 kuin 23, ei muutos näiden lukujen valossa ole suuri. Poliisitilastoa luotettavampi kuva henkirikollisuudesta on saatavissa Henkirikostietokannan avulla. Sen alustavien tietojen mukaan vuonna 24 tehtiin rikoksia, joissa pääepäilty oli humalassa, rikosperusteisesti laskien vähintään 21 enemmän ja tekijäperusteisesti laskien vähintään 19 enemmän kuin edellisvuonna. Koska osaa vuonna 24 tehdyistä rikoksista (vaje on 15 2 rikosta) ei vielä tätä kirjoitettaessa ole kirjattu tietokantaan, lopullinen ero tulee olemaan suurempi. Kaikkiaan vuonna 24 tehtyjä henkirikoksia on tietokannassa tällä hetkellä rikosperusteisesti kirjaten 23 ja tekijäperusteisesti kirjaten 18 enemmän kuin 23. Tietokannan ennakkotietojen mukaan henkirikollisuuden kasvu vuonna 24 edellisvuoteen nähden on tapahtunut siten alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyissä rikoksissa. Selvin päin tehtyjä rikoksia on nimittäin tekijäperusteisesti kirjattu vuodelta 24 toistaiseksi vähemmän kuin edellisvuonna. Henkirikostietokanta sisältää myös juttua tutkivan poliisin arvion siitä, voidaanko pääepäiltyä luonnehtia alkoholin väärinkäyttäjäksi. Alkoholistiksi luokiteltujen tekijöiden määrä lisääntyi vuoden 24 ennakkotietojen mukaan jonkin verran edellisvuosista. Vuosina 22 ja 23 tehdyistä henkirikoksista epäillyistä 54 prosenttia oli arvioitu alkoholisteiksi, vuonna 24 osuus oli 57 prosenttia. Kaiken kaikkiaan henkirikosten määrän kasvun taustalla vuonna 24 oli siis alkoholistien keskinäinen alkoholinkäyttöön liittynyt väkivalta. Koska tietokanta on ollut toiminnassa vasta vuodesta 22 alkaen, käytössä ei ole vertailutietoja aikaisemmilta vuosilta, jolloin henkirikosten kokonaismäärä on ollut sama kuin 24. Yhteenvetoa Henkirikosten kohdalla voisi siis nähdä viitteitä alkoholin kulutuksen kasvun vaikutuksesta, etenkin kun kulutuksen kasvu on painottunut väkeviin juomiin. Henkirikostietokannan alustavien ennakkotietojen perusteella näyttää vahvasti siltä, että vuoden 24 kasvu tapahtui pääosin alkoholin käyttöön liittyneissä rikoksissa. Alkoholin alaisena toimineiden epäiltyjen määrä ja osuus kaikista epäillyistä kasvoivat vuonna 24 selvästi edellisvuoteen verrattuna. Henkirikollisuutemme on jo pitkään ollut, paitsi kiinteästi sidoksissa alkoholin käyttöön ja käyttötilanteisiin, lähinnä pienen miesalkoholistien joukon keskinäistä väkivaltaa, joten rikollisuuden huomattavat määrälliset muutokset tapahtuvat väistämättä nimenomaan tämäntyyppisessä rikollisuudessa. Myös

14 248 vuosien 22 ja 23 rikollisuuden laskun voi arvioida siten tapahtuneen nimenomaan alkoholistien keskinäisessä ryypiskelyväkivallassa (ja näin tapahtui siis siitä huolimatta että alkoholinkulutus kasvoi mainittuina vuosina maassamme). Tästä johtuen vuonna 24 tapahtuneen henkirikollisuuden kasvun suora yhteys alkoholiolojen muutokseen ei ole itsestään selvää, vaan kyse on ainakin osin saattanut olla myös normaalista satunnaisvaihtelusta. Henkirikoksen yrityksissä vuonna 24 ei tapahtunut poliisitilaston mukaan vastaavaa kehitystä, eivätkä myöskään poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset kokonaisuutena lisääntyneet tavalla, joka havaittavasti poikkeaisi viime vuosien kehityksestä. Pahoinpitelyrikosten kasvun kohdentuminen vain yksityisten paikkojen väkivaltaan saattaisi kuitenkin olla merkki rakenteellisesta muutoksesta. Vuoden 24 alkoholiolojen muutosten vaikutusten arviointi edellyttää huomattavasti tarkempaa analyysia kuin tässä käytettävissä olleet tiedot ovat mahdollistaneet. Lisäksi varsinkin muun kuin kuoleman johtavan väkivallan osalta perusteellinen arvio edellyttää kokonaisrikollisuuden seurantajärjestelmiin nojaavaa tietoa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että alkoholin saatavuuden helpottumisen mahdollinen väkivaltavaikutus on ilmennyt lähinnä henkirikollisuudessa, siis rikoslajissa, joka on tällä hetkellä nimenomaan työelämästä syrjäytyneiden, miespuolisten alkoholin suurkuluttajien rikollisuutta. Ehkä hieman yllättäen yleiskulutuksen nousun vaikutukset väkivaltarikollisuuteen olisivat siten keskittyneet nimenomaan suurkuluttajien alkoholisidonnaiseen väkivaltaan. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen valossa muissa väestöryhmissä vaikutukset vaikuttaisivat olleen ennakoitua vähäisemmät.

15 III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 249 Yhteenveto Alkoholin tai muun päihteen (lähinnä huumeiden) vaikutuksen alaisena väkivaltarikoksen tekohetkellä olleiden määrästä ja osuudesta voidaan todeta seuraavaa: Jaksolla % täytetyistä henkirikoksista ja 7 % pahoinpitelyrikoksista tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkirikoksista noin 6 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista noin 2 prosenttia tehtiin huumeiden vaikutuksen alaisena. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena tehtyjen tekojen määrä ja osuus kaikista tilastoiduista väkivaltarikoksista on lisääntynyt 199-luvun alusta lähtien. Voimakkainta kasvu on ollut ryöstörikollisuudessa. Alkoholin läsnäolo väkivaltatilanteissa on edelleen monin verroin yleisempää kuin huumeiden. Tämä koskee myös ryöstörikollisuutta. Vuonna 24 tapahtunut alkoholin kulutuksen kasvu ja kulutusrakenteen muutos ei ainakaan toistaiseksi näyttäisi juurikaan vaikuttaneen väkivaltarikollisuuden määrään. Henkirikollisuutta alkoholin saatavuuden helpottuminen saattoi kuitenkin lisätä ainakin ohimenevästi. Henkirikosten määrän kasvu vuonna 24 aiheutui lähes kokonaisuudessaan alkoholistien keskinäisen ryypiskelyväkivallan lisääntymisestä. Muutoksen yhteys alkoholiolojen muutokseen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä ryypiskelyväkivallan määrä vuonna 24 ei ollut poikkeuksellisen korkea, vaan vastasi kymmenvuotisjakson keskiarvoa.

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa

Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa Alkoholi ja väkivalta seminaari 22.1.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

3 Muut väkivaltarikokset Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen

3 Muut väkivaltarikokset Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen 3 Muut väkivaltarikokset II.A.3 Muut väkivaltarikokset 51 Edeltävässä luvussa tarkasteltiin kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia. Tässä luvussa aiheena ovat muut väkivaltarikokset: henkirikoksen yritykset,

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222. MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222. MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222 Reino Sirén & Martti Lehti MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 ENGLISH SUMMARY DID INCREASED ALCOHOL CONSUMPTION LEAD

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA.

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. Via Vis Väkivaltatyön hanke Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä ja ehkäisevä hanke Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry) OULUNSETLEMENTTI.FI/VIAVIS/ Monikulttuurinen

Lisätiedot

Alkoholi ja väkivalta

Alkoholi ja väkivalta 1 Alkoholi ja väkivalta työryhmä 11.2.2005 Alkoholi ja väkivalta Työryhmäraportti 11.2.2005 2 Alkoholi ja väkivalta työryhmä 11.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 2 1 Työryhmän tehtävät ja lähtökohta

Lisätiedot

2 Kuolemaan johtanut väkivalta Martti Lehti & Janne Kivivuori

2 Kuolemaan johtanut väkivalta Martti Lehti & Janne Kivivuori Kuolemaan johtanut väkivalta II.A. Kuolemaan johtanut väkivalta 5 Yksiselitteisin väkivaltarikoksia erittelevä seikka on, kuoliko väkivallan uhri vai ei. Kuolemaan johtanutta väkivaltaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Aune Flinck ja Tuula Kuoppala 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016, Tilastoraportti 15/2017 1 Sovittelukäsittelyyn tuodut rikos- ja riita-asiat 2007

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 15/2016 RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI & PETRI DANIELSSON Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 16.3.2017 Julkaisuvapaa klo 17.3.2017 klo 12 Valvonnan tilastojulkaisu 2016 - liitteet Kuvio 1. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2012-2016 Tullirikostorjunnan

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Rikollisuuden piirteitä. 1 Nuorisorikollisuus Matti Marttunen & Venla Salmi

Rikollisuuden piirteitä. 1 Nuorisorikollisuus Matti Marttunen & Venla Salmi B Rikollisuuden piirteitä 1 Nuorisorikollisuus Nuorten rikollisuutta oikeudellisesti ja tilastollisesti tarkasteltaessa keskeisiä ikärajoja ovat 15, 18 ja 21 vuotta. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 264 RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2013 ISBN

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 1 Helsinki 25.9.2007 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 25.9.2007 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 247 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2009 77

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996

Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996 Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2009

RIKOLLISUUSTILANNE 2009 1 Helsinki 21.10.2010 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 22.10.2010 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2009" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

TYÖN OTSIKKO. Itä-Suomen yliopisto. Oikeustieteiden laitos. Kriminologiset menetelmät 28.4.2014. Tekijä: Laura Saarinen (246589)

TYÖN OTSIKKO. Itä-Suomen yliopisto. Oikeustieteiden laitos. Kriminologiset menetelmät 28.4.2014. Tekijä: Laura Saarinen (246589) TYÖN OTSIKKO Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologiset menetelmät 28.4.2014 Tekijä: Laura Saarinen (246589) Ohjaaja: Matti Tolvanen I SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 2 YLEISKUVA TUTKIMUKSESTA...2

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2012

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 1 Helsinki 17.6.2013 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 18.6.2013 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2012" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 262 RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2012 ISBN

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2003

RIKOLLISUUSTILANNE 2003 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS Helsinki 23.6.2004 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 23.6.2004 klo 12.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2003 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2003"

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia

2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 187 2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Tässä luvussa tarkastellaan ensin naisten tekemien rikosten ja erityisesti väkivallan kehitystä viimeksi kuluneiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2008

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 1 Helsinki 22.10.2009 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 22.10.2009 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2008" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2007

RIKOLLISUUSTILANNE 2007 1 Helsinki 9.10.2008 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 10.10.2008 RIKOLLISUUSTILANNE 2007 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2007" on kokonaisuudessaan pdf-muodossa

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 246. NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTYMINEN JA UHRIKOKEMUKSET Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 1995 2008

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 246. NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTYMINEN JA UHRIKOKEMUKSET Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 1995 2008 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 246 Venla Salmi (toim.) NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTYMINEN JA UHRIKOKEMUKSET Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 1995 2008 ENGLISH SUMMARY: SELF-REPORTED JUVENILE

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa

Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa Huom! Kaupunginosa-alueiden osalta tilasto on vain suuntaa antava, sillä alue on voitu merkitä rikosilmoitusjärjestelmään

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 220 RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2006 ESIPUHE

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2015

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 14/2016 RIKOLLISUUSTILANNE 2015 Julkaisija Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 229 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2007 ESIPUHE

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot