RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 247 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2009

2 77 ESIPUHE Rikollisuustilanne 2008 on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1975 aloittaman julkaisusarjan kolmaskymmenesneljäs vuosikatsaus. Katsauksen tarkoituksena on koota ja tulkita ajankohtaisia perustietoja rikollisuudesta ja kriminaalipolitiikasta ja näin helpottaa tällaisia tietoja tarvitsevien työtä. Katsauksen keskeisinä lähteinä ovat olleet Suomen virallisen tilaston tilastosarjat sekä Tilastokeskuksen hallussa oleva sarjojen perusaineisto. Eri aihepiirejä koskevia esityksiä on täydennetty uhritutkimusten sekä muiden erillistutkimusten tiedoilla. Rikollisuustilanne-katsaus on usean kirjoittajan ja tekijän yhteistyön tulos. Varsinaisten kirjoittajien lisäksi aineiston työstämisessä ja kokoamisessa on ollut mukana suuri osa laitoksen muusta henkilökunnasta. Katsauksen taitosta ja graafisesta ulkoasusta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Tutkimuslaitos kehittää katsausta jatkuvasti, jotta se entistä paremmin palvelisi käyttäjiään. Katsausta koskevat huomautukset ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Helsingissä 17. päivänä elokuuta 2009 Tutkimuslaitoksen ylijohtaja Kriminologisen tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Tapio Lappi-Seppälä Janne Kivivuori

3 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Katsauksen tavoitteet Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta Esityksen rakenne ja esitystapa...7 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 A RIKOSLAJIT Rikollisuuden rakenne ja kehitys, Reino Sirén...9 Yhteenveto Kuolemaan johtanut väkivalta, Martti Lehti & Janne Kivivuori Henkirikollisuuden osoittimet Henkirikosten määrä Vuoden 2008 alkupuoli Pitkän aikavälin kehitys Eri ikäryhmät henkirikosten uhreina Nuoret henkirikosten tekijöinä Rikosten määrällinen kehitys Suomalaisnuorten henkirikollisuus kansainvälisesti...28 Nuorten henkirikosten ominaispiirteitä...28 Nuoret henkirikoksentekijät Eräitä henkirikosten piirteitä Tapahtumapaikat 1999B Murhasta epäiltyjen osuus Tappojen, murhien ja surmien selvitysprosentti Henkirikollisuuden alueellinen kehitys Suomessa 1980B Syyllisten ja tekijöiden sosiaalinen tausta Kansainvälistä vertailua...43 Suomen henkirikollisuuden taso Euroopassa...43 Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten väkivalta henkirikollisuutemme ytimenä myös kansainvälisesti...47 Yhteenveto Muut väkivaltarikokset, Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen & Mikko Aaltonen Henkirikoksen yritykset Henkirikoksen yritysten selvitysprosentti Pahoinpitelyrikokset Vamman tuottamus Pahoinpitelyrikosten rakenne... 59

4 II Pahoinpitelyrikosten piirteitä Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti Ryöstörikokset Ryöstörikosten määrä Ryöstörikosten piirteitä Ryöstörikosten tekijät ja uhrit...70 Ryöstörikosten selvitysprosentti Väkivaltarikollisuuden riskitekijät Kansallisten uhritutkimusten tuloksia Väkivallan uhriksi joutuminen 1980B Väkivallan luonne Väkivallan kasaantuminen...76 Väkivaltatyypit 1980B Väkivallan kohteeksi joutuminen eri ikäryhmissä...78 Uhrin ja tekijän suhde...79 Yhteenveto Seksuaalirikokset, Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Raiskaus Poliisille ilmoitetut raiskaukset Lainuudistuksen vaikutuksista Lapsiin ja varhaisnuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset, Hannu Niemi Tilastoitu rikollisuus Ilmitulleen rikollisuuden piirteitä Kyselytutkimusten tuloksia Selvitysprosentti lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä Muut seksuaalirikokset, Hannu Niemi Insesti, sukurutsa Muut rikokset Yhteenveto Omaisuusrikokset Varkausrikokset ja luvattomat käytöt, Reino Sirén & Ville Hinkkanen Poliisin tietoon tulleet varkausrikokset Haastattelututkimusten tietoja varkausrikollisuudesta Rikosvahingot Varkausrikosten ilmitulo ja piiloon jäävä rikollisuus Varkausrikosten selvitysprosentti Moottoriajoneuvon anastukset, käyttövarkaudet ja luvattomat käytöt Muun omaisuuden luvaton käyttö Luvattomien käyttöjen selvitysprosentti Yhteenveto Kavallus- ja petosrikokset, Reino Sirén Kavallusrikokset Kavallusrikosten selvitysprosentti Petosrikokset Petokset RL 36:1B Maksuvälinepetokset RL 37:8B Petosrikosten ilmitulo ja selvittäminen Yhteenveto...128

5 III 5.3 Vahingontekorikokset, Reino Sirén Vahingontekorikosten selvitysprosentti Yhteenveto Talous- ja ympäristörikokset, Martti Lehti Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus Verorikokset (RL 29:1B4) Kirjanpitorikokset (RL 30:9B10) Velallisen rikokset (RL 39:1B6) Virkarikokset (RL 40 luku) Arvopaperimarkkinarikokset Rahanpesurikokset (RL 32:6) Talousrikoksilla aiheutettu vahinko Harmaan talous Kaksoislaskutus, Jussi Leppälä Kaksoislaskutuksen toteuttamistavat ja yleisyys Kaksoislaskutus tuonti- ja vientitilastoissa Kaksoislaskutuksen vaikutus Suomen ulkomaankauppaan Ympäristörikollisuus, Martti Lehti & Noora Nieminen Varsinaiset ympäristörikokset (RL 48 luku) Ympäristönturmelemisrikosten piirteitä Luonnonsuojelurikosten piirteitä Muut rikoslaissa säännellyt ympäristörikokset Muuhun lainsäädäntöön sisältyvät ympäristörikokset Ympäristörikosten tutkinta ja selvitysaste Yhteenveto Liikennerikokset, Hannu Niemi Liikennejuopumus Poliisin tietoon tullut rikollisuus Ratsiatutkimukset Verenalkoholi Tapahtumapaikka ja -aika Rattijuopumukseen syylliseksi epäilty Rattijuopumuksen valvonta Rattijuopumusrikosten selvitysprosentti Muut liikennerikokset Liikennerikosten selvitysprosentti Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Muut liikennevahingot Yhteenveto Päihderikokset, Heini Kainulainen Alkoholirikokset Huumausainerikokset Huumausainerikosten piirteitä Huumausainekontrolli Huumausainemarkkinat...199

6 IV Huumausaineiden käytön yleisyys Dopingrikokset Yhteenveto B RIKOLLISUUDEN PIIRTEITÄ Nuorisorikollisuus, Matti Marttunen & Venla Salmi Nuorten tilastoitu rikollisuus Nuorten osuus poliisin tilastoimassa rikollisuudessa Alle 18-vuotiaiden osuus eri rikoslajeissa Nuorisorikollisuuden kehitys 1989B Alle 18-vuotiaiden varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikollisuus 1999B Nuorten vakava väkivaltarikollisuus Nuorten itse ilmoittama rikollisuus Nuorisorikollisuuskyselyt Nuorten miesten rikollisuus 1962 ja Uuteen teknologiaan liittyvät rikokset Nuoret rikosten uhreina Kansallinen uhritutkimus Lapsiuhritutkimus Nuorisorikollisuuskyselyt Nuoret miehet väkivallan uhreina Uuteen teknologiaan liittyvät uhrikokemukset Pitkän aikavälin kehitys varkauden ja ryöstön uhrikokemuksissa nuorilla miehillä Yhteenveto Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina, Päivi Honkatukia Naiset rikosten tekijöinä Poliisin tietoon tullut naisten rikollisuus vuonna Naisten tilastoidun rikollisuuden kehitys vuosina 1980B Nuoret naiset ja henkirikokset Tyttöjen rikokset kyselytutkimuksen valossa Naiset väkivallan uhreina Henkirikokset Naisiin kohdistuva väkivalta kansallisissa uhritutkimuksissa Naisuhritutkimukset Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta Tytöt väkivallan uhreina Yhteenveto Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti 3.1 Johdanto, Ulkomaan kansalaisten tekemien rikosten määrä ja luonne Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanuorten rikollisuus Rikosten seuraamukset Rangaistukseen tuomitut ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaiset vangit...262

7 V 3.5 Mitkä tekijät selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta? Kansainvälistyminen ja rikollisuus Maahanmuuttajat Ulkomailta Suomeen suuntautuva rikollisuus Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus Suomalaisten rikollisuus ulkomailla Maanpetos-, raja- ja salakuljetusrikollisuus Maahanmuuttajien kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta Suomessa Maahanmuuttajien kokema väkivalta Rasistinen rikollisuus Yhteenveto Rikollisuuden pelko, Hannu Niemi Huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta Huoli asuntomurron kohteeksi joutumisesta Ketkä ovat huolissaan rikoksen kohteeksi joutumisesta? Rikoksiin varautuminen tai niiden torjuminen Rikoksen pelkoon vaikuttavia tekijöitä Yhteenveto Väkivaltarikokset ja alkoholi, Martti Lehti & Reino Sirén Päihtyneenä tehdyt väkivaltarikokset 1989B Päihtyneiden osuus syylliseksi epäillyistä 1980B Uhrin ja tekijän päihtymys väkivaltatilanteissa: kansalliset uhritutkimukset Tulkintaa Yhteenveto III RIKOLLISUUSKONTROLLI A KONTROLLIVIRANOMAISTEN TOIMINTA Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Johdanto Viranomaisratkaisut ja kontrollin vaiheet Kontrolliviranomaisten toiminta yleiskuvaus Rikosten ilmitulo Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Selvitysaste ja rikoslaji Ilmoittamatta jättäminen ja esitutkinnan rajoittaminen Syyttäjien toiminta Yleistä Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Syytteen nostamatta jättäminen muista syistä Rangaistuskäytännön yleiskuvaus Rikosasioissa annetut ratkaisut...337

8 VI Ehdoton ja ehdollinen vankeus Yhdyskuntapalvelu Sakkorangaistus Tuomitsematta jättäminen Rangaistuksen määräämiseen vaikuttavia tekijöitä Syytettyjen mielentila Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset Varkaus, kavallus ja luvaton käyttö Petos ja väärennös Ryöstörikokset Taloudellinen rikollisuus Liikennerikokset Huumausainerikokset Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankiluku Ehdonalainen vapaus Yhteenveto B KONTROLLIJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEITÄ Nuorten seuraamukset, Matti Marttunen Lainsäädäntö Rikesakot ja rangaistusmääräykset Sovittelu Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Rangaistuslajit Nuorisorangaistus Nuorisovankiluku Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvä valvonta Yhteenveto Rikollisuuskontrollin kustannukset, Ville Hinkkanen Kontrollijärjestelmän kustannukset Rikosten seurausten kustannukset Yhteenveto LIITETAULUKOT 1B LÄHTEET SUMMARY...477

9 VII KUVIOT Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät 1989B Kuvio 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja Kuvio 3 Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia asukasta kohti 1988B Kuvio 4 Vähintään 1-vuotiaana surmattuja miehiä ja naisia henkeä kohden 1950B2004, viisivuotiskausittain...21 Kuvio 5 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden ikäjakauma (%) 1950B Kuvio 6 Murhaan, tappoon tai surmaan syylliseksi epäiltyjä ikäryhmän henkeä kohden 1980B Kuvio 7 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi (liukuva keskiarvo)...27 Kuvio 8 Alle 18-vuotiaiden henkirikoksentekijöiden määrä ja rikollisuustaso eräissä teollisuusmaissa...28 Kuvio 9 Henkirikoksista syytettyjen poikien mielentilatutkimuksessa diagnosoitu alkoholin väärinkäyttö iän mukaan...30 Kuvio vuotta täyttäneet henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...32 Kuvio 11 Alle 18-vuotiaat henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...33 Kuvio 12 Teon raakuuden perusteella ja teon suunnitelmallisuuden perusteella murhina syytettyjen henkirikosten osuudet alle 21-vuotiaiden henkirikoksista Kuvio 13 Tapot, murhat ja surmat: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 14 Henkirikollisuuden taso maakunnittain...37 Kuvio 15 Henkirikollisuuden taso suurimmissa kaupunkimaisissa kunnissa Kuvio 16 Työikäisten miesten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B Kuvio 17 Työikäisten naisten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B Kuvio 18 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita väestön henkeä kohden...44 Kuvio 19 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden vuotuinen määrä väestön henkeä kohden...45 Kuvio 20 Alkoholisidonnaisten (joku osapuolista humalassa) ja alkoholin käyttöön liittymättömien (kaikki osapuolet selviä) henkirikosten asukaslukuun suhteutettu keskitaso Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla...48 Kuvio 21 Poliisille ilmoitettujen tapausten osuus kaikista sellaisista väkivaltatapauksista, joihin on liittynyt vähintään lyönti...51

10 VIII Kuvio 22 Poliisin tietoon tulleet sekä tuomioistuimissa tuomitut henkirikokset ja niiden yritykset 1989B Kuvio 23 Henkirikoksen yritykset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 24 Kaikki pahoinpitelyt sekä törkeät pahoinpitelyt vuosina 1989B Kuvio 25 Pahoinpitelyrikokset 15 v. täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 26 Pahoinpitelyrikokset kunnittain 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 27 Pahoinpitelyrikosten (pl. tappelu) jakautuminen törkeisiin pahoinpitelyihin, pahoinpitelyihin ja lieviin pahoinpitelyihin 1989B Kuvio 28 Pahoinpitelyrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 29 Ryöstörikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 30 Uhrin vammautuminen ja fyysisen väkivallan käyttö aseellisissa ja ilman asetta tehdyissä ryöstörikoksissa vuonna Kuvio 31 Tekijän etninen tausta ryöstörikoksissa vuonna Kuvio 32 Ryöstörikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 33 Väkivaltarikoksesta epäiltyjä eri taustatekijöiden mukaan Kuvio 34 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita 15B74-vuotiaista Kuvio 35 Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet miehet Kuvio 36 Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet naiset Kuvio 37 Väkivallan tekijä miesten ja naisten kokemassa väkivallassa vuonna Kuvio 38 Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset vuonna Kuvio 39 Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä 1999B Kuvio 40 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset, niiden selvittäminen ja syyttäjälle ilmoittaminen sekä alioikeuksissa tuomitut 1999B Kuvio 41 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vuosina 1980B Kuvio 42 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 43 Kaikki varkausrikokset sekä varkaus ja törkeä varkaus 1989B Kuvio 44 Varkausrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 45 Varkausrikokset kunnittain 15 v. täytt. väestön asukasta kohti Kuvio 46 Varkausrikosten jakautuminen törkeisiin varkauksiin, varkauksiin ja näpistyksiin 1989B

11 IX Kuvio 47 Varkausrikokset tekotavan ja kohteen mukaan 1989B Kuvio 48 Varkausrikosten kohteeksi joutuneita vuotiaista (%) Kuvio 49 Poliisin tietoon tulleet varkaudet ja törkeät varkaudet ja vakuutusyhtiöiden korvaamat murto- ja varkausvahingot 1989B Kuvio 50 Varkausrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 51 Moottoriajoneuvon anastukset ja luvattomat käytöt tuhatta autoa ja moottoripyörää kohti 1989B Kuvio 52 Luvaton käyttö: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 53 Kavallusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 54 Kavallusrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 55 Petosrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 56 Maksuväl.petokset 15 v. täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 57 Petosrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 58 Poliisin kirjaamat vahingontekorikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 59 Vahingontekorikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 60 Poliisin tietoon vuonna 2008 tulleet talousrikokset rikosmuodoittain Kuvio 61 Poliisille 2008 tehdyt rahanpesuepäilyjä koskevat ilmoitukset liiketoimityypeittäin Kuvio 62 Ympäristöön saatettu jäte poliisin tietoon tulleissa ympäristön turmelemisrikoksissa Kuvio 63 Tilastoitujen rattijuopumusrikosten määrä miljoonaa absoluuttialkoholilitraa kohti 1989B Kuvio 64 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet valtakunnallisissa ratsiatutkimuksissa 1999B Kuvio 65 Kuljettajan verenalkoholipitoisuuden jakauma Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa Kuvio 66 Rattijuopumusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1999B Kuvio 67 Rattijuopumusrikokset selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 68 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) 1999B

12 X Kuvio 69 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) autoa ja 100 miljoonaa autokilometriä kohti 1999B Kuvio 70 Liikenneturvallisuuden (törkeä) vaarantaminen ja liikennerikkomus selvitettyjä rikoksia tilastovuonna poliisin tietoon tulleista rikoksista 1999B Kuvio 71 Tullin takavarikoiman pirtun ja muun alkoholin määrät (tuhatta litraa) 1997B Kuvio 72 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset 1989B Kuvio 73 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset vuosina Kuvio 74 Ikäryhmien osuus rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 2000B Kuvio 75 Varkausrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1989B Kuvio 76 Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1989B Kuvio 77 Vahingontekorikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1989B Kuvio 78 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1999! Kuvio 79 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1999! Kuvio 80 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi Kuvio 81 Törkeinä pahoinpitelyinä tai henkirikoksen yrityksenä tutkittuja tekoja ikäryhmän henkeä kohden 1980B2008, viisivuotiskausittain Kuvio 82 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria 1995B Kuvio 83 Kuluneen vuoden aikana kysytyistä teoista pidättyneitä nuoria 1995B Kuvio 84 Poliisin tietoon tulleiden osuus kiellettyihin ja rikollisiin tekoihin elämänsä aikana osallistuneista Kuvio 85 Fyysisen väkivallan kohteeksi vuoden aikana joutuneita, % ikäryhmästä Kuvio 86 Väkivallan kohteeksi vuoden aikana joutuneita , % vuotiaista Kuvio 87 Kuluneen vuoden aikana ikätovereiden/sisarusten, vanhempien tai opettajan fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneita 2008, % vuotiaista ja vuotiasta Kuvio 88 Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria sukupuolen mukaan 2008, % vuotiaista Kuvio 89 Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria , % vuotiaista Kuvio 90 Vähintään kerran kuluneen 12 kuukauden aikana teon uhriksi joutuneiden osuus sukupuolittain 2008, % vuotiaista ja vuotiasta Kuvio 91 Vähintään kerran elämänsä aikana varkauden ja ryöstön uhriksi joutuneiden osuus Kuvio 92 Naisten osuus vuonna 2008 poliisin tietoon tulleista rikoksista epäillyistä

13 XI Kuvio 93 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt sukupuolen mukaan 1989B Kuvio 94 Naisten osuus omaisuusrikoksiin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä 1980B Kuvio 95 Naisten osuus eräisiin väkivaltarikoksiin syylliseksi epäillyistä, % Kuvio 96 Naisten tekemät henkirikokset 1999B Kuvio 97 Selvitettyihin pahoinpitelyihin (lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) epäillyt alle 21-vuotiaat tytöt ja pojat Kuvio 98 Väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1995B Kuvio 99 Puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B Kuvio 100 Muiden kuin puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B Kuvio 101 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet miehet ja naiset Kuvio 102 Rikoksista epäiltyjen suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä väestön asukasta kohti kansalaisuuden mukaan 1999B Kuvio 103 Salakuljetusrikosten määrä Kuvio 104 Väkivaltaa tai sen uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneita Kuvio 105 Huolestuneisuus väkivallan tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sukupuolen mukaan 1988, 1993, 1997, 2003 ja 2006 (15B74-vuotiaat) Kuvio 106 Yksin ulkona liikuttaessa pimeän tulon jälkeen olonsa turvattomaksi tunteneiden osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osall. vastaajien asuinmaan mukaan Kuvio 107 Asuntomurron kohteeksi joutumista seuraavan vuoden kuluessa todennäköisenä pitävien osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osallistuneiden vastaajien asuinmaan mukaan Kuvio 108 Huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin, sukupuolisen väkivallan (vain naiset) tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sekä haluttomuus liikkua kodin lähistöllä iltaisin tai öisin vastaajan iän mukaan vuonna 2006 (15 vuotta täyttäneet) Kuvio 109 Väkivallan kohteeksi joutumista vastaan varautuneita, % 15B74-vuotiaista vuosina 1988, 1993, 1997, 2003 ja Kuvio 110 Itsepuolustuskurssin käyneitä, % 15B74-vuotiaista Kuvio 111 Väkivallan pelon ja väkivaltauhrikokemusten esiintyvyys, % vuotiaista Kuvio 112 Henkirikollisuuden taso ja alkoholin myynti maakunnittain Kuvio 113 Päihteet pahoinpitelyrikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1989B Kuvio 114 Päihteet henkirikosten yritysten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1989B Kuvio 115 Päihteet murhien, tappojen ja surmien tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1989B

14 XII Kuvio 116 Päihteet ryöstörikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1989B Kuvio 117 Muun päihteen kuin alkoholin (huumeen) vaikutuksen alaisena tekohetkellä olleita, selvitettyihin ryöstörikoksiin syylliseksi epäillyistä 1980B Kuvio 118 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuoden 2000 tutkimuksessa Kuvio 119 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuosien 1989, 1992, 1996 ja 2000 kansainvälisissä uhritutkimuksissa Kuvio 120 Rikoslakirikosten ilmoittaminen ja ilmoittamatta jättäminen vuosina 1991B Kuvio 121 Ilmoittamatta jätettyjen rikosten osuus vuosina 1999B2008 eräissä rikosryhmissä Kuvio 122 Seuraamusluontoinen syyttämättä jättäminen 1980B Kuvio 123 Syyttämättäjättämisperusteiden soveltamiskerrat vuosina 1999B Kuvio 124 Syyttämättä jättämisen yleisyys suhteessa päärikosperusteisiin tuomioihin ja kaikkiin syyksi luettuihin rikoksiin 1998B Kuvio 125 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuosina 1991B Kuvio 126 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuonna 2008 eri rikoksissa Kuvio 127 Rangaistuslajit 1990B Kuvio 128 Rangaistuksen laji ja määrä Kuvio 129 Päiväsakon rahamäärän jakauma vuonna Kuvio 130 Mielentilalausuntojen lopputulos 1980B Kuvio 131 Törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 132 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyssä ja törkeässä pahoinpitelyssä Kuvio 133 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista vuosina Kuvio 134 Raiskausrikoksista päärikoksena tuomittujen osuudet vuosina Kuvio 135 Rangaistuksen määrääminen tavallisesta varkaudesta Kuvio 136 Törkeästä varkaudesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 137 Rangaistuksen määrääminen tavallisesta törkeästä varkaudesta Kuvio 138 Törkeästä petoksesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 139 Rangaistuksen määrääminen petoksesta Kuvio 140 Ryöstöstä (RL 31:1) tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 141 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa Kuvio 142 Törkeästä rattijuopumuksesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 143 Rangaistuksen määrääminen törkeästä rattijuopumuksesta

15 XIII Kuvio 144 Rangaistuksen määrääminen törkeässä huumausainerikoksessa Kuvio 145 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 146 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 147 Rangaistusvankien päärikos vuosina 1978B Kuvio 148 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat 1990B Kuvio 149 Elinkautisvangit ja murhatuomiot 1990B Kuvio 150 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa 1950B Kuvio 151 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa 2006/ Kuvio vuotiaiden nuorten seuraamuslajit Kuvio vuotiaiden nuorten aikuisten seuraamuslajit Kuvio 154 Alle 18-vuotiaille tuomitut rangaistukset 1992B Kuvio 155 Eri ikäryhmien vankeusrangaistusten keskipituus 1992B Kuvio 156 Nuorisorangaistuksen koostumus tapaamisten määrän ja keston mukaan Kuvio 157 Nuorisovankien määrä Kuvio 158 Valvonta ehdollisen vankeusrangaistukseen oheisseuraamuksena 1995B Kuvio 159 Rikoskontrollin kustannukset ilman sakkotuloja vuonna Kuvio 160 Poliisin esitutkinnan kustannukset rikoslajeittain Kuvio 161 Seuraamusten täytäntöönpanon yksikkökustannukset ankaruuden mukaan TAULUKOT Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön asukasta kohti...12 Taulukko 3 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita ikäryhmän henkeä kohden 1950B Taulukko 4 Selvitettyihin tappoihin, murhiin ja surmiin syylliseksi epäiltyjä iän mukaan 1980B Taulukko 5 Henkirikollisuus kuntatyypeittäin 1995B1999, 2000B2004 ja Taulukko 6 Pahoinpitelyrikosten tekopaikat 1999B Taulukko 7 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikoksen yritysten tekotapa vuonna 2006 ja Taulukko 8 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikosten rikosnimike tekotavan mukaan

16 XIV Taulukko 9 Vammojen laatu pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2006 ja Taulukko 10 Rikosnimike vammojen laadun mukaan pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä Taulukko 11 Tekijän ja uhrin suhde pah.pit.rikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2006 ja Taulukko 12 Tekopaikka ryöstörikoksissa vuonna Taulukko 13 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita vuotiaista miehistä ja naisista Taulukko 14 Väkivallan eri muotojen kokeminen Taulukko 15 Eri väkivaltatyyppien kohteeksi joutuneet vuotiaista Taulukko 16 Vuoden 2005 naisuhritutkimuksen mukaan seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys viimeksi kuluneen vuoden aikana Taulukko 17 Raiskauksesta epäillyn tekijän ja uhrin välinen suhde poliisille ilmoitetuissa raiskauksissa vuosina 1998B Taulukko 18 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1997B Taulukko 19 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen 1997B Taulukko 20 Eri varkauksien kohteeksi vuoden aikana joutuneet (prosentteina 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa Taulukko 21 Autovarkauden kohteeksi vuoden aikana joutuneet (15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa Taulukko 22 Kotitalouksiin kohdistuneet vahingonteot ja niiden ilmoittaminen poliisille Taulukko 23 Vahingontekojen kohteet vuoden 2006 haastattelututkimuksessa Taulukko 24 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista, esitutkintaan siirretyt ilmoitukset sekä epäiltyjen liiketoimien rahallinen arvo 1999B Taulukko 25 Rahanpesuepäilyilmoituksiin sisältyneiden varojen määrä 2000B Taulukko 26 Rikosvahingon määrä vuoden aikana vireille tulleissa jutuissa, takavarikkoon määrätyn omaisuuden arvo ja takaisin saadun omaisuuden kokonaismäärä poliisin ja tullin tutkimissa talousrikoksissa vuosittain 1999B Taulukko 27 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista kuljettajista 1979B Taulukko 28 Rattijuopumuksen (alkoholitapaukset) yleisyys liikennevirrassa eräissä Euroopan maissa vuosina Taulukko 29 Verenalkoholipitoisuudet Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa 1999B Taulukko 30 Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion toteamat lääke- ja huumetapaukset 1999B Taulukko 31 Liikkuvan poliisin sekä koko maan poliisin suorittamat puhallutukset 1980B Taulukko 32 Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1999B

17 XV Taulukko 33 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1999B Taulukko 34 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset 2004B Taulukko 35 Huumausainerikokset tapahtumakerroittain 2004B2008 (%) Taulukko 36 Vuosina 2004B2008 takavarikoituja huumausaineita (kg) Taulukko 37 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset 2004B Taulukko 38 Alle 18-vuotiaiden osuus eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyistä Taulukko 39 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat 1999B Taulukko 40 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat 1999B Taulukko 41 Kuluneen vuoden aikana teon ainakin kerran tehneitä v. nuorista, % Taulukko 42 Vähintään kerran elämänsä aikana teon tehneiden osuus vuoden 1962 ja 2006 kutsuntaikäisistä miehistä. % Taulukko 43 Eri väkivaltatyyppejä kokeneiden osuus helsinkiläisistä 18-vuotiaista miehistä Taulukko 44 Poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan Taulukko 45 Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä 2007 ja Taulukko 46 Poliisin eri rikoksiin syylliseksi epäilemät henkilöt kansalaisuuden ja iän mukaan, 1 000:tta ikäryhmäänsä kuuluvaa kohti, nettoluvut Taulukko 47 Tyttöjen ja naisten osuus (%) kaikista eri rikoksista epäillyistä vuonna 2003, taulukoituna epäiltyjen kansalaisuuden mukaan Taulukko 48 Alkoholinkulutus Suomessa Taulukko 49 Alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisina olleita (%) selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä, viisivuotisjaksoittain Taulukko 50 Uhrin ja tekijän päihtymys uhrin vakavimmassa väkivaltatilanteessa vuotiaat vuosina Taulukko 51 Väkivalta- ja omaisuusrikosten ilmoittaminen poliisille 1980B Taulukko 52 Rikosten selvitysprosentteja 1999B Taulukko 53 Syyttämättä jättäminen 1991B Taulukko 54 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen 2005B Taulukko 55 Syyttämättä jättäminen rikoslajeittain 2006 ja Taulukko 56 Seuraamustilasto 1998B2007 (alioikeudet) Taulukko 57 Rangaistuslajit 1990B

18 XVI Taulukko 58 Vankeusrangaistusten keskipituus Taulukko 59 Tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten pituus 1990B Taulukko 60 Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomitut vankilavuodet 2000B Taulukko 61 Ehdollisen rangaistuksen lisäksi oheissakkoon tuomitut Taulukko 62 Yhdyskuntapalvelun käyttö 1999B Taulukko 63 Soveltuvuusselvitykset 1999B Taulukko 64 Tuomitut 1998B Taulukko 65 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste 1993B Taulukko 66 Yhdyskuntapalvelun jakautuma rikoslajeittain 1998B Taulukko 67 Täytäntöönpano 1999B Taulukko 68 Päiväsakkojen lukumäärät 1998B Taulukko 69 Sakon kokonaisrahamäärät 1999! Taulukko 70 Vuonna 2007 määrättyjen sakkojen kokonaisrahamäärät Taulukko 71 Arviot 30 km/t ylinopeudesta (rajoitus 50 km/t) eri tulonsaajaryhmille määrätyn ylinopeussakon oikeudenmukaisuudesta, vastaukset vuonna Taulukko 72 Tuomitsematta jättäminen 1986B Taulukko 73 Tuomitsematta jättämisperusteiden soveltaminen 2004B Taulukko 74 Rangaistuksen mittaamisperusteiden soveltamiskerrat ja prosenttinen osuus tuomituista 2004B Taulukko 75 Terveydenhuoltoviranomaisten mielentilaratkaisut 1980B Taulukko 76 Syyntakeettomia ja alentuneesti syyntakeisia koskeva tuomioistuintilasto vuosilta 1988B Taulukko 77 Syyntakeisuustilasto 2007 B rikoslakeja koskevia tietoja Taulukko 78 Tunnusmerkistön valinta ja rangaistuksen määrääminen henkirikoksissa Taulukko 79 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyrikoksissa Taulukko 80 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista Taulukko 81 Rangaistuksen määrääminen varkausrikoksissa Taulukko 82 Rangaistuksen määrääminen kavallusrikoksissa Taulukko 83 Rangaistuksen määrääminen moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa Taulukko 84 Rangaistuksen määrääminen luvattomasta käytöstä

19 Taulukko 85 Rangaistuksen määrääminen petosrikoksissa Taulukko 86 Rangaistuksen määrääminen väärennösrikoksissa Taulukko 87 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa Taulukko 88 Rangaistuksen määrääminen verorikoksissa Taulukko 89 Rangaistuksen määrääminen velallisen ja kirjanpitorikoksissa Taulukko 90 Rangaistuksen määrääminen liikennejuopumusrikoksissa Taulukko 91 Rangaistuksen määrääminen muissa liikennerikoksissa Taulukko 92 Rangaistuksen määrääminen huumausainerikoksissa Taulukko 93 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin 1990 ja 2000B Taulukko 94 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos 1999B2008 (1.5.) Taulukko 95 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika 1990B Taulukko 96 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa 1999B Taulukko 97 Ehdonalainen vapaus ja valvonta 1999B Taulukko 98 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 1998B Taulukko 99 15B17-vuotiaille eri viranomaisissa määrätyt rangaistukset 1998B Taulukko 100 Soviteltujen rikosten määrä eri ikäryhmissä ja niiden osuus rikoksista ja rangaistuksista Taulukko 101 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eri ikäryhmissä Taulukko 102 Eri ikäryhmille tuomitut rangaistuslajit Taulukko 103 Poliisin hälytystehtävien kustannukset 2009, yksikköhinnat Taulukko 104 Poliisin tietoon tulleiden rikosten arvioidut esitutkintakustannukset Taulukko 105 Rikosten johdosta vuosittain menetetyn elämän arvo XVII TAULUKOISSA KÄYTETTYJÄ MERKITSEMISTAPOJA 0 = luku pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä - = ei tapauksia.. = tieto puuttuu. = loogisesti mahdoton

20 XVIII LIITETAULUKOT 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset 1999B a Väkivaltarikokset aluetyypeittäin 1999B b Henkirikollisuus maakunnittain Omaisuusrikokset aluetyypeittäin 1999B a Rattijuopumus, muut liikennerikokset ja autokanta aluetyypeittäin 1999B b 5a 5b 5c Rattijuopumus, muut liikennerikokset, liikennekuolemat, liikenteessä loukkaantuneet ja liikennesuorite 1999B Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1999B2008 Syylliseksi epäillyt, absoluuttiluvut Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1999B2008 Syylliseksi epäillyt tuhatta samanikäistä kohden Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1999B2008 Nuorten osuus kaikista selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä Yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut rikoslajeittain 2004B Seuraamukset rikoksittain vuonna Syyntakeisuustilastoa vuosilta 1998B a Rikollisuuskontrollin kustannukset b Eräitä rikosten seurausten ja rikoksentorjunnan kustannuksia

21 I JOHDANTO Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Katsauksen tavoitteet Katsauksessa pyritään antamaan kokonaiskuva rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Rikollisuuden kuvauksessa on tarpeen tehdä ero ilmitulleen rikollisuuden (viranomaisten tietoon tulleen ja rekisteröidyn rikollisuuden) ja piilorikollisuuden välillä. Tilastoitu ja ilmitullut rikollisuus on vain osa kaikesta rikollisuudesta. Tämä vähentää virallisen rikostilaston luotettavuutta. Tilastoidun rikollisuuden muutokset saattavat heijastaa paitsi rikollisuuden todellisia myös rikosten ilmoitusalttiudessa ja valvonnan suuntautumisessa tapahtuneita muutoksia. Näistä syistä katsauksessa selvitetään verraten laajasti myös piilorikollisuutta ja ilmi tulleen ja piiloon jäävän rikollisuuden suhteita. Toisena tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa keskitytään ennen kaikkea viranomaiskontrollin tilastolliseen kuvaukseen. Tarkastelua jäsentävinä vaiheina ovat rikosten ilmitulo, poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjien toiminta, tuomioistuinten ratkaisu ja rangaistukseen tuomitseminen sekä rangaistusten täytäntöönpano.

22 2 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet Rikollisuustilanne Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus. Rikollisuuskehitystä kuvataan ja arvioidaan ensi sijassa Tilastokeskuksen kokoaman ja julkaiseman poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskevan tilaston pohjalta. Vuodesta 1992 alkaen tiedot on julkaistu oikeustilastollisessa vuosikirjassa ja nykyään ne on saatavissa myös Tilastokeskuksen internet-sivuilta. Aikaisemmin tiedot julkaistiin omana sarjanaan. Poliisitilastoa luettaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat rikosten tilastoinnissa noudatettavat periaatteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Poliisitilaston tilastoyksikkönä on rikos, eikä rikoksentekijä. Rikosten tilastointiin vaikuttaa se, millä tavalla rikokset yksiköidään tilanteessa, jossa useampi teko katsotaan yhden ja saman rikoksen jatkamiseksi (jatkettu rikos), taikka jossa yksi ja sama teko toteuttaa yht aikaa useampien rikosten tunnusmerkistön (ideaalikonkurrenssi). Jatketun rikoksen osalta poliisitilastossa on varhemmin noudatettu sääntöä, että jatketun rikoksen osateot tilastoidaan erikseen. Tästä tavasta on nyt luovuttu mutta eri rikosten osalta eriaikaisesti: Jatketut alkoholi- ja huumausainerikokset on tilastoitu yhtenä tekona vuodesta 1979 alkaen, kavallukset vuodesta 1983 ja maksuvälinepetosrikokset vuodesta 1991 alkaen. Nämä tilastointimuutokset ovat yleensä näkyneet poliisitilastossa selvinä rikoslukujen laskuna. Vuonna 1992 toteutetulla konkurrenssiuudistuksella luovuttiin eri konkurrenssimuotojen erottelusta. Samalla luovuttiin rikossarjaan kuuluvien rikosten erilliskohtelusta. Nyt samalla kertaa tuomittavaksi tulleista rikoksista ryhdyttiin tuomitsemaan yksi yhteinen rangaistus (ns. yhtenäisrangaistusperiaate). Muutos mullisti rangaistustilaston, mutta se vaikutti jossain määrin myös rikostilastoon. Poliisitilastoon oli vuoteen 1992 saakka merkitty yksin teoin tehdyistä rikoksista ns. päärikosperiaatteen mukaisesti vain rangaistusasteikoltaan ankarin tai olosuhteisiin nähden törkein rikos. Sivurikoksia ei siis ole tilastoitu pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (ks. Rikollisuustilanne 1994, jakso 1.2). Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen johdosta vuoden 1992 alusta lähtien järjestelmä ei enää tunne yksin teoin tehtyä rikosta. Tästä seurannut tilastointitavan muutos lisännee hieman tilastoitujen rikosten määrää. Poliisitilaston pohjana olevista rikosilmoitustiedoista on myös aika ajoin erillistutkimuksin laadittu ns. rikosvahinkotilastoja, joissa kuvataan ilmi tul-

23 I Johdanto 3 leitten rikosten uhreja ja muita kohteita sekä rikosten aiheuttamia vahinkoja (Lättilä 1976; Niskanen 1983; Aromaa ym. 1991). Rikollisuuden määrää ja muutosta voi kuvata poliisitilaston ohella myös tuomioistuintilaston avulla. Tuomioistuintilastossa rikosten laskenta poikkeaa poliisitilastossa noudatetuista säännöistä. Ensinnäkin tuomioistuintilasto koskee tuomiokertoja ei yksittäisiä rikoksia. Toiseksi tuomioistuintilasto kuvaa vain syyttäjälle saakka edenneitä rikoksia, muun muassa selvittämättömät jutut eivät sisälly siihen. Eri tilastot antavat usein myös erilaisen kuvan rikosten törkeysasteesta. Poliisitilastossa rikokset saatetaan usein luokittaa esimerkiksi astetta törkeämpään kategoriaan kuin mihin tuomioistuin arviossaan päätyy. Tuomioistuintilaston rikosluokitus on myös poliisitilastoa tarkempi. Rikosten lukumäärän kuvaajana poliisitilasto on yleensä tuomioistuintilastoa etevämpi. Rikosten törkeysasteen kuvaajana tuomioistuintilasto on tosin poliisitilastoa luotettavampi. Poliisitilasto on kuitenkin rikollisuutta koskevien tarkastelujen päälähde. Tarvittaessa sen tietoja on täydennetty tuomiotilaston luvuilla. Rikosten teonpiirteiden seuranta- ja tutkimusrekisteri. Suurelta osin tässä katsauksessa on perinteisesti käytetty ja käytetään edelleen Tilastokeskuksen julkaisemia, poliisin tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavia tietoja. Nämä tiedot kuvaavat pääsääntöisesti rikosten määriä sekä joidenkin tekojen osalta eräitä teonpiirteitä kuten tapahtumapaikkaa. Vuonna 2005 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa enemmän tietoa tekojen piirteistä, esimerkiksi väkivallan osalta teon aiheuttamista vammoista ja tekotavasta. Tietojen lähteenä on poliisin rikosilmoitusjärjestelmä. Tavoitteena on, että Rikollisuustilanne-katsaus pystyisi tulevaisuudessa kuvaamaan aiempaa paremmin paitsi tilastoitujen rikosten määrän muutoksia myös mahdollisia muutoksia niiden laadussa ja luonteessa. Tässä katsauksessa RTSTrekisteriä on käytetty jaksoissa Muut väkivaltarikokset ja Ympäristörikokset. RTST-rekisterin teonpiirteitä koskevat tiedot koodataan rikosilmoitusjärjestelmän avoimista selosteosista, joissa juttua tutkinut poliisi on kuvannut tekoa avotekstinä. Näihin kuvauksiin sisältyvän tiedon muuntaminen määrälliseen muotoon, siis luvuiksi, on melko työintensiivinen prosessi. Siksi ei ole käytännössä mahdollista, että yleisissä rikoksissa tiedot perustuisivat kaikkien vuoden aikana tehtyjen tapahtumien analyysiin (esimerkiksi pahoinpitelyrikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin ). Tämä vuoksi RTSTrekisteriin perustuvat tiedot ovat pääsääntöisesti satunnaisotantaan perustuvia.

24 4 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vuonna 2002 kansallisen henkirikollisuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosaston kanssa. Järjestelmään kirjataan tietoja uhrin kuolemaan johtaneista teoista, joita poliisi tutkii jollakin seuraavista nimikkeistä: murha, tappo, surma, lapsensurma tai kuolemantuottamus pahoinpitelyrikoksen yhteydessä. Tietoja kerätään erillisellä, tutkijoiden kehittämällä tietolomakkeella, jonka täyttää kussakin henkirikostapauksessa jutun tutkinnanjohtaja. Tietojärjestelmä sisältää siis kaikki poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset, mutta keruujärjestelmä on itsenäinen suhteessa viralliseen poliisitilastoon ja sen tuottamiseen. Tietojen keräyslomake on yksityiskohtainen ja tuottaa paljon enemmän tietoa henkirikoksista kuin virallinen, julkaistu poliisitilasto tai kuolemansyytilasto. Järjestelmä kerää tietoa rikoksen uhrista, tekijästä, osapuolten välisestä suhteesta, teon piirteistä ja olosuhteista. Se mahdollistaa vakavimman väkivallan piirteiden kuvaamisen ja tutkimisen tarkkuudella, joka ei ole mahdollista muiden rikoslajien kohdalla. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää on käytetty muiden tietolähteiden ohella Rikollisuustilannekatsauksen jaksossa Kuolemaan johtanut väkivalta. Piiloon jäävä rikollisuus. Poliisitilasto kertoo ainoastaan ilmirikollisuudesta. Oikeasuhtainen kuva kokonaisrikollisuuden rakenteesta ja kehityslinjoista edellyttää tiedon saamista myös piiloon jäävästä rikollisuudesta. Katsauksessa on hyödynnetty sekä rikosten uhreille että rikoksentekijöille suunnattuja kysely- ja haastattelutietoja. Ratsiatutkimusten avulla saadaan puolestaan tietoa liikennevirrassa esiintyvän rattijuopumuksen määrästä ja vertailukelpoisesta kehityksestä. Aikuisväestön rikoskokemuksia mittaavat valtakunnalliset uhritutkimukset kertovat muun muassa rikosilmoitusalttiuden vaihteluista sekä piiloon jäävistä rikoksista, niiden määrästä, sisällöstä, olosuhteista ja seurauksista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tehnyt tällaiset tutkimukset vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 (Heiskanen ym. 1990; Aromaa & Heiskanen 1992a; Heiskanen & Aromaa 1998; Heiskanen ym. 2000; Heiskanen ym. 2001). Vastaavat tutkimukset on vuosina 2003 ja 2006 toteutettu yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa (Heiskanen ym. 2004; Sirén ym. 2007). Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa mittaavat naisuhritutkimukset on toteutettu vuosina 1997 ja 2005 (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005). Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin uhritutkimuksiin viidesti vuoden 1989 jälkeen (Aromaa & Heiskanen 2000a; Aromaa & Heiskanen 2008).

25 I Johdanto 5 Uhritutkimusten ohella toinen merkittävä piilorikollisuutta kartoittava lähde on nuorten itse ilmoitettua rikollisuutta koskeva tutkimus. Helsingissä tällaiset tutkimukset on tehty vuosina 1992, 2002 ja 2006 (Aromaa 1994; Kivivuori & Savolainen 2003; Salmi 2007). Vuonna 1995 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vastaavat tutkimukset valtakunnallisella tasolla (Kivivuori 1995). Nuorisorikollisuuskysely on sen jälkeen toteutettu isommalla otoksella neljästi vuosina (Kivivuori 1997, 1999b sekä Kivivuori ym. 2001, 2002b, Kivivuori & Salmi 2005 ja Salmi 2008a ja 2008c). Nuorisorikollisuuskyselyt on kohdistettu peruskoulun yhdeksännelle luokka-asteelle ( vuotiaisiin), koska sen aikana kokonainen ikäkohortti on viimeistä kertaa tavoitettavissa samassa instituutiossa. Uhritutkimukset kertovat lähinnä henkilöuhreihin kohdistuvista rikoksista, ja itse ilmoitettua rikollisuutta koskevat tutkimukset ovat toistaiseksi kuvanneet nuorten lainvastaista käyttäytymistä. Muiden rikoslajien ja -tekijäryhmien kartoittamiseksi piilorikollisuustutkimusten kenttää on jatkossa tarve edelleen laajentaa. Tällaista laajentamista merkitsi esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen hanke, jossa vuoden 1961 kutsuntatutkimus toistettiin Helsingin kutsunnoissa 2006 (Salmi 2008b ja 2008c). Hanke laajensi piilorikollisuustutkimuksen kohderyhmää nuoriin aikuisiin (18-vuotiaisiin miehiin). Tämän lisäksi vuonna 2008 valmistui Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimus, missä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oli myös osallisena (Ellonen ym. 2008). Uhritutkimusten osalta erityisenä kehityshaasteena olisi luoda seurantajärjestelmä, joka mittaisi yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvaa rikollisuutta. Todellisen rikollisuuden mittauksessa tärkeä lähde on myös rattijuopumusrikollisuuden yleisyyttä kartoittava tienvarsitutkimusten sarja, joka alkaa vuodesta Kontrollijärjestelmän toiminta Kontrollijärjestelmän toiminnasta kertovat lähteet voidaan jäsentää toimivan viranomaisen sekä rikosasian kulloisenkin käsittelyvaiheen mukaan. Esitutkintaa koskevaa tilastotietoa on verraten niukasti. Poliisitilastoon sisältyy tieto rikosten selvittämisestä. Poliisin pitämä pidätettyjen rekisteri kertoo tiedot kiinniotettujen, pidätettyjen ja vangittujen määristä sekä vapaudenmenetysaikojen pituuksista. Syyttäjien toimintaa koskeva tilasto julkaistaan oikeustilastollisessa vuosikirjassa. Tilasto jakaantuu kahteen osaan. Syyttäjän käsittelemät jutut kertoo syyttäjällä päättyneiden juttujen sekä syyttäjän tuomioistuimeen toimittamien