2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia"

Transkriptio

1 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Tässä luvussa tarkastellaan ensin naisten tekemien rikosten ja erityisesti väkivallan kehitystä viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Toiseksi luvussa selvitetään naisten asemaa väkivallan uhreina. Pääasiallisena lähteenä käytetään tilastoja poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta. Niissä sukupuolen mukainen erittely on saatavissa vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä. Epäiltyjen määrää koskevat tiedot ovat niin sanottuja bruttolukuja eli sama henkilö voi sisältyä vuoden lukuun useita kertoja. Säännönmukaisesti julkaistavat poliisin virallistilastot eivät sisällä tietoa esimerkiksi uhrien määristä tai sukupuolesta, minkä vuoksi tässä luvussa viitataan myös erillisselvityksiin ja uhritutkimuksiin. Naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan piirteitä on analysoitu jo seksuaalirikoksia käsittelevässä luvussa (II.4.1). 2.1 Naiset rikosten tekijöinä Poliisin tietoon tullut naisten rikollisuus vuonna 2004 Vuonna 2004 poliisi epäili henkilöä syylliseksi johonkin selvitettyyn rikokseen. Epäillyistä 16 % oli naisia ( naista). Suurinta osaa epäiltiin omaisuus- ja liikennerikoksista. Vain viittä prosenttia miehistä ja neljää prosenttia naisista epäiltiin henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista.

2 188 % Näpistys 29,1 Alkoholipit. aineen luvaton hallussapito 28,3 Kavallus, lievä kavallus 28,1 Maksuvälinepetos 28,0 Rauhanrikkominen 25,7 Väärennys 25,3 Väärän henkilötiedon antaminen 23,9 Petos, lievä petos 23,5 Törkeä petos 23,4 Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle 17,9 Luvaton käyttö 17,2 Huumausainerikos 17,1 Liikennerikkomus 16,9 Huumausaineen käyttörikos 16,9 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 16,7 Lievä pahoinpitely 16,7 Vammantuottamus 16,7 Kätkemisrikos 16,0 Törkeä varkaus 16,0 Kirjanpitorikos 15,8 Varkaus 15,5 Törkeä pahoinpitely 15,0 Muut omaisuusrikokset 13,5 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen 12,8 Haitanteko virkamiehelle 12,7 Ryöstö 12,2 Pahoinpitely 11,9 Rattijuopumus 10,1 Törkeä rattijuopumus 9,3 Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 8,7 Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus 8,3 Vahingonteko, lievä vahingonteko 7,9 Järjestyslain rikkomiset 7,7 Törkeä liikenneturvall. vaarant. 5,1 Kuvio 77 Naisten osuus (%) vuonna 2004 poliisin tietoon tulleista rikoksista epäillyistä (rikokset, joihin syyllistynyt vähintään henkilöä)

3 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 189 Kuviossa 77 on esitetty naisten osuudet eräisiin poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä vuonna Mukana ovat teot, joihin on vuoden aikana ollut syylliseksi epäiltynä vähintään henkilöä. Suurimmillaan naisten osuudet olivat vajaan 30 %:n tuntumassa, rikoksissa kuten kavallus, näpistys, maksuvälinepetos, väärennys ja rauhanrikkominen. Naisten osuus epäillyistä oli noin kymmenesosa seuraavissa rikoksissa: ryöstö, pahoinpitely, rattijuopumus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus ja vahingonteko. Kuviosta puuttuvat rikokset, joissa naisten osuus on poikkeuksellisen korkea, koska siinä on mukana vain yleisiä rikoksia. Esimerkiksi lapsensurma (RL 21:4), jolla tarkoitetaan oman vastasyntyneen lapsen surmaamista, on rikos, johon ainoastaan naisen on lain mukaan mahdollista syyllistyä. Vuosina poliisin tietoon ei tullut ainuttakaan lapsensurmaa ja vuonna 2001 vain yksi. Kuviosta puuttuvat myös seksuaalirikokset, joihin epäillyistä kolme prosenttia oli naisia vuonna 2004 (kaikkiaan epäiltyjä oli 1 427). Naisten tilastoidun rikollisuuden kehitys vuosina Kuvio 78 kuvaa poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen naisten ja miesten lukumäärien kehitystä vuodesta 1985 vuoteen Vuonna 2004 rikoksista epäiltyjen naisten määrä ylitti ensi kertaa henkilön rajan ( naista). Vuosittain epäiltyjen miesten määrä on vaihdellut ja henkilön välillä miehet naiset Kuvio 78 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt sukupuolen mukaan

4 190 Seuraavaksi tarkastellaan naisten väkivaltarikollisuuden kehitystä viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana, sillä naisten väkivaltaistumisesta ollaan aika ajoin huolissaan. Vuonna 2004 poliisi epäili naista pahoinpitelyrikoksesta (lievä pahoinpitely, pahoinpitely, törkeä pahoinpitely). Määrä on hieman korkeampi kuin vuonna 2003 (3 167). Kuviossa 79 on esitetty pahoinpitelyrikoksiin syyllisiksi epäiltyjen miesten ja naisten määrät vuodesta 1985 vuoteen Tänä aikana naisten osuus syylliseksi epäillyistä on kasvanut seitsemästä viiteentoista prosenttiin Miehet Naiset Kuvio 79 Poliisin pahoinpitelyrikoksista (pahoinpitely, lievä pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) syylliseksi epäilemät miehet ja naiset Vuonna 2004 poliisi epäili 22 naista henkirikoksesta (murha, tappo tai surma). Tämä on 14 % kaikista tänä vuonna näistä rikoksista epäillyistä. Henkirikoksista epäiltyjen naisten määrä on vaihdellut eri vuosina, mutta muutaman viime vuoden aikana se on ollut 20 epäillyn tuntumassa 1. Henkirikokset ovat siis varsin miesvaltaista rikollisuutta: viime vuosikymmeninä miesten osuus syyllisiksi epäillyistä on pysytellyt 90 %:n tuntumassa (Lehti 2005, 16). Mies oli päätekijänä ja uhrina 59 prosentissa poliisin henkirikostietokantaan aikavälillä kirjatuista tapauksista. Toiseksi yleisin ryhmä olivat tapaukset, joissa mies on surmannut naisen, monesti elämänkumppaninsa (33 %). 1 Viimeisten runsaan parinkymmenen vuoden aikana henkirikoksiin syylliseksi epäiltyjen naisten määrä oli alimmillaan vuonna 1983, jolloin heitä oli vain neljä. Eniten henkirikoksista epäiltyjä naisia oli vuonna 2002, eli 24. Kaikkien henkirikoksiin syylliseksi epäiltyjen henkilöiden määrä on vaihdellut viimeisten runsaan parinkymmenen vuoden aikana 105:stä (vuonna 1981) 167:een (vuonna 2002).

5 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 191 Vain neljässä prosentissa tapauksia nainen oli surmannut miehen ja viidessä prosentissa nainen toisen naisen. (Lehti 2004, 10.) Aikavälillä henkirikoksesta epäillyistä naisista 41 prosenttia oli syyllistynyt aikaisemmin väkivaltarikokseen, miehistä 61 % (Lehti 2005, 23). Viime vuosina henkirikoksia tehneet naiset ovat olleet keskimäärin yli 40- vuotiaita, miehet hieman nuorempia (mt., 10 12; Lehti 2005, 17). Sen sijaan vuosina henkirikoksen tehneet naiset, jotka oli määrätty oikeuspsykiatriseen mielentilatutkimukseen (132 naista) olivat olleet keskimäärin 33-vuotiaita rikoksen tehdessään (Putkonen 2003). Heistä puolet oli surmannut elämänkumppaninsa, neljäsosa ystävänsä ja vajaa viidesosa (18 %) oman lapsensa. Kolme neljästä oli ollut päihtynyt teon tehdessään. Monet lapsensa surmanneet olivat suunnitelleet myös itsemurhaa. Yli puolet henkirikoksen tehneistä naisista (51 %) oli työttömiä, neljännes (21 %) eläkkeellä ja 28 % joko työelämässä, kotiäitejä tai opiskelijoita. Useampi kuin joka toinen oli ollut psykiatrisessa hoidossa ennen tekoa. Heitä koskeneen seurantatutkimuksen mukaan (mt.) toukokuun 1999 loppuun mennessä joka neljäs oli tehnyt uuden rikoksen ja 15 % oli syyllistynyt väkivaltarikokseen. Lähes joka viides tutkituista naisista oli kuollut. Ovatko tytöt väkivaltaistuneet? Julkisissa keskusteluissa pidetään usein itsestään selvänä, että tytöt ovat nykyään väkivaltaisempia kuin ennen. Kuitenkin esimerkiksi henkirikollisuus on varsin poikavaltaista. Vuosina tehdyistä henkirikoksista kahdeksan prosenttia oli alle 21-vuotiaiden tekemiä. Tekijöistä 46 oli poikia ja 2 tyttöjä. (Lehti 2002, 83.) Aikavälillä poliisin tietoon tuli 4 alle 20- vuotiasta nuorta, joita epäiltiin henkirikoksen päätekijöiksi. Kaikki olivat poikia. (Lehti 2004, 10.)

6 alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 20-vuotiaat Kuvio 80 Eri ikäisten tyttöjen ja naisten osuudet (%) kaikista poliisin tietoon tulleista samanikäisistä pahoinpitelyrikoksista epäillyistä vuosina Poliisin pahoinpitelyrikoksista epäilemien nuorten tyttöjen osuudet ikäisistään epäillyistä ovat suuremmat kuin aikuisilla naisilla (ks. kuvio 80). Vuonna 2004 runsas viidennes alle 15-vuotiaista poliisin pahoinpitelyistä epäilemistä nuorista oli tyttöjä, kuten myös vuotiaista epäillyistä vuotiaiden tyttöjen osuus samanikäisistä pahoinpitelyistä epäillyistä oli 15 %, kun taas aikuisten (yli 20-vuotiaiden) pahoinpitelyistä epäiltyjen naisten osuus oli runsas 10 % samanikäisistä epäillyistä. Kaikissa ikäryhmissä tyttö- ja naisepäiltyjen osuus nousi vuonna 2004 hieman edellisestä vuodesta (ks. kuvio 80). Myös pahoinpitelyistä epäiltyjen tyttöjen lukumäärät ovat lisääntyneet: vuonna 1996 alle 15-vuotiaita epäiltyjä tyttöjä oli 116, ja vuonna 2004 heitä oli vuotiaiden tyttöepäiltyjen määrä oli kasvanut 345:stä 527:een aikavälillä Vastaavasti vuotiaita epäiltyjä nuoria naisia oli 278 vuonna 1996 ja 581 vuonna Koska nuorten naisten ja tyttöjen suhteellisissa osuuksissa ikäluokkansa kaikista epäillyistä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, poliisin tietoon on tullut viime vuosina aikaisempaa enemmän paitsi tyttöjä myös poikia, joita on epäilty pahoinpitelyistä (ks. luku Nuorisorikollisuus). Edellä esitellyt tiedot viranomaisten tietoon tulleista tapauksista eivät välttämättä kerro luotettavasti siitä, kuinka paljon väkivaltaa todella tapahtuu, sillä 2 Tilastokeskuksesta on saatavissa kuviossa käytetyt tiedot vasta vuodesta 1996 lähtien.

7 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 193 tapausten ilmoittamiseen ja kirjaamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on tutkittu nuorten tekemien rikosten yleisyyttä ja piirteitä koulussa tehtyjen kyselyjen avulla vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 ja 2004 (Kivivuori 2005b). Vastaajia näissä kyselyissä on ollut useita tuhansia joka vuosi. Kyselyihin ovat kunakin vuonna vastanneet 9.- luokkalaiset, eli vuotiaat nuoret. Kuviossa 81 on esitetty niiden nuorten prosentuaaliset osuudet, jotka ilmoittivat eri vuonna tehdyissä kyselyissä, että he olivat viimeksi kuluneen vuoden aikana hakanneet jonkun. Kuviosta käy ilmi, että pahoinpitelyt ovat yleisempiä pojille kuin tytöille ja että väkivaltaisen käytöksen yleisyys on vähentynyt molemmilla sukupuolilla, vaikka muutokset eivät ole suuria. Vuonna 2004 kahdeksan prosenttia pojista ja viisi prosenttia tytöistä kertoi pahoinpidelleensä jonkun viimeksi kuluneen vuoden aikana. Helsingissä vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan vain 3 prosenttia 9.- luokkalaisista tytöistä ja 10 prosenttia pojista kertoi pahoinpidelleensä jonkun viimeksi kuluneen vuoden aikana (Kivivuori 2003b) tytöt pojat 8 % Kuvio 81 Vuoden aikana ainakin kerran toisen henkilön hakanneita (%) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 ja 2004 tekemissä koululaiskyselyissä. Lähde: Kivivuori 2005b, 27. Vastaavalla menetelmällä on tutkittu myös helsinkiläisten 6.-luokkalaisten (12 13-vuotiaiden) rikosten ja kiellettyjen tekojen tekemistä (Salmi 2004). Tulosten mukaan toisen henkilön hakkaaminen oli 6.-luokkalaisille huomattavasti yleisempää kuin 9.-luokkalaisille, minkä lisäksi sukupuolten välinen ero 3 Kysymysten erilaisesta muotoilusta johtuen eri tutkimukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

8 194 oli heillä suurempi kuin 9.-luokkalaisilla: pojista 23 % kertoi hakanneensa jonkun viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, tytöistä 8 % (mt., 78). Myös muiden rikosten ja kiellettyjen tekojen tekeminen oli yleisempää 6.- kuin 9.- luokkalaisille. Osin erot voivat johtua siitä, miten eri-ikäiset nuoret ovat ymmärtäneet heille esitetyt kysymykset ja mitä asioita he ovat sisällyttäneet esimerkiksi jonkun hakkaamiseen (mt., ). Toisaalta ne voivat viitata myös siihen, että monien kiinnostus rikosten ja kiellettyjen tekojen tekemiseen laantuu jo alle 15-vuotiaana. Nuorille tehdyissä itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyissä on kysytty, onko poliisi saanut tietää esimerkiksi siitä, että vastaaja on pahoinpidellyt jonkun. Nuorten omien ilmoitusten mukaan sekä tyttöjen että poikien todennäköisyys tulla poliisin tietoon tekemänsä väkivallan takia on lisääntynyt (Kivivuori 2002b, 43 45; Kivivuori 2005b, 50 57). Tämä voi osaltaan selittää poliisitilastoissa havaittavaa nuorten väkivaltarikollisuuden lisääntymistä. Myös julkiset keskustelut esimerkiksi nuorten naisten väkivaltaistumisesta voivat herkistää ihmisiä ilmoittamaan tapauksista viranomaisille ja viranomaisia kirjaamaan ne. Kriminologisessa tutkimuksessa on havaittu, että rikosten tekeminen on lisääntynyt erityisesti sellaisilla naisilla, jotka ovat syrjäytymässä tai jo syrjäytyneet työelämästä ja yhteiskunnasta laajemminkin (Høigard 1990). Myös nuorilla sekä tytöillä että pojilla on havaittu polarisaatiota rikosten tekemisessä: samalla kun esimerkiksi väkivaltaan osallistuneiden osuus on pysynyt matalana, ne jotka ovat olleet väkivaltaisia, ovat syyllistyneet väkivaltaan aiempaa useammin (Kivivuori 2002b; Elonheimo 2002). 2.2 Naiset väkivallan uhreina Naiset kokevat väkivaltaa useammin läheissuhteissaan kuin miehet. Tämä käy ilmi esimerkiksi poliisin tietoon tulleesta väkivallasta, josta on erotettu vuodesta 1996 lähtien perheväkivaltana 4 tilastoidut teot. Vuonna 2003 runsas kymmenesosa (11,3 %) kaikesta poliisin tietoon tulleesta väkivallasta tilastoitiin tällaiseksi väkivallaksi. Vuosittain noin 80 %:ssa näitä tapauksia asianomistajana on ollut nainen (vuonna 2003 naisten osuus oli 79 %). Samantyyppisiä havaintoja on tehty muutamissa poliisin tietoon tullutta väkivaltaa kos- 4 Perheväkivallan käsite on laajempi kuin parisuhdeväkivalta, se sisältää kaiken perheenjäsenten välisen väkivallan. Myös perheväkivaltatapausten kirjaamistarkkuus ja kirjaamisen kriteerit voivat vaihdella.

9 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 195 kevissa erillistutkimuksissa sekä uhritutkimuksissa, joista kerrotaan enemmän tässä jaksossa. Naiset henkirikosten uhreina Viranomaistilastot ovat suhteellisen luotettavia kuolemaan johtaneen väkivallan mittareita, kun taas muussa rikollisuudessa piiloon jäävien rikosten osuus on suurempi (Kivivuori 1999a, 2 7, 111). Kuolemansyytilastojen mukaan vuonna 2003 surmattujen naisten määrä oli alhaisin kymmeneen vuoteen, eli 29. Edellisenä vuonna surmattiin 44 naista. Eniten naisia surmattiin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vuonna 1994, peräti 53. Tahallisen väkivallan uhreina kuolleita naisia Laskettu Tilastokeskuksen luvuista. Vuonna 2003 kaikista väkivallan seurauksena kuolleista henkilöistä oli naisia 29 prosenttia (vuonna %). Naisten osuus surmatuista on ollut suhteellisen vakaa viimeisen kahden vuosikymmenen ajan. Alimmillaan osuus on ollut yli viidennes ja ylimmillään kolmannes. Viisivuotiskausittain tarkasteltuna osuus on ollut jatkuvasti lähellä 30 prosenttia. (Kivivuori & Aromaa 2001, 17.) Suuri osa naisiin kohdistuvista henkirikoksista tapahtuu parisuhteessa. Vuonna 1996 parisuhdeväkivallan uhreina kuoli peräti 30 naista, mutta luvun loppuvuosina hieman vähemmän, viitisentoista naista vuodessa. Vuosituhannen vaihteessa puolison surmaamia naisia oli runsaat parikymmentä vuosittain, mutta vuosina 2002 ja 2003 heidän määränsä on ollut jälleen viidentoista tuntumassa. Muun väkivallan uhreina kuolleiden naisten määrä on vaihdellut vuosittain; vuonna 2003 se oli pienin kuviossa 82 kuvatulla aikavälillä, eli 16.

10 muu väkivalta puolison väkivalta Kuvio 82 Puolison tekemän ja muun väkivallan uhreina kuolleet naiset vuosina (absoluuttiluvut). Lähde: Tilastokeskus: Kuolemansyytilasto Henkirikoksista tehtyjen tutkimusten (Kivivuori 1999a; Lehti 2002; Lehti 2004) mukaan naisiin kohdistuvat tapot ja murhat poikkeavat jossain määrin miehiin kohdistuvista, jotka ovat tyypillisesti olleet syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäisiä välienselvittelyjä. Naisiin kohdistuneet henkirikokset ovat tapahtuneet useammin kuin miehiin kohdistuneet silloin, kun he ovat eronneet tai eroamassa puolisostaan. Suhteen aikana tehtyjen henkirikosten motiivina on ollut naisen seksuaalisuuden kontrollointi tai miehen pelko naisen uskottomuudesta. Joissakin tapauksissa mies on tappanut naisen riidan päätteeksi, ja muutamissa tapauksissa on ollut kyse niin sanotuista murha-itsemurhista, joissa mies on tappanut ensin puolisonsa ja sitten itsensä. Naiset joutuvat useammin myös sukulaisen surmaamiksi kuin miehet. Sekä surmatut miehet että naiset ovat tyypillisesti keski-ikäisiä: aikavälillä surmattujen miesten keski-ikä oli 42 vuotta ja naisten 43 vuotta. (Lehti 2005, 18.)

11 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina miehet naiset Kuvio 83 Kuolemaan johtaneen lähisuhdeväkivallan tekijöiden määrät vuosina Lähde: Hurtta 2002 Samansuuntaisia havaintoja on tehty tutkimuksessa (Hurtta 2002), jossa on tutkittu lähisuhdeväkivaltaan liittyvien kuolemantapausten rikosilmoitukset vuosilta (291 tapausta). Lähisuhteissa tapahtuneiden henkirikosten tekijät ovat tyypillisesti miehiä ja ne kohdistuvat naisiin: tutkituista tapauksista miesten tekemiä oli 87 % ja uhreista 70 % oli naisia. Useimmiten lähisuhteessa tapahtuneen henkirikoksen uhrina oli ollut tekijän vaimo, avovaimo, kihlattu, naisystävä tai entinen puoliso tai naisystävä (56 %). Vajaassa kymmenesosassa tapauksia nainen oli tappanut kumppaninsa tai entisen kumppaninsa. Muissa tapauksissa isä tai äiti oli tappanut lapsensa, lapsi jommankumman vanhempansa tai mies sisaruksensa. Aineistossa ei ollut yhtään tapausta, joissa tytär olisi surmannut äitinsä tai nainen sisaruksensa. Rikosilmoitusten rikosnimikkeiden perusteella miehet olivat syyllistyneet murhiin ja uhrin kuoleman aiheuttaneisiin pahoinpitelyihin useammin kuin naiset. Naiset olivat taas tehneet useammin tappoja ja surmia kuin miehet. Yli 60 % tekijöistä oli ollut päihteiden vaikutuksen alainen. Joka viides oli tehnyt itsemurhan tekonsa jälkeen, mikä oli yleisempää kuin henkirikosten tehneillä keskimäärin. Osa miehistä oli tehnyt surmatyön ilman apuvälinettä, polttamalla tai ajoneuvojen avulla, mutta ei yksikään naisista. Tylpällä esineellä surmanneista 96 % oli ollut miehiä. Naisille tyypillisempi tekoväline oli ollut keittiöveitsi (41 % tapauksista naisten tekemiä). Kumppaninsa surmanneiden miesten tekojen taustalta löytyi vainoharhaista mustasukkaisuutta ja halua kontrolloida naista, ja tekoa oli joskus seurannut tekijän itsemurha. Osalle kumppaninsa

12 198 surmanneista naisista teko oli yritys vapautua pitkäaikaisesta parisuhdeväkivallasta. Harvinaisemmissa tapauksissa oli tutkittujen asiakirjojen perusteella ollut kysymys mm. insestin kostamisesta, kuolemaan johtaneesta seksuaalisesta sadismista, erilaisista mielenhäiriöistä tai lapsivuodepsykooseista. Poliisin tietoon tulleet törkeät pahoinpitelyt Lain mukaan pahoinpitely on törkeä silloin, kun toiselle aiheutetaan vakava ruumiinvamma, sairaus tai hengenvaarallinen tila, kun rikos tehdään raa alla tai julmalla tavalla tai kun apuna käytetään ampuma-, terä- tai muuta asetta. Törkeitä pahoinpitelyjä koskevassa selvityksessä (Lättilä 2001) tutkittiin kaikki poliisin vuonna 1998 näistä rikoksista kirjaamat rikosilmoitukset (N=1 805). Poliisille ilmoitetut tapaukset olivat tyypillisesti miesten välisiä. Uhreista joka viides (19 %) oli nainen ja tekijöistä naisia oli 13 %. Uhreiksi joutuneista naisista enemmistö (60 %) oli joutunut läheisen henkilön, kuten perheenjäsenen, lähisukulaisen tai seurustelukumppanin pahoinpitelemäksi, miehistä taas selkeä vähemmistö (14 %). Naisten läheissuhteissaan kokemat törkeät pahoinpitelyt sisälsivät aseen käytön lisäksi usein muita raakoja tekotapoja, kuten potkimista tai nyrkillä lyömistä, jota ei esiintynyt samassa määrin miesten kokemissa törkeissä pahoinpitelyissä. Naisiin kohdistuva väkivalta uhritutkimuksissa Väkivaltarikokset jäävät usein piilorikollisuudeksi, varsinkin jos ne tapahtuvat läheissuhteissa (Aromaa & Heiskanen 2000b, ). Lisäksi poliisi ei välttämättä kirjaa kaikkia tietoonsa saamiaan tapauksia rikoksiksi. Poliisille soitetaan vuosittain noin hätäpuhelua kodeista. Poliisin oman arvion mukaan noin tapauksessa on kyse perheväkivaltatilanteesta (Poliisin perheväkivaltaohjaustyöryhmän muistio 2001). Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2003 poliisi kirjasi ainoastaan tapausta, joissa oli ollut kyse perheväkivallasta.

13 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina % ,1 12,4 8,9 7,1 7,2 9,4 8,2 10,1 naiset miehet 11,2 10, Kuvio 84 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet miehet ja naiset (% kyselyihin vastanneista). Lähde: Aromaa & Heiskanen 2000b; vuoden 2003 uhritutkimuksen perusaineisto Naisten kokeman väkivallan yleisyyttä on yritetty arvioida muiden tietolähteiden kuin viranomaisten tuottamien tietojen avulla. Esimerkiksi uhritutkimuksissa edustavalta otokselta suomalaisia on kysytty, ovatko he joutuneet erilaisten rikosten uhreiksi ja millaisia nämä tilanteet ovat olleet. Nekään eivät ole ongelmattomia rikollisuuden mittareita (esim. Heiskanen 2002, ), mutta ne kertovat jotakin viranomaisilta piiloon jäävästä rikollisuudesta. Suomessa on tehty puhelinhaastatteluina uhritutkimuksia, joissa ovat olleet mukana sekä miehet että naiset (esim. Heiskanen & Aromaa & Niemi & Sirén 2000; Heiskanen & Sirén & Aromaa 2004) 5 sekä yksi pelkästään naisia koskeva uhritutkimus, joka tehtiin postikyselynä (Heiskanen & Piispa 1998). 6 Myös maahanmuuttajien väkivaltakokemuksia on kartoitettu kysely- ja haastattelututkimusten avulla (mm. Pohjanpää & Paananen & Nieminen 2003; Jasinskaja-Lahti & Liebkind & Vesala 2002). Uhritutkimusten mukaan miesten ja naisten todennäköisyydessä joutua rikoksen uhriksi ei ole suurta eroa (ks. kuvio 84). Vuoden 2003 uhritutkimuksessa haastatelluille esitettiin aiemmin kysyttyjen väkivaltakysymysten lisäksi 5 Tällaisia uhritutkimuksia on tehty Suomessa viisi kertaa vuodesta 1980 lähtien. Vastaajat ovat olleet yli 15-vuotiaita. 6 Kyselyyn vastanneet naiset olivat vuotiaita.

14 200 seksuaalista ahdistelua ja tutun tekemää väkivaltaa koskevat lisäkysymykset. 7 Näiden kysymysten tuottamat uhrikokemukset eivät ole mukana kuvion 84 vuotta 2003 kuvaavissa pylväissä. Kun ne otetaan huomioon, sukupuoliero häviää: naisista 11,8 % ja miehistä 11,6 % oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Myöskään maahanmuuttajien väkivaltakokemusten yleisyydessä ei kyselytutkimusten perusteella ole sukupuolten välisiä eroja (Pohjanpää 2003, 68; Martens 2001). Viimeisimmässä vuonna 2003 tehdyssä yleisessä uhritutkimuksessa miehet ilmoittivat tyypillisimmin kokeneensa tuntemattomien tai ulkonäöltä tuttujen tekemää väkivaltaa. Naiset taas olivat kokeneet paitsi tuntemattomien usein myös tuttujen, puolisoiden ja entisten puolisoiden väkivaltaista käytöstä. Miesten kokema väkivalta oli tapahtunut tyypillisesti ravintoloissa, kadulla 8 tai työssä, naisten taas työssä, ravintolassa tai kotona. Tulosten mukaan naisiin parisuhteissa kohdistunut väkivalta on vähentynyt; ainoa selkeästi lisääntynyt väkivallan muoto oli naisten työssään kohtaama väkivalta, erityisesti terveyden ja sairaanhoidon ammateissa. Tämä väkivalta pääosin selittää kuviossa 84 havaittavan väkivallan lisääntymisen. (Heiskanen ym. 2004, ) Naisuhritutkimus tuotti yleisiä uhritutkimuksia huomattavasti suuremmat luvut naisiin kohdistuvasta väkivallasta, erityisesti parisuhdeväkivallasta. Ero johtuu vastanneilta kysyttyjen kysymysten ja tietojen keruutapojen eroista näiden kyselyiden välillä (tarkemmin Heiskanen 2002). Yleisen uhritutkimuksen mukaan vuonna 1997 parisuhdeväkivallan naisuhreja oli Suomessa , mutta naisuhritutkimuksessa heitä oli kuusi kertaa enemmän, eli (mt., 159). Naisuhritutkimuksen mukaan nykyisen puolison tekemän fyysisen väkivallan 9 uhriksi oli joutunut joka viides parisuhteessa elänyt nainen, ja puolet eronneista naisista oli kokenut puolison tekemää väkivaltaa. Puolelle parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneista oli aiheutunut tästä fyysisiä vammoja. Väkivalta kohdistui erityisesti nuoriin, avoliitossa eläviin naisiin, 7 Seksuaalista ahdistelua koskeva kysymys oli myös vuonna 1997 tehdyssä kyselyssä. Näiden kysymysten tuottamat uhriksijoutumiset eivät kuitenkaan ole mukana kuvion 84 pylväissä. 8 Uhritutkimusten mukaan miehet ovat katuväkivallan tekijöinä yhdeksässä tapauksessa kymmenestä eikä naisten osuus katuväkivallan tekijöistä ole lisääntynyt. Miesten kokemassa katuväkivallassa tekijänä on lähes aina mies, ja 80 % naisten kokemista tapauksista on miesten tekemiä. Tyypillisesti naisten keskinäisissä väkivaltatilanteissa sekä uhrit että tekijät ovat olleet nuoria naisia. (Heiskanen 2002, ) 9 Fyysiseen väkivaltaan on laskettu seuraavat teot: liikkumisen estäminen, läimäisy, seksuaalinen väkivalta, lyöminen ja potkiminen, esineellä heittäminen, kuristaminen, pään hakkaaminen, aseellinen väkivalta, muu väkivalta (Heiskanen & Piispa 1998, 19).

15 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 201 joilla oli pieniä lapsia. Tämä tulos voi selittyä osin sillä, että nuoret naiset tunnistavat ja kuvaavat väkivaltaa kyselyissä tarkemmin kuin vanhemmat naiset (Piispa 2004, 83 84). Viime vuosina Suomessa on tehty naisten uhrikokemuksista laadullisia tutkimuksia, joissa on muun muassa haastateltu parisuhdeväkivallan osapuolia (esim. Lahti 2001; Nyqvist 2001; Husso 2003). Niissä on havaittu, että suomalaisten usein vahvoina pidettyjen naisten on ollut vaikea tunnustaa olevansa uhri ja puhua kokemuksistaan väkivallan uhreina ulkopuolisille. Monet eivät ole myöskään hakeneet apua. Vuoden 1997 naisuhritutkimuksenkin mukaan vain runsas neljäsosa väkivaltaisessa parisuhteessa eläneistä oli joskus hakenut apua joltakin viranomaiselta (Piispa & Heiskanen 2000, 9 12). Parisuhdeväkivalta ei ole yhtenäinen ilmiö. Minna Piispa (2004, 25 26; Piispa 2002) on tutkinut tällaisen väkivallan eri muotoja em. naisuhritutkimuksen aineiston avulla. Hän hahmotti väkivaltaa kokeneiden naisten vastauksista kaikkiaan neljä väkivallan luonnehdintaa, jotka perustuvat väkivallan vakavuuden, keston sekä sen fyysisten ja henkisten seurausten kuvauksiin. Hän kutsuu yleisintä löytämäänsä väkivallan kuvausta episodiksi menneisyydessä (39 % kuvatusta väkivallasta). Tällainen väkivalta oli tyypillisesti lievää ja seurauksiltaan vähäistä. Toiseksi yleisin kuvaus oli väkivallan lyhyt historia (33 %). Tämäntyyppiset kuvaukset olivat yleisimpiä nuorimmille vastanneille (18 29-vuotiaille). Väkivalta oli alkanut hiljattain ja se näytti usein myös jatkuvan. Luonteeltaan tällainen väkivalta oli usein vakavaa; lyömistä, potkimista, kuristamista ja seksuaalista väkivaltaa. Siitä ei kuitenkaan aiheutunut usein vakavia vammoja. Miehen kontrolloiva käyttäytyminen oli tässä väkivallan tyypissä harvinaisempaa kuin muissa kuvauksissa. Aineistosta hahmottui lisäksi kaksi muuta väkivallan luonnehdintaa: henkinen piina (18 %) ja parisuhdeterrori (10 %). Molemmissa väkivalta oli alkanut useita vuosia sitten ja aiheuttanut vakavia vammoja. Henkiseen piinaan liittyi myös miehen harjoittama kontrolli, joka oli saattanut osin korvata fyysisen väkivallan. Parisuhdeterrorissa mies käytti sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa naisen alistamisen välineenä. Sitä kokeneet naiset olivat monessa suhteessa alistetussa asemassa; heillä oli vähiten koulutusta sekä muita taloudellisia ja sosiaalisia resursseja. Naisiin kohdistuva väkivalta kytkeytyy aina niihin yhteiskunnallisiin asemiin, joissa naiset elämäänsä elävät. Naisten kokemuksia muotoilevat heidän sukupuolensa lisäksi mm. heidän sosioekonominen asemansa, asuinalueensa, etninen taustansa, ikänsä ja seksuaalinen suuntautumisensa. Esimerkiksi sen lisäksi, että maahanmuuttajanaiset ja -miehet kokevat usein rasistista väkivaltaa (Pohjanpää 2003), maahanmuuttajanaisten osuus suomalaisten turvakotien

16 202 asiakkaista on ollut suuri viime vuosina 10. Tämä voi kertoa siitä, että he kokevat läheissuhdeväkivaltaa useammin kuin kantaväestön naiset. Toisaalta heillä ei välttämättä ole samanlaisia tukiverkostoja kuin suomalaissyntyisillä naisilla, jolloin he voivat hakeutua turvakoteihin helpommin kuin suomalaisnaiset. Uuteen kulttuuripiiriin asettuminen voi rasittaa parisuhdetta, kuten myös nopeat muutokset sukupuolten ja sukupolvien välisissä suhteissa. Miehet voivat kokea menettäneensä valta-aseman perheessään ja yrittävät hallita muutosta väkivalloin; pelko ja tunne elämänhallinnan häviämisestä saattavat purkautua väkivaltana. (Alitolppa-Niitamo 2002, 82 84; Malin 2002, 236.) Vuonna 2002 tehdyssä kotouttamislakia 11 koskevassa selonteossa maahanmuuttajanaisten kohtaama väkivalta mainitaankin yhtenä ongelmana, joka saattaa erityisesti kotona olevat maahanmuuttajanaiset syrjäytymisvaaraan (Qvist 2002, 90 92). Myös nuorten tyttöjen joutumista väkivallan uhreiksi on tutkittu tilastollisesti Suomessa, vaikka aihepiirin sensitiivisyyden lisäksi nuorten herkkä ikä lisää tämän aihepiirin tutkimisen haasteellisuutta ja vaikeutta. Helsinkiläisille 9.-luokkalaisille tehdyn kyselyn mukaan joka kolmas vuotiaista pojista ja joka neljäs tytöistä on kokenut väkivaltaa joskus elämänsä aikana. Tytöt kertoivat kokeneensa useammin seksuaalista väkivaltaa kuin pojat (12 % tytöistä, 1 % pojista), pojat taas ilmoittivat joutuneensa tyttöjä useammin ryöstöjen kohteeksi (18 % pojista, 7 % tytöistä) (Kivivuori 2003a, 10 11). Kyselyn tulosten mukaan tyttöjen riski kokea seksuaalista väkivaltaa on kymmenkertainen poikiin verrattuna. Nuorten uhrikokemuksia on kysytty myös osana nuorisorikollisuuskyselyitä; tulosten mukaan sekä tyttöjen että poikien kokemukset kiusaamisen, väkivallan tai sen uhan kohteina olivat vuonna 2004 harvinaisempia kuin aiemmassa mittauksessa (Kivivuori 2005b, 49 50). 10 Turvakotien asiakaskäynneistä maahanmuuttajanaisten osuus oli 14 % vuonna 1998, eli he hakeutuvat turvakoteihin 8,5 kertaa useammin kuin suomalaisnaiset. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajanaisten osuus kaikista naisista oli peräti 30 %. (Haarakangas & Ollus & Toikka 2000, 30 33, 38; Aaltio 2002, ) 11 Suomessa on ollut kotouttamislaki vuodesta Maahanmuuttajalle tarjotaan kolmen vuoden kotouttamisjakson aikana maassa asumiseen tarvittava kielitaito ja yhteiskunnan tuntemus. Kuntia velvoitetaan tekemään kotouttamisohjelmat sekä yksilö- ja perhekohtaiset kotouttamissuunnitelmat. (Qvist 2002, )

17 III.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 203 Yhteenveto Joka kuudes poliisin rikoksesta epäilemä henkilö on nainen. Naisten osuus rikoksista epäillyistä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mille on useita mahdollisia selityksiä: naisten yhteiskunnallisen näkyvyyden kasvu, tilastointikäytäntöjen muutokset, rikosilmoitusherkkyyden kasvu ja naisten syrjäytyminen. Naiset joutuvat väkivallan uhreiksi yhtä usein kuin miehet. Naiset kohtaavat väkivaltaa useammin läheissuhteissaan ja työpaikoillaan kuin miehet. Naisten työnsä yhteydessä kokema väkivalta on lisääntynyt erityisesti terveydenhuollon ammateissa.

2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia

2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Päivi Honkatukia II.B.2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina 227 2 Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina Tässä luvussa tarkastellaan ensin viranomaisten tietoon tulleen naisten rikollisuuden ja erityisesti väkivallan kehitystä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.7.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 858 PAHOINPITELY 300 LAITON UHKAUS 104 VARKAUS 101 NÄPISTYS 66 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 (SYYLLISET) Luku ja Nimike 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 284686 303389 306055 295868 Rikoslakirikokset 202201

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA.

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. Via Vis Väkivaltatyön hanke Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä ja ehkäisevä hanke Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry) OULUNSETLEMENTTI.FI/VIAVIS/ Monikulttuurinen

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisiosaston julkaisu 17 2003 Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuonna 2002 ISSN 1236-049X ISBN 951-734-620-4 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten

Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten 1 Tietojen antaminen vuoden 2011 rikos- ja riita-asioiden sovittelun tilastointia varten Ohessa seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaiseen tilastoon tarkoitettujen muuttujien tiedonkoontilomake.

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

LAPSIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - uusin tutkimustieto

LAPSIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - uusin tutkimustieto LAPSIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA JA SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ - uusin tutkimustieto Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 7.-8.10. Jyväskylä Noora Ellonen ja Heikki Sariola Tutkimuksen tausta Lapsiin kohdistuvasta

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan 1 Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan Arvoisa Tasavallan presidentti, arvoisat kuulijat, Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite.

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

POLIISIN TIETOON TULLEET RIKOKSET VUOSINA Absoluuttiluvut koko maasta [A, ks. selitykset taulukon lopussa]

POLIISIN TIETOON TULLEET RIKOKSET VUOSINA Absoluuttiluvut koko maasta [A, ks. selitykset taulukon lopussa] Liitetaulukko 1 POLIISIN TIETOON TULLEET RIKOKSET VUOSINA 1999-2008 Absoluuttiluvut koko maasta [A, ks. selitykset taulukon lopussa] Rikosnimike 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 OMAISUUSRIKOKSET

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 12/2009. Perheväkivalta Suomessa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

OPTL. Verkkokatsauksia 12/2009. Perheväkivalta Suomessa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi & Martti Lehti & Reino Sirén & Janne Kivivuori & Mikko Aaltonen Perheväkivalta Suomessa Verkkokatsauksia 2/29 Sisällys Tiivistelmä Tietolähteet 2 2 Henkirikokset

Lisätiedot

SELVITYKSET ESPOON, LOHJAN JA PIETARSAAREN SYYTTÄJÄYKSIKÖISTÄ

SELVITYKSET ESPOON, LOHJAN JA PIETARSAAREN SYYTTÄJÄYKSIKÖISTÄ 1 (10) SELVITYKSET ESPOON, LOHJAN JA PIETARSAAREN SYYTTÄJÄYKSIKÖISTÄ Liikennejuopumusasioiden vaatimat resurssit, laskentaa/espoo Ohessa laskentaa LIIKENNEJUOPUMUSASIOIDEN vaatimasta työajasta. Laskennan

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 1/2007. Suomalaisten kokema väkivalta Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä. Väkivallan uhriksi joutuminen

OPTL. Verkkokatsauksia 1/2007. Suomalaisten kokema väkivalta Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä. Väkivallan uhriksi joutuminen OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén & Janne Kivivuori & Juha Kääriäinen & Mikko Aaltonen Suomalaisten kokema väkivalta 19- Verkkokatsauksia 1/ Sisällys Tiivistelmä 1 Väkivallan uhriksi joutuminen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta...5 3 Esityksen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 15/2016 RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI & PETRI DANIELSSON Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi & Janne Kivivuori Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008 Tiivistelmä Verkkokatsauksia 10/2009 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Vuoden 2008 opettajakysely

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

3 Muut väkivaltarikokset Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen

3 Muut väkivaltarikokset Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen 3 Muut väkivaltarikokset II.A.3 Muut väkivaltarikokset 51 Edeltävässä luvussa tarkasteltiin kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia. Tässä luvussa aiheena ovat muut väkivaltarikokset: henkirikoksen yritykset,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa

TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI) PL 444 00531 Helsinki Julkaisusarja No. 66 Verkkojulkaisu Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen TUHANSIEN ISKUJEN

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

TUHANSIEN ISKUJEN MAA

TUHANSIEN ISKUJEN MAA European institute for crime prevention and control, affiliated with the United Nations Report nro 66 H E U N I TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja

Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja Rikos ja riita asioiden sovittelu 2010 Tilastoraportti 19/2011, THL Liitetaulukko 1. Rikos ja riita asioiden sovittelu koko maassa ja aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti 2009 2010 Sivu 1(5) Vuoden

Lisätiedot

6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS

6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS 6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS Jukka Savolainen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportissa Suomalaisten turvallisuus 2003 tarkasteltiin erilaisten väkivaltatilanteiden kehitystä

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 247 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2009 77

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 3. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 2,4 ja liikennerikosten 14,1 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2015 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 1,6 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot