OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222. MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222. MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 222 Reino Sirén & Martti Lehti MUSTA MAALISKUU? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 ENGLISH SUMMARY DID INCREASED ALCOHOL CONSUMPTION LEAD TO MORE VIOLENCE? The impact of 2004 tax cuts and relaxation of import restrictions of alcohol on crimes of violence and disorder Helsinki 2006

2 ESIPUHE Vuosi 2004 oli Suomessa merkittävä alkoholipoliittisten muutosten vuosi. Vuoden alussa muista Euroopan Unionin jäsenmaista tuotavan alkoholin matkustajarajoitukset poistettiin. Tämän toimenpiteen vaikutus voimistui kun Viro liittyi EU:n jäseneksi toukokuun ensimmäisenä päivänä. Jo tätä ennen, maaliskuun alussa, alkoholin valmisteveroa laskettiin alkoholin matkustajatuonnin hillitsemiseksi Virosta. Rajoitusten poistot ja alkoholin hinnan aleneminen johtivat noin 10 prosentin kasvuun alkoholin kokonaiskulutuksessa edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi kulutuksen rakenne väkevöityi, koska hinnanalennus oli tuntuvin väkevissä alkoholijuomissa. Alkoholin kulutuksen kasvun myötä erilaisten alkoholihaittojen ennustettiin lisääntyvän. Väkivalta on voittopuolisesti alkoholia runsaasti käyttävään väestönosaan keskittyvä ongelma. Yksittäisissä väkivaltatilanteissa alkoholin osuus on näkyvä tekijän ollessa usein päihtynyt. Toisaalta on muun muassa Pohjoismaisissa tutkimuksissa saatu tukea sille, että väestötasolla, alkoholin kokonaiskulutuksen muutokset ja väkivaltarikollisuuden tason muutokset ovat yhteydessä toisiinsa. Käsillä olevassa tutkimuksessa selvitämme, millaisia muutoksia väkivaltarikollisuudessa ja eräissä häiriökäyttäytymisen muodoissa tapahtui alkoholin kulutuksen nopean kasvun yhteydessä vuonna Aineistonamme ovat tiedot kuukausittain poliisin tietoon tulleista henki- ja pahoinpitelyrikoksista väliseltä ajalta. Tärkeänä lisäresurssina käytössämme on ollut henkirikollisuuden kansallinen seurantajärjestelmä, joka perustettiin Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen aloitteesta vuonna 2002 ja jota laitos ylläpitää yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosaston kanssa. Järjestelmä osoittautui varsin hyödylliseksi vuoden 2004 alkoholipoliittisten muutosten väkivaltavaikutusten paikantamisessa ja täsmentämisessä. Kolmantena lähteenä olemme analysoineet poliisin hälytys- ja kenttätehtävien määriä ennen ja jälkeen alkoholin kulutusmuutosten. Kiitämme erikoissuunnittelija Juha Heleniusta sisäasiainministeriön poliisiosastosta, joka kokosi ja toimitti käyttöömme tiedot poliisin hälytys- ja kenttätehtävistä vuodesta 1998 lähtien Helsingissä ja koko maassa lääneittäin. Kiitämme myös aktuaari Jorma Kalliota Tilastokeskuksesta, jolta saimme tutkimustamme varten aikaisemmin julkaisemattomat tiedot henki- ja pahoinpitelyrikosten määristä kuukausittain ja tapahtumapaikan mukaan eriteltynä. Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori ja kaksi ulkopuolista anonyymia asiantuntijaa ovat antaneet arvokasta palautetta tutkimuksen käsikirjoituksesta. Julkaisun viimeistelystä ja taitosta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Tutkimuksen englanninkielisen tiivistelmän kieliasun on tarkastanut OTT Vivan Storlund. Helsingissä 6. päivänä syyskuuta 2006 Reino Sirén erikoistutkija Martti Lehti tutkija

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ALKOHOLIN KULUTUSMUUTOKSET VUONNA Alkoholin tilastoitu kulutus... 4 Mitä tapahtui maaliskuun alussa?... 6 Alkoholin myynnin alueelliset erot... 7 Matkustajatuonti vuonna ALKOHOLI JA VÄKIVALTA... 9 Alkoholi ja aggressio... 9 Alkoholi väkivaltatilanteissa Alkoholin kulutus, saatavuus ja väkivaltarikollisuus Historialliset kokemukset Suomessa Kokemuksia muista Pohjoismaista VAIKUTUSANALYYSIN LÄHTÖKOHTIA JA HYPOTEESEJA TUTKIMUKSEN TAVOITE, AINEISTO JA MENETELMÄT POLIISIN TIETOON TULLUT VÄKIVALTA ENNEN JA JÄLKEEN ALKOHOLIN KULUTUSMUUTOKSIA Henkirikokset Henkirikosten määrällinen kehitys Interventioanalyysi Henkirikokset tapahtumapaikan mukaan Henkirikollisuuden rakenteelliset muutokset Alkoholin väärinkäyttäjien rikollisuus Rikollisuuden tyyppirakenne Rikososapuolet Yhteenveto henkirikoksista Henkirikoksen yritykset ja törkeät pahoinpitelyt Pahoinpitelyrikokset Pahoinpitelyrikokset yksityisellä paikalla Ravintolapahoinpitelyt Pahoinpitelyrikokset yleisellä paikalla Väkivaltarikollisuuden alueelliset muutokset Pahoinpitelyt ja lievät pahoinpitelyt Törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset Henkirikollisuus Yhteenveto... 64

4 7 POLIISIN HÄLYTYS- JA KENTTÄTEHTÄVÄT HELSINGISSÄ Hälytys- ja kenttätehtävät Helsingissä vuosina Pahoinpitely, tappelu Perheväkivalta Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Päihtynyt henkilö Häiritsevä meteli Häiriötä aiheuttava henkilö Kotihälytykset lääneittäin YHTEENVETOA JA KESKUSTELUA KIRJALLISUUS LIITE SUMMARY... 97

5 1 JOHDANTO Vuonna 2004 Suomessa tapahtui kolme alkoholijuomien kulutukseen vaikuttanutta muutosta. Tammikuun alussa poistettiin Suomeen muista EUmaista saapuvien matkustajien alkoholijuomien verovapaata tuontia rajoittaneet kiintiöt, maaliskuun alusta alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin keskimäärin 33 prosenttia ja toukokuun alussa alkoholijuomia koskevat tuontirajoitukset poistuivat myös Viron matkaajilta Viron liityttyä EU:n jäseneksi. Maaliskuun veronalennuksen tarkoituksena oli hillitä Viron EUjäsenyyden seurauksena odotettavissa ollutta alkoholijuomien matkustajatuonnin kasvua. Alennus painotettiin väkeviin juomiin (alkoholipitoisuus yli 22 tilavuusprosenttia), joissa hintaero Viroon oli suurin. Myös välituotteiden, kuten väkevien viinien (alkoholipitoisuus enintään 22 tilavuusprosenttia) ja oluen veroja alennettiin tuntuvasti. Verojen alentamisen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat alenivat keskimäärin 20 prosenttia ja anniskeluhinnat neljä prosenttia. Alkoholin tuontikiintiöiden poistamisen ja Viron EU-jäsenyyden seurauksena alkoholin matkustajatuonti lisääntyi noin kahdella kolmasosalla edellisvuodesta (STTV ja Stakes 2004; 2005; Österberg 2005). Muutosten seurauksena alkoholijuomien tilastoitu kulutus kasvoi vuonna 2004 kuusi ja puoli prosenttia edellisvuodesta ollen 8,2 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden. Alkoholin tilastoimaton kulutus, lähinnä matkustajien tuoma alkoholi, lisääntyi neljänneksellä, ollen 2,1 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu vuodesta 2003 oli 9,9 prosenttia, eli kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden. Vuonna 2005 alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kasvu jatkui edelleen, mutta loivempana (+2,5 %) (STTV ja Stakes 2005; 2006). Alkoholin kulutuksen tason (ja rakenteen) yhteys erilaisiin alkoholihaittoihin on todettu kansainvälisesti lukuisissa tutkimuksissa (ks. esim. Babor ym. 2003; Holder 2005; Rossow 2000). Tämän vuoksi esimerkiksi Pohjoismaissa on tutkittu paljon, miten alkoholin saatavuudessa tapahtuneet nopeat muutokset ovat vaikuttaneet alkoholin kulutukseen ja alkoholin käytöstä johtuviin haittoihin (Room ym. 2002; Room 2004). Käsillä olevan tutkimuksen lähtökohtana on tieto, että alkoholin kulutus kasvoi selvästi

6 2 vuoden 2004 toimenpiteiden seurauksena. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää liittyikö kulutuksen kasvuun välittömiä muutoksia pahoinpitely- ja henkirikollisuuden määrässä tai piirteissä tai muussa alkoholiin kytkeytyvässä häiriökäyttäytymisessä.

7 2 ALKOHOLIN KULUTUSMUUTOKSET VUONNA 2004 Vuoden 2004 alkoholipoliittisten toimenpiteiden vaikutukset riippuvat siitä, millaisia kulutusmuutoksia vuoden 2004 aikana ja myöhemmin on tosiasiassa tapahtunut. Kuten edellä todettiin, vuositasolla alkoholin kulutuksen kokonaiskasvuksi on arvioitu noin kymmenen prosenttia. Vaikutusanalyysissa kulutusmuutokset on kuitenkin syytä eriyttää ajallisesti tarkemmin, jotta voitaisiin osoittaa, että mahdollinen lisääntyminen haitoissa vastaa ajallisesti muutoskohtia alkoholin kulutuksessa. Vaikutusanalyysin peruslähtökohta on se, että vain kulutuksen kasvun kanssa samanaikaiset tai ajallisesti sitä seuraavat haitat voidaan laskea alkoholin kulutuksen kasvun vaikutuksiksi 1. Ensimmäinen ajankohta, jolloin alkoholin saatavuutta helpotettiin, oli Oleellista on, kuinka paljon alkoholin matkustajatuonti lisääntyi heti vuoden alussa ja kuinka paljon se lisäsi, vai lisäsikö ollenkaan, kokonaiskulutusta (matkustajatuonti saattoi nimittäin samanaikaisesti vähentää kotimaan myyntiä, jolloin kokonaiskysyntä säilyi ennallaan). Alkoholijuomien veronalennukset tulivat voimaan Kuinka paljon alkoholin halpeneminen lisäsi kotimaan vähittäis- ja anniskelumyyntiä? Entä lisäsikö alkoholijuomien matkustajatuonti Virosta vielä kokonaiskulutusta jälkeen? Haittavaikutusten odotettavissa oleva määrä eri ajankohtina riippuu siitä, kuinka paljon alkoholin kulutus ajankohtien jälkeen tosiasiassa kasvoi. Lisäksi on merkitystä sillä, olivatko muutokset pysyviä niin, että kulutus jäi kunkin ajankohdan jälkeenkin uudelle korkeammalle tasolle. On siis haittojen ilmenemisen kannalta oleellista, kuinka paljon suomalaiset lisäsivät juomistaan tammi-helmikuussa 2004, kuinka paljon maaliskuussa 2004 ja kuinka paljon vielä toukokuussa 2004? Olennaista väkivaltavaikutusten kannalta on lisäksi se, miten alkoholin kulutuksen kasvu jakautui alueellisesti ja mitkä väestöryhmät lisäsivät erityisesti kulutustaan. 1 On vaikea kuvitella, miten alkoholin tuleva hinnanalennus tai kulutuksen kasvuun liittyvät odotukset olisivat voineet lisätä väkivaltaa jo ennen muutoksia.

8 2 Alkoholin tilastoitu kulutus Alkoholin kokonaiskulutus muodostuu tilastoidusta ja tilastoimattomasta kulutuksesta. Tilastoitu kulutus koostuu Alkon myymälöiden, päivittäistavarakaupan ja kioskien vähittäismyynnistä sekä alkoholin anniskelumyynnistä. Tilastoimattoman kulutuksen merkittävin osa on matkustajien ulkomailta tuoma alkoholi (2004: 1,5 litraa 100 prosenttista alkoholia). Tilastoimatonta kulutusta ovat lisäksi alkoholin kotivalmistus ja alkoholin salakuljetus. Niiden merkitys kokonaiskulutuksen ja vuoden 2004 muutosten arvioinnin kannalta on varsin pieni (2004: 0,4 litraa 100 prosenttista alkoholia). Kotivalmistuksen ja salakuljetuksen kautta kulutukseen tulleen alkoholin kokonaismäärän arvioidaan vähentyneen vuonna 2004 runsaan kolmanneksen (Österberg 2005) Tammi Maalis Touko Heinä Syys Marras Kuvio 1 Alkoholin tilastoidun kulutuksen muutos vuonna 2004 edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna (%) (Lähteet: STTV 2005; Österberg 2005) Alkon myynniksi tilastoidaan Alkon myymälöistä ostetut alkoholijuomat. Päivittäistavarakauppojen ja ravintoloiden myynnistä ei ole ajallisesti yhtä tarkkoja tietoja, koska myynnin tilastointi perustuu niiden omiin alkoholi-ostoihin eikä kuluttajille myytyihin alkoholijuomiin. Kuukausittaisen myynnin kehitys vuonna 2004 vuoteen 2003 verrattuna käy ilmi kuviosta Alkoholijuomien tilastoimatonta kulutusta seurataan haastattelututkimuksilla sekä tarkastelemalla matkustuksen kehitystä ja alkoholijuomien vientiä. Nykyisin käytetään hyväksi myös Viron valtion alkoholitulojen kehitystä koskevia tilastoja (Österberg 2005). 3 Helmi- ja maaliskuun luvut perustuvat Esa Österbergin arvioon (Österberg 2005, ).

9 Kotimaassa alkoholia ostettiin tammikuussa 2004 liki saman verran kuin edellisvuoden tammikuussa (vähittäis- ja anniskelukulutus puhtaaksi alkoholiksi muutettuna). Ottaen huomioon päivittäistavarakaupan ja ravintoloiden alkoholivarastojen muutokset on Österberg arvioinut, että helmikuussa oli myynnissä jopa hienoista laskua ( 2 %). Veronalennuksen jälkeen maaliskuussa myynti kasvoi 17 prosenttia edellisvuodesta. Huhtikuussa tilastoidun kulutuksen kasvu oli 11 prosenttia, toukokuussa kuusi prosenttia ja kesäkuussa 10 prosenttia edellisvuoden vastaavista kuukausista (STTV 2005). Kasvun hiipumisen eräänä syynä oli ilmeisestikin matkustajatuonnin lisääntyminen Virosta. Heinäkuussa alkoholin tilastoitu kulutus laski neljä prosenttia edellisvuodesta. Kulutuksen vähenemisen selittää osaksi heinäkuun kylmä ja kostea sää (väheneminen koski erityisesti oluen ja siiderien myyntiä) 4. Marraskuussa oli uusi kulutuspiikki: myynti kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. 5 Alkoholin kulutus siis kasvoi vuonna 2004, mutta kehitys oli vähittäismyynnissä ja anniskelumyynnissä eri suuntaan. Vähittäismyynti lisääntyi 8,8 prosenttia, mutta anniskelumyynti väheni 3,8 prosenttia (STTV 2005). Ravintolajuominen siis väheni vaikka veronalennus laski myös anniskeluhintoja. Tällä on merkitystä kun otetaan huomioon, että alkoholisidonnaisen väkivallan määrä riippuu myös millaisissa ympäristöissä, seurassa ja tilanteissa alkoholin nauttiminen tapahtuu. Vuonna 2004 alkoholijuomien nauttiminen (ja kulutuksen kasvu) siirtyi yhtä selvemmin yleisistä anniskelupaikoista yksityisalueille eli vähemmän kontrolloituihin juomistilanteisiin. Paitsi, että kokonaiskulutus kasvoi, alkoholin kulutusrakenne väkevöityi, sillä väkevien alkoholijuomien ja välituotteiden hinnat laskivat ja litramyynti kasvoi eniten (muutos vuoteen 2003 volyymilitroina: tislatut alkoholijuomat +17,3 %, väkevöidyt viinit +15,1 %, viinit ym. 3,2 % ja oluet +7,2 % (STTV 2005)). 3 4 Sekä päivittäistavarakaupan myynti että ravintoloiden anniskelumyynti vähenivät heinäkuussa 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Väkevien juomien kulutukseen sää ei kuitenkaan suuremmin vaikuttanut; Alkon myynti lisääntyi heinäkuussakin 13 prosenttia (Österberg 2005, 286). 5 Alkoholin kuukausittaiseen myynnin vaihteluun vaikuttaa myös kulutuksen vaihtelusta riippumattomia seikkoja kuten myyntipäivien lukumäärä, paremmin trendinomaisia kulutusmuutoksia kuvaavassa viikkomyynnissä marraskuun kulutuspiikkiä ei esiinny. Väkivallan ja alkoholin kulutuksen yhteyksien tarkastelun kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä kulutuksen ja väkivallan teon välinen aikaviive on yleensä vähäinen.

10 4 Mitä tapahtui maaliskuun alussa? Kuluttajat siis reagoivat maaliskuun hinnanalennuksiin lisäämällä kulutustaan kuudenneksella (17 %). Kulutuksen kasvun vaikutusten kannalta kiinnostavaa on se, mitä alkoholin kulutuksessa tapahtui välittömästi veronalennukseen liittyen. Österberg (2005) on tarkastellut Alkon viikkomyyntiä vuonna Vuoden 2004 tammi- ja helmikuussa Alkon koko maan viikkomyynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna parin prosentin vauhdilla. Veronalennusviikolla (10) Alko myi alkoholia yli 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Viinojen ja muiden väkevien alkoholijuomien myynti kasvoi huikeat 70 prosenttia. Maaliskuun toisella viikolla (11) myynnin kasvu hidastui 20 prosenttiin ja vakiintui tälle tasolle huhtikuun alkupuolelle saakka (viikot 12 14). Väkevien juomien myynti kasvoi 35 prosenttia viikoilla Huhtikuun toisella viikolla koko myynnin kasvu aleni 17 prosenttiin ja väkevien juomien 30 prosenttiin. Toukokuun alussa Alkon myynnin kasvuvauhti alkoi hidastua selvästi. Heinäkuun loppupuolella koko myynnin kasvu tasaantui 10 prosentin ja väkevien juomien myynnin kasvu 20 prosentin tienoille pysytellen tällä tasolla joulukuun alkuun saakka (Österberg 2005, ). Alkoholin muu kotimainen myynti muuttui suunnilleen samalla tavoin kuin Alkon myymälämyynti, vaikka muutokset eivät olleet yhtä rajuja. Tammi-helmikuussa kulutus pysyi ennallaan, maaliskuussa tapahtui selvää kasvua joka kuitenkin jo huhtikuussa hieman vaimeni. Kulutus oli kuitenkin myös vuoden 2004 jälkimmäisellä puoliskolla selvästi edellisvuoden kulutusta suurempaa, vaikka suurehkoa vaihtelua esiintyikin kuukaudesta toiseen (STTV 2005; Österberg 2004). Voidaan olettaa, että alkoholia ei hinnanalennuksen jälkeen joka tiedettiin pysyväksi juurikaan ole ostettu varastoon vaan se on myös nautittu kohtuullisen nopeasti hankkimisen jälkeen. Alkon myyntiluvuista voi siten päätellä, että suomalaiset joivat tuntuvasti tavanomaista enemmän alkoholia maaliskuun alussa ja nimenomaan viinaa ja muita väkeviä juomia. Maaliskuun parin ensimmäisen viikon juomapiikin jälkeen alkoholiostot vähenivät, mutta alkoholia ostettiin ja kaikesta päättäen myös juotiin jatkossa selvästi edellisvuotta runsaammin ja humalahakuisemmin. Sen perusteella mitä alkoholin ja väkivallan yhteydestä tiedetään, oli perusteltua odottaa, että väkivallantekojen ja muiden alkoholiin kytkeytyvien haittojen määrä lisääntyisi heti maaliskuun ensimmäisinä viikkoina. Maaliskuun alun muutokset ovat tästä syystä erityisen mielenkiinnon kohteena myös tässä tutkimuksessa. Myynnin rakenteen perusteella voidaan myös esittää olettamus siitä ketkä erityisesti lisäsivät juomistaan. Maaliskuun alun rankempi juominen ei

11 ehkä tapahtunut kovin leveällä kuluttajarintamalla. Viinan osuuden kasvu viittaa siihen, että alentuneita hintoja hyödynsivät ensimmäisinä ne, jotka olivat tottuneet juomaan viinaa ja jotka hintojen alennuttua saattoivat lisätä tavanomaista kulutustaan käyttämättä siihen lisää rahaa. Osaksi juomarakenteen muutoksessa lienee kyse myös juomalajin korvautumisesta, eli aikaisemmin halvimpia hedelmäviinejä humaltumistarkoituksessa käyttäneet ovat siirtyneet halventuneeseen viinaan (Österberg 2005). Kyse näyttäisi olevan paljolti samasta käyttäjäkunnasta. Alkoholin hinnanlasku näyttää vaikuttaneen eniten alkoholin suurkuluttajien käyttötottumuksiin ja kulutuksen määrään. Tätä tukee epäsuorasti myös vuosina 2003 ja 2004 tehty paneelitutkimus, eli samoille henkilöille lähetetty kysely. Sen mukaan alkoholin hinnanalennus ja matkustajatuonnin vapautuminen on vaikuttanut yllättävän vähän väestön valtaosaa edustavien kuluttajien alkoholinkäyttötottumuksiin. Kyselyyn osallistuneiden arviot omasta kulutuksestaan (tai haitoista) eivät olleet suurempia vuonna 2004 kuin vuonna Miehet päinvastoin raportoivat vähemmän humalakulutusta ja sekä miehet että naiset vähemmän haittoja vuonna 2004 kuin vuonna 2003 (Mustonen ym. 2005, ). Näyttää siten siltä, että jokin muu ryhmä kuin paneelitutkimukseen osallistuneet keskivertokuluttajat on vastannut alkoholiostojen kasvun pääosasta. 5 Alkoholin myynnin alueelliset erot Ennakoitaessa alkoholin kulutuksen kasvun vaikutuksia väkivaltaan, on syytä ottaa huomioon myös alueellinen näkökulma. Hinnanalennuksen suhteen maan kaikki osat olivat tasavertaisia, mutta alkoholin matkustajatuonnin vapautuminen on hyödyttänyt eniten niitä, jotka voivat tehdä ostosmatkansa Viroon kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa. Pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen asukkaat ovat tässä suhteessa muita edullisemmassa asemassa. Toisaalta kuluttajat ovat saattaneet eri puolilla maata reagoida Alkon hinnanalennuksiin eri tavoin alueellisista alkoholin käyttökulttuureista riippuen. Alkon myyntitietojen mukaan myynnin muutokset olivat sekä kokonaiskulutuksen että juomaryhmittäin tarkasteltuna hyvin samankaltaisia maan eri osissa (Österberg 2004, 42). 6 Tiettyjä eroja kasvunopeudessa kuitenkin esiintyi. Väkevien alkoholijuomien myynnin kasvu oli vuoden 2004 maalis-huhtikuussa rajuinta Pohjois-Suomessa (+49 %) ja Kaakkois-Suomessa (+40 %). Alhaisinta puolestaan Pirkanmaalla, Länsi-Suomessa ja Uudella- 6 Alkon myynti kattaa vain noin 40 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

12 6 maalla (+35 %), touko-kesäkuussa myynnin kasvu keskittyi niinikään Pohjois-Suomeen (+36 %) ja Kaakkois-Suomeen (+19 %). Keskimääräistä nopeampaa se oli tuolloin myös Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa ja Helsingissä (+19 %). Heinä-elokuussa kärjessä oli edelleen Pohjois-Suomi (+44 %), toisena oli nyt Helsinki (+21 %) ja kolmantena Pohjanmaa (+19 %) (Österberg 2004). Pohjois-Suomen korkeita lukuja selittää osin ruotsalaisten ja norjalaisten ostosmatkailu. On kuitenkin luultavaa että myös kotimaisen kulutuksen kasvu oli alueella keskimääräistä nopeampi. Etelä-Suomessa kotimaan alkoholimyyntiä (etenkin toukokuun 2004 jälkeen) on puolestaan hillinnyt matkustajatuonnin lisääntyminen Virosta. Kulutuksen kasvunopeuden osalta maa jakautui siten karkeasti kahteen osaan: kulutuksen kasvu oli erittäin nopeaa Pohjois-Suomessa, pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja vanhan Vaasan läänin alueella, muualla maassa se oli vain nopeaa. Matkustajatuonti vuonna 2004 Tarkkoja tietoja ulkomailta tuodun alkoholin määristä ja tuonnin ajallisesta kehityksestä ei ole, vaan tiedot perustuvat matkustajille tehtyihin haastattelututkimuksiin sekä alkoholijuomien vientiä ja Viron valtion alkoholituloja koskeviin tilastoihin (Österberg 2005). Näiden lähteiden perusteella matkustajatuonnin arvioidaan puhtaaksi alkoholiksi muutettuna lisääntyneen kahdella kolmanneksella vuonna 2004, eli kasvaneen 0,9 litrasta lähes 1,5 litraan asukasta kohti (Österberg 2005). Yli puolet kaikesta tuontialkoholista on nykyisin peräisin Virosta. Ruotsinlaivoilta ostetun alkoholin osuus on laskenut. Matkustajakyselyt viittaavatkin siihen, että vuoden alussa vapautunut tuonti ei vielä oleellisesti lisännyt suomalaisten alkoholin kulutusta, vaan matkustajatuonnin kokonaiskasvu vuonna 2004 ajoittui pääasiassa toukokuusta vuoden loppuun ulottuvalle ajan jaksolle (Tilastokeskus 2005). Toukokuun 2004 alussa näyttäisi tapahtuneen selvä lisäys suomalaisten alkoholihankinnoissa, joka ei näy myyntitilastoissa 7. On vaikea varmuudella sanoa, miten suuri vaikutus tällä oli kokonaiskulutukseen, koska matkustajatuonti Virosta on osittain korvannut Alkon kotimaan myyntiä. Joka tapauksessa toukokuun alku on maaliskuun alun lisäksi syytä ottaa tarkastelun kohteeksi vaikutusanalyysissa. Sitä paitsi, ulkomailta alkoholia tuoneet (ja sillä kulutustaan lisänneet) ovat taustaltaan osin erilaisia kuluttajia kuin kotimaassa alkoholiostojaan lisänneet. Tällä seikalla voi olla merkitystä alkoholihaittojen ajallisessa esiintyvyydessä. 7 Näin siinä tapauksessa, että matkustajatuontia koskeva arvio pitää paikkansa. On erimielisyyttä siitä, kasvoiko matkustajatuonti Virosta tosiasiassa näin paljon (Sandelin Johan 2005; Yhteiskuntapolitiikka 70(2005):4).

13 3 ALKOHOLI JA VÄKIVALTA Miksi on ylipäätään mielekästä tutkia alkoholireformin mahdollisia vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen? Syynä on se, että viimeisten sadan vuoden aikana jokaiseen merkittävämpään alkoholin kulutuksen kasvukauteen on maassamme liittynyt myös tuntuvaa väkivaltarikollisuuden lisääntymistä. Alkoholi ja aggressio Alkoholin ja väkivallan yhteyttä voidaan tarkastella sekä yksilö- että yhteisötasolla. Toisaalta alkoholinkäytöllä on välittömän tilannesidonnaisen vaikutuksen lisäksi myös pitemmän ajan kuluessa syntyvä taustavaikutus väkivaltaan. Länsimaissa on havaittu yksilötasolla selvä tilastollinen yhteys alkoholin kulutuksen, päihtymisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä. Alkoholin ja väkivallan yhteydelle voidaan esittää useita teoreettisia selitysmalleja (ks. Pernanen 1981). Periaatteessa yhteys voi johtua siitä, että alkoholi ja juopumus lisäävät suoraan väkivaltaista käyttäytymistä alkoholin farmakologisista ominaisuuksista johtuen. Toisaalta on mahdollista, että taipumus aggressiivisuuteen ja runsaaseen alkoholin käyttöön ovat samanaikaisia taipumuksia ja alkoholi vahvistaa aggressiivisia reaktioita. Yhteyden taustalla voi olla myös jonkin kolmas kummallekin käyttäytymismuodolle yhteinen mutta niistä erillinen tekijä (Graham ym. 1998; Heilig 1996, 7 8; Lenke 1990, 3 16). Yksimielisyyttä alkoholin ja väkivallan yhdistävistä mekanismeistä ei ole olemassa, mutta tutkimuskirjallisuudessa on esitetty muun muassa seuraavia: 1) Alkoholi (päihtymys) poistaa estoja ja alentaa väkivaltaisen käyttäytymisen kynnystä (Aho 1976, 8; Bruun 1972, , ; Heilig 1996, 7 8; Lenke 1990, 6 16, 22 25; Skog & Björk 1988, 2); 2) Alkoholi kiihottaa aivotoimintaa ja vahvistaa väkivaltaisia reaktioita (Aho 1976, 8; Bruun 1972, , ; Heilig 1996, 7 8; Lenke 1990, 6 16, 22 25; Skog & Björk 1988, 2);

14 10 3) Päihtymys heikentää keskittymiskykyä ja informaation vastaanotto- ja työstämiskykyä tehden päihtyneen kyvyttömäksi ottamaan vastaan aggressiota hillitseviä ärsykkeitä. Siirretyn aggression teorian mukaan henkilön, joka ei ole kyennyt reagoimaan mielestään tyydyttävästi alkuperäiseen ärsytykseen, aggressio voi laueta myöhemmästä, triviaalistakin syystä ja kohdistua täysin ulkopuoliseen henkilöön (Aho 1976, 8; Bruun 1972, , ; Heilig 1996, 7 8; Lenke 1990, 6 16, 22 25; Pedersen et al. 2002, ; Skog & Björk 1988, 2); 4) Väkivaltainen käyttäytyminen on joissakin kulttuureissa sosiaalisesti hyväksyttyä/edellytettyä humalassa (Aho 1976, 8; Bruun 1972, , ; Heilig 1996, 7 8; Lenke 1990, 6 16, 22 25; Skog & Björk 1988, 2); 5) Biologinen perimä saattaa altistaa väkivaltaisille käyttäytymismalleille ja alkoholismille. Eläinkokeissa on osoitettu että apinoilla tietyn tyyppinen, perinnöllisesti määräytyvä aivojen aineenvaihdunta altistaa samanaikaisesti, paitsi väkivaltaiselle käyttäytymiselle, myös sosiaalisten normien rikkomiselle ja alkoholismille (Heilig 1996, 8 12). 6) Heikko itsehillintäkyky altistaa samanaikaisesti sekä päihteiden väärinkäytölle että kaiken tyyppiselle epäsosiaaliselle käyttäytymiselle. Muun muassa Gottfredson ja Hirschi (1990) ovat esittäneet että kaiken tyyppinen riskikäyttäytyminen, esimerkiksi päihteiden käyttö, onnettomuusalttius, seksuaalinen aktiivisuus ja rikollisuus, juontuu loppujen lopuksi puutteelliseen itsehillintäkykyyn (ks. myös Uihlein 1994; Sampson & Laub 1993, ). Nykykäsitys on, että alkoholisidonnaisessa väkivallassa on kyse usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Näyttäisi siltä, että on ihmisiä joilla on samanaikainen taipumus sekä alkoholin runsaaseen kertajuomiseen että väkivaltaisuuteen ja humaltuminen voimistaa heidän aggressiivisuuttaan (Graham ym. 1996; 1998; Chermack & Giancola 1997; McMurran 1999). Myös alkoholihumalaan ja aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyvät yksilökohtaiset ja sosiokulttuuriset odotukset ja normit ( humalassa saa tapella ) saatavat edesauttaa väkivaltatilanteiden syntyä (Graham ym. 1998). Lisäksi väkivaltaa edeltää usein väkivallan tekijän ja uhrin vuorovaikutus, jossa myös uhrin käyttäytyminen (ja päihtymys) voi olla sytyke väkivallalle (Graham ym. 1996; 1998).

15 Alkoholi väkivaltatilanteissa Väkivaltatilanteita tarkasteltaessa alkoholin rooli näkyy siinä, että suuri osa niin väkivallantekijöistä kuin rikoksen uhreistakin on ollut tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alainen. Poliisin rekisterimerkintöjen mukaan alkoholihumalassa olleiden tekijöiden osuus on viime vuosina ( ) ollut henkirikoksissa 64 prosenttia, henkirikosten yrityksissä 70 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksissa 71 prosenttia. Henkirikoksissa humalaisten tekijöiden määrä on pysynyt verraten vakaana 1990-luvun alun jälkeen (Lehti & Kivivuori 2004b). Pahoinpitelyrikoksissa alkoholitapausten osuus pysytteli koko 1980-luvun noin 60 prosentissa, mutta kasvoi voimakkaasti vuosina vakiintuen uudelle korkeammalle tasolle (Kivivuori & Aromaa 2001; Sirén 2000; Kivivuori & Salmi 2005). Tarkemmin alkoholin osuutta henkirikollisuudessa on selvitetty tutkimuksessa jossa käytiin läpi kaikki vuosina tehdyt henkirikokset (Lehti 2002). Tutkimusajanjakson henkirikoksista noin puolet liittyi syrjäytyneiden miesten alkoholinkäyttötilanteisiin. Toisen päätyypin, runsaan kolmanneksen muodostavat perhe- ja parisuhdetapot. Sekä miessyyllisistä että -uhreista oli tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena neljä viidestä (80 prosenttia). Kyse oli yleensä vahvasta, 1,5 3,0 promillen humalasta. Naissyyllisistä humalassa oli puolet (tämän lisäksi neljännes huumeessa tai lääkehumalassa) ja naisuhreistakin vajaat 60 prosenttia. Pääosa rikosten osapuolista, sukupuolesta riippumatta, oli ainakin jonkinasteisia alkoholin ongelmakäyttäjiä. Tätä osoittaa se, että miessyyllisistä 60 prosenttia ja naissyyllisistä 30 prosenttia oli aiemmin tuomittu ainakin kerran myös rattijuopumuksesta. Sekä syrjäytyneiden miesten keskinäisissä henkirikoksissa että perhe- ja parisuhdeväkivallassa osapuolten sosiaalinen tausta oli melko samanlainen. Myös viimeksi mainittu väkivalta painottui perheisiin, joissa ainakin toinen puolisoista, usein kumpikin, oli työelämästä syrjäytynyt sekä pitkäaikainen alkoholin ongelmakäyttäjä (Lehti 2002). Alkoholin käytön ja päihtymyksen merkitys väkivaltatilanteisiin joutumisessa on todettavissa myös tavallisten kansalaisten kokemaa väkivaltaa selvittävissä väestöhaastattelututkimuksissa. Niiden perusteella voidaan sanoa, että väkivaltatilanteista ainakin kahdessa kolmesta alkoholi on mukana niin, että joko tekijä, uhri tai molemmat ovat päihtyneitä (Sirén 2000; 2005; Kivivuori & Salmi 2005). Väestöhaastattelututkimusten perustuloksia on se, että alkoholin käyttötiheys ja etenkin humalakäyttö on yhteydessä väkivaltakokemusten yleisyyteen. Alkoholin viikoittainen tai sitä tiheämpi humalakäyttö kasvattaa väkivallan uhriksi joutumisen riskiä yli kolminkertaiseksi verrattuna niihin, 11

16 12 jotka eivät ole käyttäneet alkoholia vuoden aikana kertaakaan humaltumiseen saakka (Aromaa & Heiskanen 1996). Alkoholin kulutus, saatavuus ja väkivaltarikollisuus Alkoholin käytön, päihtymyksen ja väkivaltarikollisuuden yhteyttä ei ole havaittu ainoastaan ihmisyksilöillä vaan myös ihmisyhteisöissä. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että eroavuudet juomakulttuureissa ja -tavoissa saattavat vahvistaa yhteyksiä. Rossow (2001, 83 85) on neljätoista Euroopan maata käsittäneessä tutkimuksessaan todennut, että niistä useimmissa vallitsi merkittävä tilastollinen yhteys alkoholin kulutustason ja henkirikollisuuden tason välillä. Yhteys oli vahvin Pohjoismaissa ja heikoin Välimeren maissa. Lenke, Skog, Björk ja Sirén ovat puolestaan osoittaneet, että Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on jo pitkään vallinnut selvä korrelaatio alkoholin kulutuksen vuotuisten muutosten ja väkivaltarikollisuuden tason vaihteluiden välillä. Norjaa ajanjaksona koskevassa analyysissa Skog ja Björk saivat tuloksen jonka mukaan yhden litran lisäys asukasta kohti lasketussa alkoholin kulutuksessa (puhtaaksi alkoholiksi muutettuna) tuotti 16 prosentin lisäyksen väkivaltaan. Mittarina oli väkivaltarikoksista tuomittujen määrä. Ruotsissa Lenke (1989) sovelsi samantapaista aikasarjamallia alkoholinkulutukseen ja väkivaltarikollisuuteen. Lenken analyysin mukaan alkoholin kulutuksen kasvu yhdellä absoluuttialkoholilitralla asukasta kohden (15 59-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna) on vuosina vastannut kuuden prosentin kasvua pahoinpitelyrikollisuudessa. Alkoholinkulutus näyttää myös heijastuvan henkirikosten määrään. Lenken mukaan litran lisäys alkoholin keskikulutuksessa on tuottanut 11 prosentin lisäyksen henkirikollisuuden tasoon Ruotsissa (tarkastelu koski aikaväliä ). Tuoreemmassa ruotsalaisessa tutkimuksessa Nordström (1998) raportoi myös alkoholin kulutuksen ja henki- ja pahoinpitelyrikollisuuden tason merkitsevästä yhteydestä ( ). Myös Suomen pahoinpitelyrikollisuuden kehitystä vuosina koskevassa tutkimuksessa alkoholin kulutuksen muutosten havaittiin olevan yhteydessä pahoinpitelyrikollisuuden tason muutoksiin. Analyysin mukaan yhden litran lisäystä alkoholin keskikulutuksessa (absoluuttialkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden) on ajanjaksolla vastannut keskimäärin 13 pahoinpitelyrikoksen lisäys väestön asukasta kohden. Vuoden 2001 pahoinpitelytasolla tämä merkitsisi noin kolmen prosentin lisäystä rikosten määrään (Sirén 2002).

17 Väestötasoisissa, koko maan kehitystä koskevissa aikasarjamalleissa, alkoholinkulutuksen ja väkivallan yhteys vaihtelee vahvuudeltaan siitä riippuen mitä muita tekijöitä on mukana rikollisuuskehitystä selittämässä. Alkoholin kulutustason merkitys voi tulla yliarvioiduksi jos muita pahoinpitelyrikollisuuden kehitykseen vaikuttavia seikkoja ei oteta huomioon. Edellä mainitussa Suomea koskevassa tarkastelussa oli pahoinpitelyrikollisuuden tasonmuutosten selittäjänä myös yleistä taloudellista kehitystä kuvaava yksityisten kulutusmenojen muutos. Sen huomioon ottaminen heikensi alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhteyttä (Sirén 2000; 2002). Alkoholin kulutuksen vaikutuksia on arvioitu myös erikseen alkoholin anniskelu- ja vähittäiskulutuksen osalta. Suomea ja Ruotsia koskevien tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että anniskelukulutuksella on jonkin verran vahvempi yhteys pahoinpitelyrikollisuuteen kuin vähittäiskulutuksella (Norström 1998; Sirén 2000; 2002). Henkirikollisuuden tason muutokset ovat seuranneet etupäässä vähittäiskulutuksen muutoksia (Norström 1998). Empiirisestä tutkimuksesta tukea saavan kokonaiskulutusmallin mukaan alkoholin kokonaiskulutuksen kasvaessa kaikki alkoholin käyttäjäryhmät lisäävät kulutustaan suhteellisesti yhtä paljon (Room 2004). Määrällisesti alkoholin käyttöään lisäävät siis yleensä eniten ne, jotka jo aikaisemmin ovat käyttäneet runsaasti alkoholia. Tästä johtuen myös alkoholin lisääntyneen kulutuksen haitat ilmenevät usein selvimmin suurkuluttajien keskuudessa. Väestötason aikasarja-analyyseissa alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhdistäväksi mekanismiksi voidaan ajatella yhtäältä alkoholin suurkuluttajien väestöosuudessa ja toiseksi humalahakuisten juomistilanteiden määrässä tapahtuneet muutokset (Rossow 2000, 408). Yllä mainitut tutkimukset ovat keskittyneet tarkastelemaan alkoholin vähittäis- ja anniskelukulutuksen tason ja tason muutosten yhteyttä väkivaltarikollisuuteen. Niissä ei yleensä ole otettu kantaa siihen, mistä havaitut yhteydet johtuvat, eikä myöskään siihen kuinka ne toimivat. Ruotsissa Wikström (1996) on kuitenkin tutkinut myös jälkimmäistä. Tutkimuksessaan Tukholman henkirikollisuudesta vuosina hän on osoittanut että nyky-ruotsissa alkoholin kulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välinen yhteys vallitsee lähes yksinomaisesti vain pienessä työelämästä syrjäytyneiden alkoholistimiesten ryhmässä. Suuretkaan kulutuksen muutokset eivät sen sijaan ole vaikuttaneet väestön pääosan väkivaltakäyttäytymiseen. Myös Suomessa tilanne on viime vuosikymmenten aikana ollut ilmeisesti hyvin samantapainen (Lehti & Kivivuori 2005). Kaiken kaikkiaan, vaikka alkoholin, päihtymyksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhdistävistä mekanismeista ei vallitsekaan yksimielisyyttä, tutkimustulokset osoittavat sellaisen yhteyden olemassa olon niin yksilöiden kuin ihmisyhteisöjenkin tasolla. Samoin useamman tutkijan eri aikakausina 13

18 14 tekemät tutkimukset näyttävät, että Suomessa ainakin viimeisten sadan vuoden aikana alkoholin kulutuksen äkillistä kasvua on säännönmukaisesti seurannut myös väkivaltarikollisuuden lisääntyminen. Väkivallan ja alkoholin käytön yhteys ei kuitenkaan ole ollut eikä ole identtinen kautta koko väestön, vaan alkoholi ja etenkin henkirikollisuus ovat kohdanneet yleensä vain määrätyissä väestöryhmissä, jotka ovat vaihdelleet aikakausittain. Viime vuosikymmeninä Suomessa alkoholin käytön ja henkirikollisuuden yhteys on ollut kiintein työelämästä syrjäytyneiden suurkuluttajien parissa. Historialliset kokemukset Suomessa Suomessa on viimeisten sadan vuoden aikana ollut kaksi merkittävää, äkillistä alkoholin kulutuksen kasvukautta. Ensimmäinen 1920-luvulla oli seurausta tuolloisesta kieltolaista, 8 joka puutteellisen valvonnan ja laajamittaisen salakuljetuksen johdosta johti alkoholin jakelun vapautumiseen ja kulutuksen rajuun kasvuun erityisesti eteläisessä Suomessa, Vaasa Sortavala - linjan eteläpuolella. Toinen kasvukausi seurasi vuoden 1968 alkoholilain voimaantuloa vuonna 1969, jolloin muun muassa keskioluen vähittäismyynti tuli mahdolliseksi muuallakin kuin Alkon myymälöissä. Verrattuna vuoteen 2004 kyse oli sekä kaksikymmenluvulla että vuonna 1969 huomattavasti rajummasta kulutuksen muutoksesta osin johtuen siitä, että lähtötaso oli vain murto-osa nykyisestä. Alkoholin kulutusta kieltolakiaikana on mahdollista selvittää ainoastaan epäsuorista lähteistä: tulli- ja takavarikkotilastoista sekä alkoholiperäisten kuolemantapausten ja sairauksien määristä, mutta varovaisestikin arvioiden kulutus kasvoi 1920-luvun alussa prosenttia muutamassa vuodessa. Vuotuinen kokonaiskulutus oli korkeimmillaan 2 3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohti, alle kolmasosa nykyisestä. Sen rakenne oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä pääosa maassa myydystä alkoholista oli yli 90-prosenttista spriitä (Lehti 2001). Myös vuosi 1969 merkitsi erittäin rajua muutosta alkoholin kulutuksessa. Kokonaiskulutus kasvoi yhdessä vuodessa 41 prosenttia, 4,4 litrasta 6,2 litraan puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti (Oy Alko Ab vuosikertomukset, ml. arvioitu piilokulutus ks. Mäkelä 1979). Vuonna 2004 kasvu oli 9,4 litrasta 10,3 litraan (STTV ja Stakes 2005). Kulutuksen kokonaistaso on tällä hetkellä yli kaksinkertainen vuoteen 1969 nähden, mutta muutos on tapahtunut hitaasti kolmen vuosikymmenen kuluessa. 8 Kieltolaki oli voimassa

19 Vuosien 1969 ja 2004 alkoholipoliittiset interventiot eroavat oleellisesti toisistaan muutenkin kuin kokonaiskulutuksen kasvun suuruudessa. Vuonna 1969 voimaan tullut uusi alkoholilaki merkitsi myös alkoholin jakeluverkoston merkittävää laajentumista. Keskioluen myyntipaikkojen lukumäärä kasvoi nollasta yli :een vuonna 1969 ja uusia Alkon myymälöitä voitiin perustaa myös maaseudulle. Toisin kuin vuonna 2004, myös alkoholin anniskelukulutus kasvoi voimakkaasti ja suhteellisesti jopa vähittäiskulutusta enemmän (+62 %). Kasvun taustalla oli uusien keskiolutravintoloiden ja baarien perustaminen. A- ja B-oikeuksin varustettujen ravintoloiden ja keskiolutpaikkojen lukumäärä nelinkertaistui vuodesta 1968 vuoden 1969 loppuun mennessä 9. Lisäksi alkoholin ostamista koskevia ikärajoja muutettiin radikaalisti. Aikaisemmin väkijuomia (yli 2,25 painoprosenttia alkoholia) sai myydä vain 21 vuotta täyttäneille. Vuoden 1969 alusta ns. mietojen alkoholijuomien myynti (enintään 22 tilavuusprosenttia alkoholia) sallittiin 18 vuotta täyttäneille ja väkevien juomien 20 vuotta täyttäneille vuotiaiden suomalaisten mahdollisuus hankkia alkoholia laillista tietä kasvoi siten oleellisesti. Vuosina 1968 ja 1969 tehdyn paneelitutkimuksen mukaan alkoholin kulutus kasvoi enemmän kuin myyntitilastot osoittivat ja kaikissa väestön pääryhmissä (+54 %). Kasvu ei kuitenkaan ollut kaikissa väestöryhmissä yhtä suurta (Mäkelä 2002). Juomistiheyttään ja nautittuja alkoholimääriä lisäsivät eniten ne, joiden kulutustaso oli alkuaankin korkea ja muutoksen suuruus oli suunnilleen verrannollinen aiempaan kulutustasoon (Mäkelä 2002). Niin kaksikymmenluvulla kuin vuonna 1969:kin alkoholin kulutuksen kasvuun liittyi samanaikainen raju henkirikollisuuden kasvu. Henkirikoskuolleisuuden asukaslukuun suhteutettu vuotuinen keskitaso oli kaksikymmenluvulla 8,4 uhria asukasta kohti, 66 prosenttia korkeampi kuin vuosina ja 166 prosenttia korkeampi kuin 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1969 rikollisuustaso kohosi 27 prosenttia ja kasvu jatkui seuraavina vuosina. Poliisin rekisteröimät pahoinpitelyrikokset lisääntyivät myös jyrkästi, 38 prosenttia edellisvuodesta. Jyrkkä kasvu alkoholin kulutuksessa jatkui vuoteen 1974 saakka, samoin myös kasvu pahoinpitelyrikollisuudessa, joka tasaantui vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen (Sirén 2000). Lisäksi on merkille pantavaa, että vuonna 1969 lisääntyi ikäryhmittäin eniten vuotiaiden (siis Alkon uuden potentiaalisen asiakaskunnan) väkivalta (+48 %) (Sirén 2003) Anniskelupaikkoja oli vuonna 1968: 968 ja vuonna 1969: Henkirikoksista ja pahoinpitelyrikoksista syytteeseen pannut ikäryhmän kohden vuotiailla kasvua oli 33 prosenttia ja 21 vuotta täyttäneillä 37 prosenttia.

20 16 Kaksikymmenluvulla korkeaan henkirikollisuustasoon vaikutti useita muitakin tekijöitä kuin alkoholiolojen muutos. Rikollisuuden kasvun painottuminen alkoholisidonnaiseen väkivaltaan viittaa kuitenkin siihen, että kulutuksen kasvulla oli oma vaikutuksensa vuosikymmenen poikkeukselliseen väkivaltaisuuteen (Lehti 2001). Myös kuusikymmenluvun lopussa yhteiskunnassa oli alkoholiolojen vapautumisen ohella meneillään useita prosesseja, jotka potentiaalisesti lisäsivät väkivaltarikollisuutta. Kivivuori ja Sirén ovat tutkimuksissaan kuitenkin osoittaneet että alkoholiolojen muutos, äkillinen kulutuksen kasvu, selittää keskeisesti väkivaltarikollisuuden kasvua tuona ajan kohtana (Kivivuori 2002; Sirén 2000). Sekä kaksikymmenluvulle että vuodelle 1969 oli leimallista alkoholin kulutuksen kasvun ja poikkeuksellisen suurten nuorisoikäluokkien yhdistyminen. Erityisesti kaksikymmenluvulla mutta myös vuonna 1969 henkirikollisuuden kasvun takana oli huomattavalta osin humalasidonnainen nuorisoväkivalta. Erityislaatuisen demografisen tilanteen on kummallakin ajanjaksolla arvioitu jyrkentäneen väkivalta-aaltoa (Lehti 2001; Kivivuori 2002). Tilanne vuonna 2004 oli tässä suhteessa kahdesta aiemmasta kulutuspiikistä poikkeava, kulutuksen kasvu tapahtui ja tapahtuu tällä hetkellä väestössä, jossa nuorten, itsenäistymisikäisten ikäluokkien suhteellinen osuus ja lukumääräinen koko on pieni ja pienentyvä. Myös kulutuksen sukupuolinen jakauma on viime vuosikymmeninä muuttunut merkittävästi. Naisten alkoholin käyttö on erityisesti luvulta alkaen kasvanut huomattavasti miesten kulutusta nopeammin. Vielä 1920-luvulla ja vuonna 1969:kin alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu kohdistui lähes kokonaisuudessaan miesten kulutukseen. Nykyisin sen sijaan miesten ja naisten kulutus kasvavat varsin tasasuhteisesti. Muutoksella on merkitystä tarkasteltaessa alkoholin kulutuksen muutosten ja väkivaltarikollisuuden yhteyksiä, sillä väkivaltarikollisuus on ollut ja on edelleenkin huomattavasti yleisempää miehillä kuin naisilla ja myös kulutusmuutosten vaikutukset väkivaltarikollisuuden tasoon ovat painottuneet ja painottuvat lähinnä vain miesten rikollisuuteen (Lehti 2001; 2002; Österberg 2005). Kokemuksia muista Pohjoismaista Alkoholiveron alentaminen, kuten Suomessa 2004, on harvinainen toimenpide Pohjoismaisessa alkoholipolitiikassa 11. Sen sijaan Pohjoismaissa on 11 Myös Tanskassa alkoholiveroa laskettiin alkoholin tuonnin hillitsemiseksi , eli puoli vuotta ennen kuin Suomessa. Veronalennus oli 44 prosenttia (siis miltei sama kuin Suomessa) ja johti noin 25 prosentin laskuun vähittäishinnoissa (Room 2004). Kulutuksen kasvun mahdollisista haitoista ei tätä kirjoitettaessa ole tietoa.

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 235 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 2004

Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 2004 ANALYYSIT Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 24 ESA ÖSTERBERG Johdanto Vuonna 23 matkustaja sai tuoda Suomeen toisesta EU-maasta verotta yhden litran väkeviä alkoholijuomia, kolme litraa välituotteita,

Lisätiedot

Alkoholi ja väkivalta

Alkoholi ja väkivalta 1 Alkoholi ja väkivalta työryhmä 11.2.2005 Alkoholi ja väkivalta Työryhmäraportti 11.2.2005 2 Alkoholi ja väkivalta työryhmä 11.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 2 1 Työryhmän tehtävät ja lähtökohta

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

TYÖN OTSIKKO. Itä-Suomen yliopisto. Oikeustieteiden laitos. Kriminologiset menetelmät 28.4.2014. Tekijä: Laura Saarinen (246589)

TYÖN OTSIKKO. Itä-Suomen yliopisto. Oikeustieteiden laitos. Kriminologiset menetelmät 28.4.2014. Tekijä: Laura Saarinen (246589) TYÖN OTSIKKO Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologiset menetelmät 28.4.2014 Tekijä: Laura Saarinen (246589) Ohjaaja: Matti Tolvanen I SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 2 YLEISKUVA TUTKIMUKSESTA...2

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) 7/2015 6.10.2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 71 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2014 ja elokuun 2015 välillä

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA

VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA ALKOHOLI POLITIIKKA 235 EERO TUOMINEN KETTIL BRUUN VUOSI KESKIVAHVAA OLUTTA RUOTSISSA I Kulutustilastoia Lokakuun 1. päivä '1966 oli keskivahvan oluen (mellanöl) yksivuotispäivä Ruotsissa. Vuosi on siis

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Suomalaisten alkoholiostot Virosta Suomalaisten alkoholiostot Virosta Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Vuodessa noin 8,8 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus

Alkoholijuomien hinnat ja kulutus Alkoholijuomien hinnat ja kulutus VILLE VEHKASALO Virosta tulee näillä näkymin EU:n jäsen vuoden 2004 vappuna. Tämän jälkeen kuka tahansa voi tuoda omaan käyttöönsä edullista alkoholia Virosta vaikka pakettiautolla.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua

Ravintolassa. vai kadulla? vastuullista anniskelua Ravintolassa vai kadulla? vastuullista anniskelua Miten alkoholipolitiikka on muuttanut suomalaisten alkoholinkäyttöä? Alkoholin saatavuutta ja matkustajatuontia on vapautettu, ravintola-anniskelua tiukennettu.

Lisätiedot

Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta?

Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta? Ovatko suurkuluttajat todella päävastuussa lisääntyneestä alkoholinkulutuksesta? Johan Sandelin Monet alkoholitutkijat ovat olettaneet, että suurkuluttajat ovat vastanneet suhteellisen suuresta osasta

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista

Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 27.9.2013 PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista Alkoholilain kokonaisuudistuksen

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa

Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa A VAUKSET Alkoholipolitiikka tuontirajoitusten poistuessa THOMAS KARLSSON PIA MÄKELÄ CHRISTOFFER TIGERSTEDT ESA ÖSTERBERG Haaste Vuonna 2001 asukasta kohti laskettu alkoholin kulutus kohosi Suomessa noin

Lisätiedot

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO

29.11.2012. Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO 1 29.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00230 VALTIONEUVOSTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VERKOSTON TOIMIJOIDEN KANTOJA ALKOHOLILAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN Lähtökohtia ja viitekehyksiä lakivalmistelulle

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

HE 60/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

HE 60/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta HE 60/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

ANALYYSIT ONKO VUOSI 2004 KOHTALOKAS ALKOHOLIVEROILLEMME? ESA ÖSTERBERG

ANALYYSIT ONKO VUOSI 2004 KOHTALOKAS ALKOHOLIVEROILLEMME? ESA ÖSTERBERG ANALYYSIT ONKO VUOSI 2004 KOHTALOKAS ALKOHOLIVEROILLEMME? ESA ÖSTERBERG Yli puoli vuosisataa pohjoismaisen alkoholikontrollin perustana olivat kokonaisvaltaiset valtiolliset alkoholimonopolit, alkoholin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Alkoholin käytön vaikutukset nuoriin ja aikuisiin poikkeavat merkittävästi:

Alkoholin käytön vaikutukset nuoriin ja aikuisiin poikkeavat merkittävästi: NUORET ja alkoholi Sisällys Johdanto... 4 Onko nuoria suojeltava alkoholilta?... 5 Alkoholijuomien myynnin ikärajat... 6 Nuorison alkoholinkäyttö... 8 Raittiit... 8 Alkoholia vähintään kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat maaliskuu helmikuu maaliskuu maaliskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.4.2016 Maaliskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.3.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli maaliskuun

Lisätiedot

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa:

Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja lausuu seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö/ Johtaja Kari Paaso Hallitusneuvos Ismo Tuominen kirjaamo.stm@stm.fi Lausuntopyyntö STM075:00/2011 LAUSUNTO 30.9.2013 Olutliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta

Lisätiedot