Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

2 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2010

3 ISBN ISSN X HAKAPAINO OY, HELSINKI 2010

4 ESIPUHE Rikollisuustilanne 2009 on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1975 aloittaman julkaisusarjan kolmaskymmenesviides vuosikatsaus. Katsauksen tarkoituksena on koota ja tulkita ajankohtaisia perustietoja rikollisuudesta ja kriminaalipolitiikasta ja näin helpottaa tällaisia tietoja tarvitsevien työtä. Katsauksen keskeisinä lähteinä ovat olleet Suomen virallisen tilaston tilastosarjat sekä Tilastokeskuksen hallussa oleva sarjojen perusaineisto. Eri aihepiirejä koskevia esityksiä on täydennetty uhritutkimusten sekä muiden erillistutkimusten tiedoilla. Rikollisuustilanne-katsaus on usean kirjoittajan ja tekijän yhteistyön tulos. Varsinaisten kirjoittajien lisäksi aineiston työstämisessä ja kokoamisessa on ollut mukana suuri osa laitoksen muusta henkilökunnasta. Katsauksen taitosta ja graafisesta ulkoasusta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Vuoden 2009 loppupuolella suoritetun käyttäjäkyselyn perusteella noin kolmannes vastaajista oli käyttänyt työssään katsausta. Rikollisuustilannekatsaus oli sitä käyttäneille merkittävin tietolähde heidän työnantajansa omien tietolähteiden ohella. Suurin osa käyttäjistä oli tyytyväisiä katsauksen laajuuteen, tietosisältöön, julkaisumuotoon sekä siihen, että julkaisu ilmestyy kerran vuodessa. Vastaajilta tiedusteltiin myös katsauksen kehittämiskohteista ja saatu palaute pyritään huomioimaan katsausta kehitettäessä, jotta se entistä paremmin palvelisi käyttäjiään. Katsausta koskevat huomautukset ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Helsingissä 19. päivänä elokuuta 2010 Tutkimuslaitoksen ylijohtaja Kriminologisen tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Tapio Lappi-Seppälä Janne Kivivuori

5 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Katsauksen tavoitteet Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta Esityksen rakenne ja esitystapa...7 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 A RIKOSLAJIT Rikollisuuden rakenne ja kehitys, Reino Sirén...9 Yhteenveto Henkirikokset, Martti Lehti & Janne Kivivuori Tietolähteet ja piilorikollisuus Poliisin tietoon tullut rikollisuus...17 Vuoden 2010 alkupuoli...20 Pitkän aikavälin kehitys...20 Eri ikäryhmät henkirikosten uhreina Nuoret henkirikosten tekijöinä...24 Nuorten tekemien henkirikosten määrä...24 Suomalaisnuorten henkirikollisuus kansainvälisesti...28 Nuorten henkirikosten ominaispiirteitä...29 Nuoret henkirikoksentekijät Henkirikollisuuden piirteitä...31 Tapahtumapaikat...31 Väkivallan raakuus ja suunnitelmallisuus...32 Päihteet ja henkirikollisuus...36 Henkirikosten osapuolet...37 Henkirikosten selvitysprosentti Henkirikollisuuden alueellinen jakautuminen Kansainvälistä vertailua...45 Suomen henkirikollisuuden taso Euroopassa...45 Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten väkivalta henkirikollisuutemme ytimenä myös kansainvälisesti...49 Yhteenveto Pahoinpitely- ja ryöstörikokset, Martti Lehti & Reino Sirén & Ville Hinkkanen & Mikko Aaltonen Tietolähteet Kokonaisrikollisuus Poliisin tietoon tullut rikollisuus...58 Henkirikosten yritykset...58 Pahoinpitelyrikokset...61 Ryöstörikokset...66 Vammantuottamus...65

6 II 3.4 Väkivaltarikosten alueellinen jakautuminen Kansainvälistä vertailua Väkivaltarikosten piirteitä...72 Pahoinpitelyrikosten piirteitä...72 Väkivallan rakenteellinen muutos Ryöstörikosten piirteitä Rikollisuuden riskitekijät ja alkoholi...84 Yksilökohtaiset riskitekijät...84 Väkivalta ja alkoholi...86 Päihteiden käyttöön liittyvän väkivallan määrällinen kehitys...87 Päihdesidonnaisen väkivallan osuus tilastoidusta väkivallasta...89 Uhrin ja tekijän päihtymys väkivaltatilanteissa: kansalliset uhritutkimukset Väkivallan pelko...92 Yhteenveto Seksuaalirikokset, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia & Hannu Niemi Raiskaus, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Poliisille ilmoitetut raiskaukset Lainuudistuksen vaikutuksista Lapsiin ja varhaisnuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset, Hannu Niemi Arvioita hyväksikäytön yleisyydestä Tilastoitu rikollisuus Ilmitulleen rikollisuuden piirteitä Selvitysprosentti lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä Muut seksuaalirikokset, Hannu Niemi Insesti, sukurutsa Muut rikokset Yhteenveto Omaisuusrikokset Varkausrikokset ja luvattomat käytöt, Reino Sirén & Noora Sipilä Poliisin tietoon tulleet varkausrikokset Haastattelututkimusten tietoja varkausrikollisuudesta Rikosvahingot Varkausrikosten ilmitulo ja piiloon jäävä rikollisuus Varkausrikosten selvitysprosentti Moottoriajoneuvon anastukset, käyttövarkaudet ja luvattomat käytöt Muun omaisuuden luvaton käyttö Luvattomien käyttöjen selvitysprosentti Yhteenveto Kavallus- ja petosrikokset, Reino Sirén Kavallusrikokset Kavallusrikosten selvitysprosentti Petosrikokset Petokset RL 36: Maksuvälinepetokset RL 37: Petosrikosten ilmitulo ja selvittäminen Yhteenveto Vahingontekorikokset, Reino Sirén Vahingontekorikosten selvitysprosentti...149

7 5.4 Omaisuusrikollisuus ja rikospelot Yhteenveto Talous- ja ympäristörikokset, Martti Lehti Tietolähteet ja piilorikollisuus Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus Verorikokset (RL 29:1 4) Kirjanpitorikokset (RL 30:9 10) Velallisen rikokset (RL 39:1 6) Virkarikokset (RL 40 luku) Arvopaperimarkkinarikokset Rahanpesurikokset (RL 32:6) Talousrikoksilla aiheutettu vahinko Harmaan talous Ympäristörikollisuus, Martti Lehti & Noora Sipilä Varsinaiset ympäristörikokset (RL 48 luku) Ympäristönturmelemisrikosten piirteitä Luonnonsuojelurikosten piirteitä Muut rikoslaissa säännellyt ympäristörikokset Muuhun lainsäädäntöön sisältyvät ympäristörikokset Ympäristörikosten tutkinta ja selvitysaste Yhteenveto Liikennerikokset, Hannu Niemi Liikennejuopumus Ratsiatutkimukset todellisen rikollisuuden mittari Poliisin tietoon tullut rikollisuus Verenalkoholi Tapahtumapaikka ja -aika Rattijuopumukseen syylliseksi epäilty Rattijuopumuksen valvonta Rattijuopumusrikosten selvitysprosentti Muut liikennerikokset Liikennerikosten selvitysprosentti Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Muut liikennevahingot Yhteenveto Päihderikokset, Heini Kainulainen Alkoholirikokset Huumausainerikokset Huumausainerikosten piirteitä Huumausainekontrolli Huumausainemarkkinat Huumausaineiden käytön yleisyys Dopingrikokset Yhteenveto III

8 IV B RIKOLLISUUDEN PIIRTEITÄ Nuorisorikollisuus, Matti Marttunen & Venla Salmi Nuorten tilastoitu rikollisuus Nuorten osuus poliisin tilastoimassa rikollisuudessa Alle 18-vuotiaiden osuus eri rikoslajeissa Nuorisorikollisuuden kehitys Alle 18-vuotiaiden varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikollisuus Nuorten vakava väkivaltarikollisuus Nuorten itse ilmoittama rikollisuus Nuorisorikollisuuskyselyt Nuorten miesten rikollisuus 1962 ja Uuteen teknologiaan liittyvät rikokset Nuoret rikosten uhreina Kansallinen uhritutkimus Lapsiuhritutkimus Nuorisorikollisuuskyselyt Nuoret miehet väkivallan uhreina Nuoret seurusteluväkivallan kohteina Uuteen teknologiaan liittyvät uhrikokemukset Pitkän aikavälin kehitys varkauden ja ryöstön uhrikokemuksissa nuorilla miehillä Yhteenveto Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina, Noora Sipilä & Päivi Honkatukia Naiset rikosten tekijöinä Poliisin tietoon tullut naisten rikollisuus vuonna Naisten tilastoidun rikollisuuden kehitys viime vuosina Nuoret naiset ja henkirikokset Tyttöjen rikokset kyselytutkimuksen valossa Naiset väkivallan uhreina Henkirikokset Naisiin kohdistuva väkivalta kansallisissa uhritutkimuksissa Naisuhritutkimukset Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta Tytöt väkivallan uhreina Yhteenveto Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus Hannu Niemi & Päivi Honkatukia & Martti Lehti 3.1 Johdanto, Ulkomaan kansalaisten tekemien rikosten määrä ja luonne Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanuorten rikollisuus Rikosten seuraamukset Rangaistukseen tuomitut ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaiset vangit Mitkä tekijät selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta?...281

9 3.6 Kansainvälistyminen ja rikollisuus Maahanmuuttajat Ulkomailta Suomeen suuntautuva rikollisuus Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus Suomalaisten rikollisuus ulkomailla Maanpetos-, raja- ja salakuljetusrikollisuus Maahanmuuttajien kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta Suomessa Maahanmuuttajien kokema väkivalta Rasistinen rikollisuus Yhteenveto III RIKOLLISUUSKONTROLLI A KONTROLLIVIRANOMAISTEN TOIMINTA Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Johdanto Viranomaisratkaisut ja kontrollin vaiheet Kontrolliviranomaisten toiminta yleiskuvaus Rikosten ilmitulo Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Selvitysaste ja rikoslaji Ilmoittamatta jättäminen ja esitutkinnan rajoittaminen Syyttäjien toiminta Yleistä Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Syytteen nostamatta jättäminen muista syistä Rangaistuskäytännön yleiskuvaus Rikosasioissa annetut ratkaisut Ehdoton ja ehdollinen vankeus Yhdyskuntapalvelu Sakkorangaistus Tuomitsematta jättäminen Rangaistuksen määräämiseen vaikuttavia tekijöitä Syytettyjen mielentila Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset Varkaus, kavallus ja luvaton käyttö Petos ja väärennös Ryöstörikokset Taloudellinen rikollisuus Liikennerikokset Huumausainerikokset V

10 VI 7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankiluku Ehdonalainen vapaus Yhteenveto B KONTROLLIJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEITÄ Nuorten seuraamukset, Matti Marttunen Lainsäädäntö Rikesakot ja rangaistusmääräykset Sovittelu Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Rangaistuslajit Nuorisorangaistus Nuorisovankiluku Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvä valvonta Yhteenveto Seuraamuskäytäntö huumausainerikoksissa, Heini Kainulainen Seuraamukset huumausaineen käyttörikoksesta Syyttämättäjättämiskäytännöstä Syyttämättä jätetyistä tapauksista Puhuttelut Hoitoon hakeutuminen Käräjäoikeudessa käsitellyt huumausainerikokset Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa Kaikista huumausainerikoksista annetut seuraamukset Yhteenveto Rikollisuuden kustannukset, Ville Hinkkanen Kontrollijärjestelmän kustannukset Rikosten seurausten kustannukset Yhteenveto LIITETAULUKOT LÄHTEET SUMMARY...475

11 VII KUVIOT Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät Kuvio 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja Kuvio 3 Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia asukasta kohti Kuvio 4 Vähintään 1-vuotiaana surmattuja miehiä ja naisia henkeä kohden , viisivuotiskausittain...21 Kuvio 5 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden ikäjakauma (%) Kuvio 6 Murhaan, tappoon tai surmaan syylliseksi epäiltyjä ikäryhmän henkeä kohden Kuvio 7 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi (liukuva keskiarvo)...28 Kuvio 8 Alle 18-vuotiaiden henkirikoksentekijöiden määrä ja rikollisuustaso eräissä teollisuusmaissa...29 Kuvio 9 Henkirikoksista syytettyjen poikien mielentilatutkimuksessa diagnosoitu alkoholin väärinkäyttö iän mukaan...30 Kuvio vuotta täyttäneet henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...33 Kuvio 11 Alle 18-vuotiaat henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...34 Kuvio 12 Teon raakuuden perusteella ja teon suunnitelmallisuuden perusteella murhina syytettyjen henkirikosten osuudet alle 21-vuotiaiden henkirikoksista Kuvio 13 Henkirikollisuuden taso ja alkoholin myynti maakunnittain Kuvio 14 Työikäisten miesten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan vuosina Kuvio 15 Työikäisten naisten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan Kuvio 16 Tapot, murhat ja surmat: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 17 Henkirikollisuuden taso maakunnittain...43 Kuvio 18 Henkirikollisuuden taso suurimmissa kaupunkimaisissa kunnissa Kuvio 19 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita väestön henkeä kohden...46 Kuvio 20 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden vuotuinen määrä väestön henkeä kohden...47 Kuvio 21 Alkoholisidonnaisten ja alkoholin käyttöön liittymättömien henkirikosten asukaslukuun suhteutettu keskitaso Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla...50 Kuvio 22 Poliisille ilmoitettujen tapausten osuus kaikista sellaisista väkivaltatapauksista, joihin on liittynyt vähintään lyönti...55

12 VIII Kuvio 23 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita vuotiaista Kuvio 24 Poliisin tietoon tulleet sekä tuomioistuimissa tuomitut henkirikokset ja niiden yritykset Kuvio 25 Henkirikoksen yritykset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 26 Kaikki pahoinpitelyt sekä törkeät pahoinpitelyt vuosina Kuvio 27 Pahoinpitelyrikosten (pl. tappelu) jakautuminen törkeisiin pahoinpitelyihin, pahoinpitelyihin ja lieviin pahoinpitelyihin Kuvio 28 Pahoinpitelyrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 29 Ryöstörikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 30 Pahoinpitelyrikokset kuntatyyppiryhmittäin 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti vuosina Kuvio 31 Pahoinpitelyrikollisuus ja törkeä pahoinpitelyt maakunnittain Kuvio 32 Ryöstörikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 33 Edeltäneen vuoden aikana ryöstörikoksen uhriksi joutuneiden osuus väestöstä Kuvio 34 Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet miehet Kuvio 35 Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet naiset Kuvio 36 Väkivallan tekijä miesten ja naisten kokemassa väkivallassa vuonna Kuvio 37 Uhrin vammautuminen ja fyysisen väkivallan käyttö aseellisissa ja ilman asetta tehdyissä ryöstörikoksissa vuonna Kuvio 38 Tekijän etninen tausta ryöstörikoksissa vuonna Kuvio 39 Väkivaltarikoksesta epäiltyjä eri taustatekijöiden mukaan Kuvio 40 Päihteet pahoinpitelyrikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Kuvio 41 Päihteet henkirikosten yritysten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Kuvio 42 Päihteet ryöstörikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt Kuvio 43 Muun päihteen kuin alkoholin (huumeen) vaikutuksen alaisena tekohetkellä olleita, selvitettyihin ryöstörikoksiin syylliseksi epäillyistä Kuvio 44 Niiden vastaajien osuus, jotka pelkäävät liikkua kotinsa lähellä jollakin alueella myöhään, % vuotiaista Kuvio 45 Väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin kodin ulkopuolella jokseenkin tai erittäin huolestuneita, % vuotiaista... 93

13 Kuvio 46 Perheväkivallan kohteeksi joutumisesta jokseenkin tai erittäin huolestuneita, % vuotiaista...94 Kuvio 47 Työpaikkaväkivallan kohteeksi joutumisesta jokseenkin tai erittäin huolestuneita, % vuotiaista...94 Kuvio 48 Seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta jokseenkin tai erittäin huolestuneita, % vuotiaista...95 Kuvio 49 Väkivallan pelon ja väkivaltauhrikokemusten esiintyvyys, % vuotiaista...96 Kuvio 50 Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset vuonna Kuvio 51 Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä Kuvio 52 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset, niiden selvittäminen ja syyttäjälle ilmoittaminen sekä alioikeuksissa tuomitut Kuvio 53 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö vuosina Kuvio 54 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 55 Kaikki varkausrikokset sekä varkaus ja törkeä varkaus Kuvio 56 Varkausrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 57 Varkausrikokset kunnittain 15 v. täytt. väestön asukasta kohti Kuvio 58 Varkausrikosten jakautuminen törkeisiin varkauksiin, varkauksiin ja näpistyksiin Kuvio 59 Varkausrikokset tekotavan ja kohteen mukaan Kuvio 60 Varkausrikosten kohteeksi joutuneita vuotiaista (%) Kuvio 61 Poliisin tietoon tulleet varkaudet ja törkeät varkaudet ja vakuutusyhtiöiden korvaamat murto- ja varkausvahingot Kuvio 62 Varkausrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 63 Moottoriajoneuvon anastukset ja luvattomat käytöt tuhatta autoa ja moottoripyörää kohti Kuvio 64 Luvaton käyttö: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 65 Kavallusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 66 Kavallusrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 67 Petosrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 68 Maksuväl.petokset 15 v. täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 69 Petosrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista IX

14 X Kuvio 70 Poliisin kirjaamat vahingontekorikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 71 Vahingontekorikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 72 Jonkin verran tai erittäin huolissaan siitä, että kotiin murtaudutaan, % vuotiaista 150 Kuvio 73 Poliisin tietoon vuonna 2009 tulleet talousrikokset rikosmuodoittain Kuvio 74 Poliisille 2009 tehdyt rahanpesuepäilyjä koskevat ilmoitukset liiketoimityypeittäin Kuvio 75 Ympäristöön saatettu jäte poliisin tietoon tulleissa ympäristön turmelemisrikoksissa Kuvio 76 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet valtakunnallisissa ratsiatutkimuksissa Kuvio 77 Tilastoitujen rattijuopumusrikosten määrä miljoonaa absoluuttialkoholilitraa kohti Kuvio 78 Kuljettajan verenalkoholipitoisuuden jakauma Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa Kuvio 79 Rattijuopumusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 80 Poliisin rattijuopumusvalvontaan käyttämä työaika ja poliisin tietoon tullut rattijuopumus Kuvio 81 Rattijuopumusrikokset selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 82 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) Kuvio 83 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) autoa ja 100 miljoonaa autokilometriä kohti Kuvio 84 Liikenneturvallisuuden (törkeä) vaarantaminen ja liikennerikkomus selvitettyjä rikoksia tilastovuonna poliisin tietoon tulleista rikoksista Kuvio 85 Rattijuopumusonnettomuuksissa ja kaikissa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä autoa kohti eräissä Euroopan maissa Kuvio 86 Asukaslukuun ja autokantaan suhteutettu liikennekuolemantapausten määrä eräissä Euroopan maissa Kuvio 87 Tullin takavarikoiman pirtun ja muun alkoholin määrät (tuhatta litraa) Kuvio 88 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset Kuvio 89 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset vuosina Kuvio 90 Ikäryhmien osuus rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä Kuvio 91 Varkausrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon Kuvio 92 Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon

15 Kuvio 93 Vahingontekorikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon Kuvio 94 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon Kuvio 95 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon Kuvio 96 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi Kuvio 97 Törkeinä pahoinpitelyinä tai henkirikoksen yrityksenä tutkittuja tekoja ikäryhmän henkeä kohden , viisivuotiskausittain Kuvio 98 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria Kuvio 99 Kuluneen vuoden aikana kysytyistä teoista pidättyneitä nuoria Kuvio 100 Poliisin tietoon tulleiden osuus kiellettyihin ja rikollisiin tekoihin elämänsä aikana osallistuneista Kuvio 101 Fyysisen väkivallan kohteeksi vuoden aikana joutuneita, % ikäryhmästä Kuvio 102 Väkivallan kohteeksi vuoden aikana joutuneita , % vuotiaista Kuvio 103 Kuluneen vuoden aikana ikätovereiden/sisarusten, vanhempien tai opettajan fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneita 2008, % vuotiaista ja vuotiaista Kuvio 104 Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria sukupuolen mukaan 2008, % vuotiaista Kuvio 105 Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen kokeneita nuoria , % vuotiaista Kuvio 106 Joutunut teon kohteeksi vähintään kerran nykyisen seurustelukumppaninsa taholta %, kyselyhetkellä seurustelevista nuorista vuotiaista Kuvio 107 Vähintään kerran kuluneen 12 kuukauden aikana teon uhriksi joutuneiden osuus 2008, vuotiaista ja vuotiaista Kuvio 108 Vähintään kerran elämänsä aikana varkauden ja ryöstön uhriksi joutuneiden osuus Kuvio 109 Naisten osuus vuonna 2009 poliisin tietoon tulleista rikoksista epäillyistä Kuvio 110 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt sukupuolen mukaan Kuvio 111 Naisten osuus omaisuusrikoksiin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä Kuvio 112 Naisten osuus eräisiin väkivaltarikoksiin syylliseksi epäillyistä, % Kuvio 113 Naisten tekemät henkirikokset Kuvio 114 Väkivallan seurauksena kuolleita naisia Kuvio 115 Puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia Kuvio 116 Muiden kuin puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia XI

16 XII Kuvio 117 Fyysisen väkivallan kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet miehet ja naiset Kuvio 118 Erityyppisen väkivallan kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet naiset Kuvio 119 Rikoksista epäiltyjen suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä väestön asukasta kohti kansalaisuuden mukaan Kuvio 120 Väkivaltaa tai sen uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneita Kuvio 121 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuoden 2000 tutkimuksessa Kuvio 122 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuosien 1989, 1992, 1996 ja 2000 kansainvälisissä uhritutkimuksissa Kuvio 123 Rikoslakirikosten ilmoittaminen ja ilmoittamatta jättäminen vuosina Kuvio 124 Ilmoittamatta jätettyjen rikosten osuus vuosina eräissä rikosryhmissä Kuvio 125 Seuraamusluontoinen syyttämättä jättäminen Kuvio 126 Syyttämättäjättämisperusteiden soveltamiskerrat vuosina Kuvio 127 Syyttämättä jättämisen yleisyys suhteessa päärikosperusteisiin tuomioihin ja kaikkiin syyksi luettuihin rikoksiin Kuvio 128 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuosina Kuvio 129 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuonna 2009 eri rikoksissa Kuvio 130 Rangaistuslajit Kuvio 131 Rangaistuksen laji ja määrä Kuvio 132 Päiväsakon rahamäärän jakauma vuonna Kuvio 133 Mielentilalausuntojen lopputulos Kuvio 134 Törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 135 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyssä ja törkeässä pahoinpitelyssä Kuvio 136 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista vuosina Kuvio 137 Raiskausrikoksista päärikoksena tuomittujen osuudet vuosina Kuvio 138 Rangaistuksen määrääminen tavallisesta varkaudesta Kuvio 139 Törkeästä varkaudesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 140 Rangaistuksen määrääminen tavallisesta törkeästä varkaudesta Kuvio 141 Törkeästä petoksesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 142 Rangaistuksen määrääminen petoksesta Kuvio 143 Ryöstöstä (RL 31:1) tuomittujen vankeusrangaistusten pituus

17 XIII Kuvio 144 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa Kuvio 145 Törkeästä rattijuopumuksesta tuomittujen vankeusrangaistusten pituus Kuvio 146 Rangaistuksen määrääminen törkeästä rattijuopumuksesta Kuvio 147 Rangaistuksen määrääminen törkeässä huumausainerikoksessa Kuvio 148 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 149 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 150 Rangaistusvankien päärikos vuosina Kuvio 151 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat Kuvio 152 Elinkautisvangit ja murhatuomiot Kuvio 153 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa Kuvio 154 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa Kuvio vuotiaiden nuorten seuraamuslajit Kuvio vuotiaiden nuorten aikuisten seuraamuslajit Kuvio 157 Alle 18-vuotiaille tuomitut rangaistukset Kuvio 158 Eri ikäryhmien vankeusrangaistusten keskipituus Kuvio 159 Nuorisorangaistuksen koostumus tapaamisten määrän ja keston mukaan Kuvio 160 Nuorisovankien määrä Kuvio 161 Valvonta ehdollisen vankeusrangaistukseen oheisseuraamuksena Kuvio 162 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa Kuvio 163 Huumausainerikoksista päärikoksena annetut seuraamukset käräjäoikeuksissa Kuvio 164 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset ja niistä annetut seuraamukset Kuvio 165 Rikoskontrollin kustannukset ilman sakkotuloja vuonna Kuvio 166 Poliisin esitutkinnan kustannukset rikoslajeittain Kuvio 167 Seuraamusten täytäntöönpanon yksikkökustannukset ankaruuden mukaan

18 XIV TAULUKOT Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön asukasta kohti Taulukko 3 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita ikäryhmän henkeä kohden Taulukko 4 Selvitettyihin tappoihin, murhiin ja surmiin syylliseksi epäiltyjä iän mukaan Taulukko 5 Alkoholin vaikutuksen alaisena rikoshetkellä olleiden epäiltyjen ja aikuisten uhrien osuus henkirikoksissa Taulukko 6 Henkirikollisuus kuntatyypeittäin , ja Taulukko 7 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita vuotiaista miehistä ja naisista Taulukko 8 Pahoinpitelyrikosten tekopaikat Taulukko 9 Väkivallan eri muotojen kokeminen Taulukko 10 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikoksen yritysten tekotapa vuonna 2006 ja Taulukko 11 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikosten rikosnimike tekotavan mukaan Taulukko 12 Vammojen laatu pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2006 ja Taulukko 13 Rikosnimike vammojen laadun mukaan pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä Taulukko 14 Tekijän ja uhrin suhde pah.pit.rikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä 2006 ja Taulukko 15 Eri väkivaltatyyppien kohteeksi joutuneet vuotiaista Taulukko 16 Tekopaikka ryöstörikoksissa vuonna Taulukko 17 Alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisina olleita (%) selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä, viisivuotisjaksoittain Taulukko 18 Uhrin ja tekijän päihtymys uhrin vakavimmassa väkivaltatilanteessa vuotiaat vuosina Taulukko 19 Vuoden 2005 naisuhritutkimuksen mukaan seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys viimeksi kuluneen vuoden aikana Taulukko 20 Raiskauksesta epäillyn tekijän ja uhrin välinen suhde poliisille ilmoitetuissa raiskauksissa vuosina Taulukko 21 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen Taulukko 22 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen Taulukko 23 Eri varkauksien kohteeksi vuoden aikana joutuneet (prosentteina 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien tutkimuksissa Taulukko 24 Autovarkauden kohteeksi vuoden aikana joutuneet (15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien tutkimuksissa

19 Taulukko 25 Kotitalouksiin kohdistuneet vahingonteot ja niiden ilmoittaminen poliisille Taulukko 26 Vahingontekojen kohteet vuoden 2006 haastattelututkimuksessa Taulukko 27 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista, esitutkintaan siirretyt ilmoitukset sekä epäiltyjen liiketoimien rahallinen arvo Taulukko 28 Rahanpesuepäilyilmoituksiin sisältyneiden varojen määrä Taulukko 29 Rikosvahingon määrä vuoden aikana vireille tulleissa jutuissa ja takaisin saadun rikoshyödyn kokonaismäärä poliisin ja tullin tutkimissa talousrikoksissa Taulukko 30 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista kuljettajista Taulukko 31 Rattijuopumuksen (alkoholitapaukset) yleisyys liikennevirrassa eräissä Euroopan maissa vuosina Taulukko 32 Verenalkoholipitoisuudet epäillyille suoritetuissa verikokeissa Taulukko 33 THL:n huumelaboratorion toteamat lääke- ja huumetapaukset Taulukko 34 Liikkuvan poliisin sekä koko maan poliisin suorittamat puhallutukset Taulukko 35 Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Taulukko 36 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Taulukko 37 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Taulukko 38 Huumausainerikokset tapahtumakerroittain (%) Taulukko 39 Vuosina takavarikoituja huumausaineita (kg) Taulukko 40 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset Taulukko 41 Alle 18-vuotiaiden osuus eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyistä Taulukko 42 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat Taulukko 43 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt vuotiaat Taulukko 44 Kuluneen vuoden aikana teon ainakin kerran tehneitä v. nuorista, % Taulukko 45 Vähintään kerran elämänsä aikana teon tehneiden osuus vuoden 1962 ja 2006 kutsuntaikäisistä miehistä. % Taulukko 46 Eri väkivaltatyyppejä kokeneiden osuus helsinkiläisistä 18-vuotiaista miehistä Taulukko 47 Poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan Taulukko 48 Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä 2008 ja Taulukko 49 Poliisin eri rikoksiin syylliseksi epäilemät henkilöt kansalaisuuden ja iän mukaan, 1 000:tta ikäryhmäänsä kuuluvaa kohti, nettoluvut XV

20 XVI Taulukko 50 Väkivalta- ja omaisuusrikosten ilmoittaminen poliisille Taulukko 51 Rikosten selvitysprosentteja Taulukko 52 Syyttämättä jättäminen Taulukko 53 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Taulukko 54 Syyttämättä jättäminen rikoslajeittain 2008 ja Taulukko 55 Seuraamustilasto (alioikeudet) Taulukko 56 Rangaistuslajit Taulukko 57 Vankeusrangaistusten keskipituus Taulukko 58 Tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten pituus Taulukko 59 Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomitut vankilavuodet Taulukko 60 Ehdollisen rangaistuksen lisäksi oheissakkoon tuomitut Taulukko 61 Yhdyskuntapalvelun käyttö Taulukko 62 Soveltuvuusselvitykset Taulukko 63 Tuomitut Taulukko 64 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste Taulukko 65 Yhdyskuntapalvelun jakautuma rikoslajeittain Taulukko 66 Täytäntöönpano Taulukko 67 Päiväsakkojen lukumäärät Taulukko 68 Sakon kokonaisrahamäärät Taulukko 69 Vuonna 2008 määrättyjen sakkojen kokonaisrahamäärät Taulukko 70 Tuomitsematta jättäminen Taulukko 71 Tuomitsematta jättämisperusteiden soveltaminen Taulukko 72 Rangaistuksen mittaamisperusteiden soveltamiskerrat ja prosenttinen osuus tuomituista Taulukko 73 Terveydenhuoltoviranomaisten mielentilaratkaisut Taulukko 74 Syyntakeettomia ja alentuneesti syyntakeisia koskeva tuomioistuintilasto vuosilta Taulukko 75 Syyntakeisuustilasto 2008 rikoslakeja koskevia tietoja Taulukko 76 Tunnusmerkistön valinta ja rangaistuksen määrääminen henkirikoksissa Taulukko 77 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyrikoksissa Taulukko 78 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista

21 XVII Taulukko 79 Rangaistuksen määrääminen varkausrikoksissa Taulukko 80 Rangaistuksen määrääminen kavallusrikoksissa Taulukko 81 Rangaistuksen määrääminen moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa Taulukko 82 Rangaistuksen määrääminen luvattomasta käytöstä Taulukko 83 Rangaistuksen määrääminen petosrikoksissa Taulukko 84 Rangaistuksen määrääminen väärennösrikoksissa Taulukko 85 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa Taulukko 86 Rangaistuksen määrääminen verorikoksissa Taulukko 87 Rangaistuksen määrääminen velallisen ja kirjanpitorikoksissa Taulukko 88 Rangaistuksen määrääminen liikennejuopumusrikoksissa Taulukko 89 Rangaistuksen määrääminen muissa liikennerikoksissa Taulukko 90 Rangaistuksen määrääminen huumausainerikoksissa Taulukko 91 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin 1990 ja Taulukko 92 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos (1.5.) Taulukko 93 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika Taulukko 94 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa Taulukko 95 Ehdonalainen vapaus ja valvonta Taulukko 96 Ehdonalaisen vapauden menettäminen Taulukko vuotiaille eri viranomaisissa määrätyt rangaistukset Taulukko 98 Soviteltujen rikosten määrä eri ikäryhmissä ja niiden osuus rikoksista ja rangaistuksista Taulukko 99 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eri ikäryhmissä Taulukko 100 Eri ikäryhmille tuomitut rangaistuslajit Taulukko 101a Huumausaineen käyttörikoksesta (RL 50:2a) annetut päärikosperusteiset seuraamukset vuosina (N) Taulukko 101b Huumausaineen käyttörikoksesta (RL 50:2a) annetut päärikosperusteiset seuraamukset vuosina (%) Taulukko 102 Syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa Taulukko 103 KO:ssa eri huumausainerikoksista annetut syyksi lukevat tuomiot Taulukko 104 KO:ssa huumausainerikoksista päärikoksena annetut seuraamukset Taulukko 105 Huumausainerikoksesta annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa

22 XVIII Taulukko 106 Törkeästä huumausainerikoksesta annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa Taulukko 107 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset ja niistä annetut seuraamukset ja Taulukko 108 Poliisin hälytystehtävien kustannukset 2009, yksikköhinnat Taulukko 109 Poliisin tietoon tulleiden rikosten arvioidut esitutkintakustannukset Taulukko 110 Rikosten johdosta vuosittain menetetyn elämän arvo TAULUKOISSA KÄYTETTYJÄ MERKITSEMISTAPOJA 0 = luku pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä - = ei tapauksia.. = tieto puuttuu. = loogisesti mahdoton LIITETAULUKOT 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset a Väkivaltarikokset aluetyypeittäin b Henkirikollisuus maakunnittain Omaisuusrikokset aluetyypeittäin a Rattijuopumus, muut liikennerikokset ja autokanta aluetyypeittäin b Rattijuopumus, muut liikennerikokset, liikennekuolemat, liikenteessä loukkaantuneet ja liikennesuorite c Alkoholia nauttineiden kuljettajien määrät rattijuopumustutkimuksessa a Nuorten ikäryhmien rikollisuus Syylliseksi epäillyt, absoluuttiluvut b Nuorten ikäryhmien rikollisuus Syylliseksi epäillyt tuhatta samanikäistä kohden c Nuorten ikäryhmien rikollisuus Nuorten osuus kaikista selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä Yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut rikoslajeittain Seuraamukset rikoksittain vuonna Syyntakeisuustilastoa vuosilta 1999 ja a Rikollisuuskontrollin kustannukset b Eräitä rikosten seurausten ja rikoksentorjunnan kustannuksia

23 I JOHDANTO Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Katsauksen tavoitteet Katsauksessa pyritään antamaan kokonaiskuva rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Rikollisuuden kuvauksessa on tarpeen tehdä ero ilmitulleen rikollisuuden (viranomaisten tietoon tulleen ja rekisteröidyn rikollisuuden) ja piilorikollisuuden välillä. Tilastoitu ja ilmitullut rikollisuus on vain osa kaikesta rikollisuudesta. Tämä vähentää virallisen rikostilaston luotettavuutta. Tilastoidun rikollisuuden muutokset saattavat heijastaa paitsi rikollisuuden todellisia myös rikosten ilmoitusalttiudessa ja valvonnan suuntautumisessa tapahtuneita muutoksia. Näistä syistä katsauksessa selvitetään verraten laajasti myös piilorikollisuutta ja ilmi tulleen ja piiloon jäävän rikollisuuden suhteita. Toisena tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa keskitytään ennen kaikkea viranomaiskontrollin tilastolliseen kuvaukseen. Tarkastelua jäsentävinä vaiheina ovat rikosten ilmitulo, poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjien toiminta, tuomioistuinten ratkaisu ja rangaistukseen tuomitseminen sekä rangaistusten täytäntöönpano.

24 2 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet Rikollisuustilanne Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus. Rikollisuuskehitystä kuvataan ja arvioidaan ensi sijassa Tilastokeskuksen kokoaman ja julkaiseman poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskevan tilaston pohjalta. Vuodesta 1992 alkaen tiedot on julkaistu oikeustilastollisessa vuosikirjassa ja nykyään ne on saatavissa myös Tilastokeskuksen internet-sivuilta. Aikaisemmin tiedot julkaistiin omana sarjanaan. Poliisitilastoa luettaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat rikosten tilastoinnissa noudatettavat periaatteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Poliisitilaston tilastoyksikkönä on rikos, eikä rikoksentekijä. Rikosten tilastointiin vaikuttaa se, millä tavalla rikokset yksiköidään tilanteessa, jossa useampi teko katsotaan yhden ja saman rikoksen jatkamiseksi (jatkettu rikos), taikka jossa yksi ja sama teko toteuttaa yht aikaa useampien rikosten tunnusmerkistön (ideaalikonkurrenssi). Jatketun rikoksen osalta poliisitilastossa on varhemmin noudatettu sääntöä, että jatketun rikoksen osateot tilastoidaan erikseen. Tästä tavasta on luovuttu mutta eri rikosten osalta eriaikaisesti: Jatketut alkoholi- ja huumausainerikokset on tilastoitu yhtenä tekona vuodesta 1979 alkaen, kavallukset vuodesta 1983 ja maksuvälinepetosrikokset vuodesta 1991 alkaen. Nämä tilastointimuutokset ovat yleensä näkyneet poliisitilastossa selvinä rikoslukujen laskuna. Vuonna 1992 toteutetulla konkurrenssiuudistuksella luovuttiin eri konkurrenssimuotojen erottelusta. Samalla luovuttiin rikossarjaan kuuluvien rikosten erilliskohtelusta. Nyt samalla kertaa tuomittavaksi tulleista rikoksista ryhdyttiin tuomitsemaan yksi yhteinen rangaistus (ns. yhtenäisrangaistusperiaate). Muutos mullisti rangaistustilaston, mutta se vaikutti jossain määrin myös rikostilastoon. Poliisitilastoon oli vuoteen 1992 saakka merkitty yksin teoin tehdyistä rikoksista ns. päärikosperiaatteen mukaisesti vain rangaistusasteikoltaan ankarin tai olosuhteisiin nähden törkein rikos. Sivurikoksia ei siis ole tilastoitu pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (ks. Rikollisuustilanne 1994, jakso 1.2). Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen johdosta vuoden 1992 alusta lähtien järjestelmä ei enää tunne yksin teoin tehtyä rikosta. Tästä seurannut tilastointitavan muutos lisännee hieman tilastoitujen rikosten määrää. Poliisitilaston pohjana olevista rikosilmoitustiedoista on myös aika ajoin erillistutkimuksin laadittu ns. rikosvahinkotilastoja, joissa kuvataan ilmi tul-

25 I Johdanto 3 leitten rikosten uhreja ja muita kohteita sekä rikosten aiheuttamia vahinkoja (Lättilä 1976; Niskanen 1983; Aromaa ym. 1991). Rikollisuuden määrää ja muutosta voi kuvata poliisitilaston ohella myös tuomioistuintilaston avulla. Tuomioistuintilastossa rikosten laskenta poikkeaa poliisitilastossa noudatetuista säännöistä. Ensinnäkin tuomioistuintilasto koskee tuomiokertoja ei yksittäisiä rikoksia. Toiseksi tuomioistuintilasto kuvaa vain syyttäjälle saakka edenneitä rikoksia, muun muassa selvittämättömät jutut eivät sisälly siihen. Eri tilastot antavat usein myös erilaisen kuvan rikosten törkeysasteesta. Poliisitilastossa rikokset saatetaan usein luokittaa esimerkiksi astetta törkeämpään kategoriaan kuin mihin tuomioistuin arviossaan päätyy. Tuomioistuintilaston rikosluokitus on myös poliisitilastoa tarkempi. Rikosten lukumäärän kuvaajana poliisitilasto on yleensä tuomioistuintilastoa etevämpi. Rikosten törkeysasteen kuvaajana tuomioistuintilasto on tosin poliisitilastoa luotettavampi. Poliisitilasto on kuitenkin rikollisuutta koskevien tarkastelujen päälähde. Tarvittaessa sen tietoja on täydennetty tuomiotilaston luvuilla. Rikosten teonpiirteiden seuranta- ja tutkimusrekisteri. Suurelta osin tässä katsauksessa on perinteisesti käytetty ja käytetään edelleen Tilastokeskuksen julkaisemia, poliisin tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavia tietoja. Nämä tiedot kuvaavat pääsääntöisesti rikosten määriä sekä joidenkin tekojen osalta eräitä teonpiirteitä kuten tapahtumapaikkaa. Vuonna 2005 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa enemmän tietoa tekojen piirteistä, esimerkiksi väkivallan osalta teon aiheuttamista vammoista ja tekotavasta. Tietojen lähteenä on poliisin rikosilmoitusjärjestelmä. Tavoitteena on, että Rikollisuustilanne-katsaus pystyisi tulevaisuudessa kuvaamaan aiempaa paremmin paitsi tilastoitujen rikosten määrän muutoksia myös mahdollisia muutoksia niiden laadussa ja luonteessa. RTST-rekisteriä on käytetty jaksoissa Muut väkivaltarikokset ja Ympäristörikokset. RTST-rekisterin teonpiirteitä koskevat tiedot koodataan rikosilmoitusjärjestelmän avoimista selosteosista, joissa juttua tutkinut poliisi on kuvannut tekoa avotekstinä. Näihin kuvauksiin sisältyvän tiedon muuntaminen määrälliseen muotoon, siis luvuiksi, on melko työintensiivinen prosessi. Siksi ei ole käytännössä mahdollista, että yleisissä rikoksissa tiedot perustuisivat kaikkien vuoden aikana tehtyjen tapahtumien analyysiin (esimerkiksi pahoinpitelyrikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin ). Tämä vuoksi RTSTrekisteriin perustuvat tiedot ovat pääsääntöisesti satunnaisotantaan perustuvia.

26 4 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vuonna 2002 kansallisen henkirikollisuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosaston kanssa. Järjestelmään kirjataan tietoja uhrin kuolemaan johtaneista teoista, joita poliisi tutkii jollakin seuraavista nimikkeistä: murha, tappo, surma, lapsensurma tai kuolemantuottamus pahoinpitelyrikoksen yhteydessä. Tietoja kerätään erillisellä, tutkijoiden kehittämällä tietolomakkeella, jonka täyttää kussakin henkirikostapauksessa jutun tutkinnanjohtaja. Tietojärjestelmä sisältää siis kaikki poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset, mutta keruujärjestelmä on itsenäinen suhteessa viralliseen poliisitilastoon ja sen tuottamiseen. Tietojen keräyslomake on yksityiskohtainen ja tuottaa paljon enemmän tietoa henkirikoksista kuin virallinen, julkaistu poliisitilasto tai kuolemansyytilasto. Järjestelmä kerää tietoa rikoksen uhrista, tekijästä, osapuolten välisestä suhteesta, teon piirteistä ja olosuhteista. Se mahdollistaa vakavimman väkivallan piirteiden kuvaamisen ja tutkimisen tarkkuudella, joka ei ole mahdollista muiden rikoslajien kohdalla. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää on käytetty muiden tietolähteiden ohella Rikollisuustilannekatsauksen jaksossa Kuolemaan johtanut väkivalta. Piiloon jäävä rikollisuus. Poliisitilasto kertoo ainoastaan ilmirikollisuudesta. Oikeasuhtainen kuva kokonaisrikollisuuden rakenteesta ja kehityslinjoista edellyttää tiedon saamista myös piiloon jäävästä rikollisuudesta. Katsauksessa on hyödynnetty sekä rikosten uhreille että rikoksentekijöille suunnattuja kysely- ja haastattelutietoja. Ratsiatutkimusten avulla saadaan puolestaan tietoa liikennevirrassa esiintyvän rattijuopumuksen määrästä ja vertailukelpoisesta kehityksestä. Aikuisväestön rikoskokemuksia mittaavat valtakunnalliset uhritutkimukset kertovat muun muassa rikosilmoitusalttiuden vaihteluista sekä piiloon jäävistä rikoksista, niiden määrästä, sisällöstä, olosuhteista ja seurauksista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tehnyt tällaiset tutkimukset vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 (Heiskanen ym. 1990; Aromaa & Heiskanen 1992a; Heiskanen & Aromaa 1998; Heiskanen ym. 2000; Heiskanen ym. 2001). Vastaavat tutkimukset on vuosina 2003, 2006 ja 2009 toteutettu yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa (Heiskanen ym. 2004; Sirén ym. 2007; Sirén ym. 2010). Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa mittaavat naisuhritutkimukset on toteutettu vuosina 1997 ja 2005 (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005). Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin uhritutkimuksiin viidesti vuoden 1989 jälkeen (Aromaa & Heiskanen 2000a; Aromaa & Heiskanen 2008).

27 I Johdanto 5 Uhritutkimusten ohella toinen merkittävä piilorikollisuutta kartoittava lähde on nuorten itse ilmoitettua rikollisuutta koskeva tutkimus. Helsingissä tällaiset tutkimukset on tehty vuosina 1992, 2002 ja 2006 (Aromaa 1994; Kivivuori & Savolainen 2003; Salmi 2007). Vuonna 1995 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vastaavat tutkimukset valtakunnallisella tasolla (Kivivuori 1995). Nuorisorikollisuuskysely on sen jälkeen toteutettu isommalla otoksella neljästi vuosina (Kivivuori 1997, 1999b sekä Kivivuori ym. 2001, 2002b, Kivivuori & Salmi 2005 ja Salmi 2008a ja 2008c). Nuorisorikollisuuskyselyt on kohdistettu peruskoulun yhdeksännelle luokka-asteelle ( vuotiaisiin), koska sen aikana kokonainen ikäkohortti on viimeistä kertaa tavoitettavissa samassa instituutiossa. Uhritutkimukset kertovat lähinnä henkilöuhreihin kohdistuvista rikoksista, ja itse ilmoitettua rikollisuutta koskevat tutkimukset ovat toistaiseksi kuvanneet nuorten lainvastaista käyttäytymistä. Muiden rikoslajien ja -tekijäryhmien kartoittamiseksi piilorikollisuustutkimusten kenttää on jatkossa tarve edelleen laajentaa. Tällaista laajentamista merkitsi esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen hanke, jossa vuoden 1961 kutsuntatutkimus toistettiin Helsingin kutsunnoissa 2006 (Salmi 2008b ja 2008c). Hanke laajensi piilorikollisuustutkimuksen kohderyhmää nuoriin aikuisiin (18-vuotiaisiin miehiin). Tämän lisäksi vuonna 2008 valmistui Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimus, missä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oli myös osallisena (Ellonen ym. 2008). Uhritutkimusten osalta erityisenä kehityshaasteena olisi luoda seurantajärjestelmä, joka mittaisi yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvaa rikollisuutta. Todellisen rikollisuuden mittauksessa tärkeä lähde on myös rattijuopumusrikollisuuden yleisyyttä kartoittava tienvarsitutkimusten sarja, joka alkaa vuodesta Vastaavantyyppisiä ratsiatutkimuksia on toteutettu samanaikaisesti vuosittain EU-maissa vuodesta 2005 alkaen ja epäyhtenäisemmin jo luvun lopulta lähtien. Kontrollijärjestelmän toiminta Kontrollijärjestelmän toiminnasta kertovat lähteet voidaan jäsentää toimivan viranomaisen sekä rikosasian kulloisenkin käsittelyvaiheen mukaan. Esitutkintaa koskevaa tilastotietoa on verraten niukasti. Poliisitilastoon sisältyy tieto rikosten selvittämisestä. Poliisin pitämä pidätettyjen rekisteri kertoo tiedot kiinniotettujen, pidätettyjen ja vangittujen määristä sekä vapaudenmenetysaikojen pituuksista.