RIKOLLISUUSTILANNE 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIKOLLISUUSTILANNE 2007"

Transkriptio

1 1 Helsinki Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA RIKOLLISUUSTILANNE 2007 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2007" on kokonaisuudessaan pdf-muodossa osoitteessa Vuosikatsaus sisältää tietoja tilastoitujen rikosten määrästä, piiloon jääneestä rikollisuudesta ja kontrollijärjestelmän toiminnasta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli rikosta, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilmi tullut rikollisuus lisääntyi kaikissa muissa rikosten pääryhmissä paitsi seksuaalirikoksissa. Vuodesta 1991 alkaen poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehityssuunta on ollut pääosin laskeva. Omaisuusrikosten kehityssuunta on ollut vuodesta 1991 alkaen laskeva ja pahoinpitelyrikosten nouseva. Tammi-kesäkuuta koskevien ennakkotietojen perusteella tilastoitu rikollisuus on kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisääntynyt 5 % edellisestä vuodesta. Kasvua oli erityisesti liikennerikoksissa ja vahingonteoissa. P Murhia, tappoja ja surmia tehtiin vuonna 2007 yhteensä 127, mikä vastaa kymmenen vuoden keskiarvoa (129). Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla on tehty 67 henkirikosta, mikä on edellisvuosia enemmän ja ennakoi siten rikosten vuositason määrän kasvua. Henkirikosten kehitys on eriytynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana alueellisesti. Synkintä kehitys on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen maaseudulla, missä jo ennestään oli muuta maata korkeampi henkirikollisuustaso. Myönteisintä kehitys on ollut Etelä-Suomen kaupungeissa. Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten keskinäinen väkivalta on henkirikoksissa selvänä enemmistönä. Vahva alkoholisidonnaisuus näyttäisi pitävän henkirikostasoamme muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeammalla tasolla. P Tilastoidut pahoinpitelyrikokset (noin vuonna 2007) ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla rikokset ovat lisääntyneet enää hieman edellisestä vuodesta. Nousu on kohdentunut lievään väkivaltaan. Törkeiden pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten määrä oli poikkeuksellisen suuri vuonna Väkivallan vähentäminen on ollut poliisin ja eräiden muiden viranomaisten toiminnan painopistealueena vuosina Yhtenä tavoitteena on ollut piiloon jäävän rikollisuuden vähentäminen, mikä on osaltaan lisännyt tilastoitujen rikosten määrää. Uhritutkimustulosten mukaan noin 5 % aikuisista joutuu vuosittain fyysisen väkivallan uhriksi ja 2 % vamman aiheuttaman väkivallan uhriksi. Postiosoite Käyntiosoite Vaihde Telekopio Sähköposti PL 444 Pitkänsillanranta 3 A, 5. krs HELSINKI HELSINKI

2 P Tilastoitujen raiskauksien vuosittainen määrä on lisääntynyt viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2007 kirjattiin 739 raiskausrikosta. Seksuaalisen väkivallan todellisesta vuosittaisesta määrästä on esitetty useita eri lähteisiin perustuvia arvioita. Suomalaisnaisille vuonna 2005 tehdyn uhrikyselyn mukaan määrittelytavasta riippuen naista oli pakotettu seksuaaliseen kanssakäymiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuonna 1999 toteutettu lainuudistus on lisännyt raiskauksista nostettujen syytteiden ja tuomittujen määriä. P Poliisin tietoon ja tuomioistuimen käsiteltäväksi tulleet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Poliisi kirjasi lapsiin kohdistunutta hyväksikäyttörikosta vuonna Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on edelleen kasvanut kuluvan vuoden aikana. Rikosten kasvu voi rikostyypin yleistymisen ohella johtua piilorikollisuuden vähenemisestä eli ilmoitusalttiuden kasvusta ja viranomaishavaintojen tarkentumisesta sekä poliisin toiminnan tehostumisesta. Sarjatyyppisten rikosten kirjaamiskäytäntöjen vaihtelevuus vaikeuttaa jossain määrin selkeän kuvan saamista ilmitulleiden rikosten vuosittaisista vaihteluista. Suurimman ryhmän muodostavat perheensisäiset hyväksikäytöt ja yleisimmin hyväksikäyttäjänä on silloin perheen isä. Tuomioistuinten päätettäväksi tullert paritusrikokset ovat lisääntyneet selvästi 2000-luvulla aikaisempiin vuosiin verrattuna. P Vuonna 2007 tilastoitiin lähes ryöstörikosta. Rikosten määrä lisääntyi edellisvuodesta 5 %, mutta oli edelleenkin kymmenvuotisjakson toiseksi alhaisin. Ennakkotietojen perusteella ryöstöt ovat kuitenkin taas laskussa vuoden 2008 alkupuoliskolla. P Tilastoituja varkausrikoksia (noin ) oli suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Varkausrikosten väheneminen alkoi vuonna 1994 ja on sen jälkeen jatkunut vuodesta toiseen lähes keskeytyksettä. Moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet ovat vähentyneet runsaan kolmanneksen viimeisen viiden vuoden aikana. Ennakkotietojen mukaan sekä varkausrikokset että moottoriajoneuvovarkaudet ovat vähentyneet edelleen alkuvuonna Vuoden 2006 kansallisessa uhritutkimuksessa useampi kuin joka kymmenes kertoi joutuneensa itseensä tai kotitalouteensa kohdistuneen varkauden uhriksi. Noin puolet näistä ilmoitettiin poliisille. Varkauksista kolmannes oli polkupyörävarkauksia. P Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 noin kavallusrikosta. Kavallusrikokset lisääntyivät 3 % edellisestä vuodesta. Alkuvuotta koskevien ennakkotietojen valossa rikosten määrä on edelleen hieman lisääntynyt. Petosrikoksia tuli ilmi noin , mikä on 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Ennakkotietojen perusteella petokset ovat vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla lisääntyneet 12 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tilastoitujen petosrikosten määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen suurestikin, mikä johtuu paikallisista ja satunnaisista petossarjoista. Maksuvälinepetoksia kirjattiin noin vuonna 2007 ja ne lisääntyivät 8 % edellisvuodesta. Ennakkotietojen mukaan maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet kymmenyksen kuluvana vuonna. P Vahingontekorikoksia tilastoitiin vuonna 2007 noin Määrä on kymmenvuotisjakson suurin. Viimeisen 10 vuoden aikana rikokset ovat muutoin vaihdelleet :n ja :n välillä. Ennakkotietojen mukaan vahingonteot ovat vuoden 2

3 2008 ensimmäisellä puoliskolla lisääntyneet edelleen hieman (5 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuotta 2006 koskeneen uhritutkimuksen perusteella yleisin kotitalouksiin kohdistuneiden vahingontekojen kohde on auto. P Tilastoidut talousrikokset ovat kokonaisuutena vähentyneet 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Vuonna 2006 vero-, kirjanpito-, virka-, arvopaperimarkkina- ja velallisen rikoksia kirjattiin runsaat 2 300, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimman osan talousrikoksista arvellaan jäävän piiloon ja viranomaisarvioiden mukaan rikosvahingoilla mitaten alle 5 % talousrikollisuuden kokonaismäärästä tulee poliisin tietoon. Harmaan talouden eli laillisessa liiketoiminnassa tapahtuvien lakisääteisten verojen ja maksujen laiminlyönnin arvioidaan muodostavan 5 20 % Suomen bruttokansantuotteesta. Yhteiskunnalle aiheutuviksi menetyksiksi on arvioitu runsaat 2 miljardia euroa vuosittain. Suomen itärajan ylittävistä kuljetuksista prosenttiin arvioidaan liittyvän kaksoislaskutusta. Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli ympäristörikosta ja -rikkomusta. Suurimman yksittäisen ympäristörikosten ryhmän muodostivat vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukset (22 %). Muita yleisiä rikostyyppejä olivat metsästykseen ja kalastukseen liittyvät rikokset, ympäristön turmelemisrikokset ja jäterikkomukset. Ympäristön turmelemisrikoksista tyypillisimpiä olivat kielletyn aineen päästäminen ympäristöön ja jätehuollon järjestämisvelvollisuuden laiminlyönti. P Tilastoituja rattijuopumuksia tuli poliisin tietoon noin tapausta vuonna 2007, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2008 alkupuoliskolla rattijuopumukset ovat vähentyneet 5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muut liikennerikokset (noin ) lisääntyivät 9 % vuonna Liikennerikosten ja rattijuopumuksen vuosittaisiin määriin vaikuttavat merkittävästi poliisin liikennevalvonnan laajuus ja erilaiset tehostetut liikennevalvontakampanjat sekä ylinopeuksien kameravalvonnan lisääntyminen. Todellisen rikollisuuden määrää mittaavat ratsiatutkimukset kertovat rattijuopumukseen syyllistyneiden lukumäärän pysytelleen samalla tasolla viimeisen 10 vuoden aikana. Liikennekuolemien määrä (336 kuollutta) oli alhaisin vuosikymmeniin vuonna Vuonna 2007 liikenteessä kuoli selvästi enemmän (380) ihmisiä kuin edellisenä vuonna. P Huumausainerikokset ovat 1990-luvun alusta lisääntyneet eri rikostyypeistä voimakkaimmin, mutta tälle vuosituhannelle tultaessa kasvu on taittunut. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (noin ) lisääntyivät kuitenkin 16 % vuonna Törkeitä huumausainerikoksia poliisi kirjasi 657 tapausta. Suurin osa huumausainerikoksista on huumausaineen käyttörikoksia ( vuonna 2007). Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon 3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. P Vuonna 2007 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 9 % oli alle 18-vuotiaita. Kokonaisuutena tarkastellen nykynuoret ovat lainkuuliaisempia kuin samanikäiset 10 vuotta sitten. Nuorten tekemien rikosten määrän kehitys vaihtelee rikoslajeittain ja ikäryhmittäin. Viimeisen kymmenen vuoden selvimpiä muutoksia on vuotiaiden tekemien varkauksien väheneminen. Kyselytutkimusten perusteella myös vahingontekoihin osallistuminen on vähentynyt nuorten parissa. Nuoriin kohdistuva valvonta on tehostunut, mikä on lisännyt nuorten todennäköisyyttä joutua tekemisiin poliisin kanssa. Nuoret joutuvat aikuisia useammin väkivallan uhriksi. 3

4 4 P Rikoksiin epäillyistä joka viides oli nainen vuonna Naisten osuus epäillyistä on hieman kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikkiaan naiset joutuvat yhtä usein kuin miehet väkivallan uhriksi. Naiset joutuvat miehiä selvästi useammin heille läheisen (puoliso tai perheenjäsen) tai muuten tutun ihmisen suorittaman rikoksen uhriksi ja kohtaavat miehiä enemmän väkivaltaa työpaikoilla, erityisesti terveydenhuollon ammateissa. P Ulkomaan kansalaisten osuus poliisin tietoon tulleista rikoksista oli 5,8 % vuonna Ulkomaalaiset ovat väestöosuuteensa nähden useammin rikoksesta epäiltynä kuin suomalaiset. Eroa selittävät todennäköisesti ikä- ja sukupuolirakenteeseen sekä asuinpaikkaan liittyvät tekijät. Kaikista ulkomaalaisepäillyistä lähes puolet oli kansallisuudeltaan venäläisiä, virolaisia tai ruotsalaisia, ja niin ikään lähes puolet ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli liikennerikoksia. Eri rikostyypeistä ulkomaalaiset ovat suhteellisesti yleisimmin epäiltynä raiskauksesta, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöstä. Vankilaan tuomituista ulkomaalaisista noin puolet kärsii rangaistustaan huumausainerikoksesta. Neljännes ulkomaalaisista vangeista on virolaisia ja melkein viidennes venäläisiä. Maahanmuuttajat joutuvat väkivaltarikosten uhriksi suhteellisesti useammin kuin suomalaiset. Rasistisen väkivallan kohteeksi ovat vuosittain joutuneet eniten somalit. P Haastattelututkimusten mukaan ihmisten huoli väkivallan uhriksi joutumisesta on vähentynyt vuosina 2003 ja 2006 edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Väkivaltaan varautuminen kääntyi myös laskuun vuonna Huoli asuntomurron kohteeksi joutumisesta kääntyi 1990-luvun kuluessa laskuun ja väheni edelleen vuonna Rikollisuutta kohtaan tunnettua huolen ja turvattomuuden tasoa selittävät paitsi rikoskokemukset myös median luomat mielikuvat ja taloudellinen turvattomuus. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset kuten muutkin pohjoismaalaiset ovat vähemmän huolissaan rikollisuudesta kuin muiden maiden kansalaiset. P Alkoholin merkitys etenkin suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa on suuri. Viime vuosina 80 % täytetyistä henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyrikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Henkirikoksista 20 % ja pahoinpitelyrikoksista 2 % tehtiin huumeiden tai sekakäytön aiheuttaman vaikutuksen alaisena. Vuonna 2004 tehdyillä alkoholipoliittisilla ratkaisuilla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut dramaattisia vaikutuksia tilastoidun henki- ja pahoinpitelyrikosten määriin. Seuraamusjärjestelmä P Syyttämättä jättäminen. Seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen käyttö on vähentynyt lähes kolmanneksen viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 noin henkilöä jätettiin syyttämättä. Syyttämättäjättämisratkaisut ovat jonkin verran lisääntyneet vuonna 2007 edellisestä vuodesta. Yleisimmät syyttämättä jättämisen perusteet olivat teon vähäisyys (36 %) ja kohtuuperuste (39 %) vuonna P Rikosasioissa annetut ratkaisut. Vuonna 2006 yleisissä alioikeuksissa syytettiin rikoksesta yhteensä noin henkilöä. Heistä todettiin syylliseksi 94 % ja tuomittiin rangaistukseen 92 %. Syytteistä 5 % hylättiin.

5 P Eri rangaistuslajien käyttö. Vuonna 2006 yleisissä alioikeuksissa tuomittiin rangaistukseen noin henkilöä. Rangaistuksista valtaosa (56 %) oli sakkorangaistuksia. Ehdottoman vankeusrangaistuksen sai 12 % ja ehdollisen vankeusrangaistuksen 24 % tuomituista. Yhdyskuntapalveluun määrättiin 5 %. Rangaistukseen tuomitsematta jäi 1,2 %. P Ehdoton vankeusrangaistus. Ehdottomien vankeusrangaistusten (vankilarangaistusten) keskipituus oli vuonna ,0 kuukautta ja ehdollisten 3,3 kuukautta. Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomioiden lukumäärät ovat kasvaneet niin, että vuonna 2006 tuomittiin 41 % enemmän vankilavuosia kuin vuonna Vuonna 1998 vankilarangaistusten keskipituus oli 7,3 kk ja rangaistuksia määrättiin kpl. Vuonna 2006 rangaistusten keskipituus oli 8,8 kk ja rangaistuksia määrättiin kpl. P Ehdollinen vankeusrangaistus. 59 % vankeusrangaistuksesta määrätään ehdollisena. Useampaan kuin joka toiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen liitetään tehosteeksi oheissakko. Mahdollisuutta liittää yhden vuoden ylittävän ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi yhdyskuntapalvelu käytettiin kaikkiaan 141 kertaa, eli noin viidenneksessä tapauksista, joissa tuomittiin yli vuosi ehdollista vankeutta. P Yhdyskuntapalvelu. Vuonna 2006 tuomioistuimissa langetettiin yhdyskuntapalvelurangaistusta, mikä oli 36 % muuntokelpoisista vankeusrangaistuksista. Vuonna 1998 tuomittuja rangaistuksia oli 3 957, mikä vastasi 43 % muuntokelpoisista vankeusrangaistuksista. Yhdyskuntapalvelun käyttöaste on jyrkän laskun jälkeen pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena. Rangaistuksen käyttöaste on suurin rattijuopumusrikoksissa ja yli puolet (60 %) yhdyskuntapalvelutuomioista määrätään rattijuopumuksesta. P Päiväsakot. Varsinaisessa oikeudenkäynnissä tuomittujen päiväsakkojen lukumäärän keskiarvo oli 37 päiväsakkoa vuonna Sakon kokonaisrahamäärän keskiarvo oli 254 euroa liikennerikoksissa ja 168 euroa muissa rikoksissa. Vuoden 1999 sakkouudistus korotti sakkojen rahamääriä. Minimipäiväsakkoja oli vuoden 2006 oikeudenkäyntisakoista 63 % ja rangaistusmääräyssakoista 48 %. P Tuomitsematta jättäminen. Seuraamusluonteisia tuomitsematta jättämisiä oli vuonna 2006 yhteensä 683. Tuomitsematta jättäminen on 1990-luvulla vähentynyt lähes kolmannekseen aiemmasta ja pysynyt sen jälkeen suunnilleen samalla tasolla. P Syyntakeettomuus ja mielentila. Oikeusturvakeskuksen lausunnoissa vuonna 2007 tutkituista 28 % arvioitiin syyntakeettomaksi, 15 % alentuneesti syyntakeisiksi ja loput (56 %) olivat arvion mukaan toimineet täydessä ymmärryksessä luvun jälkipuoliskolla mielentilatutkimusten lukumäärä on laskenut aiemmasta :sta alle 200:n. Vuonna 2007 mielentilatutkimusten määrä (126) oli kaikkein alhaisin vuodesta 1980 lähtien. Tämä saattaa johtua oikeudenkäymiskaareen tehdystä muutoksesta, jonka mukaan mielentilatutkimus voidaan tehdä vain, jos se tuomioistuimen mukaan on perusteltua. Samalla syyntakeisuusarvioinnit ovat kiristyneet. Erityisesti alentuneesti syyntakeisten kategoria on supistunut. Vuonna 1980 alentuneesti syyntakeisia oli kaksi kolmannesta tutkituista, vuonna 1990 puolet ja 5

6 vuonna 2000 runsas viidennes. Vuonna 2007 alentuneesti syyntakeisia tutkituista oli enää 15 %. P Vankiluku. Vankilukumäärä kääntyi kasvuun vuoden 1999 jälkeen. Kokonaisvankiluku oli vuonna 1999 ja vuonna Nousua oli kaikkiaan 42 %. Vankiluvun kasvu pysähtyi vuonna 2006 (3 778) ja laski edelleen vuonna 2007 (vankiluku 3 551). Ennakkotietojen mukaan lasku on vuonna 2008 pysähtynyt. Elinkautisvankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Muutos on seurausta ennen kaikkea syyntakeisuusarviointien kiristymisestä. Myös vapautuneiden vankien laitoksessa suorittama aika on pidentynyt. Yli vuoden pituisten laitosaikojen osuus on lisääntynyt 10 vuodessa 18 prosentista prosenttiin. P Rikollisuuskontrollin kustannukset. Rikoskontrollijärjestelmän nettokustannukset valtiolle vuonna 2008 ovat noin 1,3 miljardia euroa. Kustannukset muodostavat 2,9 % kaikista valtion talousarvion mukaisista menoista ja vastaavat 0,7 % bruttokansantuotteesta. Esitutkinta- ja valvontaviranomaisten kulut ovat vähintään 75 % kaikista kontrollijärjestelmän kuluista. Seuraaviksi kallein osa on rangaistusten täytäntöönpano (17 %). Poliisin tietoon tulleen rikoksen esitutkinta maksaa keskimäärin 367 euroa, syyttäjän ratkaisu 427 euroa ja käräjäoikeuden ratkaisu 750 euroa. Ylempien oikeusasteiden ratkaisut maksavat keskimäärin euroa. Yksi vankilavuosi maksaa euroa, yhdyskuntapalvelu 25,40 euroa tunnilta ja ehdonalaisesti vapautetun valvonta 4,60 euroa päivältä sekä ehdollisen vankeuden valvonta 4,30 euroa päivältä. 6 Kaikkiaan 12 kirjoittajaa on osallistunut Rikollisuustilanne katsauksen tekemiseen. Tiedustelut: erikoissuunnittelija Hannu Niemi (puh ) tutkimusjohtaja Janne Kivivuori (puh ) Painetun julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh

RIKOLLISUUSTILANNE 2008

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 1 Helsinki 22.10.2009 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 22.10.2009 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2008" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 1 Helsinki 25.9.2007 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 25.9.2007 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2009

RIKOLLISUUSTILANNE 2009 1 Helsinki 21.10.2010 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 22.10.2010 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2009" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2012

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 1 Helsinki 17.6.2013 Tiedotusvälineille JULKAISUVAPAA 18.6.2013 klo 9.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2012" sisältää tietoja tilastoitujen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2003

RIKOLLISUUSTILANNE 2003 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS Helsinki 23.6.2004 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 23.6.2004 klo 12.00 RIKOLLISUUSTILANNE 2003 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne 2003"

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 12/2016 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI Julkaisija Helsingin yliopisto Kriminologian

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta...5 3 Esityksen

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ

RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 15/2016 RIKOLLISUUSTILANNE 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI & PETRI DANIELSSON Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE JA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014 TIIVISTELMÄ

RIKOLLISUUSTILANNE JA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 7/2015 RIKOLLISUUSTILANNE JA SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI & PETRI DANIELSSON

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 220 RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2006 ESIPUHE

Lisätiedot

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 247 RIKOLLISUUSTILANNE 2008 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2009 77

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 229 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2007 ESIPUHE

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

2 Rikollisuuden kustannukset Ville Hinkkanen

2 Rikollisuuden kustannukset Ville Hinkkanen 2 Rikollisuuden kustannukset III.B.2 Rikollisuuden kustannukset 409 Rikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta. Kustannuksia on mahdollista tarkastella

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén

5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén 126 5.3 Vahingontekorikokset Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) 1998 1999 2000 2001 2002 41 557 204 44 691 213 50 189 276 47 163 238 45 870 427 41

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu.

Lisätiedot

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 262 RIKOLLISUUSTILANNE 2011 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2012 ISBN

Lisätiedot

3 Ulkomaalaisten rikollisuus Hannu Niemi

3 Ulkomaalaisten rikollisuus Hannu Niemi III.3 Ulkomaalaisten rikollisuus 205 3 Ulkomaalaisten rikollisuus Hannu Niemi Suomessa asuvien tai muuten oleskelevien ulkomaalaisten määrä on 1990- luvulla kasvanut vuosittain verraten jyrkästi. Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 264 RIKOLLISUUSTILANNE 2012 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2013 ISBN

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 11 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

5 Rangaistuskäytännön yleiskuvaus

5 Rangaistuskäytännön yleiskuvaus III.A.5 Rangaistuskäytännön yleiskuvaus 331 5 Rangaistuskäytännön yleiskuvaus Jaksossa annetaan yleiskuva tuomioistuinten rikosasioissa antamista ratkaisuista sekä eri rangaistuslajien käytöstä. Seuraava

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 3. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 2,4 ja liikennerikosten 14,1 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja

Lisätiedot

5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén

5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén II.A.5 Omaisuusrikokset 117 5.2 Kavallus- ja petosrikokset Reino Sirén Kavallus- ja petosrikoksiin kuuluu monentyyppisiä rikoksia. Vuoden 1991 alusta lähtien kavallusrikoksia koskevat säännökset ovat rikoslain

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2014 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Petosten ja maksuvälinepetosten määrä lisääntyi vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulot koko väestöä matalammat Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa

Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa Poliisin tietoon tulleet rikokset eräillä alueilla Porissa ja Porin pääpoliisiaseman alueen kunnissa Huom! Kaupunginosa-alueiden osalta tilasto on vain suuntaa antava, sillä alue on voitu merkitä rikosilmoitusjärjestelmään

Lisätiedot

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 11/2016 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 Julkaisija Helsingin yliopisto Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2015 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 1,6 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus

Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen. 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Vapaaehtoisten rikostaustan tarkastaminen 9.5.2014 Teemu Mikkola / Oikeusrekisterikeskus Rikosrekisteri Oikeusrekisterikeskus pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin laissa (770/1993) määrätään Rekisterin

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015 Oikeus Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 6,8 ja liikenneturvallisuuden vaarantamisten kasvoi 10,3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut Tulossopimuksen tunnusluvut ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Tavoite Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

5.2 Kavallus- ja petosrikokset

5.2 Kavallus- ja petosrikokset 98 Reino Sirén 5.2 Kavallus- ja petosrikokset Kavallus- ja petosrikokset ovat monisisältöinen rikosryhmä. Kavalluksesta on kysymys, jos anastaa haltuunsa uskottuja toiselle kuuluvia varoja tai pitää löytämänsä

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

37/2012. Vakavan väkivallan vähentäminen

37/2012. Vakavan väkivallan vähentäminen 37/2012 Vakavan väkivallan vähentäminen 37/2012 Vakavan väkivallan vähentäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2012 20.06.2012 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Vakavan väkivallan vähentäminen

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Pahoinpitelyrikoksen uhrit tyypillisesti 18vuotiaita Vuonna 2010 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-joulukuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Oikeus 2013 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Rikoksista ja rikkomuksista rangaistuja 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeudessa tuomittuja sekä rangaistusmääräyssakoin

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014 HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 5/2015 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2014 KONTROLLIJÄRJESTELMÄ TILASTOJEN JA TUTKIMUSTEN VALOSSA Julkaisija

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi III.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 235 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Oikeus 2010 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Käräjäoikeuksissa tuomittiin rangaistukseen viime vuonna 5 900 ulkomaiden

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Rikollisuuden piirteitä. 1 Nuorisorikollisuus Matti Marttunen & Venla Salmi

Rikollisuuden piirteitä. 1 Nuorisorikollisuus Matti Marttunen & Venla Salmi B Rikollisuuden piirteitä 1 Nuorisorikollisuus Nuorten rikollisuutta oikeudellisesti ja tilastollisesti tarkasteltaessa keskeisiä ikärajoja ovat 15, 18 ja 21 vuotta. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15

Lisätiedot

Miesväestön osuuksia prosentteina (%) (keskiarvo vuosilta )

Miesväestön osuuksia prosentteina (%) (keskiarvo vuosilta ) Miesväestön lukumääriä ja prosenttiosuuksia Suomessa Somalimiehet 2 913 3 485 3 893 3 918 3 915 3 835 3 800 3 680 % 0,11 % 0,13 % 0,15 % 0,15 % 0,15 % 0,14 % 0,14 % 0,14 % Muut afrikkalaiset miehet 6 566

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2015 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2015, 3. vuosineljännes Rikoksia 2,3 prosenttia vähemmän ja liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot