II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

Transkriptio

1 II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita ei ole ilmoitettu poliisille tai jotka muusta syystä eivät ole tulleet poliisin tietoon. Näitä on suuri osa kaikista lainvastaisista teoista. Ilmituloaste vaihtelee paljon rikoslajeittain. Eräiden rikosten ilmitulo riippuu lähes kokonaan poliisin ja muiden viranomaisten toimenpiteistä. Vuonna 24 poliisi tietoon tuli 788 rikosta. Huomattavan osan rikoksista muodostavat liikennerikokset ja liikennerikkomukset, eli lähes puolet (48 %). Kaikista rikoksista yli kolmannes on omaisuusrikoksia (35 %). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, eli pääasiassa pahoinpitelyrikoksia, ja seksuaalirikoksia on runsas neljä prosenttia kaikista kirjatuista rikoksista (4,4 %) ja huumausainerikoksia vajaat kaksi prosenttia (1,8 %). Rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten osuus oli kaikista rikoksista 69 prosenttia 1. Liikennerikkomukset, joista lähes puolet on nopeusrajoitusten ylittämisiä, ovat suurin rikoslain ulkopuolinen rikosryhmä, 28 prosenttia kaikista. Muita lakeja ja asetuksia vastaan tehtyjä rikoksia (mm. järjestyslain rikkomiset ja alkoholilakirikokset) oli runsaat kolme prosenttia. 1 Liikennerikoksia koskevat säännökset siirrettiin rikoslakiin

2 6 Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna 24 Omaisuusrikokset Varkaus ja näpistys Törkeä varkaus Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Pahoinpitely ja lievä pahoinpitely Törkeä pahoinpitely 2 27 Murha, tappo ja surma (poislukien yritykset) 144 Seksuaalirikokset Raiskaus 595 Huumausainerikokset Törkeä huumausainerikos 582 Liikennejuopumus Muut liikennerikokset (mukaan lukien liikennerikkomukset) Muut rikokset 6 35 Rikoksia kaikkiaan Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehitys eräissä keskeisissä rikosryhmissä viimeisten 2 vuoden aikana käy ilmi kuviosta 1. Taulukossa 2 rikosluvut on suhteutettu väestöön (väkiluku vuoden lopussa). Kehitys eri rikoslajeissa riippuu paitsi rikollisuuden tosiasiallisesta kehityksestä myös rikosten uhrien ilmoitusaktiivisuudesta ja viranomaisvalvonnan tehokkuudesta ja suuntautumisesta. Merkille pantava seikka on varkausrikosten miltei yhtäjaksoisen 196-luvulta alkaneen kasvun pysähtyminen 199- luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin kasvu eräissä muissakin rikoslajeissa kuten vahingonteoissa ja ryöstörikoksissa on taittunut. Kavallus- ja petosrikosten jyrkkä kasvu 198-luvulla johtui maksukorttien yleistymisestä, mutta myös korttirikosten tilastointitavasta. Kun tilastointia muutettiin, rikosten määrä palautui ja vakiintui 198-luvun alun tasolle. Rattijuopumusten määrässä saavutettiin samoin huippu 199-luvun alussa. Sen jälkeen seurasi selvä lasku. Myöhemmin 199-luvulla rattijuopumukset ovat uudelleen lisääntyneet. Liikennerikoksia kirjattiin enimmillään lähes 4 vuonna Sen jälkeen liikennerikokset ovat olleet vähenemään päin, paria viime vuotta lukuun ottamatta. Poliisin tehostunut liikennevalvonta on lisännyt ilmitulleiden rattijuopumusten ja muiden liikennerikosten määrää. Henkirikosten määrä on viime vuosina vaihdellut vailla selvää suuntaa ja näyttää vakiintuneen keskimäärin noin 13 tapaukseen vuodessa. Toisin kuin muissa tässä tarkastelluissa rikoslajeissa, pahoinpitelyrikollisuus on jatkanut tasaista kasvuaan läheten 3 rikoksen rajaa.

3 II.1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys 7 16 Tappo, murha, surma, 3 Ryöstörikokset Pahoinpitelyrikokset 25 Varkausrikokset 25 2 (ei sis. moottoriajoneuvojen anastuksia) Vahingonteko 1 Kavallus- ja petosrikokset 5 8 (ei sisällä veropetoksia) Rattijuopumus 5 Liikennerikokset Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät vuosina

4 8 Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön 1 asukasta kohti Tappo, murha, surma (poislukien yritykset) 1 2,9 3, 2,2 2,8 2,5 2,7 Ryöstörikokset Pahoinpitelyrikokset Varkausrikokset (ei sisällä Moottoriajoneuvon anastamista) Vahingonteko Kavallus- ja petosrikokset (ei sisällä veropetoksia) Rattijuopumus Liikennerikokset Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 1 Rikosnimike surma tuli rikoslakiin Luvut eivät sisällä liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla. Vuodesta 2: liikenneturvallisuuden vaarantaminen ym. (TLL 98,99,11,12; lähtien RL 23:1,2,1,11) ja liikennerikkomukset (TLL 13,15a). Taulukko 3 näyttää rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten jakauman vuosina 1991 ja 24. Vertailtavuuden vuoksi rikoslakirikoksiin on vuonna 1991 laskettu myös huumausainelakia ja asetusta vastaan tehdyt rikokset, jotka siirrettiin rikoslakiin vuonna Vuoden 24 kokonaisrikosluvusta on puolestaan jätetty pois liikennerikokset paitsi liikennejuopumuksia (liikennerikokset siirrettiin rikoslakiin vuonna 1999, ks. liitetaulukkoon 1 liittyvät huomautukset). Rikollisuuden rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Varkausrikokset ovat pysyneet rikoslakirikosten suurimpana ryhmänä, vaikkakin niiden kuten myös kavallus- ja petosrikosten osuus on pienentynyt. Vahingontekojen ja muiden omaisuusrikosten osuus on pysynyt miltei ennallaan. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja seksuaalirikosten osuus on puolestaan kasvanut. Huumausainerikokset ovat suhteellisesti lisääntyneet eniten, muodostaen nyt nelisen prosenttia rikoslakirikoksista.

5 II.1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys 9 Taulukko 3 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja 24 Rikoslaji % % A Varkausrikokset 48,1 42,7 B Kavallus- ja petosrikokset (myös veropetokset) 6,5 5, C Vahingonteko 12, 13,1 D Muut omaisuusrikokset 11,9 1,5 E Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 6,4 8,5 F Seksuaalirikokset,2,4 G Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 1 2,3 3,2 H Liikennejuopumus 8,5 7,8 I Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 2 3,4 5, J Huumausainerikokset 3,6 3,8 1, 1, Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 1 Lainmuutos Vuonna 22 pois lukien liikennerikokset RL 23: 1,2,1,11. 3 Vuonna 1991 rikokset huumausainelakia ja asetusta vastaan. Yhteenveto Vuonna 24 poliisi kirjasi 788 rikosta. Suuri osa vähäisistä rikoksista jää piiloon. Liikennerikokset ja -rikkomukset muodostavat puolet poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta. Niiden määrä on laskenut 199-luvun alkuun verrattuna. Varkausrikokset ovat viidesosa kaikista rikoksista. Niiden määrä on 199 alkupuoliskolta lähtien vähentynyt. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on jatkanut kasvuaan. Tilastoidun rikollisuuden rakenteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Omaisuusrikosten osuus on pienentynyt, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus puolestaan kasvanut.