Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996"

Transkriptio

1 Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät ( ) Tekijä: Laura Lyytinen (244106) Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Mia Kilpeläinen

2 II SISÄLLYS LÄHTEET...III 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KOHDE JA KYSYMYKSENASETTELU TUTKIMUSAINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUKSEN RAKENNE TUTKIMUSTULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET...9

3 III LÄHTEET KIRJALLISUUS Kivivuori, Janne: Suomalainen henkirikos. Teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja Helsinki INTERNET-LÄHTEET KvantiMOTV: Menetelmäopetus. Regressioanalyysi. [ ( ) Sajama, Seppo: Oikeudellinen argumentaatio [ ( ) Ylioppilaslehti: Ei se laatu vaan se määrä [ ( ) Rikoksentorjuntaneuvosto: Henkirikosraportti työryhmän ehdotukset niiden ehkäisemiseksi [ rtn/kansallinenvakivallanvahentamisohjelma/kansallinenvakivallanvahentamisohjel matyoryhmienraportit/6cdi8hozy/henkirikokset_-tyoryhman_ehdotukset.pdf] ( )

4 1 1 JOHDANTO Tämä analyysi käsittelee Janne Kivivuoren tutkimusta Suomalainen henkirikos, teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja Tutkimus kuuluu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuihin, joka on julkaistu vuonna Käsillä olevan tutkimuksen tutkimusaineisto on koostunut RIKI 1 -järjestelmästä saaduista tiedoista, joka on toteutettu sisäministeriön poliisiosaston sekä RIKI-järjestelmän rekisterinpitäjinä toimineiden lääninhallitusten poliisiosastojen ja Keskusrikospoliisin kanssa. Tutkimuksen aineiston kokoamisen avainasemassa ovat toimineet erikoissuunnittelija Yrjö Tiippana sisäasianministeriöstä sekä Pekka Tikka TT-Valitonpalvelusta. Lisäksi tutkimusavustajana toiminut Minna Meskus on osallistunut itsenäisesti tutkimuksessa käytettyjen rikosilmoitusten selosteosioiden analyysiin. 2 Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrät selviävät vuosittain julkaistavasta virallisesta tilastosta. Kivivuoren mukaan kriminologisen tutkimuksen kannalta pelkkä tekojen määrä on kuitenkin riittämätön tieto. Sen lisäksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, mikä oli tekijän ja uhrin välinen suhde ja minkälainen vuorovaikutus johti väkivaltaiseen lopputulokseen. Kivivuoren omien sanojen mukaan hänen tutkimuksensa etsii vastauksia juuri edellä mainittuihin kysymyksiin. Näkökulma tutkimuksessa on empiirinen ja sosiologinen, ei rikosoikeudellinen. Tämän analyysin tarkoituksena on analysoida tutkimusta tutkimuksen tekemisen näkökulmasta ja arvioida muun muassa tutkimuskysymyksen asettelua, tutkimuksen rajauksia, metodivalintoja sekä sitä, vastaako tutkimus sille asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Huomiota kiinnitetään myös siihen, onko tutkimuksessa perusteltu valintoja. Analyysin tarkoitus ei ole referoida tutkimusta, vaan analysoida tutkimuksen ongelmakohtia ja hyviä puolia. 2 TUTKIMUKSEN KOHDE JA KYSYMYKSENASETTELU Tutkimuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu kuvaamaan kuolemaan johtaneen väkivallan rakennetta, eli väkivallan tekijä- ja uhriryhmien sosiaalista valikoitumista ja konfliktien vuorovaikutuksellisia ominaisuuksia. Lähtökohdiltaan tutkimus edustaa sosiologista 1 Sähköinen rikostietojen kirjausjärjestelmä. 2 Kivivuori 1999, s. 1.

5 2 empiirisen henkirikostutkimuksen perinnettä. Tälle tutkimussuuntaukselle on ominaista, että kuolettavan väkivallan monipuolinen kuvaaminen ohjaa teoreettista tulkintaa, jota tässäkin analysoitavassa tutkimuksessa on tehty. Tutkimuksen kohteen voidaan tiivistäen sanoa olevan väkivaltainen käyttäytyminen. 3 Tutkimuksen tarkoituksena on siis ollut kuvata suomalaisen henkirikollisuuden rakennetta. Suoranaisesti tutkimuksessa ei puhuta tutkimuskysymyksistä, mutta heti tutkimuksen tarkoituksen kuvailemisen jälkeen tutkimuksessa on esitetty joukko yksittäisiä kysymyksiä. Tutkimus pyrkii vastaamaan muun muassa siihen, ketkä tekevät henkirikoksia, ketkä joutuvat niiden uhriksi, mikä on henkirikosten tekijöiden ja uhrien ikärakenne, mitä välineitä vakavassa väkivallassa käytetään, mikä on alkoholin ja huumeiden osuus henkirikoksiin ja mikä on tekijän ja uhrin välinen suhde. Yhteistä näille tutkimuskysymyksille on se, että ne pyrkivät kuvaamaan väkivaltaisen käyttäytymisen luonnetta ja sen paikkaa yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. 4 Vaikka tutkimuksessa on esitetty verrattain paljon erinäisiä tutkimuskysymyksiä, ei suoranaista tutkimusongelmaa ole määritelty. Tutkimusongelman sisäistäminen on jätetty lukijan itsensä havaittavaksi ja sen löytäminen tutkimuksesta on jopa verrattain hankalaa. Tutkimuksessa nimittäin puhutaan pääasiassa vain tavoitteista ja tarkoituksista, joita on esitelty moneen otteeseen tutkimuksen eri kappaleissa. Niiden esittämisen hajanaisuuden vuoksi yksiselitteistä tutkimusongelmaa on aluksi vaikea hahmottaa. Toisaalta tutkimuksessa on voitu käsitteellisesti rinnastaa tavoitteet ja tarkoitukset vastaamaan tutkimusongelmaa. Näin ollen kysymys on varmasti makuasiasta, puhutaanko tutkimuksessa tutkimusongelmasta vai esimerkiksi tutkimuksen tarkoituksesta, jos niiden funktio on kyseessä olevan tutkimuksen lopputuleman kannalta samanlainen. Oman näkemykseni mukaan hyvän tutkimuksen kannalta olisi kuitenkin olennaista määritellä mahdollisimman tarkkaan tutkimusongelma, joka kertoo lukijalle sen, mitä itse asiassa oli tarkoitus tutkia. On kuitenkin huomattava, että tutkimusongelma voi olla yksi tarkkaan määritelty kysymys tai joukko yksiselitteisiä kysymyksiä, ja kuten jo todettu, nyt analysoitavassa tutkimuksessa on päädytty esittämään joukko kysymyksiä. Hyvää tutkimusongelmaa on tietenkin vaikea määritellä, mutta allekirjoittaneelle se olisi muodoltaan yksiselitteinen ja selkeä. Tä- 3 Kivivuori 1999, s Kivivuori 1999, s. 1.

6 3 män perusteella tutkimuksen kysymysjoukosta voitaisiin johtaa selkeä tutkimusongelma: millainen on suomalaisen henkirikollisuuden rakenne? Tähän muotoon puettu tutkimusongelma olisi muodostanut kiteytyksen siitä, mitä tutkimuksessa haluttiin tutkia ja tietää. 3 TUTKIMUSAINEISTO Tutkimuksen aineisto on koostunut kolmesta pääosasta: 1) vuonna 1996 poliisin tietoon tulleet täytetyt henkirikokset, 2) vuonna 1996 poliisin tietoon tulleet henkirikoksen yritykset ja 3) vuonna 1988 poliisin tietoon tulleet tapot ja murhat. Vuoden 1988 aineistoa on verrattu vuoden 1996 täytettyihin henkirikoksiin väkivallan rakenteen mahdollisten muutosten paikallistamiseksi. Kunkin vuoden aineiston henkirikokset on rajattu koskemaan vain tiettyjä rikosnimikkeitä, jotka on lueteltu tutkimuksessa tarkemmin. Lisäksi rajatusta aineistosta muodostettiin kolme erillistä havaintomatriisia, joista yksi oli tapauspohjainen, yksi tekijäpohjainen ja yksi uhripohjainen. 5 Kuhunkin matriisiin tuli näin eri määrä havaintoyksikköjä. Muutoin aineiston rajauksesta ei ole tarpeen lausua paljoa, sillä rajaus on pitkälti sama kuin esitetyt tutkimuskysymykset. Aineiston valintaan tai siihen johtaneita syitä ei ole juurikaan tutkimuksessa perusteltu. Jos valintoja on kuitenkin perustelu, ne on esitelty melko tiiviisti kunkin kappaleen alussa. Aineiston kuvailussa lukijalle ei tarkasti selviä esimerkiksi sitä, miksi vuonna 1996 poliisin tietoon tulleita henkirikoksia ja niiden yrityksiä verrataan vuonna 1988 poliisin tietoon tulleisiin henkirikoksiin. Tutkimuksessa esitetyn kuvion mukaan kuolemaan johtanut väkivalta saavutti Suomessa huippunsa 1920-luvun lopulla. Vuoden 1920 jälkeen henkirikosten uhrien määrä kuitenkin laski huomattavasti, kunnes taas 1980 ja 1990 vaihteessa henkirikosten uhreina kuolleiden määrä jälleen kasvoi edeltävien vuosikymmenten tasoon verrattuna. 6 Mutta mikä on vuoden 1988 funktio tällä aikavälillä? Entä vuoden 1996? Lukijalle jää vielä avoimeksi se, mikä merkitys vuonna 1988 tapahtuneilla henkirikoksilla on suhteessa kahdeksan vuotta uudempiin rikoksiin. Siirtyessä asiaa käsittelevään kappaleeseen lukijalle selviää vain se, mihin vertailuvuoden 1988 valinta perustui. Tämä perustui siihen, 5 Kivivuori 1999, s Kivivuori 1999, s. 2.

7 4 että vuoden 1988 selosteet olivat valmiina käytettävissä oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikosvahinkotutkimuksen vanhana, käyttämättä jääneenä aineistona. 7 Tutkimuksessa ei myöskään suoraan mainita, että kysymyksessä on valtakunnallinen tutkimus (eikä esimerkiksi tiettyyn alueeseen rajoittuva tutkimus). Toisaalta tutkimuksen valtakunnallinen luonne on helposti pääteltävissä jo tutkimuksen otsikosta sekä siitä, mistä aineisto on hankittu. Epäselvyyksien poistamiseksi tutkimuksessa olisi kuitenkin voitu mainita, että tutkimus koskee poliisin tietoon tulleita henkirikoksia koko Suomen osalta. Tutkimuksessa on kuitenkin melko kattavasti kerrottu niistä seikoista, jotka ovat voineet vaikuttaa tutkimustulosten epätarkkuuteen. Ensinnäkin vuoden 1996 kuolemaan johtanutta väkivaltaa koskevissa matriiseissa ilmaistut luvut eivät ole täsmälleen samat kuin julkaistut tilastoluvut. Poliisin tilastossa tilastoidaan rikoksia, ei luonnollisia henkilöitä, ja esimerkiksi saman tekijän osallisuus useassa jutussa johtaa useampaan kirjaamiseen syylliseksi epäiltynä. Tutkimuksessa haku tehtiin noin vuotta myöhemmin kuin julkaistun virallistilaston haku, mikä on saattanut johtaa muutamien havaintoyksiköiden suuruisiin heittoihin. Lisäksi haku tehtiin rikosnimikepohjaisesti, mutta tutkimukseen kelpuuttaminen tarkastettiin selostepohjaisesti. Nimikepohjaiseen hakuun tuli mukaan muutamia tapauksia, joiden selosteessa nimenomaan todettiin, että kyseessä ei ole rikos. Tutkimuksessa on kuitenkin ansiokkaasti tehty huomautuksia selosteiden loppuun, jos tuloksissa on ollut jotain huomautettavaa. Joskus huomautukset on tehty myös erillisenä loppukaneettina. Kivivuori kuitenkin itse toteaa, että määrällinen vaikutus tutkimustulosten epätarkkuuksissa on pieni ja yleiskuvan kannalta ne ovat merkityksettömiä. Esimerkiksi uhripohjaisessa havaintomatriisissa uhrien määrä on hyvin lähellä virallistilaston ilmoittamaa lukua (esimerkiksi virallistilaston mukaan murhia vuonna 1996 oli 33 ja vastaavasti tutkimuksen uhripohjaisessa matriisissa uhreja oli 34). Tutkimuksessa on arvioitu myös piilorikollisuuden merkitystä siltä kannalta, miten ne ovat voineet vaikuttaa tutkimustuloksiin: tietoja vähentävät tapaukset, joita poliisi ei ole selvittänyt, ja tapaukset, jotka jäävät kokonaan pimentoon rikoksina. 8 7 Kivivuori 1999, s Kivivuori 1999, s. 4.

8 5 4 TUTKIMUSMENETELMÄ Kivivuori on tarkastellut suomalaista henkirikollisuuden rakennetta eri näkökulmista käsin (triangulaatio). Tällä on mitä ilmeisimmin pyritty varmistamaan laadun ja luotettavuuden hyvä taso, kun eri näkökulmat täydentävät toisiaan. Ensinnäkin tutkimuksessa käytetty aineisto on toteutettu kattavalla määrällisellä tutkimusotteella, jossa aineisto on hankittu jo olemassa olevan datan perusteella. Kvantitatiivista tutkimusta perustelee ennen kaikkea se, että aineiston avulla on pyritty kuvaamaan suomalaisen henkirikollisuuden rakennetta tilastojen avulla. Sosiologiselle empiiriselle tutkimukselle on ominaista hyödyntää määrällistä tutkimusta, koska sen kohteena ovat ihmisten muodostamat yhteisöt sekä heidän toiminnastaan aiheutuvat ilmiöt. Määrällisen tutkimuksen havaintoaineiston perusteella pyritään näin tarkastelemaan tiettyä yhteiskunnallista ilmiötä. Kivivuori kuitenkin toteaa, että empiirinen sosiaalitutkimus ei voi pitää tilastoinnin kategorioita tai tilastoitujen epäiltyjen ja uhrien määriä vain maailmassa olevina faktoina, vaan ne ovat keskeisesti kontrollitoiminnan tuotteita. Se, että tilastot ja juridiset rikosnimikkeet ovat konstruktioita, ei tarkoita sitä, että ihmisten käyttäytyminen, ryhmien väliset käyttäytymiserot ja yksilöiden motiivit olisivat lähtökohtaisesti tai käsitteellisesti valtion tai poliisin toiminnan tuottamia ilmiöitä. 9 Määrällisen tutkimuksen avulla tutkimukselle on voitu asettaa myös hypoteesi. Hypoteesin avulla on esimerkiksi esitetty oletuksia siitä, mikä vaikuttaa mihinkin ja minkä muuttujien yhteisvaikutuksesta jokin ilmiö muodostuu joksikin. Tutkimuksessa ei suoranaisesti tai tarkasti ole määritelty mitään hypoteesia, mutta oletuksena kuitenkin on, että jokin tietty väkivallan osa-alue voi vaikuttaa väkivallan rakenteen määrälliseen muutokseen. Syyseuraussuhteen todentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä ei voida todeta ilman määrällistä tutkimusta. 10 Tutkimuksesta on havaittavissa myös regressioanalyysin piirteitä, vaikka tätä ei tuoda esille tutkimuksessa. Regressioanalyysin (regression analysis) avulla tutkitaan yhden tai useamman selitettävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla voidaan pyrkiä vastaamaan esimerkiksi siihen, vaikuttaako nautitun alkoholin määrä henkirikosten uhrien määrän kasvuun, ja jos vaikuttaa, niin kuinka paljon se voi vaikuttaa. Regressioanalyysin erityinen etu on, että siinä voidaan tutkia yhtä aikaa monen selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan, kuten Kivivuori on tutkimuksessaan tehnyt. Tällöin 9 Kivivuori 1999, s Ylioppilaslehti 2000.

9 6 tulokset kertovat, mikä on yksittäisen selittävän muuttujan osuus silloin kuin muiden vaikuttavien tekijöiden vaikutus on selitettävään muuttujaan on otettu huomioon. 11 Tutkimuksen regressioanalyysinen ote näkyy nimenomaan siinä, että muuttujien avulla (esimerkiksi tekijän ikä, tekoväline, päihteiden vaikutus) on haettu vastausta siihen, millainen henkirikoksen rakenne on ollut vuosina 1988 ja Vaikka tutkimuksen pääpaino on selkeästi kvantitatiivinen, tutkimuksen voidaan sanoa olevan myös laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kvalitatiivista menetelmää puoltaa se, että tutkimuksessa on pyritty ensinnäkin ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä, eli selvittämällä tietyn ilmiön merkitys kokonaisvaltaisemmassa kontekstissa. Tutkimuksessa väkivallan rakenteen analysointi laadullisen tutkimuksen avulla on tuonut lisävalaistusta muun muassa henkirikosten määrällisen muutoksen selittämiseen. Vaikka kvantitatiivinen tutkimus toteutetaan usein deduktiivisen päättelyn 12 logiikalla, näkyy tutkimuksessa myös induktiivisen päättelyn piirteitä 13, joka on tyypillistä laadulliselle tutkimukselle: tutkimuksessa on pyritty tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Laadullinen tutkimus on osaltaan auttanut luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle. 5 TUTKIMUKSEN RAKENNE Tutkimus rakentuu siten, että tutkimus alkaa kohteen ja aineiston kuvailulla, joka kuitenkin sisältää nimenmukaisesti vain itse aineiston ja käsitteiden kuvailua. Perinteistä johdanto osiota ei tutkimuksessa ole siis tehty. Tämä olisi kuitenkin voinut olla hyödyllinen sen vuoksi, että lukijalle olisi käynyt selvemmin esiin, mitä tutkimus pitää sisällään. Johdannossa olisi voitu esitellä yksiselitteisesti se, mikä on tutkimuksen aihe ja kertoa alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Tässä yhteydessä olisi ollut paikallaan esitellä myös aiempia tutkimuksia aiheeseen liittyen. Kokonaisuuden ymmärtämiseksi olisi ollut lukijaystävällisempää esitellä myös kiteytetysti tutkimuksen tavoitteet ja kysymyksenasettelu. Nyt nämä olivat melko hajanaisesti ja epäselvästi ilmaistuina. Myös tutkimuksen tärkeyttä ja tehtyä aihevalintaa olisi voinut perustella. 11 KvantiMOTV, Menetelmäopetus. 12 Deduktiivinen päättely tarkoittaa, että päättelyssä edetään yleisestä yksityiseen. Ks. Sajama Induktiivinen päättely tarkoittaa, että edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Ks. induktiivisesta päättelystä tarkemmin esim. Sajama 2012.

10 7 Kohteen ja aineiston kuvailun jälkeen tutkimus on jaettu viiteen suurempaan kokonaisuuteen, joista kaksi ensimmäistä ovat tutkimuksen tavoitteiden kannalta olennaisimmat. Nämä käsittelevät kuolemaan johtanutta väkivaltaa ja henkirikoksen yrityksiä. Kappaleet on jaettu pienempiin alaotsikoihin, jotka käsittelevät tapauksia, tekijöitä, uhreja sekä uhrin ja tekijän suhdetta. Nämä alaotsikot on jälleen jaettu vielä kolmannen tason alaotsikoihin, jotka käsittelevät muun muassa ikää, sosioekonomista asemaa, vähemmistöryhmiä, tekovälineitä, päihteiden vaikutusta ja itsemurhia. Listaus ei ole tyhjentävä, sillä muuttujien kuvailu on tutkimuksessa hyvin laaja. Näin tutkimuksella on luotu tarkka ja selkeä kuva siitä, mitkä kaikki tekijät voivat vaikuttaa suomalaisen henkirikoksen rakenteen muodostumiseen. Jo pelkällä sisällysluettelon silmäilyllä lukijan on helppo etsiä vastausta esimerkiksi siihen, millainen on ollut henkilöiden ikäjakauma tai missä ikäryhmässä tehtiin eniten kuolemaan johtanutta väkivaltaa. Nämä kappaleet sisältävät siten myös tutkimustulosten esittelyä. Lisäksi tulosten havainnollistamisen tueksi on usein esitelty kuvioita ja taulukoita. Kunkin luvun päätteeksi keskeiset tulokset on koottu myös tiiviiseen arvioivaan yhteenvetolukuun. Myös useamman kappaleen jälkeen tehdään johdattelua seuraavaksi käsiteltävään aiheeseen. Seuraavat kappaleet käsittelevät väkivallan konfliktityyppejä ja konfliktien sisältöä. Näitä kuvaavat muun muassa perhesuhteeseen liittyvät konfliktit, ryyppyporukan sisäiset riidat ja mielenterveyshäiriöt. Tämäkään listaus ei ole tyhjentävä, vaan myös konfliktityyppejä on jaoteltu tarkasti moneen eri osaan. Allekirjoittaneen mielestä monen eri muuttujan kuvaaminen avartaa lukijalle näkemystä siitä todellisuudesta, millaisiin syihin henkirikos voi perustua. Tutkimus antaa myös yllättäviä tuloksia esimerkiksi tekijöiden motiiveista. Konfliktityyppien kuvailun jälkeen tutkimuksessa vertaillaan vuosien 1988 ja 1996 henkirikollisuutta. Tutkimus päättyy yhteenvetoon, jossa tehdään myös uusia kysymyksiä ja pohditaan väkivallan kehityspiirteitä. Tutkimuksessa annetaan siis jo itsestään vastaus kysymykseen, onko aiheesta mahdollista tehdä jatkotutkimusta. 6 TUTKIMUSTULOKSET Yleisesti voidaan sanoa, että koko tutkimus perustuu tutkimustuloksille. Tutkimuksen kappaleet koostuvat lähinnä vain tutkimustulosten esittelystä, ja kuten jo todettu, usein tulok-

11 8 sille on myös esitetty kuvioita tai taulukoita. Tämän analyysin kannalta ei ole oleellista esitellä kaikkia mahdollisia tutkimustuloksia, vaan olennaisempaa on keskittyä siihen, ovatko tutkimustulokset luotettavia ja vakuuttavia. Koska tutkimus on perustunut poliisin tietoon tulleeseen henkirikollisuuteen, on allekirjoittaneen mielestä tulokset vakuuttavia. Tutkimuksessa on myös esitelty niitä seikkoja, jotka ovat voineet vääristää tuloksia, joten tuloksia on hankala kyseenalaistaa. Kun tutkitaan kuolemaan johtanutta ja muuta vakavaa välivaltaa, poliisin tietoon tulleiden tapausten kuvaukset ovat varsin hyvä tietolähde tällaiselle tutkimukselle. Niistä käy ilmi väkivaltaisen käyttäytymisen todellisuus, joka ei kuitenkaan ole poliisin kontrollitoiminnan tuottamaa (muutoin kuin marginaalisilta osiltaan, esimerkiksi poliisit henkirikoksen uhreina) 14. Tutkimuksessa on tehty myös yhteenvetomaisesti johtopäätöksiä siitä, mitkä ovat tyypillisimpiä tekijöitä suomalaiselle henkirikollisuudelle. Tutkimuksen mukaan väkivallan tekijöiden ja uhrien sosioekonomisessa jakaumassa kiinnittää huomiota työntekijätaustaisten ja ammattia vailla olevien suuri osuus sekä tekijöistä että uhreista. Useimmat tekijät ja uhrit vuosina 1988 sekä 1996 olivat vuotiaita miehiä, jotka olivat työelämän ulkopuolella, mutta jotka usein edustivat työntekijäammatteja, kuten sekatyömies, kirvesmies ja asentaja. Tilannekuvauksista käy myös ilmi, että alkoholin nauttiminen on keskeisessä asemassa tämän ryhmän toimintaa. 15 Lukijan vakuuttaa myös se, että hypoteesiin sekä asetettuihin tutkimuskysymyksiin annetaan vastaus. Tutkimus esimerkiksi osoittaa, että vuonna 1996 tapettiin tai murhattiin useampi henkilö kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin. Uhrin ja tekijän välistä suhdetta tarkastelemalla voitiin havaita, että henkirikosten määrän lisääntyminen johtui keskeisesti tuttavien, kavereiden ja ryyppytovereiden keskinäisen väkivallan lisääntymisestä. 16 Näin ollen hypoteesi siitä, että jokin tietty väkivallan osa-alue voi vaikuttaa väkivallan rakenteen määrälliseen muutokseen, on saanut ratkaisunsa kvantitatiivisen menettelyn tuloksilla. 14 Kivivuori 1999, s Kivivuori 1999, s Kivivuori 1999, s. 116.

12 9 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Kokonaisuutena tarkastellen Kivivuoren tutkimus on erittäin informatiivinen ja onnistunut. Analysoitaessa tarkemmin tutkimusta on siitä kuitenkin havaittavissa tiettyjä puutteita. Yksi puute minkä voisi nostaa esiin on se, että tutkimuksen johdantoon tai kuvailevaan alkukappaleeseen ei ole juuri panostettu. Tutkimuksen ensimmäiset kappaleet antavat tutkimuksesta melko epäselvän kuvan ja tutkimuksen kokonaisuus on aluksi vaikea hahmottaa. Toisaalta tutkimus on julkaistu vuonna 1999, jolloin tutkimustradition voidaan olettaa olevan erilainen. Kuudentoista vuoden aikana myös käsitteet ovat voineet muuttua, joten kriittinen suhtautuminen niihin ei ole ehkä tässä yhteydessä tarpeen. Kivivuoren tutkimus on kuitenkin mitä ilmeisemmin ollut aikanaan merkittävä tutkimus. Tutkimusta on hyödynnetty myös jälkikäteen sen osoittamien tulosten vuoksi. 17 Tutkimus on osoittanut merkittävällä tavalla henkirikollisuuden rakennetta, joka on myös oletettavasti edistänyt toimia ja menetelmiä henkirikollisuuden estämiseksi yhteiskunnassamme. Kriminologian menetelmät kurssin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelija kriminologisen tutkimuksen menetelmiin ja teorioihin. Oma pohjani menetelmäopintojeni suhteen on ollut melko suppea, mutta niistä on selkeästi ollut apua myös tämän kurssin suorittamisen kannalta. Kriminologian menetelmät kurssi on siten hyvää kertausta tutkimusmenetelmistä ja se antaa mielestäni hyviä valmiuksia pro gradun suunnittelulle. Koin tästä olevan paljon hyötyä, sillä oma pro gradu seminaariin saa alkunsa syksyllä Myös suorittamastani kriminaalipolitiikka ja kriminologia kurssista oli hyötyä, jotta aihetta pystyi ymmärtämään laaja-alaisemmin. Korostan vielä, että erityisesti pidin kurssin suorittamistavasta. Mielestäni kirjallisen analyysin laatiminen palvelee parhaiten opiskelijoita oppimisen kannalta. Menetelmäopintoja olisi mielestäni muutoinkin järjetöntä opetella ulkoa, sillä tärkeämpää on hallita se käytännössä. Tällainen tehtävä palvelee ja edesauttaa nimenomaan kirjoittamis- ja havainnointitaitoja. Lisäksi kriittisen lukijan rooliin asettuminen ja tutkimuksen arvioiminen avartaa sitä näkökulmaa, mikä on hyvälle tutkimukselle ominaista. Uskon tästä olevan paljon hyötyä myös seuraavia opintoja varten. 17 Tutkimusta on hyödynnetty esimerkiksi työryhmämietinnöissä. Ks. esim. Rikoksentorjuntaneuvosto 2004.

13 10 Valitun tutkimuksen analysoinnin yhteydessä olen oppinut myös sen, että tutkimustulokset voivat tuoda esille paljon mielenkiintoisia seikkoja. Lisäksi on lukijan edun mukaista, jos heti tutkimuksen alussa lukijalle tuodaan selvästi esiin se, mitä tutkimuksessa tutkitaan, miksi sitä tutkitaan, miten aiheitta on tarkoitus tutkia ja miksi valitut keinot ovat parhaita tutkimuksen onnistumisen kannalta. Myös huolellinen suunnittelu ja aineistoon paneutuminen edesauttavat tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä. Itse en kuitenkaan kokenut tarpeelliseksi, että kurssilla paneuduttiin valmiiden tutkimusten läpikäyntiin. Sen sijaan, että keskityimme käsittelemään kolmea kriminologista tutkimusta ja tarkastelemalla niissä käytettyjä menetelmiä ja teorioita, olisi mielestäni ollut tehokkaampaa paneutua määrällisen ja laadullisen menetelmän perusteelliseen läpikäyntiin. Toisaalta valmiiden tutkimusten läpikäynnistä oli myös hyötyä, mutta niiden vähentäminen esimerkiksi yhteen olisi ollut riittävää. Vielä tarkemmin olisi voitu esimerkiksi käydä läpi sitä, mitkä ovat määrällisen ja laadullisen aineiston metodeja ja strategioita. Suhteessa muihin kurssilla käsiteltyihin asioihin näitä käsiteltiin melko suppeasti, vaikka mielestäni ne olivat koko kurssin ydin.

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje

Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari

Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Scientific Method Mistä on kysymys?

Scientific Method Mistä on kysymys? Scientific Method Mistä on kysymys? Janne Rautasuo 29.11.2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services 29.11.2016 1 Palontutkinnasta kuultua

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Juomatapatutkimus ja muut alkoholiaineistot tietoarkistossa

Juomatapatutkimus ja muut alkoholiaineistot tietoarkistossa Juomatapatutkimus ja muut alkoholiaineistot tietoarkistossa Juomatavat Venäjällä ja Suomessa Alkoholitutkimussäätiö 4.12.2013 Helena Laaksonen, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Taustaa Tutkimuksen

Lisätiedot

AIHEEN KEHITTELY. Seminaarisessio 2 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI. Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017

AIHEEN KEHITTELY. Seminaarisessio 2 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI. Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017 AIHEEN KEHITTELY Seminaarisessio 2 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017 Millainen on hyvä opinnäyte? Millainen on hyvä opinnäyte? Aiheeltaankiinnostava

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Kriminologian menetelmät Tutkimusanalyysi

Kriminologian menetelmät Tutkimusanalyysi Kriminologian menetelmät Tutkimusanalyysi Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät (531192) 5 op Irma Komulainen, 238919 28 29.4.2015 Matti Tolvanen ja Mia Kilpeläinen 1 SISÄLLYS

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén

5 Väkivaltarikokset ja alkoholi Martti Lehti & Reino Sirén 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi II.B.5 Väkivaltarikokset ja alkoholi 295 Väkivaltarikollisuus ja alkoholi liittyvät läheisesti toisiinsa. Pääosa pahoinpitelyrikoksiin ja henkirikoksiin syyllistyvistä tekee

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin

CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen. Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin CS20A0500 Toimitusketjun kehittämisprojekti CS90A0060 Diplomityö / Toimitusketjun johtaminen Vaiheittainen valmentautuminen diplomiinsinöörin ongelmanratkaisuun Petri Niemi petri.niemi@lut.fi +358 50 322

Lisätiedot

Hakusuosikit. Unifaun Online 2015-12-16

Hakusuosikit. Unifaun Online 2015-12-16 Hakusuosikit Unifaun Online 2015-12-16 2 Sisältö 1 Hakusuosikit... 3 1.1 Käsitteitä... 3 1.2 Symboleita ja painikkeita... 3 1.3 Luo Hakusuosikki... 4 1.4 Hakusuosikin käyttö... 7 1.5 Poista hakusuosikki...

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot