TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Transkriptio

1 TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

2 SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET

3 Jokien ja järvien seuranta VHAsovittu osa VHA-seuranta Tila Hydrologia VHAtäydennysosa Biologia Vedenlaatu Luokittelua täydentävä seuranta, VHA Nyk.~alueellinen seuranta+ kartoitukset Hajakuormituksen vaikutusten seuranta MMM Reaaliaikainen levähaitta-seuranta Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta Pienten valuma-alueiden seuranta Ympäristön yhdennetty seuranta 3/21/2011 Haitalliset aineet vedessä ja eliöissä

4

5

6 Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet Perusseuranta (P) Edustava kuva vesien tilasta ja sen muutoksista Eri järvi- ja jokityypit Maantieteellinen edustavuus Kaikki biologiset tekijät edustavasti mukana Riippumaton vesistön tilasta Vertailupaikkojen verkko viranomaisseuranta Perusseuranta on pintavesien säännöllistä seurantaa ihmisen toiminnasta tehdyn vaikutusarvioinnin todentamiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi. Perusseurantaa tulee tehdä kaikentyyppisissä vesissä (VHL 1299/2004/ 9 ).Perusseurannan ohjelma kootaan viranomaisseurannoista ja velvoitetarkkailuista. Pintaveden perusseuranta kohdistuu biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin Näitä tekijöitä seurataan hoitosuunnitelmakauden aikana vähintään vuoden ajan. VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella

7 Vesienhoitoalueen seurantaohjelma: Pintavedet Toiminnallinen seuranta (T) Uhkana, että hyvä tila ei toteudu Hyvää huonommaksi luokitellut sekä vesistöt, joissa riski tilan heikentymisestä Toimenpideohjelman vaikutusten toteamiseksi Sama paikka voi olla sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan verkossa (P/T) velvoitetarkkailu Toiminnallinen seuranta Pintavesien toiminnallinen seuranta kohdistuu pintavesimuodostumiin, joissa on mahdollista, että hyvää ekologista tai hyvää saavutettavissa olevaa ekologista tilaa ei saavuteta ja on tarpeen saada selville toimenpideohjelman toimien vaikutukset. Toiminnallisen seurannan ohjelma kootaan velvoitetarkkailuista ja tarvittaessa viranomaisseurannoista. Toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen. Toiminnallisen seurannan havaintopaikoilla fysikaalis-kemiallisia tekijöitä seurataan neljä kertaa vuodessa ja kyseessä olevan toiminnan vaikutuksille herkimpiä biologisia tekijöitä kolmen vuoden välein tai voimassa olevan velvoitetarkkailusuunnitelman mukaisesti. VHA -seurannassa olevien vesimuodostumien vähintään suppea ekologinen luokittelu mahdollinen seuraavalla hoitosuunnitelmakierroksella

8 VHA seurantaan liitettävä osa VHA -seurannan ulkopuolelle jäävä osa seurannoista Seurantaohjelman rakenne Viranomaisten seurannat Toiminnanharjoittajien tarkkailut Perusseuranta Vertailuolosuhteet Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus Hajakuormitus Toiminnallinen seuranta Pistekuormitus Rakenteelliset muutokset Tutkinnallinen seuranta Ekologisen tilan selvitykset Vahinko- ja häiriötilanteet Erityisalueiden seuranta Suojelualuerekisterin kohteet Uimavedet* Vedenoton seuranta *Kunnat vastaavat seurannoista

9 Ympäristöhallinnon yhteisen seurantaohjelman rakenne ja periaatteet 1. Vesitilavuudeltaan ja pinta-alaltaan merkittävät vesimuodostumat 2. Muut vesimuodostumat Pääsääntöisesti vuosittainen seuranta R1 Rotaatioseuranta Vertailuolojen ja tilamuutosten arviointia täydentävä, harvennettu seuranta Järvet > 1 km 2 ja joet valuma-alue > 10 km 2 ; Koodiksi Ref, P, Eut, HM tai Toks seurannan tarkoituksen mukaisesti Vertailuolojen Ref_1 ja Ref_2 ja pitkäaikaismuutosten P_1 ja P_2 seuranta [vertailukohteet, kattava biologia vuosittain paitsi vesikasvit ja kalat 3-6 vuoden välein] Rehevöitymiskehityksen intensiiviseuranta [velvoitetarkkailuihin kuulumattomat tärkeät kohteet, biologiasta kasvipl.,piilevät ja pohjael. vuosittain ja vesikasvit ja kalat 6 vuoden välein] Eut_1 ja Eut_2 R3. Sykli 3 vuotta (2009/-12, 2010/-13, 2011/-14 tai 2012/-15): selvästi muuttuneet kohteet + otos erinomaisen tilan kohteita, joista tarvitaan täydentävää tietoa 1. hoitosuunnitelmakaudella R6. Sykli 6 vuotta (2010/-16, 2011/-17, 2012/-18, 2013/-19,2014/-20 tai 2015/-21): kohteet, joissa pieniä muutoksia havaittavissa + otos kohteita jotka luokiteltu erinomaiseksi kohtuullisen luotettavalla aineistolla Hydromorfologisten vesistövaikutusten seuranta HM_1 ja HM_2 Toksisuushaittojen intensiiviseuranta (mm. alunamaakohteet) Toks_1 ja Toks_2 R12. Sykli 12 vuotta. Luokittelutiedon täydennys. Otos kohteita, joiden tilaan ei oleteta kohdistuvan merkittäviä paineita. Etelä-Savon ympäristökeskus / Esitys / Tekijä

10

11 Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Makrofyytit

12 BIOLOGISET SEURANTAMENETELMÄT esim. kasvillisuuskartoitukset 5 m 15 ns. päävyöhykelinjaa/järvi Linjat erilaisilla rantatyypeillä

13

14 Vesikasvillisuuslinjat, Puruvesi - Laadulliset muutokset vähäisiä - Määrälliset muutokset näkyvämpiä

15 Kaikki vaihtelutekijät Muuttuja Vaihtelu vertailuoloissa Vaste kuormitukseen Menetelmästä aiheutuva vaihtelu Lajimäärä Tyyppilajien suhteellinen %- osuus ? (+++) Irtokeijujien %-osuus Uposlehtisten %-osuus Pohjalehtisten %-osuus Kelluslehtisten %-osuus Ilmaversoisten %-osuus Rantakasvien %-osuus Vesisammalien %-osuus PMA /kasvillisuusindeksi +++ +? PMA /pinta-alapeittävyys +++ -? e- ja me-lajien %-osuus + +++? (+) o- ja o-m-lajien %-osuus +? (+) Isojen pohjalehtisten %- osuus Pohjalehtisten maksimisyvyys (cm) Umpeenkasvun indikaattorit %-osuus ? Trofiapisteet (o-e <> 1-5) ? (++)

16 Biomassa (keskiarvo) LUOKITTELUMUUTTUJAT ekologinen merkitys, herkkyys kuormittavalle & muuttavalle toiminnalle, luotettavuus vertailupaikat kuormitetut Suuret, vähähumuksiset järvet (tyyppi 5) (vert.arvo 0.34 mg/l) 1,2 mg/l 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Vert. E/Hy H/T T/V V/Hu Ekologinen tila others Chlo Eug Raphi Diat Chry Dino Cry Cyan Esim. pohjaeläimet: tyypille ominaisten lajien määrä vähenee Esim. kasviplanktonryhmien biomassa kasvaa

17 EKOLOGINEN LUOKITUS BIOLOGINEN LUOKITUS VEDENLAATU- LUOKITUS EKOLOGINEN LUOKITUS ASIANTUNTIJA- ARVIO Planktonyhteisöjen vuodenaikaisvaihtelu Kesäkerrostuneisuus Jää Jää I II II IV V VI VII VIII IX X XI XII KUUKAUSI Kasviplankton Ravinteet Eläinplankton

18

19 Luokitus pinta-alan perusteella Pinta ala%, 4905 km % 10 % 5 % 19 % Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Puuttuu 66 %

20

21 Ojitusintensiteetin vaikutus järvien rehevyystasoon

22 Maatalousmaan alueet ja järvien rehevyysluokat

23 Turvevaiden osuudet ja järvien rehevyysluokat

24 Valon tunkeutuminen veteen % % % Syv. Oligotrofinen, vähähumuksinen järvi Dystrofinen (ruskeavetinen) humusjärvi Eutrofinen, vähähumuksinen järvi Punainen valo (630 nm) Vihreä valo (530 nm) Sininen valo (430 nm)

25 Syvyys (m) Tuottavan kerroksen paksuus Valaistu kerros EF 4 6 Väri Tuottavan kerroksen paksuus = syvyys, johon tulee1 % pintaan tulevasta valomäärästä (z 1 %) NS z1% Valoton kerros AF z 1 % = 41,85 väri 0.77 NS = 17,54 väri 0.57