Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Transkriptio

1 Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

2 Luennon sisältö Mitä humus on? Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat peräisin? Miten humus tulee vesistöihin? Missä humusvedet sijaitsevat? Miten humus vaikuttaa vesistöissä? Voiko kirkasvetinen vesistö muuttua itsestään humusvesistöksi? Johtopäätökset

3 Mitä humus on? Humus (lat. = maa, maaperä) eli mullas tai humusaineet on tummaa, eloperäistä ainetta, jossa on runsaasti humushappoja. Humus muodostuu eloperäisten ainesten maatumisesta ja kasvien muuttumisesta kangasturpeeksi. Humusta syntyy esimerkiksi kompostoinnista. Humusta esiintyy myös soiden läheisten järvien ja jokien vedessä, kun humus huuhtoutuu joen mukana järveen ja värjää veden tummanruskeaksi. Soilta tuleva humuksen värjäämä vesi on kuitenkin kirkasta, toisin kuin savialueiden järvien vesi, joka on sameaa ja vaaleamman ruskeaa (Wikipedia) Humusaineet esiintyvät vedessä liukoisena, kolloideina sekä kiinteässä muodossa (Kronberg 1999)

4 Fulvohappo Humushappo Humushapot vesiliukoisia kun ph > 2. Yleensä muodostavat suurimman (uutettavan) jakeen maaperän humusaineista. Fulvohapot vesiliukoisia kaikissa koko ph skaalalla. Kun humusaineet uuteetaan alhaisessa ph:ssa (ph<2), liuokseen jää jäljelle fulvohapot. Humiiniyhdisteet eivät ole veteen liukoisia yhdisteitä.

5 Humusaineiden ja kasvimateriaalin alkuainekoostumus (Kononova) Yhdiste % tuhkaton kuivapaino Hiili (C) Vety (H) Happi (O) Typpi (N) Fulvohappo Humushappo Proteiini Ligniini Orgaanisen aineksen tärkein funktionaalinen ryhmä ovat karboksyylihapot, sillä ne vaikuttavat orgaanisen aineksen liukoisuuteen ja happamuuteen (Peuravuori & Pihlaja 1999)

6 Humuspitoisuuden mittaamisessa käytettäviä menetelmiä Parametri Selitys Sisältö TOC (mg C/l) Orgaaninen kokonaishiili Kaikki näytteen sisältämä hiili. DOC (mg C/l) Liuennut orgaaninen hiili Orgaaninen hiili, joka suodattuu 0.5 um suodattimen läpi BOD7 (mg O2/l) Biologinen hapenkulutus Bakteereiden 7 päivän aikana kuluttama happimäärä. CODM n (mg O2/l) Kemiallinen hapenkulutus KMnO4:n aiheuttama orgaanisen aineen kem. hajoaminen. Dikromaattia (CODCr) käytetään teollisuuden vesiin ja se on voimakkaampi hapetin kuin mangaani. KMnO4 (mg/l) Kaliumpermangan. kulutus KMnO4:n aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen. CODM n KMnO4 / 3,95 DOC Veden väri (mg Pt/l) Veden väriä verrataan Suodatetun näytteen väriä verrataan PtCl6 standardin väriin standardiliuoksen tai kiekon väriin. Veden absorbanssi Absorbanssin mittaus Suodatetun veden absorbanssi mitataan. Käytettyjä aallonpituuksia ovat esim. 254, 400, 420 tai 436 nm.

7 Humusaineiden hajoaminen Valohajoaminen (UV-valo) Biologinen hajoaminen; DOC:sta yleensä vain pieni osa (<5%) helposti mikrobien hajotettavissa 25 Bacterial carbon production response {i.e., [(BCPUV BCPdark)/BCPdark] 100} after 5 h and 43 to 65 h of the addition of irradiated or nonirradiated humic substances. 20 HA mg L y = x R² = y = x R² = Inkubointiaika (min) Anesio A M et al. Appl. Environ. Microbiol. 2005;71: Remoundaki ym. 2009

8 Mistä vesistöjen humusaineet ovat peräisin? Orgaanista ainetta tulee veteen Valuma-alueelta Vesistön itsensä tuottamana (levät, kasvillisuus) Ilmaperäinen kuormitus hyvin vähäistä Valuma-alueen merkitys orgaanisen aineen kuormituksessa korostuu humusvesistöissä Metsämaasta (26 milj.ha) noin 1/3 (8.9 milj.ha) on luokiteltu suoksi

9 Lammin Pääjärvi Valuma-alue 199 km 2 DOC km 2 Haarajoki 55 km 2 80 km km 2 Löyttynoja 8 km 2

10 Miten humus tulee vesistöihin? Edellisen vuoden kosteusolosuhteiden heijastuminen pikkujärvien veden laatuun talvella Järven hydrologinen asema/sijainti Järvinen et al. 2002

11 Valuma-alueen ominaisuudet vs. valumavesien ravinnepitoisuudet Pääjärven valuma-alueella 25 Orgaaninen hiili 3000 Nitraatti ja fosfaatti 30 DOC mg L y = 0.323x R 2 = 0.47 R 2 = 0.79, jos tämä valuma-alue ei mukana Suo-% NO3-N ug L NO 3 y = x R2 = 0.91 y = x R2 = Pelto-% PO PO4-P ug L -1

12

13

14 14 40 NO 3 mg m -3, Q (*10) m3 s DOC NO 3 Q DOC g m Pääjärven Pappilanlahteen laskevan Koiransuolenojan nitraatin (NO 3 ) ja orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet välisenä aikana. Punaisella on lisäksi merkitty Pääjärveen laskevan Mustajoen virtaama samana ajankohtana. Pitoisuudet on mitattu klo 12 ja virtaama edustaa vuorokauden keskiarvoa.

15 Missä humusvedet sijaitsevat? Hiiltä on paljon vesissä alueilla, missä on paljon soita ja soita on erityisesti vedenjakaja-alueilla. Ominaisuus ei sinänsä ole huonoutta, mutta se kuvastaa luontaista orgaanista kuormitusta.

16 GTK:n 140 järven koko maan kattava aineisto sedimenttien hiilivarastoista 50 kg C m Järvisedimenttien keskimääräinen hiilivarasto on 19 kg m -2 ja varastoitumisnopeus 2.0 g m -2 a -1 0 >100 km km km km2 <0.1 km2 20 kg C m Soiden osuus valumaalueesta vaihtelee suuresti ollen etelässä 8-9% ja pohjoisessa 24% 0 Vuoksi Kymijoki Oulujoki Kemijoki Pajunen 2007

17 Jokien kuljettama orgaanisen hiilen määrä 10 9 South Large Basins DOC load g C m -2 a -1 North Small Basins CN Basins Southern Boreal Vuoksi Porvoo Musti Vantaa Kisko Paimio Aura Kokemäki Lapvaarti Lapua Perho Lesti Kala Pyhä Oulu Kiiminki Ii Kemi Tornio Oulanka Kitka Mustajoki Haarajoki Luhdanjoki Löytynoja Koirasuolenoja Letkunoja Usa Sedbyaga Vym Achym In Alaska DOC load varied in five drainage basins between g C m -1 a -1 (Striegel et al. 2007)

18 Järvien tyypittely Pohjois-Lapin järvet (PoLa). Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRc). Vähähumuksiset järvet (Vh). (väri <30 mg Pt/l) Matalat vähähumuksiset järvet (VhM). Suuret vähähumuksiset järvet (SVh). Lyhytviipymäiset järvet (Lv). Väriarvot mg Pt/l Pienet keskihumuksiset järvet (PKh). Keskikokoiset keskihumuksiset järvet (KkKh). Matalat keskihumuksiset järvet (KhM). Suuret keskihumuksiset järvet (SKh). Väriarvot > 90 mg Pt/l Runsashumuksiset järvet (Rh). Matalat runsashumuksiset järvet (RhM). Vuori ym Mitikka 2011

19 Miten humus vaikuttaa vesistöissä? Humus vaikuttaa epäorgaanisten ja orgaanisten ravinteiden kulkeutumiseen ja käyttökelpoisuuteen leville ja mikrobeille Humus vaikuttaa raskasmetallien ja orgaanisten epäpuhtauksien toksisuuteen ympäristössä muodostamalla komplekseja monien myrkyllisten aineiden kanssa Happo-emäs-ominaisuuksiensa vuoksi humus on tärkeä tekijä pintavesien happamuuden säätelyssä Pintavedet voivat olla humuksen johdosta luontaisesti happamia (ph<6)

20

21 Kasviplanktonin perustuotanto vs. liuenneen orgaanisen aineen (DOC) määrä Valkea-Kotinen, Evo, Hämeenlinna DOC

22 Anna Paloheimo, pro gradu, HY, Biotieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos / limnologia, 2005 Tutkimuksessa havaittiin elohopeapitoisuuden olevan korkeampi järvissä, joissa orgaanisen aineksen määrä on suuri. Humusindikaattorien merkitys oli erityisen selkeä pienillä ja keskisuurilla järvillä. Orgaanisen aineksen on ajateltu lisäävän elohopean biosaatavuutta stimuloimalla mikrobien metylaatiota ja pitämällä siihen sitoutunutta elohopeaa vesifaasissa (Garcia ja Carignan 2000) MeHg sedimentaatio oli koejärvessä v mg ja se oli mg Verta ym Rask ym. 2010

23 Voiko kirkasvetinen vesistö muuttua itsestään humusvesistöksi?

24

25 Johtopäätökset Humusjärvet ovat Suomen luonnon yksi erityispiirre Turvemaiden suuri määrä selittää vesistöjen korkean humuspitoisuuden Valuma-alueelta peräisin olevat orgaaniset yhdisteet vaikuttavat vesistöjen fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän vesistöjen orgaanisen aineen kuormitusta Maankäytöllä on ratkaiseva merkitys vesistöjen ihmisperäisessä orgaanisessa kuormituksessa Vesistöt varastoivat merkittäviä määriä orgaanisia yhdisteitä ja muuttavat suuria määriä valuma-alueelta peräisin olevia orgaanisia yhdisteitä hiilidioksidiksi ja metaaniksi -> humusvesistöt ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen tuottajia Humuksella on suuri merkitys maaperässä ja vesistöissä

26 Sademäärä Colour < > DOC Maaekosysteemit (metsät, suot, pellot) Veden lämpötila Lämpötilakerrostuminen Valon määrä ja laatu Physics Chemistry ph ja alkaliniteetti Fe, orgp & orgn Kemiallinen kerrost. halusvesi ravinteet Bakteerit ja arkit Eläinplankton Pohjaeläimet Kalat Biology Heterotrophy > Autotrophy Syanobakteerit ja levät Vesikasvit ja sammalet Yhteyttävät bakteerit Hg metyloituminen

27 Hiilen lähteet ja vuot Sää/Ilmasto CO 2 CO 2 CH 4 CO 2 CH 4 MiKrobihajotus-> CO 2 ylikyllästys UV-valo Lumi ja maavesi C-varastoit. Meri Järvi Joki: DOC, TIC Maaperän OC CO 2 vedessä: Ca,MgCO 3 liukeneminen Kallioperän Ca,MgCO 3 Org. aineen hajoaminen ja huuhtoutuminen Mukailtu Middelkoop n 2008

28 KIITOS!