A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle"

Transkriptio

1 Eläinlääketiede Työryhmän osallistujat Antti Sukura, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto Olli Peltoniemi, Helsingin yliopisto Outi Vainio, Helsingin yliopisto Outi Hälli, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Yleisesti on todettava, että puhuttaessa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnasta (TKItoiminta), tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien käytäntöjen muutoksilla on erittäin suuri merkitys eläinlääketieteelliselle tutkimukselle. Kokonaiskustannusmalli Siirtyminen kokonaiskustannusmalliin on todennäköisesti vähentänyt eläinlääketieteeseen rahoitettujen tutkimusprojektien määrää ja selkeästi lisännyt byrokratiaa tutkimushallinnossa. Kokonaiskustannusmallin mukana on tullut myös uutta byrokratiaa (esimerkiksi SOLE TM työajankohdentamisjärjestelmän käyttöönotto), jonka sisäänajo on edelleen käynnissä. Uudet toimintatavat ovat vieneet työaikaa tutkimuksen ydintekemisestä. Harmillisesti tämä on saattanut vaikuttaa tutkijoiden työmotivaatiota vähentävästi. Osaksi tämän vuoksi tiedekunnasta jätettiin ennätyksellisen vähän hakemuksia Suomen Akatemian hakuun (neljä kappaletta) vuoden 2010 hakuun. Kokonaiskustannusmalliin liittyen eläinlääketieteen korkea kustannuskerroin (112 %) on vähentänyt yksityiseltä sektorilta saatua rahoitusta, koska tutkimukseen liittyvät kustannukset katsotaan yrityksissä liian suureksi hyötyyn nähden. Kokonaiskustannusmallin hyväksi mahdollisuudeksi voitaneen laskea tutkimuksen kustannusten saamisen selkeämmin näkyväksi. Yliopistolaki Yliopiston irtautuminen omaksi taloudelliseksi kokonaisuudekseen on eläinlääketieteen piirissä tehostanut varainhankintaa. Konkreettisesti tämä on näkynyt esimerkiksi eläinlääketieteellistä tutkimusta tukevien säätiöiden aktiivisena rahoituksen ja lahjoittajien hakuna. Täydentävä rahoitus Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääketieteeseen liittyvien rahastojen (ennen kaikkea maaseudun kehittämisrahasto, MAKERA) rahoituksen myöntämisperusteet on sidottu varsin tiukasti ministeriön asettamiin strategisiin painopistealueisiin. Tämä saattaa rajoittaa tutkimuksen 1

2 innovatiivisuutta ja vaikeuttaa tutkimuksen suuntaamista tieteenalan kannalta merkityksellisimpiin tutkimusaiheisiin. Kuitenkin, ministeriön myöntämä rahoitus on merkittävä osa tieteenalan rahoitusta ja tämän rahoituksen suunnitelmissa olevalla vähentämisellä on epäedullinen vaikutus tutkimuksen toimintaympäristöön. EU-hankkeiden byrokraattisuus hirvittää tieteenalan tutkijoita. Hakemuksien tekeminen koetaan työlääksi. Tämä johtaa helposti siihen, ettei EU-hankerahoitusta kovin aktiivisesti haeta eläinlääketieteellistä tutkimusta varten. Eläinlääketieteen arvostus Eläinlääketieteellisen tutkimuksen arvostus alan ulkopuolella koetaan vähäiseksi omana kokonaisuutenaan. Arvoa nähdään, jos eläinlääketiedettä voidaan hyödyttää perus- tai taustatutkimuksena lääketieteelle. Esimerkiksi hevosten urheilufysiologian tutkimusta on rahoittajan taholta esitetty tehtäväksi rotilla. Vaihtamalla hevoset rottiin olisi sama soveltava tieto lääketieteen puolelle saatavissa, mutta kustannukset olisivat vähäisemmät. Tämän kaltaisissa kommenteissa näkyy, kuinka helposti lähtökohtainen eläinlääketieteellinen tutkimuksen päämäärä unohtuu. Tähän liittyy se, että rahoittajien tietämys eläinlääketieteestä on liian vähäinen. Toisaalta, translationaalinen tutkimus on tutkimusalalle selvä mahdollisuus. Eläinlääketieteen hyödyntäminen lääketieteen perustutkimuksena voi antaa alan tutkimukselle uutta merkitystä. Poliittisesti katsottuna eläinten hyvinvoinnin ja kliinisen eläinlääketieteen tutkimus on tällä hetkellä hyvin tärkeää, mikä on katsottava tieteenalan mahdollisuudeksi. Tutkimusresurssit Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on ainoa eläinlääketieteellinen yliopistoyksikkö Suomessa. Aivan leijonan osa tieteenalan tutkimushenkilöstöstä löytyy yliopiston sisältä. Tämä on tutkimustoiminnan yksi heikkous. Jos yliopisto joutuu taloudellisesti koville, voi tutkimusosuus joutua ensin karsintalistalle, jotta opetustoiminta voidaan säilyttää. Eläinlääketieteellinen tutkimustoiminta on tämän vuoksi melkoisen haavoittuvaa. Aikaisemmin tutkimuksella oli laajempi pohja nykyisen Eviran toimiessa merkittävänä tutkimuslaitoksena. Käytännössä yliopiston iso rooli tarkoittaa erityisesti sitä, että tiedekunnan tutkimustoiminnan tulee säilyä monialaisena, jotta kansallinen monialaisuus pystytään eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa ylipäätään säilyttämään. Myös tutkimukseen pohjautuva opetus velvoittaa tiedekuntaa harjoittamaan ja edistämään monialaista eläinlääketieteellistä tutkimusta. Yritysrahoitus TEKES rahoituksen hakuarvioinnissa hyviksi hankkeiksi todettuja eläinlääketieteellisiä tutkimuskokonaisuuksia on jäänyt rahoittamatta yleiseen heikkoon taloustilanteeseen vedoten. Ylipäätään yritysmaailmassa tapahtunut kehitys, esimerkiksi uusien alkuperäisten lääkemolekyylien kehittämisen vähentynyt panostus ja painopisteen siirtyminen olemassa olevien lääkemolekyylien hyödyntämiseen ja markkinointiin, ovat vaikuttaneet myös tieteenalan perustutkimuksen resursseihin. Tällä hetkellä yrityksistä löytyvä tutkimusmielenkiinto (ja sitä kautta rahoitusmahdollisuudet) suuntautuu pääsääntöisesti pieneläinpuolelle osaksi pieneläinlääkkeisiin liittyvän vähäisemmän byrokratian, harrastuseläinsektorin suuremman "maksukyvyn" ja tuotantoeläinpuolen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon keskittyvän hoidon 2

3 vuoksi. Kuitenkin, kokonaiskustannusmalli on vähentänyt yritysten haluja rahoittaa myös seura- ja harraste-eläimiin liittyvää tutkimusta. Sikatutkimuksen osalta sianlihantuotannon kannattavuuden romahtaminen on vähentänyt teollisuuden antamaa tutkimusrahoitusta merkittävästi. Lisäksi yksittäisten sikatilojen heikentynyt talous karsii kenttätutkimuksen resursseja, koska tutkimustilojen rekrytointi on vaikeutunut. Tämä heijastuu ongelmina myös kliinisen opetuksen käytännön järjestelyihin. Kansallisen ruokastrategian sisältö nähdään hieman ristiriitaisena (kansallisen tuotannon korostus, elinvoimainen tuotanto -> isommat tuotantoyksiköt; samalla esitetään vahvoja kannanottoja lähiruoan, luomutuotannon ja muiden "pehmeiden arvojen" puolesta). Ruokastrategian merkitys ja mahdollinen uhka tutkimukselle löytyy lähinnä siitä, että strategiassa painotetut marginaaliset tuotantomuodot eivät riitä mahdollistamaan täsmennettyä tutkimustoimintaa. Esimerkiksi luonnonmukainen kotieläintuotanto on määrältään Suomessa vielä hyvin suppeaa ja hajanaista. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Julkaisut Noin kaksi kolmasosaa tieteenalan julkaisuista tulee Helsingin yliopiston (HY) eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta (ELTDK). Vuonna 2009 kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli yli 150 kappaletta. Sektoritutkimuslaitoksista Evira tuottaa vähäisen määrän julkaisuja. Koulutukselliset tavoitteet Ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoite on saavutettu viime vuosina. Vuoden 2010 tavoitteena on ollut 60 suoritettua tutkintoa toteutuma ollessa 68. Tohtoritutkintojen osalta vastaavat luvut ovat 12 suoritettua ja 14 toteutunutta tutkintoa. Kansainvälisen liikkuvuuden kohdalla tavoitteista on hieman jääty vuonna Tavoitteena on ollut 36 kansainväliseen toimintaan osallistuvaa korkeakoulututkintoa suorittavaa henkilöä ja toteutuma on ollut 24 henkilöä. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä vuonna 2010 oli 5 henkilöä. Tutkimusalojen arviointia Yleisesti eläinlääketieteellisen tutkimuksen vahvuudeksi on todettava monialaisuus eläinlääketieteen sisällä sekä vahva molekyyliepidemiologian osaaminen elintarviketurvallisuustutkimuksessa. Koko tieteenalaa koskeva merkittävä mahdollisuus löytyy eläinsairaalatoiminnan potilasaineiston ja perustutkimuksen hyödyntämisestä translationaalisessa tutkimuksessa. Elintarviketurvallisuuteen liittyvä tutkimustoiminta on kansanvälistä huipputasoa. Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikön vahvuuksiksi voidaan laskea etenkin monipuolinen menetelmäosaaminen sekä toimiva järjestelmä nuorien tutkijoiden rekrytoinnissa ja ohjaamisessa lisensiaattitöiden tekijöiden ja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden kesäkoulun muodossa. 3

4 Vahvan elintarvikehygieenisen osaamisen lisäksi merkittävä tutkimuskokonaisuus on koirien geenitutkimus. Tämän eläinlääketieteellisen tutkimusalan vahvuutena on nähtävä vahva translationaalisuus lääketieteen suuntaan. Kliininen tutkimus on eurooppalaista kärkitasoa. Sika- ja utaretulehdustutkimuksessa alkaa nykytilanteessa olla tarpeellista jatkuvuutta esimerkiksi post doc -vaiheen tutkijoiden rekrytoinnin onnistumisen muodossa. Kliinisessä kesäkoulussa eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavat opiskelijat tutustuvat kliinisen tutkimuksen tekemiseen jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijat tekevät kesäkoulussa lisensiaatin tutkielmansa. Tavoitteena on, että he jatkaisivat tutkijankoulutustaan tekemällä samasta aiheesta väitöskirjan. Kliinisen tutkimuksen tasossa on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Joillakin aloilla ei ole vielä muotoutunut selvää toimintatapaa poikkitieteelliseen tutkimushankkeiden suunnitteluun ja käynnistämiseen. Osin tähän liittyen tutkimuskysymysten asettelu on varsin kapeaa osaltaan rahoitusmahdollisuuksien vähäisyyden, mutta myös jonkin verran urautuneiden toimintamallien ja riittävän eläinlääketieteen ulkopuolelle ulottuvan kunnianhimon puutteen vuoksi. Nousevat/hot spot tutkimusaiheet Nousevia tutkimusaiheita ovat eläinlääketieteeseen liittyvän valvonnan tutkimus sekä translationaalinen tutkimus esimerkiksi koirakognition alueella. Toisaalta tuotantoeläimet, esimerkiksi sika, soveltuvat hyvin voimakkaaseen elopainon vaihteluun liittyvän monitieteisen tutkimuksen mallieläimiksi. Kliinisillä aloilla merkittävä yksittäinen tutkimusaihe on tuotantoeläinten tuotantoiän pidentäminen. Tutkimuksen arviointi Tiedekunnan tutkimus on menestynyt erinomaisesti tieteen tekemiseen kohdistuneissa arvioinneissa. Kuitenkin on todettava, että kaikki tutkimuksen arviointiin käytettävät menetelmät (indikaattorit) eivät välttämättä palvele kliinisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen arviointia parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusosuuden käyttämistä tutkimuksen laadun mittana ei voida pitää kliiniseen eläinlääketieteeseen kovin hyvin sopivana arviointitapana, koska Suomen Akatemia rahoittaa pääasiassa perustutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kliinistä lääketieteellistä tutkimusta korvamerkityllä EVO-rahalla. Kliinisellä eläinlääketieteellisellä tutkimuksella ei ole vastaavanlaista julkista korvamerkittyä rahaa. Kansainväliset suhteet BRIC-mailla nähtiin merkitystä etenkin elintarvikehygieniaan ja kliiniseen eläinlääketieteeseen liittyvän tutkimuksen kohdalla. BRIC-maista on esitetty kiinnostusta suomalaista osaamista ja suomalaisia tutkijankoulutuspaikkoja kohtaan, mutta tällä hetkellä resursseja ei ole kehittää tätä yhteistyötä eteenpäin. Tutkimusalan heikkoutena kansainvälisissä suhteissa nähtiin vajavainen Venäjän eläinlääketieteellisen toimintaympäristön tuntemus. Tieteenala ei ole osannut tuoda selvästi esille olemassa olevien kansainvälisten suhteiden ja verkostojen määrää. Kansainvälisten suhteiden heikkouksina on nähtävä rakenteellisen yhteistyön ja dokumentoinnin (ei selviä tutkimusyhteistyösopimuksia) puute sekä vahva henkilösidonnaisuus. 4

5 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Yliopistoympäristö tutkijanuran kannalta Eläinlääketieteen vahvuutena tutkijanuraa ajatellen nostettiin esiin tohtoreiden kouluttaminen todelliseen tarpeeseen. Eläinlääketieteen tohtori (ELT) -tutkinnon suorittaneista on pulaa. Eläinlääketieteen tohtoreita ei riitä vastaamaan yhteiskunnan kysyntää ja myös tiedekunnasta valmistuneet FT sijoittuvat hyvin työmarkkinoille. Eläinlääketieteen haasteena on enemmänkin saada tohtorikoulutuksen saaneita henkilöitä pysymään riittävästi tiedekunnassa töissä. Heikkoudeksi on laskettava se, ettei ELT -tutkinnon suorittaneille ei ole tarjota selvää ja riittävän houkuttelevaa uravaihtoehtoa yliopiston sisällä. Järjestelmällinen tohtorinkoulutus on mennyt tieteenalalla eteenpäin. Kirsi Pyhällön (HY) vuonna 2011 tekemän kyselytutkimuksen mukaan eläinlääketieteen tohtorikoulutettavat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja ohjaajiinsa. Yli 90 prosenttia tutkijakoulutettavista ei kokenut tarvetta ohjaajan vaihtoon. Tiedekunnassa suoritetuista tohtorintutkinnoista noin kolmasosa on filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Osaltaan FT-tutkintojen suuri osuus johtuu siitä, ettei tutkijan koulutuspaikkoja saada täytettyä eläinlääketieteen pohjakoulutuksen saaneilla henkilöillä. Valtakunnan yleinen eläinlääkäripula ja tutkijanuran heikko houkuttelevuus (heikko palkkaus, pätkätyöt) aiheuttavat hankaluuksia tutkijakoulutuksen paikkojen täyttämisessä. Käytännössä kaikki halukkaat eläinlääketieteellisen pohjakoulutuksen saaneet otetaan mukana tutkijakoulutukseen, mikä johtaa karsintamahdollisuuden puuttumiseen koulutukseen pääsevien kohdalla. Toisaalta, jo eläinlääketieteen perusopiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja lahjakkaita, jolloin myös tutkijan uralle päätyy hyvää henkilöstöä. FT-tutkintoon johtavien peruskoulutuksen saaneita henkilöitä on saatavilla eläinlääketieteellisen tutkimuksen tehtäviin, koska heidän työllistyminen tutkijan uran ulkopuolelle on haastavampaa. Tohtoriohjelmien uudistamisessa uhkana on verkostomaisten tohtoriohjelmien toiminnan turvaamisen haastavuus tulevaisuudessa. Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön turvaaminen nähtiin tärkeänä. Etenkin kliinisen alan tutkijoille on kysyntää tämän tieteenalan kehittämistarpeen vuoksi. Suomen Akatemian rahoittamassa Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa (ANIWEL) on rahoituskaudelle tohtorikoulutettavan paikkaa kliiniseen eläinlääketieteeseen, mutta se on tarpeeseen verrattuna liian vähän. Ammatillinen erikoistumiskoulutus (kansallinen erikoistumistutkinto ja kansainvälinen sertifiointi) ja tohtorintutkinto olisi saatava liitettyä luontevasti toisiinsa. Näiden kahden uran yhdistämiseksi ei ole olemassa selvää toimintamallia. Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa kokeillaan erikoistumis- ja tohtoriopintojen jaksottamista (6 kk tohtorikoulutusta ja 6 kk erikoistumisopintoja vuorotellen). Kokeilu jatkuu vasta toista vuotta, joten sen toimivuudesta ei ole kokemusta. Tämän hetkinen noin neljäksi vuodeksi ajateltu tutkijankoulutuspaketti on liian lyhytaikainen näiden kahden tarkoitusperän yhdistämiseksi. Käytännössä tarpeen olisi noin seitsemästä kahdeksaan vuoteen mittainen koulutusputki, joka mahdollistaisi kliinisen tutkijan uran houkuttelevuuden lisääntymisen. Lisäksi kliinisen alan 5

6 henkilöstön vapauttaminen tutkimukseen on käytännössä haastavaa: Kliininen potilastyö eläinsairaalassa tahtoo ajaa käytännössä tutkimustyön edelle. Valtakunnallinen suuntaus tohtorikoulutuksen ja -tutkintojen määrän vakiinnuttamiseen ja post doc -vaiheen painottamiseen saattaa aiheuttaa painetta myös eläinlääketieteellisen tohtorikoulutuksen panosten vähentämiseen perusteettomasti, koska meillä on vielä muista aloista poiketen tohtoripulaa. D. Liikkuvuus ja verkostot Selvästi näkyvä kansainvälinen liikkuvuus on tieteenalan heikkous. Mahdollisina taustasyinä melko vähäiseen tilastoissa näkyvään kansainvälistymiseen voivat olla suomalaisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen tason nousu, jolloin ulkomaiset yhteisöt eivät välttämättä tarjoa parempia vaihtoehtoja. Myös tieteenalan tutkijakoulutettavien naisvaltaisuus voi näkyä vähäisenä liikkuvuutena. Naispuoliselle tutkijalle voi olla mieskollegaansa vaikeampaa lähteä pitkäksi ajaksi ulkomaille pienten lasten kanssa. "Kotikansainvälistyminen" on tieteenalalle merkittävä mahdollisuus. Tutkimusyhteisöihin on halukkuutta tulla töihin ulkomailta. Nämä kansainväliset henkilöt ovat arvokasta pääomaa lähellä ja sujuvasti tapahtuvalle kansainvälistymiselle. Tiedekunnan professorit ja muu henkilökunta ovat muodostaneet merkittävät kansainväliset suhdeverkostot, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle, eivätkä näy virallisessa raportoinnissa. Sinänsä, verkostojen olemassa olo on laskettava mahdollisuudeksi. Erikoisalojen ammatilliset ja tieteelliset verkostot ovat kustannustehokas ja yleensä vähäisen byrokratian tapa toimia. Näitä verkostoja on hyödynnetty kliinisillä aloilla etenkin kansainvälisen ammatillisen erikoistumistutkintojen toteuttamisessa (esim. European College of Porcine Health Management, ECPHM; European College of Veterinary Pathologists, ECVP). E. Tutkimuksen infrastruktuurit Infrastruktuurin vahvuutena eläinlääketieteen alalla on nähtävä uusien tilojen myötä Viikkiin siirtyessä saadut uudet tekniset laitteet erityisesti elintarvikehygieniassa. Kuitenkin, tämä laitteisto alkaa olla nyt 10 vuotta vanhaa, joten päivitys- ja korjaustarvetta alkaa esiintyä. Suomalainen eläinlääketieteellistä tutkimusta palveleva infrastruktuuri koetaan osaksi heikkolaatuiseksi etenkin yhteistyökyvyn ja palvelualttiuden osalta. Usein on toimivampaa teettää tutkimushankkeisiin liittyviä töitä ulkomailla. Infrastruktuurin osalta keskihintaiset hankinnat ovat tieteenalalla haastavia. Tiedekunnan budjetin kiristyessä tämän hintaluokan hankinnoille ei ole selvää rahoituskanavaa. 6

7 Uhkana ovat sektoritutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurissa tapahtuneet alasajot. Esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) resurssien vähentäminen on vaikuttanut merkittävästi kokeellisen tuotantoeläintutkimuksen tekemiseen. Yliopiston omat suurten eläinten koe-eläintilat ovat vaatimattomat ja käytännössä hankalasti toimivat. Ongelmaa on käytännössä ratkaistu viemällä tutkimusta yksityisille tuotantoeläintiloille sekä kutsumalla tutkimuksiin yksityisten omistamia seura- ja harraste-eläimiä. Tämä rajoittaa tehtävissä olevan tutkimuksen sisältöä. Jatkossa yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa nähdään erinomaisen tärkeänä. Kokonaistaloudellisuudella valtion eri laitosten ja toimijoiden kohdalla on merkittävä rooli toimivan eläinlääketieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa. 7

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin

Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Marita Virtanen 4.5.2010 663157 05-2010 Tutkimusorganisaatiot ja kokonaiskustannusmalli Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioille kokonaiskustannusmallin

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on päivittänyt

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto ei ole tehnyt muutoksia strategisiin

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5. Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.2013 Paineita - Riittävä koulutuksen määrä ikuinen kysymys? - Aloituspaikkojen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta Vararehtori Johanna Björkroth JOE Tkmhallinnon pvät 26.8.2010 1 Yliopistolaki 2 luku Tutkimus ja opetus 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UUSI NIMIKKEISTÖ Tutkijakoulu: Jyväskylän yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksia yliopistojen, Suomen Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien kommentoitavaksi 29.1.2010 1 1 TAUSTAA

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut korkeakouluista KOTA-AMKOTA -seminaari Vesa Hämäläinen 24.9.2009 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen hyödyntäminen ammattiliitoissa: case Suomen Ekonomit

Opiskelijapalautteen hyödyntäminen ammattiliitoissa: case Suomen Ekonomit Opiskelijapalautteen hyödyntäminen ammattiliitoissa: case Suomen Ekonomit Juha Oksanen Tutkimuspäällikkö Suomen Ekonomit 23.1.2017 Suomen Ekonomit ja Palautetta ekonomikoulutuksesta kokonaisuus, taustaa

Lisätiedot