A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle"

Transkriptio

1 Eläinlääketiede Työryhmän osallistujat Antti Sukura, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto Olli Peltoniemi, Helsingin yliopisto Outi Vainio, Helsingin yliopisto Outi Hälli, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Yleisesti on todettava, että puhuttaessa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnasta (TKItoiminta), tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien käytäntöjen muutoksilla on erittäin suuri merkitys eläinlääketieteelliselle tutkimukselle. Kokonaiskustannusmalli Siirtyminen kokonaiskustannusmalliin on todennäköisesti vähentänyt eläinlääketieteeseen rahoitettujen tutkimusprojektien määrää ja selkeästi lisännyt byrokratiaa tutkimushallinnossa. Kokonaiskustannusmallin mukana on tullut myös uutta byrokratiaa (esimerkiksi SOLE TM työajankohdentamisjärjestelmän käyttöönotto), jonka sisäänajo on edelleen käynnissä. Uudet toimintatavat ovat vieneet työaikaa tutkimuksen ydintekemisestä. Harmillisesti tämä on saattanut vaikuttaa tutkijoiden työmotivaatiota vähentävästi. Osaksi tämän vuoksi tiedekunnasta jätettiin ennätyksellisen vähän hakemuksia Suomen Akatemian hakuun (neljä kappaletta) vuoden 2010 hakuun. Kokonaiskustannusmalliin liittyen eläinlääketieteen korkea kustannuskerroin (112 %) on vähentänyt yksityiseltä sektorilta saatua rahoitusta, koska tutkimukseen liittyvät kustannukset katsotaan yrityksissä liian suureksi hyötyyn nähden. Kokonaiskustannusmallin hyväksi mahdollisuudeksi voitaneen laskea tutkimuksen kustannusten saamisen selkeämmin näkyväksi. Yliopistolaki Yliopiston irtautuminen omaksi taloudelliseksi kokonaisuudekseen on eläinlääketieteen piirissä tehostanut varainhankintaa. Konkreettisesti tämä on näkynyt esimerkiksi eläinlääketieteellistä tutkimusta tukevien säätiöiden aktiivisena rahoituksen ja lahjoittajien hakuna. Täydentävä rahoitus Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääketieteeseen liittyvien rahastojen (ennen kaikkea maaseudun kehittämisrahasto, MAKERA) rahoituksen myöntämisperusteet on sidottu varsin tiukasti ministeriön asettamiin strategisiin painopistealueisiin. Tämä saattaa rajoittaa tutkimuksen 1

2 innovatiivisuutta ja vaikeuttaa tutkimuksen suuntaamista tieteenalan kannalta merkityksellisimpiin tutkimusaiheisiin. Kuitenkin, ministeriön myöntämä rahoitus on merkittävä osa tieteenalan rahoitusta ja tämän rahoituksen suunnitelmissa olevalla vähentämisellä on epäedullinen vaikutus tutkimuksen toimintaympäristöön. EU-hankkeiden byrokraattisuus hirvittää tieteenalan tutkijoita. Hakemuksien tekeminen koetaan työlääksi. Tämä johtaa helposti siihen, ettei EU-hankerahoitusta kovin aktiivisesti haeta eläinlääketieteellistä tutkimusta varten. Eläinlääketieteen arvostus Eläinlääketieteellisen tutkimuksen arvostus alan ulkopuolella koetaan vähäiseksi omana kokonaisuutenaan. Arvoa nähdään, jos eläinlääketiedettä voidaan hyödyttää perus- tai taustatutkimuksena lääketieteelle. Esimerkiksi hevosten urheilufysiologian tutkimusta on rahoittajan taholta esitetty tehtäväksi rotilla. Vaihtamalla hevoset rottiin olisi sama soveltava tieto lääketieteen puolelle saatavissa, mutta kustannukset olisivat vähäisemmät. Tämän kaltaisissa kommenteissa näkyy, kuinka helposti lähtökohtainen eläinlääketieteellinen tutkimuksen päämäärä unohtuu. Tähän liittyy se, että rahoittajien tietämys eläinlääketieteestä on liian vähäinen. Toisaalta, translationaalinen tutkimus on tutkimusalalle selvä mahdollisuus. Eläinlääketieteen hyödyntäminen lääketieteen perustutkimuksena voi antaa alan tutkimukselle uutta merkitystä. Poliittisesti katsottuna eläinten hyvinvoinnin ja kliinisen eläinlääketieteen tutkimus on tällä hetkellä hyvin tärkeää, mikä on katsottava tieteenalan mahdollisuudeksi. Tutkimusresurssit Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on ainoa eläinlääketieteellinen yliopistoyksikkö Suomessa. Aivan leijonan osa tieteenalan tutkimushenkilöstöstä löytyy yliopiston sisältä. Tämä on tutkimustoiminnan yksi heikkous. Jos yliopisto joutuu taloudellisesti koville, voi tutkimusosuus joutua ensin karsintalistalle, jotta opetustoiminta voidaan säilyttää. Eläinlääketieteellinen tutkimustoiminta on tämän vuoksi melkoisen haavoittuvaa. Aikaisemmin tutkimuksella oli laajempi pohja nykyisen Eviran toimiessa merkittävänä tutkimuslaitoksena. Käytännössä yliopiston iso rooli tarkoittaa erityisesti sitä, että tiedekunnan tutkimustoiminnan tulee säilyä monialaisena, jotta kansallinen monialaisuus pystytään eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa ylipäätään säilyttämään. Myös tutkimukseen pohjautuva opetus velvoittaa tiedekuntaa harjoittamaan ja edistämään monialaista eläinlääketieteellistä tutkimusta. Yritysrahoitus TEKES rahoituksen hakuarvioinnissa hyviksi hankkeiksi todettuja eläinlääketieteellisiä tutkimuskokonaisuuksia on jäänyt rahoittamatta yleiseen heikkoon taloustilanteeseen vedoten. Ylipäätään yritysmaailmassa tapahtunut kehitys, esimerkiksi uusien alkuperäisten lääkemolekyylien kehittämisen vähentynyt panostus ja painopisteen siirtyminen olemassa olevien lääkemolekyylien hyödyntämiseen ja markkinointiin, ovat vaikuttaneet myös tieteenalan perustutkimuksen resursseihin. Tällä hetkellä yrityksistä löytyvä tutkimusmielenkiinto (ja sitä kautta rahoitusmahdollisuudet) suuntautuu pääsääntöisesti pieneläinpuolelle osaksi pieneläinlääkkeisiin liittyvän vähäisemmän byrokratian, harrastuseläinsektorin suuremman "maksukyvyn" ja tuotantoeläinpuolen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon keskittyvän hoidon 2

3 vuoksi. Kuitenkin, kokonaiskustannusmalli on vähentänyt yritysten haluja rahoittaa myös seura- ja harraste-eläimiin liittyvää tutkimusta. Sikatutkimuksen osalta sianlihantuotannon kannattavuuden romahtaminen on vähentänyt teollisuuden antamaa tutkimusrahoitusta merkittävästi. Lisäksi yksittäisten sikatilojen heikentynyt talous karsii kenttätutkimuksen resursseja, koska tutkimustilojen rekrytointi on vaikeutunut. Tämä heijastuu ongelmina myös kliinisen opetuksen käytännön järjestelyihin. Kansallisen ruokastrategian sisältö nähdään hieman ristiriitaisena (kansallisen tuotannon korostus, elinvoimainen tuotanto -> isommat tuotantoyksiköt; samalla esitetään vahvoja kannanottoja lähiruoan, luomutuotannon ja muiden "pehmeiden arvojen" puolesta). Ruokastrategian merkitys ja mahdollinen uhka tutkimukselle löytyy lähinnä siitä, että strategiassa painotetut marginaaliset tuotantomuodot eivät riitä mahdollistamaan täsmennettyä tutkimustoimintaa. Esimerkiksi luonnonmukainen kotieläintuotanto on määrältään Suomessa vielä hyvin suppeaa ja hajanaista. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Julkaisut Noin kaksi kolmasosaa tieteenalan julkaisuista tulee Helsingin yliopiston (HY) eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta (ELTDK). Vuonna 2009 kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli yli 150 kappaletta. Sektoritutkimuslaitoksista Evira tuottaa vähäisen määrän julkaisuja. Koulutukselliset tavoitteet Ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoite on saavutettu viime vuosina. Vuoden 2010 tavoitteena on ollut 60 suoritettua tutkintoa toteutuma ollessa 68. Tohtoritutkintojen osalta vastaavat luvut ovat 12 suoritettua ja 14 toteutunutta tutkintoa. Kansainvälisen liikkuvuuden kohdalla tavoitteista on hieman jääty vuonna Tavoitteena on ollut 36 kansainväliseen toimintaan osallistuvaa korkeakoulututkintoa suorittavaa henkilöä ja toteutuma on ollut 24 henkilöä. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä vuonna 2010 oli 5 henkilöä. Tutkimusalojen arviointia Yleisesti eläinlääketieteellisen tutkimuksen vahvuudeksi on todettava monialaisuus eläinlääketieteen sisällä sekä vahva molekyyliepidemiologian osaaminen elintarviketurvallisuustutkimuksessa. Koko tieteenalaa koskeva merkittävä mahdollisuus löytyy eläinsairaalatoiminnan potilasaineiston ja perustutkimuksen hyödyntämisestä translationaalisessa tutkimuksessa. Elintarviketurvallisuuteen liittyvä tutkimustoiminta on kansanvälistä huipputasoa. Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikön vahvuuksiksi voidaan laskea etenkin monipuolinen menetelmäosaaminen sekä toimiva järjestelmä nuorien tutkijoiden rekrytoinnissa ja ohjaamisessa lisensiaattitöiden tekijöiden ja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden kesäkoulun muodossa. 3

4 Vahvan elintarvikehygieenisen osaamisen lisäksi merkittävä tutkimuskokonaisuus on koirien geenitutkimus. Tämän eläinlääketieteellisen tutkimusalan vahvuutena on nähtävä vahva translationaalisuus lääketieteen suuntaan. Kliininen tutkimus on eurooppalaista kärkitasoa. Sika- ja utaretulehdustutkimuksessa alkaa nykytilanteessa olla tarpeellista jatkuvuutta esimerkiksi post doc -vaiheen tutkijoiden rekrytoinnin onnistumisen muodossa. Kliinisessä kesäkoulussa eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavat opiskelijat tutustuvat kliinisen tutkimuksen tekemiseen jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijat tekevät kesäkoulussa lisensiaatin tutkielmansa. Tavoitteena on, että he jatkaisivat tutkijankoulutustaan tekemällä samasta aiheesta väitöskirjan. Kliinisen tutkimuksen tasossa on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Joillakin aloilla ei ole vielä muotoutunut selvää toimintatapaa poikkitieteelliseen tutkimushankkeiden suunnitteluun ja käynnistämiseen. Osin tähän liittyen tutkimuskysymysten asettelu on varsin kapeaa osaltaan rahoitusmahdollisuuksien vähäisyyden, mutta myös jonkin verran urautuneiden toimintamallien ja riittävän eläinlääketieteen ulkopuolelle ulottuvan kunnianhimon puutteen vuoksi. Nousevat/hot spot tutkimusaiheet Nousevia tutkimusaiheita ovat eläinlääketieteeseen liittyvän valvonnan tutkimus sekä translationaalinen tutkimus esimerkiksi koirakognition alueella. Toisaalta tuotantoeläimet, esimerkiksi sika, soveltuvat hyvin voimakkaaseen elopainon vaihteluun liittyvän monitieteisen tutkimuksen mallieläimiksi. Kliinisillä aloilla merkittävä yksittäinen tutkimusaihe on tuotantoeläinten tuotantoiän pidentäminen. Tutkimuksen arviointi Tiedekunnan tutkimus on menestynyt erinomaisesti tieteen tekemiseen kohdistuneissa arvioinneissa. Kuitenkin on todettava, että kaikki tutkimuksen arviointiin käytettävät menetelmät (indikaattorit) eivät välttämättä palvele kliinisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen arviointia parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusosuuden käyttämistä tutkimuksen laadun mittana ei voida pitää kliiniseen eläinlääketieteeseen kovin hyvin sopivana arviointitapana, koska Suomen Akatemia rahoittaa pääasiassa perustutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kliinistä lääketieteellistä tutkimusta korvamerkityllä EVO-rahalla. Kliinisellä eläinlääketieteellisellä tutkimuksella ei ole vastaavanlaista julkista korvamerkittyä rahaa. Kansainväliset suhteet BRIC-mailla nähtiin merkitystä etenkin elintarvikehygieniaan ja kliiniseen eläinlääketieteeseen liittyvän tutkimuksen kohdalla. BRIC-maista on esitetty kiinnostusta suomalaista osaamista ja suomalaisia tutkijankoulutuspaikkoja kohtaan, mutta tällä hetkellä resursseja ei ole kehittää tätä yhteistyötä eteenpäin. Tutkimusalan heikkoutena kansainvälisissä suhteissa nähtiin vajavainen Venäjän eläinlääketieteellisen toimintaympäristön tuntemus. Tieteenala ei ole osannut tuoda selvästi esille olemassa olevien kansainvälisten suhteiden ja verkostojen määrää. Kansainvälisten suhteiden heikkouksina on nähtävä rakenteellisen yhteistyön ja dokumentoinnin (ei selviä tutkimusyhteistyösopimuksia) puute sekä vahva henkilösidonnaisuus. 4

5 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Yliopistoympäristö tutkijanuran kannalta Eläinlääketieteen vahvuutena tutkijanuraa ajatellen nostettiin esiin tohtoreiden kouluttaminen todelliseen tarpeeseen. Eläinlääketieteen tohtori (ELT) -tutkinnon suorittaneista on pulaa. Eläinlääketieteen tohtoreita ei riitä vastaamaan yhteiskunnan kysyntää ja myös tiedekunnasta valmistuneet FT sijoittuvat hyvin työmarkkinoille. Eläinlääketieteen haasteena on enemmänkin saada tohtorikoulutuksen saaneita henkilöitä pysymään riittävästi tiedekunnassa töissä. Heikkoudeksi on laskettava se, ettei ELT -tutkinnon suorittaneille ei ole tarjota selvää ja riittävän houkuttelevaa uravaihtoehtoa yliopiston sisällä. Järjestelmällinen tohtorinkoulutus on mennyt tieteenalalla eteenpäin. Kirsi Pyhällön (HY) vuonna 2011 tekemän kyselytutkimuksen mukaan eläinlääketieteen tohtorikoulutettavat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja ohjaajiinsa. Yli 90 prosenttia tutkijakoulutettavista ei kokenut tarvetta ohjaajan vaihtoon. Tiedekunnassa suoritetuista tohtorintutkinnoista noin kolmasosa on filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Osaltaan FT-tutkintojen suuri osuus johtuu siitä, ettei tutkijan koulutuspaikkoja saada täytettyä eläinlääketieteen pohjakoulutuksen saaneilla henkilöillä. Valtakunnan yleinen eläinlääkäripula ja tutkijanuran heikko houkuttelevuus (heikko palkkaus, pätkätyöt) aiheuttavat hankaluuksia tutkijakoulutuksen paikkojen täyttämisessä. Käytännössä kaikki halukkaat eläinlääketieteellisen pohjakoulutuksen saaneet otetaan mukana tutkijakoulutukseen, mikä johtaa karsintamahdollisuuden puuttumiseen koulutukseen pääsevien kohdalla. Toisaalta, jo eläinlääketieteen perusopiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja lahjakkaita, jolloin myös tutkijan uralle päätyy hyvää henkilöstöä. FT-tutkintoon johtavien peruskoulutuksen saaneita henkilöitä on saatavilla eläinlääketieteellisen tutkimuksen tehtäviin, koska heidän työllistyminen tutkijan uran ulkopuolelle on haastavampaa. Tohtoriohjelmien uudistamisessa uhkana on verkostomaisten tohtoriohjelmien toiminnan turvaamisen haastavuus tulevaisuudessa. Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön turvaaminen nähtiin tärkeänä. Etenkin kliinisen alan tutkijoille on kysyntää tämän tieteenalan kehittämistarpeen vuoksi. Suomen Akatemian rahoittamassa Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa (ANIWEL) on rahoituskaudelle tohtorikoulutettavan paikkaa kliiniseen eläinlääketieteeseen, mutta se on tarpeeseen verrattuna liian vähän. Ammatillinen erikoistumiskoulutus (kansallinen erikoistumistutkinto ja kansainvälinen sertifiointi) ja tohtorintutkinto olisi saatava liitettyä luontevasti toisiinsa. Näiden kahden uran yhdistämiseksi ei ole olemassa selvää toimintamallia. Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa kokeillaan erikoistumis- ja tohtoriopintojen jaksottamista (6 kk tohtorikoulutusta ja 6 kk erikoistumisopintoja vuorotellen). Kokeilu jatkuu vasta toista vuotta, joten sen toimivuudesta ei ole kokemusta. Tämän hetkinen noin neljäksi vuodeksi ajateltu tutkijankoulutuspaketti on liian lyhytaikainen näiden kahden tarkoitusperän yhdistämiseksi. Käytännössä tarpeen olisi noin seitsemästä kahdeksaan vuoteen mittainen koulutusputki, joka mahdollistaisi kliinisen tutkijan uran houkuttelevuuden lisääntymisen. Lisäksi kliinisen alan 5

6 henkilöstön vapauttaminen tutkimukseen on käytännössä haastavaa: Kliininen potilastyö eläinsairaalassa tahtoo ajaa käytännössä tutkimustyön edelle. Valtakunnallinen suuntaus tohtorikoulutuksen ja -tutkintojen määrän vakiinnuttamiseen ja post doc -vaiheen painottamiseen saattaa aiheuttaa painetta myös eläinlääketieteellisen tohtorikoulutuksen panosten vähentämiseen perusteettomasti, koska meillä on vielä muista aloista poiketen tohtoripulaa. D. Liikkuvuus ja verkostot Selvästi näkyvä kansainvälinen liikkuvuus on tieteenalan heikkous. Mahdollisina taustasyinä melko vähäiseen tilastoissa näkyvään kansainvälistymiseen voivat olla suomalaisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen tason nousu, jolloin ulkomaiset yhteisöt eivät välttämättä tarjoa parempia vaihtoehtoja. Myös tieteenalan tutkijakoulutettavien naisvaltaisuus voi näkyä vähäisenä liikkuvuutena. Naispuoliselle tutkijalle voi olla mieskollegaansa vaikeampaa lähteä pitkäksi ajaksi ulkomaille pienten lasten kanssa. "Kotikansainvälistyminen" on tieteenalalle merkittävä mahdollisuus. Tutkimusyhteisöihin on halukkuutta tulla töihin ulkomailta. Nämä kansainväliset henkilöt ovat arvokasta pääomaa lähellä ja sujuvasti tapahtuvalle kansainvälistymiselle. Tiedekunnan professorit ja muu henkilökunta ovat muodostaneet merkittävät kansainväliset suhdeverkostot, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle, eivätkä näy virallisessa raportoinnissa. Sinänsä, verkostojen olemassa olo on laskettava mahdollisuudeksi. Erikoisalojen ammatilliset ja tieteelliset verkostot ovat kustannustehokas ja yleensä vähäisen byrokratian tapa toimia. Näitä verkostoja on hyödynnetty kliinisillä aloilla etenkin kansainvälisen ammatillisen erikoistumistutkintojen toteuttamisessa (esim. European College of Porcine Health Management, ECPHM; European College of Veterinary Pathologists, ECVP). E. Tutkimuksen infrastruktuurit Infrastruktuurin vahvuutena eläinlääketieteen alalla on nähtävä uusien tilojen myötä Viikkiin siirtyessä saadut uudet tekniset laitteet erityisesti elintarvikehygieniassa. Kuitenkin, tämä laitteisto alkaa olla nyt 10 vuotta vanhaa, joten päivitys- ja korjaustarvetta alkaa esiintyä. Suomalainen eläinlääketieteellistä tutkimusta palveleva infrastruktuuri koetaan osaksi heikkolaatuiseksi etenkin yhteistyökyvyn ja palvelualttiuden osalta. Usein on toimivampaa teettää tutkimushankkeisiin liittyviä töitä ulkomailla. Infrastruktuurin osalta keskihintaiset hankinnat ovat tieteenalalla haastavia. Tiedekunnan budjetin kiristyessä tämän hintaluokan hankinnoille ei ole selvää rahoituskanavaa. 6

7 Uhkana ovat sektoritutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurissa tapahtuneet alasajot. Esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) resurssien vähentäminen on vaikuttanut merkittävästi kokeellisen tuotantoeläintutkimuksen tekemiseen. Yliopiston omat suurten eläinten koe-eläintilat ovat vaatimattomat ja käytännössä hankalasti toimivat. Ongelmaa on käytännössä ratkaistu viemällä tutkimusta yksityisille tuotantoeläintiloille sekä kutsumalla tutkimuksiin yksityisten omistamia seura- ja harraste-eläimiä. Tämä rajoittaa tehtävissä olevan tutkimuksen sisältöä. Jatkossa yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa nähdään erinomaisen tärkeänä. Kokonaistaloudellisuudella valtion eri laitosten ja toimijoiden kohdalla on merkittävä rooli toimivan eläinlääketieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa. 7

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

UTUGS-palkanmaksumalli

UTUGS-palkanmaksumalli UTUGS-palkanmaksumalli 9.1.2013 klo 13.00-15.00, Cal3-luentosali YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TOHTORIKOULUTUKSEEN Yliopistojen uusi rahoitusmalli voimaan 1.1.2013 o Tutkijankoulutuspalkkarahoitusta

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Metsätieteet. Työryhmän osallistujat

Metsätieteet. Työryhmän osallistujat Metsätieteet Työryhmän osallistujat Paavo Pelkonen, Itä-Suomen yliopisto (puheenjohtaja) Annika Kangas, Helsingin yliopisto Pekka Ollonqvist, Metla Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Erkki Tomppo, Metla

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoituksen hakemisen taidot - kurssi Tavoitteena on jakaa tutkimusrahoituksesta kertyneitä hyviä käytäntöjä 21.2.

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5. Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.2013 Paineita - Riittävä koulutuksen määrä ikuinen kysymys? - Aloituspaikkojen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Psykonetin erikoispsykologikoulutus

Psykonetin erikoispsykologikoulutus Psykonetin erikoispsykologikoulutus Sosiaalityön kevätseminaarissa 11.5.2015 Erikoispsykologikoulutus Suomessa tällä hetkellä Psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot