A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle"

Transkriptio

1 Eläinlääketiede Työryhmän osallistujat Antti Sukura, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto Olli Peltoniemi, Helsingin yliopisto Outi Vainio, Helsingin yliopisto Outi Hälli, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Yleisesti on todettava, että puhuttaessa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnasta (TKItoiminta), tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien käytäntöjen muutoksilla on erittäin suuri merkitys eläinlääketieteelliselle tutkimukselle. Kokonaiskustannusmalli Siirtyminen kokonaiskustannusmalliin on todennäköisesti vähentänyt eläinlääketieteeseen rahoitettujen tutkimusprojektien määrää ja selkeästi lisännyt byrokratiaa tutkimushallinnossa. Kokonaiskustannusmallin mukana on tullut myös uutta byrokratiaa (esimerkiksi SOLE TM työajankohdentamisjärjestelmän käyttöönotto), jonka sisäänajo on edelleen käynnissä. Uudet toimintatavat ovat vieneet työaikaa tutkimuksen ydintekemisestä. Harmillisesti tämä on saattanut vaikuttaa tutkijoiden työmotivaatiota vähentävästi. Osaksi tämän vuoksi tiedekunnasta jätettiin ennätyksellisen vähän hakemuksia Suomen Akatemian hakuun (neljä kappaletta) vuoden 2010 hakuun. Kokonaiskustannusmalliin liittyen eläinlääketieteen korkea kustannuskerroin (112 %) on vähentänyt yksityiseltä sektorilta saatua rahoitusta, koska tutkimukseen liittyvät kustannukset katsotaan yrityksissä liian suureksi hyötyyn nähden. Kokonaiskustannusmallin hyväksi mahdollisuudeksi voitaneen laskea tutkimuksen kustannusten saamisen selkeämmin näkyväksi. Yliopistolaki Yliopiston irtautuminen omaksi taloudelliseksi kokonaisuudekseen on eläinlääketieteen piirissä tehostanut varainhankintaa. Konkreettisesti tämä on näkynyt esimerkiksi eläinlääketieteellistä tutkimusta tukevien säätiöiden aktiivisena rahoituksen ja lahjoittajien hakuna. Täydentävä rahoitus Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääketieteeseen liittyvien rahastojen (ennen kaikkea maaseudun kehittämisrahasto, MAKERA) rahoituksen myöntämisperusteet on sidottu varsin tiukasti ministeriön asettamiin strategisiin painopistealueisiin. Tämä saattaa rajoittaa tutkimuksen 1

2 innovatiivisuutta ja vaikeuttaa tutkimuksen suuntaamista tieteenalan kannalta merkityksellisimpiin tutkimusaiheisiin. Kuitenkin, ministeriön myöntämä rahoitus on merkittävä osa tieteenalan rahoitusta ja tämän rahoituksen suunnitelmissa olevalla vähentämisellä on epäedullinen vaikutus tutkimuksen toimintaympäristöön. EU-hankkeiden byrokraattisuus hirvittää tieteenalan tutkijoita. Hakemuksien tekeminen koetaan työlääksi. Tämä johtaa helposti siihen, ettei EU-hankerahoitusta kovin aktiivisesti haeta eläinlääketieteellistä tutkimusta varten. Eläinlääketieteen arvostus Eläinlääketieteellisen tutkimuksen arvostus alan ulkopuolella koetaan vähäiseksi omana kokonaisuutenaan. Arvoa nähdään, jos eläinlääketiedettä voidaan hyödyttää perus- tai taustatutkimuksena lääketieteelle. Esimerkiksi hevosten urheilufysiologian tutkimusta on rahoittajan taholta esitetty tehtäväksi rotilla. Vaihtamalla hevoset rottiin olisi sama soveltava tieto lääketieteen puolelle saatavissa, mutta kustannukset olisivat vähäisemmät. Tämän kaltaisissa kommenteissa näkyy, kuinka helposti lähtökohtainen eläinlääketieteellinen tutkimuksen päämäärä unohtuu. Tähän liittyy se, että rahoittajien tietämys eläinlääketieteestä on liian vähäinen. Toisaalta, translationaalinen tutkimus on tutkimusalalle selvä mahdollisuus. Eläinlääketieteen hyödyntäminen lääketieteen perustutkimuksena voi antaa alan tutkimukselle uutta merkitystä. Poliittisesti katsottuna eläinten hyvinvoinnin ja kliinisen eläinlääketieteen tutkimus on tällä hetkellä hyvin tärkeää, mikä on katsottava tieteenalan mahdollisuudeksi. Tutkimusresurssit Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on ainoa eläinlääketieteellinen yliopistoyksikkö Suomessa. Aivan leijonan osa tieteenalan tutkimushenkilöstöstä löytyy yliopiston sisältä. Tämä on tutkimustoiminnan yksi heikkous. Jos yliopisto joutuu taloudellisesti koville, voi tutkimusosuus joutua ensin karsintalistalle, jotta opetustoiminta voidaan säilyttää. Eläinlääketieteellinen tutkimustoiminta on tämän vuoksi melkoisen haavoittuvaa. Aikaisemmin tutkimuksella oli laajempi pohja nykyisen Eviran toimiessa merkittävänä tutkimuslaitoksena. Käytännössä yliopiston iso rooli tarkoittaa erityisesti sitä, että tiedekunnan tutkimustoiminnan tulee säilyä monialaisena, jotta kansallinen monialaisuus pystytään eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa ylipäätään säilyttämään. Myös tutkimukseen pohjautuva opetus velvoittaa tiedekuntaa harjoittamaan ja edistämään monialaista eläinlääketieteellistä tutkimusta. Yritysrahoitus TEKES rahoituksen hakuarvioinnissa hyviksi hankkeiksi todettuja eläinlääketieteellisiä tutkimuskokonaisuuksia on jäänyt rahoittamatta yleiseen heikkoon taloustilanteeseen vedoten. Ylipäätään yritysmaailmassa tapahtunut kehitys, esimerkiksi uusien alkuperäisten lääkemolekyylien kehittämisen vähentynyt panostus ja painopisteen siirtyminen olemassa olevien lääkemolekyylien hyödyntämiseen ja markkinointiin, ovat vaikuttaneet myös tieteenalan perustutkimuksen resursseihin. Tällä hetkellä yrityksistä löytyvä tutkimusmielenkiinto (ja sitä kautta rahoitusmahdollisuudet) suuntautuu pääsääntöisesti pieneläinpuolelle osaksi pieneläinlääkkeisiin liittyvän vähäisemmän byrokratian, harrastuseläinsektorin suuremman "maksukyvyn" ja tuotantoeläinpuolen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon keskittyvän hoidon 2

3 vuoksi. Kuitenkin, kokonaiskustannusmalli on vähentänyt yritysten haluja rahoittaa myös seura- ja harraste-eläimiin liittyvää tutkimusta. Sikatutkimuksen osalta sianlihantuotannon kannattavuuden romahtaminen on vähentänyt teollisuuden antamaa tutkimusrahoitusta merkittävästi. Lisäksi yksittäisten sikatilojen heikentynyt talous karsii kenttätutkimuksen resursseja, koska tutkimustilojen rekrytointi on vaikeutunut. Tämä heijastuu ongelmina myös kliinisen opetuksen käytännön järjestelyihin. Kansallisen ruokastrategian sisältö nähdään hieman ristiriitaisena (kansallisen tuotannon korostus, elinvoimainen tuotanto -> isommat tuotantoyksiköt; samalla esitetään vahvoja kannanottoja lähiruoan, luomutuotannon ja muiden "pehmeiden arvojen" puolesta). Ruokastrategian merkitys ja mahdollinen uhka tutkimukselle löytyy lähinnä siitä, että strategiassa painotetut marginaaliset tuotantomuodot eivät riitä mahdollistamaan täsmennettyä tutkimustoimintaa. Esimerkiksi luonnonmukainen kotieläintuotanto on määrältään Suomessa vielä hyvin suppeaa ja hajanaista. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Julkaisut Noin kaksi kolmasosaa tieteenalan julkaisuista tulee Helsingin yliopiston (HY) eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta (ELTDK). Vuonna 2009 kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli yli 150 kappaletta. Sektoritutkimuslaitoksista Evira tuottaa vähäisen määrän julkaisuja. Koulutukselliset tavoitteet Ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoite on saavutettu viime vuosina. Vuoden 2010 tavoitteena on ollut 60 suoritettua tutkintoa toteutuma ollessa 68. Tohtoritutkintojen osalta vastaavat luvut ovat 12 suoritettua ja 14 toteutunutta tutkintoa. Kansainvälisen liikkuvuuden kohdalla tavoitteista on hieman jääty vuonna Tavoitteena on ollut 36 kansainväliseen toimintaan osallistuvaa korkeakoulututkintoa suorittavaa henkilöä ja toteutuma on ollut 24 henkilöä. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä vuonna 2010 oli 5 henkilöä. Tutkimusalojen arviointia Yleisesti eläinlääketieteellisen tutkimuksen vahvuudeksi on todettava monialaisuus eläinlääketieteen sisällä sekä vahva molekyyliepidemiologian osaaminen elintarviketurvallisuustutkimuksessa. Koko tieteenalaa koskeva merkittävä mahdollisuus löytyy eläinsairaalatoiminnan potilasaineiston ja perustutkimuksen hyödyntämisestä translationaalisessa tutkimuksessa. Elintarviketurvallisuuteen liittyvä tutkimustoiminta on kansanvälistä huipputasoa. Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen huippuyksikön vahvuuksiksi voidaan laskea etenkin monipuolinen menetelmäosaaminen sekä toimiva järjestelmä nuorien tutkijoiden rekrytoinnissa ja ohjaamisessa lisensiaattitöiden tekijöiden ja elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden kesäkoulun muodossa. 3

4 Vahvan elintarvikehygieenisen osaamisen lisäksi merkittävä tutkimuskokonaisuus on koirien geenitutkimus. Tämän eläinlääketieteellisen tutkimusalan vahvuutena on nähtävä vahva translationaalisuus lääketieteen suuntaan. Kliininen tutkimus on eurooppalaista kärkitasoa. Sika- ja utaretulehdustutkimuksessa alkaa nykytilanteessa olla tarpeellista jatkuvuutta esimerkiksi post doc -vaiheen tutkijoiden rekrytoinnin onnistumisen muodossa. Kliinisessä kesäkoulussa eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavat opiskelijat tutustuvat kliinisen tutkimuksen tekemiseen jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijat tekevät kesäkoulussa lisensiaatin tutkielmansa. Tavoitteena on, että he jatkaisivat tutkijankoulutustaan tekemällä samasta aiheesta väitöskirjan. Kliinisen tutkimuksen tasossa on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Joillakin aloilla ei ole vielä muotoutunut selvää toimintatapaa poikkitieteelliseen tutkimushankkeiden suunnitteluun ja käynnistämiseen. Osin tähän liittyen tutkimuskysymysten asettelu on varsin kapeaa osaltaan rahoitusmahdollisuuksien vähäisyyden, mutta myös jonkin verran urautuneiden toimintamallien ja riittävän eläinlääketieteen ulkopuolelle ulottuvan kunnianhimon puutteen vuoksi. Nousevat/hot spot tutkimusaiheet Nousevia tutkimusaiheita ovat eläinlääketieteeseen liittyvän valvonnan tutkimus sekä translationaalinen tutkimus esimerkiksi koirakognition alueella. Toisaalta tuotantoeläimet, esimerkiksi sika, soveltuvat hyvin voimakkaaseen elopainon vaihteluun liittyvän monitieteisen tutkimuksen mallieläimiksi. Kliinisillä aloilla merkittävä yksittäinen tutkimusaihe on tuotantoeläinten tuotantoiän pidentäminen. Tutkimuksen arviointi Tiedekunnan tutkimus on menestynyt erinomaisesti tieteen tekemiseen kohdistuneissa arvioinneissa. Kuitenkin on todettava, että kaikki tutkimuksen arviointiin käytettävät menetelmät (indikaattorit) eivät välttämättä palvele kliinisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen arviointia parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusosuuden käyttämistä tutkimuksen laadun mittana ei voida pitää kliiniseen eläinlääketieteeseen kovin hyvin sopivana arviointitapana, koska Suomen Akatemia rahoittaa pääasiassa perustutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kliinistä lääketieteellistä tutkimusta korvamerkityllä EVO-rahalla. Kliinisellä eläinlääketieteellisellä tutkimuksella ei ole vastaavanlaista julkista korvamerkittyä rahaa. Kansainväliset suhteet BRIC-mailla nähtiin merkitystä etenkin elintarvikehygieniaan ja kliiniseen eläinlääketieteeseen liittyvän tutkimuksen kohdalla. BRIC-maista on esitetty kiinnostusta suomalaista osaamista ja suomalaisia tutkijankoulutuspaikkoja kohtaan, mutta tällä hetkellä resursseja ei ole kehittää tätä yhteistyötä eteenpäin. Tutkimusalan heikkoutena kansainvälisissä suhteissa nähtiin vajavainen Venäjän eläinlääketieteellisen toimintaympäristön tuntemus. Tieteenala ei ole osannut tuoda selvästi esille olemassa olevien kansainvälisten suhteiden ja verkostojen määrää. Kansainvälisten suhteiden heikkouksina on nähtävä rakenteellisen yhteistyön ja dokumentoinnin (ei selviä tutkimusyhteistyösopimuksia) puute sekä vahva henkilösidonnaisuus. 4

5 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Yliopistoympäristö tutkijanuran kannalta Eläinlääketieteen vahvuutena tutkijanuraa ajatellen nostettiin esiin tohtoreiden kouluttaminen todelliseen tarpeeseen. Eläinlääketieteen tohtori (ELT) -tutkinnon suorittaneista on pulaa. Eläinlääketieteen tohtoreita ei riitä vastaamaan yhteiskunnan kysyntää ja myös tiedekunnasta valmistuneet FT sijoittuvat hyvin työmarkkinoille. Eläinlääketieteen haasteena on enemmänkin saada tohtorikoulutuksen saaneita henkilöitä pysymään riittävästi tiedekunnassa töissä. Heikkoudeksi on laskettava se, ettei ELT -tutkinnon suorittaneille ei ole tarjota selvää ja riittävän houkuttelevaa uravaihtoehtoa yliopiston sisällä. Järjestelmällinen tohtorinkoulutus on mennyt tieteenalalla eteenpäin. Kirsi Pyhällön (HY) vuonna 2011 tekemän kyselytutkimuksen mukaan eläinlääketieteen tohtorikoulutettavat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja ohjaajiinsa. Yli 90 prosenttia tutkijakoulutettavista ei kokenut tarvetta ohjaajan vaihtoon. Tiedekunnassa suoritetuista tohtorintutkinnoista noin kolmasosa on filosofian tohtorin (FT) tutkintoja. Osaltaan FT-tutkintojen suuri osuus johtuu siitä, ettei tutkijan koulutuspaikkoja saada täytettyä eläinlääketieteen pohjakoulutuksen saaneilla henkilöillä. Valtakunnan yleinen eläinlääkäripula ja tutkijanuran heikko houkuttelevuus (heikko palkkaus, pätkätyöt) aiheuttavat hankaluuksia tutkijakoulutuksen paikkojen täyttämisessä. Käytännössä kaikki halukkaat eläinlääketieteellisen pohjakoulutuksen saaneet otetaan mukana tutkijakoulutukseen, mikä johtaa karsintamahdollisuuden puuttumiseen koulutukseen pääsevien kohdalla. Toisaalta, jo eläinlääketieteen perusopiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja lahjakkaita, jolloin myös tutkijan uralle päätyy hyvää henkilöstöä. FT-tutkintoon johtavien peruskoulutuksen saaneita henkilöitä on saatavilla eläinlääketieteellisen tutkimuksen tehtäviin, koska heidän työllistyminen tutkijan uran ulkopuolelle on haastavampaa. Tohtoriohjelmien uudistamisessa uhkana on verkostomaisten tohtoriohjelmien toiminnan turvaamisen haastavuus tulevaisuudessa. Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön turvaaminen nähtiin tärkeänä. Etenkin kliinisen alan tutkijoille on kysyntää tämän tieteenalan kehittämistarpeen vuoksi. Suomen Akatemian rahoittamassa Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa (ANIWEL) on rahoituskaudelle tohtorikoulutettavan paikkaa kliiniseen eläinlääketieteeseen, mutta se on tarpeeseen verrattuna liian vähän. Ammatillinen erikoistumiskoulutus (kansallinen erikoistumistutkinto ja kansainvälinen sertifiointi) ja tohtorintutkinto olisi saatava liitettyä luontevasti toisiinsa. Näiden kahden uran yhdistämiseksi ei ole olemassa selvää toimintamallia. Eläinten hyvinvoinnin tohtoriohjelmassa kokeillaan erikoistumis- ja tohtoriopintojen jaksottamista (6 kk tohtorikoulutusta ja 6 kk erikoistumisopintoja vuorotellen). Kokeilu jatkuu vasta toista vuotta, joten sen toimivuudesta ei ole kokemusta. Tämän hetkinen noin neljäksi vuodeksi ajateltu tutkijankoulutuspaketti on liian lyhytaikainen näiden kahden tarkoitusperän yhdistämiseksi. Käytännössä tarpeen olisi noin seitsemästä kahdeksaan vuoteen mittainen koulutusputki, joka mahdollistaisi kliinisen tutkijan uran houkuttelevuuden lisääntymisen. Lisäksi kliinisen alan 5

6 henkilöstön vapauttaminen tutkimukseen on käytännössä haastavaa: Kliininen potilastyö eläinsairaalassa tahtoo ajaa käytännössä tutkimustyön edelle. Valtakunnallinen suuntaus tohtorikoulutuksen ja -tutkintojen määrän vakiinnuttamiseen ja post doc -vaiheen painottamiseen saattaa aiheuttaa painetta myös eläinlääketieteellisen tohtorikoulutuksen panosten vähentämiseen perusteettomasti, koska meillä on vielä muista aloista poiketen tohtoripulaa. D. Liikkuvuus ja verkostot Selvästi näkyvä kansainvälinen liikkuvuus on tieteenalan heikkous. Mahdollisina taustasyinä melko vähäiseen tilastoissa näkyvään kansainvälistymiseen voivat olla suomalaisen eläinlääketieteellisen tutkimuksen tason nousu, jolloin ulkomaiset yhteisöt eivät välttämättä tarjoa parempia vaihtoehtoja. Myös tieteenalan tutkijakoulutettavien naisvaltaisuus voi näkyä vähäisenä liikkuvuutena. Naispuoliselle tutkijalle voi olla mieskollegaansa vaikeampaa lähteä pitkäksi ajaksi ulkomaille pienten lasten kanssa. "Kotikansainvälistyminen" on tieteenalalle merkittävä mahdollisuus. Tutkimusyhteisöihin on halukkuutta tulla töihin ulkomailta. Nämä kansainväliset henkilöt ovat arvokasta pääomaa lähellä ja sujuvasti tapahtuvalle kansainvälistymiselle. Tiedekunnan professorit ja muu henkilökunta ovat muodostaneet merkittävät kansainväliset suhdeverkostot, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle, eivätkä näy virallisessa raportoinnissa. Sinänsä, verkostojen olemassa olo on laskettava mahdollisuudeksi. Erikoisalojen ammatilliset ja tieteelliset verkostot ovat kustannustehokas ja yleensä vähäisen byrokratian tapa toimia. Näitä verkostoja on hyödynnetty kliinisillä aloilla etenkin kansainvälisen ammatillisen erikoistumistutkintojen toteuttamisessa (esim. European College of Porcine Health Management, ECPHM; European College of Veterinary Pathologists, ECVP). E. Tutkimuksen infrastruktuurit Infrastruktuurin vahvuutena eläinlääketieteen alalla on nähtävä uusien tilojen myötä Viikkiin siirtyessä saadut uudet tekniset laitteet erityisesti elintarvikehygieniassa. Kuitenkin, tämä laitteisto alkaa olla nyt 10 vuotta vanhaa, joten päivitys- ja korjaustarvetta alkaa esiintyä. Suomalainen eläinlääketieteellistä tutkimusta palveleva infrastruktuuri koetaan osaksi heikkolaatuiseksi etenkin yhteistyökyvyn ja palvelualttiuden osalta. Usein on toimivampaa teettää tutkimushankkeisiin liittyviä töitä ulkomailla. Infrastruktuurin osalta keskihintaiset hankinnat ovat tieteenalalla haastavia. Tiedekunnan budjetin kiristyessä tämän hintaluokan hankinnoille ei ole selvää rahoituskanavaa. 6

7 Uhkana ovat sektoritutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurissa tapahtuneet alasajot. Esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) resurssien vähentäminen on vaikuttanut merkittävästi kokeellisen tuotantoeläintutkimuksen tekemiseen. Yliopiston omat suurten eläinten koe-eläintilat ovat vaatimattomat ja käytännössä hankalasti toimivat. Ongelmaa on käytännössä ratkaistu viemällä tutkimusta yksityisille tuotantoeläintiloille sekä kutsumalla tutkimuksiin yksityisten omistamia seura- ja harraste-eläimiä. Tämä rajoittaa tehtävissä olevan tutkimuksen sisältöä. Jatkossa yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa nähdään erinomaisen tärkeänä. Kokonaistaloudellisuudella valtion eri laitosten ja toimijoiden kohdalla on merkittävä rooli toimivan eläinlääketieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa. 7

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Tohtorikoulutettaville suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot Sukupuoli o nainen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen

Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen Ritva Dammert 16.6.2014 Yliopistojen tutkijakoulujen verkoston tapaaminen 16.6.2014 1. Tervetulosanat / kehitysjohtaja Ritva Dammert 2. Yliopistojen rahoitusmallit

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin

Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Marita Virtanen 4.5.2010 663157 05-2010 Tutkimusorganisaatiot ja kokonaiskustannusmalli Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioille kokonaiskustannusmallin

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston vuoden 2009 toiminnasta Lapin yliopiston analyysi ja siitä johdetut toimenpiteet

Opetus ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston vuoden 2009 toiminnasta Lapin yliopiston analyysi ja siitä johdetut toimenpiteet Opetus ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston vuoden 2009 toiminnasta Lapin yliopiston analyysi ja siitä johdetut toimenpiteet Yleistä Palautteessa esitetty kuvio yliopistojen määrällisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on päivittänyt

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto ei ole tehnyt muutoksia strategisiin

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksia yliopistojen, Suomen Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien kommentoitavaksi 29.1.2010 1 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa

TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksen kokouksessa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN RAKENNE JA YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UUSI NIMIKKEISTÖ Tutkijakoulu: Jyväskylän yliopistossa on yksi tutkijakoulu, jonka ohjauksessa eri tiedekuntien

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot