RAKENNUSLAUTAKUNTA 1/2013

Transkriptio

1 RAKENNUSLAUTAKUNTA 1/2013 Aika: Torstai klo Paikka: Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Pekka Niskala puheenjohtaja Jaana Vähäsavo varapuheenjohtaja Elina Kyyhkyharju jäsen Olavi Visuri jäsen Erkki Peltoniemi varajäsen Poissa: Kari Aalto jäsen Muut läsnä olleet: Markku Rauhala Jaakko Kallioniemi Risto Mustakoski rakennustarkastaja kunnanrakennusmestari kunnanhallituksen edustaja Asiat: 1-16 Pöytäkirjan tarkastus: Pöytäkirja on tarkastettu Nähtävänä olo: Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnantalolla

2 1 ESITYSLISTA KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN 2 RAKENNUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN VUONNA RAKENNULAUTAKUNNAN LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUODELLE RAKENNUSLUPAHAKEMUS AUTOTALLIN /-KATOKSEN UUDISRAKENTAMISELLE / VIERTOLA RAIMO 7 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTO /AUTOKATOKSEN UUDISRAKENTAMISELLE / KUJANPÄÄ MAIJU 9 MAATILARAKENNUKSEN OSITTAINEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS JA LAAJENNUS TOMI ALATALO TILALLA SOVLA 4: VASTAUS SELVITYSPYYNTÖÖN KOSKIEN TILAN JOKILEHTO RN:0 5:58 TILAN RAKENNUSTEN LUPATILANNETTA 11 RAISKION METSÄT OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 12 ESA LUOTOSEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 15 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 18 SIBELCO NORDIC OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS 22 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTO-/ KONEHALLIN UUDISRAKENTAMISELLE / MANNINEN JORMA 27 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 28

3 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Rakltk 1 Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Rakltk 2 Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Erkki Peltoniemi ja Elina Kyyhkyharju

4 3 RAKENNUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2013 Rakltk 3 Karvian kunnan hallintosäännön mukaan toimielin päättää kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokousten ajan ja paikan. Kokoukset pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Lautakunta päättää ohjeellisista kokousajoista vuodelle Rakennuslautakunnan vuoden 2013 kokoukset pidetään kunnantalolla ja kokouksia pidetään aina tarpeen mukaan. Kokoukset pyritään yleensä pitämään keskiviikkoisin ja kokouksien alkamisajankohdaksi sovittiin klo Kokouskutsut lähetetään postitse.

5 4 RAKENNUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN NÄHTÄVILLÄ PITÄMINEN VUONNA 2013 Rakltk 4 Karvian kunnan hallintosäännön mukaan toimielimen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää, että lautakunnan pöytäkirja pidetään nähtävillä pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen kokousta seuraavana torstaina, kunnantalon ilmoitustaululla. Rakennuslautakunta päätti, että lautakunnan pöytäkirja pidetään nähtävillä pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen kokousta seuraavana keskiviikkona, kunnantalon ilmoitustaululla.

6 5 RAKENNULAUTAKUNNAN LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUODELLE 2013 Rakltk 5 Perinteisen käytännön mukaan rakennuslautakunnan laskut hyväksyy puheenjohtaja tai sihteeri, kumpikin erikseen. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunnan laskut hyväksyy puheenjohtaja, kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi ja rakennustarkastaja Markku Rauhala, jokainen erikseen. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

7 6 RAKENNUSLAUTAKUNNAN LEHTITILAUKSET VUONNA 2013 Rakltk 6 Rakennuslautakunnalle on aikaisemmin tilattu Meidän Talo- lehti, samoin kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanhallituksen edustajalle rakennuslautakunnassa. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta keskustelee jatketaanko lehtitilausta. Rakennuslautakunta päätti, ettei lehtitilausta enää jatketa.

8 7 RAKENNUSLUPAHAKEMUS AUTOTALLIN /-KATOKSEN UUDISRAKENTAMISELLE / VIERTOLA RAIMO Rakltk 66 ( ) Raimo Viertola hakee rakennuslupaa autotallin /-katoksen uudisrakentamiselle omistamalleen VIERTOLA RN:o 9:292 nimiselle tilalle Karvian kunnan Kirkonkylässä, osoitteessa Haarlundinkatu 17. Suunniteltu harjakattoinen ja kantavilta osiltaan puurakenteinen talousrakennus rakennetaan keskustan asemakaava-alueelle, korttelissa 62, tontti 3. Rakennuksen päämitat ovat noin 6,96 m x 8,76 m. Rakennettava kerrosala 42,8 m² ja tilavuus 116 m³, rakennuspaikan pinta-ala on 1664 m², rakennusoikeus 333 m². Toimenpiteen sisältö: rakennus sisältää varasto-osan, autotallin ja autokatoksen. Osastointi ja palosuojaus totutetaan palopäällikön lausunnon mukaan. Naapureita kuultu, ei huomauttamista. Liitteet ss RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. Rakennuslautakunta päätti jättää asian pöydälle katuliittymäjärjestelyiden tarkistamista varten. Rakltk 7 Rakennuspaikalla tehdyn katselmuksen perusteella voidaan asemapiirroksessa esitetty uuden katuliittymän rakentaminen hyväksyä hakijan Viertola-nimiselle kiinteistölle, koska aikaisempi kulku on tapahtunut viereisen kiinteistön kanssa yhteisen liittymän kautta. Rakentamisen jälkeen kummallakin kiinteistöllä on käytössä oma katuliittymä. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan.

9 8 Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

10 9 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTO /AUTOKATOKSEN UUDISRAKENTAMISELLE / KUJANPÄÄ MAIJU Rakltk 8 Maiju Kujanpää hakee rakennuslupaa varasto / autokatoksen uudisrakentamiselle omistamalleen SEPPOLA RN:o 8:229 M602 nimiselle määräalalle Karvian kunnan Kirkonkylässä, osoitteessa Härkäkorventie 28. Suunniteltu harjakattoinen ja kantavilta osiltaan puurakenteinen talousrakennus rakennetaan keskustan asemakaava-alueelle, korttelissa AO 69, tontti 9 ja 10. Rakennuksen päämitat ovat 12,0 m x 6,5 m. Rakennettava kerrosala 29,0 m² ja tilavuus 90 m³, rakennuspaikan pinta-ala on 2800 m², rakennusoikeus 700 m². Toimenpiteen sisältö; rakennus sisältää varasto-osan, pyörä- ja autokatoksen.. Osastointi ja palosuojaus totutetaan palopäällikön lausunnon mukaan. Naapureita kuultu, ei huomauttamista. Liitteet ss RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

11 10 MAATILARAKENNUKSEN OSITTAINEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS JA LAAJENNUS TOMI ALATALO TILALLA SOVLA 4:145 Rakltk 9 Tomi Alatalo hakee rakennuslupaa maatilarakennuksen osittaiselle käyttötarkoituksen muutokselle ja laajentamiselle omistamallaan SOVLA RN:o 4:145 nimiselle tilalla Karvian kunnan Sarvelan kylässä, osoitteessa Lehtoranta 21. Rakennuspaikka sijaitsee kaavallisesti Karvianjärven osayleiskaava-alueella. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos koskee olemassa olevan halliosan muuttamista rakennustekniseksi tuotantotilaksi, jonka kerrosala on 174 m2, lisäksi olemassa oleva katososa muutetaan varasto/ esikäsittelytilaksi, 80 kem2. Laajennusosa koostuu: Polttoainevarastosta, 32 kem2. Kattilahuone + varasto-osasta, 32 kem2. Toimisto. ja sos.tilat, 29 kem2 Rakennuspaikan pinta-ala on 3061 m². Osastointi ja palosuojaus totutetaan palopäällikön lausunnon mukaan. Naapureita kuultu, ei huomauttamista. Liitteet ss RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

12 11 VASTAUS SELVITYSPYYNTÖÖN KOSKIEN TILAN JOKILEHTO RN:0 5:58 TILAN RAKENNUSTEN LUPATILANNETTA Rakltk 10 Lauri Luukaslammi on pyytänyt Karvian rakennuslautakuntaa päivätyllä kirjeellä selvittämään Ilmo Sillanpään perikunnan puolesta, onko tilan Jokilehto rakennuksilla voimassa oleva rakennuslupa. Rakennustoimistosta lähetettyyn selvityspyyntöön ovat Eija Patokoski ja Esko Vainionpää antaneet selvityksensä päivätyllä kirjeellä. Selvityksessä todetaan, että tilan päärakennuksen rakennuslupa on myönnetty Karvian rakennuslautakunnassa ja rakennus on valmistunut vuonna Autotalli/varastorakennus on toteutettu ilmoituksen mukaisella hakemuksella pvm:ltä , rakennus on ilmoitettu valmistuneeksi vuonna Lisäksi on annettu selvitys rakennetuista perunakellarista, noin 6 m² ja harrastetilasta / varastosta noin 18 m², joihin ei lupaa ole haettu. Samassa yhteydessä selvityksen antaneet Eija Patokoski ja Esko Vainionpää pyytävät rakennuslautakuntaa selvittämään Ilmo Sillanpään perikunnan omistaman Marttila 8:47 nimisen tilan ulkorakennuksen rakennuslupatilannetta ja miksi rakennus on rakennettu osittain Jokilehto-tilan puolelle noin metrin yli yhteisen rajan. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päätöksenään toteaa, että perunakellarin ja harrastetilan lupatilanne saatetaan ajan tasalle hakijoiden toimittamalla rakennusilmoituksella. Edelleen lautakunta päättää pyytää selvitystä Eija Patokosken ja Esko Vainionpään esille tuomana Marttila- tilan ulkorakennuksen lupatilanteesta ja väitteeseen, että rakennus on rakennettu osittain naapurin puolelle. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

13 12 RAISKION METSÄT OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk 11 Hakija: Raiskion Metsät Oy Sarapohjantie Sara Maanomistaja: Raiskion Metsät Oy Sarapohjantie Sara Ottamisalue: Karvia, Ämmälä Kytöniemi, 3:2 Tilan kokonaispinta-ala on 33ha, josta haetun ottamisalueen pinta-ala 2 500m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 161,2 m Toimenpide: Raiskion metsät Oy hakee lupaa arvokkaalla harjualueella sijaitsevan vanhan ottamisalueen siistimiseksi ja maisemoinnin loppuun saattamiseksi noin 1,3 hehtaarin alueelle, jonka viimeisin maa-aineslupa on päättymässä Lisäksi ottamisen yhteydessä on tarkoitus täyttää lupaehtojen mukaisen alimman ottotason alapuolelle kaivettu alue. Vanhan luvan käsittämästä ottamisalueesta on hakemuksen mukaan vielä ottamatta noin m 3 25 aarin alueelta. Otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Lupaa haetaan 5 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika viisi (5) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot.

14 13 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Ottamisalue on kokonaisuudessaan maisemoitava ja jälkihoidettava lupakauden aikana riippumatta siitä, onko kaikki otettavaksi suunniteltu aines otettu vai ei. - Tason +165 alapuolelle kaivetut ottamisalueen osat tulee täyttää viipymättä puhtaalla, vettä läpäisevällä hiekalla. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Alueen maisemointi tehdään seuraavasti: Alue siistitään ja sen epäsopiva käyttö estetään. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin cm:n vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkaisen maan pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekka voidaan ottaa saman kaivualueen reunalta tai tarvittaessa tuoda muualta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää. - Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. - Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Ottamisalueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjankankaan tien välille suositellaan jätettäväksi 50 metrin etäisyys tien keskilinjasta mitattuna. Riittävän suojaetäisyyden pituuteen vaikuttaa liikenneväylän luokitus ja tienvarsimaisema.

15 14 Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen takaraja merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että koko ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

16 15 ESA LUOTOSEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk 12 Hakija: Esa Luotonen Lähteentie Kantti Maanomistaja: Esa Luotonen Lähteentie Kantti Ottamisalue: Karvia, Kantti Pihlajaniemi 21:1 ja Torrikonneva 21:4 Ottamisalueen pinta-ala m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 140,0 m Toimenpide: Esa Luotonen hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen noin 5,5 hehtaarin alalta. Ottamissuunnitelma on laadittu kattamaan noin 15 hehtaarin osa-alue tiloista Torrikonneva (21:4) ja Pihlajaniemi (21:1). Tilalle Pihlajaniemi (21:1) on myönnetty 4,8 hehtaarin määräalalle (vaihe I) maa-aineslupa, joka on siirretty Timo Ylimäelle. Hakemuksen kohteena nyt oleva luonnontilainen alue rajoittuu itäosan suoaluetta lukuun ottamatta soranottoalueisiin. Suunniteltu kokonaisottomäärä on m 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot.

17 16 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto- ja säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. - Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunnitelmassa esitettyä alinta ottotasoa on nostettava, mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät. - Pohjaveden laatu tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMn0 4 -luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit. - Tulokset raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Ottamisalueen kaikki luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottamisalueen yhdistäminen viereisiin ottoalueisiin on kuitenkin mahdollista luiskanvaihtosopimuksilla, mikäli naapurialueilla on voimassaolevat maa-ainesluvat. - Maa-ainesten otto tulee vaiheistaa, jotta ottamisalueiden maisemointi saataisiin tehtyä mahdollisimman nopeasti. Alueen maisemointi tulee toteuttaa jo maaainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekka-

18 17 kerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. - Ottamisalueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjankankaan tien välille suositellaan jätettäväksi 50 metrin etäisyys tien keskilinjasta mitattuna. Riittävän suojaetäisyyden pituuteen vaikuttaa liikenneväylän luokitus ja tienvarsimaisema. - Hakemukseen on liitettävä maa-aineslain 5 a :n mukainen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, koska alueella läjitetään ottamisalueelta kuorittuja kaivannaisjätteiksi luokiteltavia pintamaita ja hyödyntämiskelvottomia silttimaita. Jätehuoltosuunnitelma on suositeltavaa tehdä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

19 18 RUDUS OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk 13 Hakija: Rudus Oy Pronssitie Helsinki Maanomistaja: Rudus Oy Pronssitie Helsinki Ottamisalue: Karvia, Kantti Toivola 9:190 (entinen Korpisalo 9:190) Ottamisalueen pinta-ala 4,1ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 130,5 m Toimenpide: Rudus Oy hakee jatkolupaa hiekan ja soran ottamiseen alueelta, jolle on myönnetty edellinen maa-aineslupa Lupa on myönnetty 5 vuodeksi ja se on voimassa asti. Luvan mukainen kokonaisottomäärä oli m 3, josta on jäljellä nyt haettavana oleva m 3. Ottamisalue on jaettu kahteen osa-alueeseen ja hakemus koskee I-vaiheen ottamista, jonka pinta-ala on 4,1 ha. Alkuperäinen maa-aineslupa on myönnetty Esa Korkiamäelle ja siirretty sittemmin Karvian Betoni ja Sora Oy:lle, joka on nykyään osa Rudus Oy:tä. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO Puoltaa huomautuksin. VARSINAIS-SUOMEN ELY Puoltaa huomautuksin Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot, Rudus Oy:n vastine lausuntoihin.

20 19 RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Syksyllä 2012 jatkolupaa käsiteltäessä kävi maastokatselmuksessa ilmi, että edellisen luvan ottotoiminta oli edennyt liian syvälle ja maisemointi oli tehty puutteellisesti. Rudus Oy:lle annettiin suullisesti huomautus, että vanha ottoalue pitää saattaa pikaisesti myönnetyn ottoluvan mukaiseksi. Syksyllä/talvella 2012 vanhaa ottoaluetta on kunnostettu mm. täyttämällä liian syvälle menneitä alueita ja tekemällä ottoalueen reuna-alueiden luiskauksia. Kunnostustyöt on saatettu jo melko pitkälle ja Rudus Oy:n antamassa kirjallisessa vastineessa on luvattu, että alue tullaan kunnostamaan loppuun kesän 2013 aikana. Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnossa mainitut asiat: - Edellisen luvan mukaiseen syvyyteen kaivetut ottamisalueen osaton viipymättä maisemoitava lukuun ottamatta kaivun kannalta välttämättömiä ajouria, ottorintauksia ja varastoalueita. Edellisessä luvassa täytettäväksi määrätyt kohdat tai luvan vastaisesti neljää metriä lähemmäksi pohjavettä kaivetut kohdat on viipymättä täytettävä puhtaalla kivennäismaalla. Puolet alueesta tulee olla maisemoitu ennen kuin mahdollista uutta lupaa alueelle voidaan hakea. - Pohjavesialueella ei saa säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pohjaveden pinnan taso alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Pohjaveden laatua ottamisalueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella on tarkkailtava kerran vuodessa tarkoitukseen soveltuvasta havaintopaikasta. Vedestä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, KMnO4-luku, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, TOC ja koliformiset bakteerit sekä mineraaliöljyt. Tulokset raportoidaan vuosittain Karvian kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle. Lisäksi tu-

21 20 lokset toimitetaan sähköisesti VYH-muodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana ja toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1 : 3 tai loivemmiksi. Jyrkempi luiska ottamisalueiden välisen kannaksen poistamiseksi on mahdollinen, jos ottamisalue rajautuu voimassa olevaan maa-aineslupa-alueeseen. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Epäsopiva käyttö estetään. - Ottamislupa myönnetään kerrallaan enintään viideksi vuodeksi ja ottamissuunnitelmassa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti ottamisen edistymisen mukaan. Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Edellisen luvan ottamisalueet pitää olla maisemoituna ja liian syvälle menneet alueet pitää olla täytettynä luvan mukaiseen tasoon mennessä, jos näin ei ole tapahtunut tullaan alueen ottamistoiminta lopettamaan heti ja ottolupa evätään. - Ottotoiminnassa tulee huomioida, että ottamisalue on muuttunut vuonna 2012 I-luokan pohjavesialueeksi, joten alueen ympäristöarvot ovat entistä tärkeämmässä roolissa. - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään

22 21 Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

23 22 SIBELCO NORDIC OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS Rakltk 14 Hakija: Sibelco Nordic Oy Mikkelänkallio Espoo Maanomistaja: Leo ja Jorma Hautaniemen kuolinpesän osakkaat Velttikatu Kankaanpää Ottamisalue: Karvia, Kantti Linja 23:3 Ottamisalueen pinta-ala m 2 Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 130,00 m Toimenpide: Sibelco Nordic Oy hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen 3,4 hehtaarin alalta, joka on nuoripuustoista metsämaata sähkölinjan vieressä. Haetun ottamisalueen eteläreunaa on jossain määrin avattu koekaivauksin. Otettavan maa-aineksen kokonaismäärä m 3 ja se on tarkoitus jalostaa hakijan Hiekkamyllyn laitoksella, minkä jälkeen se käytettäisiin teollisuushiekkoina ym. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3. Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika viisi + viisi vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO ei puolla hakemusta VARSINAIS-SUOMEN ELY ei puolla hakemusta Liitteet: Karttaliite, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot, Sibelco Nordic Oy:n vastine lausuntoihin.

24 23 ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kielteiset lausunnot olivat hyvin pitkälti samansisältöisiä. Kielteisiä lausuntoja perustellaan mm. seuraavilla asioilla: - Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunniteltu ottamisalue sijoittuu maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaalle Kauniskankaan harjualueelle (ge1) sekä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeälle ja siihen soveltuvalle pohjavesialueelle (pv). Arvokkaan geologisen muodostuman suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on huomioitava alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollistaen maisemavaurioiden korjaustarve. Pohjavesialueen suunnittelumääräyksessä tulee huomioida pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. - Kanttinkankaan alue edustaa kaunista maisemakuvaa ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja sillä on runsaasti erityisiä luonnon esiintymiä. Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen kohdistuisi Kauniskankaan arvokkaan harjualueen luonnontilaisena säilyneeseen osaan turmellen sen luonnonarvoja ja heikentäen alueen maisemallista arvoa. - Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottaminen aiheuttaisi maa-aineslain 3 :n tarkoittamia seurauksia alueen maisema- ja luonnonarvoille eikä ottamissuunnitelmassa ole riittävästi huomioitu geologisesti arvokkaan harjualueen rajoituksia. Hakemuksen tarkoittamaa maa-ainesten ottamista ei voida pitää aluekokonaisuuden kunnostamisena tai yhdenmukaistamisena, välittömästi toisiinsa liittyvien sorakuoppien yhdistämisenä eikä alueen maisemointiin tähtäävänä ottamistoimintana. Myös alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella ja vireillä olevan yhdyskuntien vedenhankintaan tähtäävän vedenottohankkeen vaikutusalueella on hakemuksessa jätetty huomioimatta. Hakija on antanut kunnalle vastineen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kielteisiin lausuntoihin, vastineessaan hakija toteaa muun muassa: - Molemmat lausunnot perustuvat kokonaan koko laajan harjualueen ympäristöarvoihin ja olosuhteisiin kuten lausuntojen pohjalla olevat tiedotkin, niitä ei ole kohdistettu mitenkään kyseessä olevaan osaan harjualueesta. Tällä perusteella paikallisen luvanmyöntäjän on omalla paikallistuntemuksellaan arvioitava laajan alueen yleisluontoisen kuvauksen ja todellisuuden välinen tilanne kyseessä olevan alueen osalta. - Kyseinen osa Kanttinkankaan alueesta ei todellakaan ole luonnon-mukainen harjualue näiden ottoalueiden, sähkölinjojen ja muiden ihmisten tekemien arpien takia. Tästä osoituksena ilmakuvaotos Kanttinkankaan alueesta, missä ilmakuva osoittaa, että hieman luonnonmukaisempi alue alkaa nyt esitetystä ottoalueesta etelään eli lähinnä alueella joka on pääosin Puolustusvoimien käytössä.

25 24 - Molemmissa lausunnoissa on kerrottu alueen olevan pohjavesialueella, kuten lähes kaikki Suomen hiekka- ja sora-alueet. Asia on kaikille selvä ja juuri sen vuoksi maa-ainesten ottoluvissa on määräyksiä toiminnasta alueilla ja suojakerroksen korkeudesta pohjaveden pinnan yläpuolelle. Yleinen suojakerros 4 m pohjaveden pinnan yläpuolelle on todettu riittäväksi hyvin vettä johtavilla soraalueilla ja nyt kyseessä olevalla orsivesialueella, kuten ELY keskus lausunnossaan toteaa pohjaveden ja pintakerroksen välillä on laajoja tiiviitä silttikerroksia. RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta keskustelee onko luvan myöntämiselle edellytyksiä. Kunnanrakennusmestari esitteli lautakunnalle tarkemmin hakijan maa-ainesten ottolupahakemuksen ja näytti valokuvia ja satelliittikuvia ottoalueesta ja sen ympäristöstä. Keskustelun jälkeen rakennuslautakunta totesi, ettei suunniteltu maaainesten ottotoiminta aiheuta maa-aineslain 3 tarkoittamia vahingollisia ympäristövaikutuksia, joten maa-ainestenottaminen on alueella mahdollista. Perusteluina päätökselle lautakunnan mielestä voidaan pitää muun muassa seuraavia asioita: Ottamistoiminnan ei nähdä vaarantavan alueen maisemakuvaa ja luontoarvoja, koska alue ei ole enää täysin luonnonmukaisessa tilassa, koska ottoalueella on jo ennestään suoritte pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa (kotitarvekäyttö) ja ottoalueen läpi kulkee sähkölinja.lisäksi ottoalueen lähiympäristössä on suoritettu tai suoritetaan laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Ottoalue sijoittuu arvokkaalle Kauniskankaan harjualueelle, jonka geologista muodostumaa voidaan pitää merkittävä laajempana kokonaisuutena. Kuitenkaan suunniteltu ottamisoiminta ei tule vaikuttamaan merkittävästi harjualueen geologiseen muodostumaan ja visuaaliseen näkymään, koska ottoalueen osuus on varsi pieni harjualueesta ja ottoalueen ympäristössä kasvaa nuorta puustoa. Pohjavesiä ottamistoiminta ei tule vaarantamaan kun pohjaveteen jätetään riittävä suojakerros vähintään (neljä metriä) ja säännölliselle pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailulla voidaan varmentua, etteivät pohjavesivarannot tule vaarantumaan. Lisäksi kun ottoalueella tullaan suorittamaan maisemointia sitä mukaan kun ottamistoiminta antaa myöden, saadaan ottoalueelle nopeasti pintakerros, joka estää paremmin pohjaveden mahdollisen saastumista ja samalla hyvällä maisemoinnilla alue saadaan mahdollisimman nopeasti takaisi0n luonnonmukaiseen tilaan.

26 25 Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: - Pohjavesialueella ei saa säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden ja toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. - Mahdollisia orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELYkeskukseen toimintaohjeita varten. - Pohjaveden pinnan taso alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Pohjaveden laatua ottamisalueella tai sen läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella on tarkkailtava kerran vuodessa tarkoitukseen soveltuvasta havaintopaikasta. Vedestä analysoidaan väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, kovuus, KMnO4-luku, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, TOC ja koliformiset bakteerit sekä mineraaliöljyt. Tulokset raportoidaan vuosittain Karvian kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueelle. Lisäksi tulokset toimitetaan sähköisesti VYH-muodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. - Alueen maisemointi tehdään luvan voimassaolon aikana ja toteutetaan seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet möyhennetään ja pehmennetään. Luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1 : 3 tai loivemmiksi. Jyrkempi luiska ottamisalueiden välisen kannaksen poistamiseksi on mahdollinen, jos ottamisalue rajautuu voimassa olevaan maa-aineslupa-alueeseen. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Puustoksi istutetaan sekametsää. Epäsopiva käyttö estetään. - Ottamislupa myönnetään kerrallaan enintään viideksi vuodeksi ja ottamissuunnitelmassa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti ottamisen edistymisen mukaan.

27 26 - Ottotoiminnassa tulee huomioida, että ottamisalue on I-luokan pohjavesialuetta, joten alueen ympäristöarvot ovat tärkeässä roolissa. - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään

28 27 RAKENNUSLUPAHAKEMUS VARASTO-/ KONEHALLIN UUDISRAKENTAMISELLE / MANNINEN JORMA Rakltk 15 Jorma Manninen hakee rakennuslupaa varasto- / konehallin uudisrakentamiselle omistamalleen JUSSILA RN:o 5:43 nimiselle tilalle Karvian kunnan Saran kylässä, osoitteessa Sarapohjantie Suunniteltu harjakattoinen ja kantavilta osiltaan teräskehärakenteinen hallirakennus rakennetaan kaavallisesti haja-asutusalueelle kunnan pohjoisosaan po. osoitteeseen lähelle Jalasjärven rajaa. Rakennuksen päämitat ovat 22,43 m x 11,23 m. Rakennettava kerrosala 252 m2, ja tilavuus 1540 m3, rakennuspaikan pinta-ala on noin 64 ha. Toimenpiteen sisältö; väliseinätön hallirakennus, huoneistoala 240 m2. Osastointi ja palosuojaus toteutetaan palopäällikön lausunnon mukaan. Naapureita kuultu, ei huomauttamista. Liitteet ss RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta päättää myöntää haetun luvan. PÄÄTÖS Pöytäkirjamerkintä 1: Tämän pykälän käsittely otettiin kokoukseen lisäasiana lautakunnan hyväksymänä.

29 28 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS Rakltk 16 Pöytäkirjaan ja pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus.